Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Transkriptio

1 Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö ELY-keskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus Lapin liitto

2 Terveyspalvelut Toimialaraportti Sanna Hartman 10/2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2011 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Sanna Hartman Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialapäällikkö Uudenmaan ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Terveyspalvelut Tiivistelmä Toimialaraportti käsittelee TOL toimialaluokituksen mukaisen terveyspalvelut -toimialan (TOL 86) yrityssektoria. Toimialaraportin tavoitteena on kuvata toimialan kehityksen lähihistoriaa ja nykyhetkeä sekä antaa arvioita ja ennusteita tulevaisuudesta. Raportin tarkoituksena on palvella terveyspalvelualan yrityksiä sekä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita, jotka pyrkivät tukemaan toimialan kehitystä. Terveyspalvelujen tuottajat voidaan jakaa kolmeen tuottajatahoon: julkinen sektori, järjestöt ja yritykset. Terveyspalvelujen tuotannon arvo vuonna 2009 oli 13,48 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien osuus toimialan kokonaistuotannosta oli 77%. Yritykset tuottivat 19% ja järjestöt runsaat 4% terveyspalvelujen kokonaismäärästä. Yrityssektorin suurimmat alatoimialat olivat toimipaikkojen ja henkilöstön määrällä sekä liikevaihdolla mitattuna lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut, hammaslääkäripalvelut, fysioterapiapalvelut sekä ryhmä muu terveyspalvelu, joka koostuu erilaisista itsenäisistä ammatinharjoittajista. Terveyspalvelut ovat Suomessa pienyritysvaltaista toimintaa pääasiassa kotimaan markkinoilla. Yli 80 prosenttia toimialan yrityksistä työllistää alle kaksi henkilöä. Vuoden 2009 tilastotietojen perusteella terveyspalveluyrityksiä oli Alan yritystoimipaikkojen määrä oli , ja ne työllistivät yhteensä henkilöä. Yritystoimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto, noin 2,56 miljardia euroa, kasvoi noin 7 prosentilla vuodesta Terveyspalvelujen tarpeisiin ja tuottamisen edellytyksiin keskeisimmin vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen, huoltosuhteen heikentyminen, samanaikaisesti tapahtuva työntekijöiden eläkkeelle siirtyminen sekä hoitojen, hoitoteknologioiden ja lääkkeiden nopea kehitys. Kuntien ja kuntayhtymien päätökset ratkaisevat pitkälti sen, millaiset ovat yritysten edellytykset toimia markkinoilla. Terveyspalvelujen palvelutuotannon toimintaympäristössä yrityksistä ja järjestöistä ei kuitenkaan enää voida puhua yksinomaan kuntien tuotantoa täydentävinä toimijoina. Tällä hetkellä hammashuollossa yksityisen palveluntuotannon osuus (sisältää yritysten lisäksi järjestöt) on jo suurempi kuin julkinen tuotanto. Myös terveyskeskus- ja lääkäriasematasoisissa palveluissa (TOL8621 ja TOL8622) yksityisen palvelutuotannon osuus on jo yli 30 prosenttia.* Sitä vastoin sairaalapalvelut ovat pääosin julkisen sektorin tuottamaa. Yhteiskunnallisilla päätöksillä tulee lähivuosina olemaan keskeinen vaikutus terveyspalvelumarkkinoiden kehitykseen. Mahdollisuus kehittyä ja kasvaa kotimarkkinoilla luo suomalaisille terveyspalveluyrityksille edellytyksiä toimia myös kansainvälisillä markkinoilla. TEM:n yhdyshenkilö: Tieto-osasto/Toimialapalvelu/Esa Tikkanen, s-posti: esa.tikkanen(at)tem.fi puh ELY-keskuksen yhdyshenkilö: Sanna Hartman; sanna.hartman(at)ely-keskus.fi, puh * Epätarkkuus tekstissä korjattu Virkkeessä aiemmin ollut sana terveyskeskuspalveluissa on muutettu muotoon terveyskeskus- ja lääkäriasematasoisissa palveluissa (TOL8621 ja TOL8622). Asiasanat Terveyspalvelut, terveydenhuolto, terveydenhuollon laitospalvelut, lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut, muut terveydenhuoltopalvelut, yrityssektorin tuottamat terveyspalvelut ISSN Kokonaissivumäärä 58 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon / HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) Författare Sanna Hartman Branschchef för social- och hälsovårdstjänster Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Hälso- och sjukvårdstjänster Referat Branschrapporten behandlar företagssektorn inom gruppen hälso- och sjukvård (TOL 86) enligt näringsgrensindelningen TOL Syftet med branschrapporten är att beskriva närhistorien och nuläget i branschens utveckling samt att ge bedömningar och prognoser om framtiden. Rapporten avser att betjäna företagen inom hälso- och sjukvården samt olika aktörer inom den privata och den offentliga sektorn som försöker stödja branschens utveckling. Producenterna av hälso- och sjukvårdstjänster kan indelas i tre kategorier: den offentliga sektorn, organisationer och företag. Värdet av hälso- och sjukvårdsproduktionen uppgick år 2009 till 13,48 miljarder euro. Kommunernas och samkommunernas andel av branschens totala produktion var 77 %. Företagen producerade 19 % och organisationerna drygt 4 % av den sammanlagda hälso- och sjukvården. Företagssektorns största underbranscher var, mätt med antalet verksamhetsställen och antalet anställda samt omsättningen, specialistläkarverksamhet inom öppenvård, tandläkarverksamhet, fysioterapi samt gruppen annan hälso- och sjukvård, som består av olika självständiga yrkesutövare. Hälso- och sjukvårdstjänsterna domineras i Finland av småföretagsverksamhet huvudsakligen på hemmamarknaden. Över 80 procent av företagen i branschen sysselsätter färre än två personer. Enligt statistikuppgifterna för 2009 fanns det hälsooch sjukvårdsföretag. Inom branschen fanns företagsverksamhetsställen och de sysselsatte totalt personer. Dessa verksamhetsställen omsatte sammanlagt ca 2,56 miljarder euro, en ökning på cirka 7 procent från år Faktorer som mest påverkar behoven av hälso- och sjukvårdstjänster samt förutsättningarna för produktionen av dem är befolkningens åldrande, den försämrade försörjningskvoten, den samtidiga pensionsavgången samt den snabba utvecklingen inom behandling, vårdteknologi och läkemedel. Kommunernas och samkommunernas beslut avgör i hög grad vilka förutsättningar företagen har att agera på marknaden. I produktionen av hälso- och sjukvårdstjänster kan företag och organisationer dock inte längre anses vara enbart aktörer som kompletterar kommunernas produktion. För närvarande har den privata serviceproduktionen (företag och organisationer) redan en större andel inom tandvården än den offentliga produktionen. Också inom allmänpraktiserande läkarverksamhet och specialistläkarverksamhet inom öppenvård (TOL 8621 och TOL 8622) överstiger den privata serviceproduktionens andel redan 30 procent.* Däremot produceras sjukhusvården huvudsakligen av den offentliga sektorn. De samhälleliga besluten kommer under de närmaste åren att ha en central inverkan på utvecklingen av marknaden för hälsooch sjukvårdstjänster. Möjligheten att utvecklas och växa på hemmamarknaden ger de finländska hälso- och sjukvårdsföretagen förutsättningar att agera också på den internationella marknaden. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Avdelningen för kunskapshantering/branschtjänst/esa Tikkanen, e-post: esa.tikkanen@tem.fi, tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Sanna Hartman, sanna.hartman(at)ely-keskus.fi, tfn * Inexaktheten i texten har korrigerats Uttrycket hälsocentralernas verksamhet som fanns i den tidigare versionen har ersatts med allmänpraktiserande läkarverksamhet och specialistläkarverksamhet inom öppenvård (TOL 8621 och TOL 8622). Nyckelord Hälso- och sjukvårdstjänster, hälso- och sjukvård, sluten sjukvård, öppen hälso- och sjukvård, tandvård, annan hälso- och sjukvård, hälso- och sjukvård som produceras av företagssektorn ISSN ISBN Sidoantal 58 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska Pris - Förläggare

5 Sisällys Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Toimialan alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Toimintaympäristö Markkinoiden kokonaiskuva Terveydenhuollon rahoitusrakenne Yksityisten terveyspalvelujen rakenne ja toimintatapa Varsinaiset sairaalapalvelut Lääkäripalvelut Hammashoito Fysioterapia Laboratorio-ja kuvantamistutkimukset Investoinnit Taloudellinen tila Terveyspalvelujen tunnuslukuja Kustannusrakenne Kannattavuus Terveyspalvelujen tilanne verrattuna muihin toimialoihin Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Toimialan keskeiset menestystekijät ja yritysten vahvuudet Toimialan keskeiset kehittämishaasteet Tulevaisuudennäkymät toimialalla Visio Markkinoiden kehitys TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 5

6 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Lähteitä Liite 1 Kansainvälistymiskatsaus TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

7 Saatteeksi Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialaraportit -julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää yhdeksän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, kone- ja laiteteollisuus, puutuoteteollisuus, luonnonkiviteollisuus ja kaivosala, bioenergia, matkailu, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internetsivuilla ositteessa Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Lisäksi Toimiala Online tietopalvelusta saa nykyisin vapaasti paljon tilastotietoja osoitteesta Tavoitteena on, että toimialaraportit yhdessä Toimialapäälliköiden rahoitusnäkemykset -julkaisun kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri tahoja eri alojen kehittämisessä, yrityshankkeiden suunnittelussa tai hankkeiden käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Lähteenä käytetään viimeistä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Julkaisut palvelevat alan yritysten, yrittäjien, rahoittajien sekä yksityisen ja julkisen sektorin alaa palvelevien organisaatioiden ja sidosryhmien tarpeita. Tämä toimialaraportti käsittelee terveyspalvelualan (TOL 86) yrityssektoria. Edeltävä Ismo Partasen ja Vesa Ekroosin laatima toimialaraportti julkaistiin vuonna Tämän uuden raportin toimialaluokat ovat TOL 2008 järjestelmän mukaisia. Aikaisemmissa terveyspalvelujen toimialaraporteissa on käytetty TOL 2002 luokan mukaisia toimialaluokkia, joten raportin tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin terveyspalvelualan toimialaraportteihin. Uusi julkaisu sisältää myös sosiaali- ja terveyspalvelualan kansainvälistymiskatsauksen. Raportin tavoitteena on palvella terveyspalvelualan yrityksiä sekä niitä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka toimivat alan kehittämis- ja koulutustehtävissä. Tavoitteena on kuvata myös toimialan nykyhetkeä ja lähihistoriaa sekä antaa arvioita ja ennusteita lähitulevaisuudesta. Monet kannanotot, näkemykset ja arviot toimialan nykytilasta ja kehittymisestä perustuvat edellä mainittuihin tilastotietoihin, tutkimuksiin, lehdistökatsauksiin, kirjallisuuteen sekä yrittäjien näkemyksiin, mutta vastuu tulkinnasta on raportin kirjoittajalla. Terveyspalvelut ovat Suomessa pienyritysvaltaista toimintaa pääasiassa kotimaan markkinoilla. Yli 80 prosenttia toimialan yrityksistä työllistää alle kaksi henkilöä. Suuriakin yrityksiä kuitenkin on ja ne ovat kasvattaneet kokoaan koko 2000-luvun. Osa suurista terveyspalveluyrityksistä on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen. Kansainvälisillä markkinoilla toimivia suomalaisia yrityksiä puolestaan on erittäin vähän. Tätä raporttia kirjoittaessa julkiseen keskusteluun ovat voimakkaasti nousseet sosiaali- ja terveyspalveluissa tapahtuneet väärinkäytökset sekä puutteet viranomaisvalvonnas- TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 7

8 sa. Valvonnan merkitys terveyspalvelujen tuottamisessa onkin erittäin keskeinen. Lisäksi tärkeää on varmistaa, että alalla on eettisesti kestävät toimintatavat riippumatta siitä tuottaako palvelut julkinen sektori, yritykset tai järjestöt. Toimialan yritysten parhaaksi olisi, että toimialan sisällä lähdettäisiin rakentamaan näitä eettisiä periaatteita ja toimintatapoja. Kiitän tässä yhteydessä lämpimästi kaikkia yritysten ja sidosryhmien edustajia sekä kollegoja, jotka ovat myötävaikuttaneet raportin syntymiseen. Toivon, että tämä julkaisu antaa hyvän peruskuvan toimialasta sekä kannustaa toimialaa kehittävään keskusteluun ja toimintaan. Helsingissä Sanna Hartman Toimialapäällikkö 8 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

9 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Nykyisen toimialaluokituksen TOL 2008 mukaan terveyspalvelut muodostavat pääluokan 86, joka jakautuu alaluokkiin lähinnä 3- ja 5-numerotasolla seuraavasti: 86 Terveyspalvelut 861 Terveydenhuollon laitospalvelut 8610 Terveydenhuollon laitospalvelut Varsinaiset sairaalapalvelut Kuntoutuslaitokset ja sairaskodit 862 Lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut 8621 Terveyskeskus- ja vastaavat yleislääkäripalvelut 8622 Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut 8623 Hammaslääkäripalvelut 869 Muut terveydenhuoltopalvelut 8690 Muut terveydenhuoltopalvelut Fysioterapia Laboratoriotutkimukset Kuvantamistutkimukset Sairaankuljetuspalvelut Muu terveyspalvelu Terveyspalvelualan kehitykseen vaikuttaa voimakkaasti julkisen markkinan avautuminen samoin kuin palvelujen rahoitusta sekä palvelukysynnän tukemista koskevat ratkaisut. Terveyspalvelut ovat kuntien järjestämisvastuun piiriin kuuluvia palveluja, joista säädetään, terveydenhuoltolaissa, kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. Kunnat päättävät itsehallintonsa perusteella, miten palvelut tuotetaan. Terveyspalveluja tuottavat julkinen ja yksityinen sektori. Yksityiseen sektoriin luetaan yritykset (ja ammatinharjoittajat) sekä järjestöt (yhdistykset, säätiöt ja muut ns. yleishyödylliset palvelutuottajat). Tässä toimialaraportissa käsitellään yritystoimintana harjoitettua terveyspalvelujen tuotantoa. Julkisen sektorin ja järjestöjen omistamat yritykset kuuluvat tässä raportissa yrityssektoriin. Terveyspalvelujen tuotannon arvo vuonna 2009 oli 13,48 miljardia euroa. Julkisen sektorin osuus toimialan kokonaistuotannosta oli 77%. Yritykset tuottivat 19% ja järjestöt runsaat 4% terveyspalvelujen kokonaismäärästä 1. Palvelutuotannon kokonaismäärään sisältyvät tällöin yllä mainitut toimialaluokat. Keskimäärin siis joka viides palvelutapahtuma oli yritysten tuottama. 1 Lith, Pekka: Sosiaali- ja terveyspalvelujen markkinat yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta, yritysprofiili ja kilpailutilanne, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 8/2011: HYVÄ TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 9

10 Seuraavassa taulukossa on kuvattu terveyspalvelujen jakautumista toimialaryhmittäin ja näiden toimialaryhmien keskeisiä tunnuslukuja toimipaikkatietojen perusteella vuonna Taulukossa on mukana myös toimialan ammatinharjoittajat. Tilastointikriteerinä on käytetty yrityksen pääasiallista toimialaa, joka aiheuttaa joltain osin tilastollista tulkinnanvaraa. Esimerkiksi ensisijaisesti lääkäripalvelua tuottava yritys saattaa tuottaa merkittävän osan myös muita terveydenhuoltopalveluja, jotka kirjautuvat tässä tilastossa lääkäripalvelujen sarakkeeseen. Taulukko 1. Toimialan keskeisiä tunnuslukuja vuonna 2009 Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto Lkm % Lkm % (1000 euroa) 86 Terveyspalvelut Terveydenhuollon laitospalvelut Varsinaiset sairaalapalvelut Kuntoutuslaitokset ja sairaskodit 862 Lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut 8621 Terveyskeskus- ja vastaavat yleislääkäripalvelut 8622 Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut 8623 Hammaslääkäripalvelut Muut terveydenhuoltopalvelut Fysioterapia Laboratoriotutkimukset Kuvantamistutkimukset Sairaankuljetuspalvelut Muu terveyspalvelu % Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/yritys- ja toimipaikkatilastot 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Terveyspalvelujen ensisijaisena tavoitteena on luoda ja edistää terveyttä sekä hoitaa sairauksia. Palvelujärjestelmässä käytetään hyväksi alan tutkimustulosten lisäksi välittömästi hyvinvointiin liittyviä hyödykkeitä tuottavan teollisuuden tuotteita, teknologioita sekä erilaisia muita hyvinvointipalveluja. Terveyspalvelut toimialana kuuluu hyvinvointiklusteriin. Hyvinvointiklusterilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhoidossa käytettävien teknologia- ja palvelutuotteiden tutkimusta, kehittämistä, tuotantoa ja käyttöä. Siihen kuuluvat myös kotiterveydenhoito, oma- ja itsehoito 10 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

11 sekä itsenäistä suoriutumista edistävät ratkaisut. Hyvinvointiklusteri verkottaa alan toimijoita ja luo uusia yhteyksiä ja synergiaa palveluntuottajien, yritysten ja tutkimuksen välille. Tavoitteena on tuloksekkaampi yhteistyö ja sitä kautta yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn ja kasvun edistäminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutosten vauhdittaminen. Julkisen sektorin merkittävä tehtävä hyvinvointiklusterin kehityksessä on vaikuttaa alan yritystoiminnan tasapuolisten ja suotuisien olosuhteiden luomiseen. Kannustimina ja työvälineinä voidaan käyttää erilaisia kehittämishankkeita, -ohjelmia ja -avustuksia sekä ja lainsäädäntöä. Julkisen sektorin kehittämisohjelmista KASTE-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. KAS- TE-ohjelman toteuttamisesta vastaa kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta, jonka tueksi sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut viisi alueellista johtoryhmää. Yritysten rooli ohjelman käytännön toteutuksessa on jäänyt melko vähäiseksi. Osittain asiaan vaikuttaa ohjelman rahoitus, joka osoitetaan kunnille valtionosuuksista. Tätä raporttia laadittaessa valmisteilla on vuonna 2012 käynnistyvä KASTE 2-ohjelma. Tekesin vuosille avattu ohjelma Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä on suurin Tekesin hyvinvointialaan kohdistuva kehittämisohjelma. Se on myös ensimmäinen ohjelma, jossa Tekesin rahoitus kohdistuu julkisen sektorin, kuntien ja kuntayhtymien hankkeisiin. Ohjelma tähtää uudistuneeseen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään sekä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin kehittämällä, tuottamalla ja ottamalla käyttöön uudenlaisia, asiakaslähtöisiä palvelujen tuotantotapoja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ohjelmassa rahoitetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin hankkeita. Noin 120 miljoonan euron ohjelmarahoituksesta on lokakuun 2011 loppuun mennessä myönnetty tutkimus- ja kehittämishankkeille rahoitusta kaikkiaan 16,7 miljoonaa. Siitä yrityksille myönnetyn rahoituksen osuus oli 11 %. Ohjelman suuri käytännön haaste on myös se, kuinka sosiaali- ja terveyspalvelualalle tyypilliset pienet palveluntuottajat voivat hyödyntää ohjelman rahoitusta. Pienillä yrityksillä ei useinkaan ole mahdollisuuksia irrottaa resursseja kehittämiseen, jossa hyödyt eivät ole riittävän konkreettisia. HYVÄ-ohjelma on työ- ja elinkeinoministeriön strateginen ohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa hoito- ja hoivapalvelujen tuottamisen edellytyksiä, edistää hoito- ja hoivayrittäjyyttä sekä kehittää alaa kasvavana ja kansainvälistyvänä toimialana. HYVÄ-ohjelma ohjaa ja koordinoi ministeriön hallinnonalan toimia sosiaali- ja terveyspalvelujen työ- ja elinkeinopoliittisessa kehittämisessä. Ohjelmaa toteutetaan laajassa yhteistyössä muiden hallinnonalojen samoin kuin alan yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 11

12 2 Toimialan rakenne 2.1 Yritykset ja toimipaikat Vuonna 2009 Suomessa oli jo terveyspalvelualan yritystä. Yritysten määrä kasvoi kaksi prosenttia vuoteen 2008 verrattuna. Yritystoimipaikkojen määrä vuonna 2009 oli Alla olevassa kuvassa on esillä yritysten määrän kehitys neljältä vuodelta. Kuvio 1. Terveyspalveluyritysten määrän kehitys Yrityksiä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/yritys- ja toimipaikkatilastot Yritysten määrä jatkoi kasvuaan koko tarkastelujakson ajan. Alatoimialoista kasvua tapahtui lähinnä ryhmissä Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut (TOL 8622, Fysioterapia (TOL 86910) sekä ryhmässä Muu terveyspalvelu (TOL 86909). Tarkastelujaksoa edeltäneenä kymmenvuotiskautena terveyspalveluyritysten määrän nettolisäys oli jopa 50 prosenttia. 2.2 Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Lääkäri- ja hammaslääkäripalveluyritykset ovat terveyspalvelualan suurin työllistäjä. Vuonna 2009 niiden osuus terveyspalveluyritysten henkilöstöstä oli yli 55%. Kaikkiaan terveyspalvelualan yritykset työllistivät yli henkilöä. Terveyspalveluille leimallista on erittäin pienten 1 2 henkilöä työllistävien yritysten runsas määrä. Kaiken kaikkiaan alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä vuonna 2009 oli yli 98% yrityksistä. Suurta prosenttiosuutta selittää erityisesti ammatinharjoittajien runsaus toimialalla. 12 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

13 Taulukko 2. Yritykset, henkilökuntamäärä ja liikevaihto alaryhmittäin 2009 Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto Terveyspalvelut Terveydenhuollon laitospalvelut Varsinaiset sairaalapalvelut Kuntoutuslaitokset ja sairaskodit Lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut 8623 Hammaslääkäripalvelut Muut terveydenhuoltopalvelut Fysioterapia Laboratoriotutkimukset Kuvantamistutkimukset Sairaankuljetuspalvelut Muu terveyspalvelu Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot Henkilökuntamäärät ovat viime vuosina kasvaneet melko tasaisesti kaikissa yritysten kokoryhmissä (ks. taulukko 3). Mikroyritysten määrän suhteellinen kasvu näyttäisi hidastuneen , mutta tämän aikasarjan puitteissa asiasta ei vielä voi vetää johtopäätöksiä. Taulukko 3. Terveyspalveluyritysten määrä henkilöstön määrän perusteella luokiteltuna vuosina Kaikki kokoluokat alle 10 henkilöä henkilöä henkilöä yli 250 henkilöä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri Mielenkiintoista sen sijaan on tarkastella terveyspalveluyritysten henkilöstömäärien kehitystä rinnakkain liikevaihdon kehityksen kanssa, kuten Pekka Lith raportissaan Seuraavasta taulukosta on nähtävissä, että suurten ja keskisuurten yritysten osuudessa koko alan yritysmäärästä ei vuosina tapahtunut kasvua, mutta sen sijaan niiden osuus toimialan liikevaihdosta kasvoi kolme prosenttiyksikköä ja suhteellinen henkilöstömääräkin nousi. Terveyspalvelualalla onkin nähtävissä samanlaista keskittymiskehitystä, joka alkoi sosiaalipalvelualalla hieman aiemmin. Yhtenä syynä tähän kehitykseen on ollut kansainvälisten pääomasijoittajien viime vuosikymmenellä herännyt kiinnostus Suomen sosiaali- ja terveyspalvelumarkkinaan. 3 Lith, Pekka: Sosiaali- ja terveyspalvelujen markkinat yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta, yritysprofiili ja kilpailutilanne, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 8/2011: HYVÄ TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 13

14 Taulukko 4. Yritysten määrä, henkilöstö ja liikevaihto yrityskoon mukaan Osuus yrityksistä Osuus henkilöstöstä Osuus liikevaihdosta , % 98,4 55,2 57,1-2008, % 98,5 53,3 55,2-2009, % 98,3 52,0 53,2 Mikroyritykset yhteensä lkm lkm 1368,3 Meur , % 1,3 12,1 11,7-2008, % 1,2 11,5 11,6-2009, % 1,4 12,9 12,6 Pienet yritykset yhteensä lkm 3395 lkm 322,5 Meur , % 0,3 32,7 31,2-2008, % 0,3 35,2 33,2-2009,% 0,3 35,1 34,2 Suuret ja keskisuuret yritykset lkm 9245 lkm 878,7 Meur Yritykset yhteensä lkm lkm 2569,5 Meur Lähde: Lith 2011 Terveyspalvelujen alatoimialoja tarkastellessa terveyspalveluyritysten henkilöstömäärän kehitys jatkoi tasaista kasvuaan lähes kaikissa alaryhmissä vuosina Ainoastaan alaryhmässä TOL 861 Terveydenhuollon laitospalvelut henkilöstön määrä on heilahdellut ja henkilöstö jopa välillä väheni. Alla olevassa kuviossa terveyspalveluyritysten henkilöstömäärät on kuvattu TOL 3-numerotasolla. Kuvio 2. Terveyspalvelualan yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärä Terveyspalvelut 861 Terveydenhuollon laitospalvelut 862 Lääkäri - ja hammaslääkäripalvelut 869 Muut terveydenhuoltopalvelut Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/toimipaikkarekisteri 14 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

15 Pula ammattitaitoisesta työvoimasta on terveyspalvelualalla monin paikoin huutava. Keskeisten henkilöstöryhmien eläkkeelle siirtymisluvut kasvavat lähivuosina nopeasti. Vuoteen 2030 mennessä yli puolet alan henkilöstöstä siirtyy eläkkeelle. TE-toimistot ovat toukokuun 2011 lopussa arvioineet noin 200 keskeisen työelämän ammatin kysyntä- ja tarjontanäkymiä, työvoiman saatavuustilannetta ja onko tarkasteltavina olleiden ammattien osalta odotettavissa työvoiman rekrytointiongelmia. TE-toimistojen arviot työmarkkinatilanteesta puoli vuotta eteenpäin on esitetty ELY-keskusalueittain seuraavilla kartoilla. Kuvio 3. Työvoiman kohtaanto terveyspalveluissa 2011 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 15

16 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 16 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

17 Edellä kuvatut ammattibarometritiedot on tuotettu myös tarkemmalla aluejaolla, TE-toimistojen toiminta-alueittain. Tarkempia ammattibarometritietoja on saatavissa ELY-keskuksista. Käytännössä pulaa on kaikista keskeisistä terveyspalvelualan henkilöstöryhmistä ympäri maata. Vain fysioterapeuttien ja kuntohoitajien osalta tilanne on jossain määrin tasapainossa. Liikaa työnhakijoita ei ole missään ryhmässä. TEM:n ammattibarometrin 4 mukaan tammi huhtikuussa 2010 kaikkia avoimia työpaikkoja kohti oli keskimäärin 4,3 työttömänä tai lomautettuna ollutta hakijaa. Sosiaali- ja terveysalalla heitä oli 1,7 avointa työpaikkaa kohden. Tammi-huhtikuussa 2011 keskimääräinen hakijamäärä oli 3,0 ja sosiaali- ja terveysalalla 1,4. Saman barometrin mukaan niiden viidentoista ammatin joukossa, joista tulee olemaan lähitulevaisuudessa eniten pulaa, on 11 sosiaali- ja terveysalan ammattinimikettä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen pitkän aikavälin ennusteiden mukaan lähivuosina terveydenhuollon toimialalla työllisten määrän uskotaan kasvavan selvästi. Vuoteen 2025 mentäessä alalla olisi työllisiä lähes 40 prosenttia enemmän kuin vuonna Kuvio 4. Työllisten määrän kehitys terveyspalveluissa 0,5 0,3 0,1-0,1-0,3-0,5-0,7 Kaikki alat Terveydenhuolto Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n ennusteen mukaan työmarkkinoilta poistuu vuoteen 2015 mennessä Suomessa noin 23 prosenttia siitä työvoimasta, joka on ollut työllisenä vuonna Edelleen vuosina työvoimasta poistuu noin 24 prosenttia siitä työvoimasta, joka on ollut työllisenä vuonna Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen aloilla työvoiman poistumaosuudet ovat tulevaisuudessa muita aloja suuremmat. 4 Toimialaraporttia kirjoitettaessa vielä julkaisematon TEM:n raportti TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 17

18 Kuvio 5. Sosiaali- ja terveyspalvelualan työvoimapoistumaennuste Kaikki toimialat Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Työvoiman poistumaosuus (%) Työvoiman poistumaosuus (%) Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisesti lääkärien rekrytoinnissa kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat ottaneet käyttöön palkkakannustimet. Esimerkiksi joillakin erikoisaloilla on otettu käyttöön määräaikaisia korotuksia. Vaikka palkkahaitari venyykin, erikoisosaajia ei harvaan asutuille seuduille välttämättä saada. 2.3 Toimialan alueellinen jakauma Seuraavassa taulukossa on esitetty terveyspalvelutoimipaikkojen määrä ja niiden suhteellinen osuus kaikista alan yrityksistä ELY-keskusalueittain vuosina Taulukko 5. Terveyspalveluyritysten toimipaikat ELY-keskuksittain ELY-keskusalue Kpl % Kpl % Kpl % Kpl % Uudenmaan ELY-keskus , , , ,5 Varsinais-Suomen ELY-keskus , , , ,0 Satakunnan ELY-keskus 525 3, , , ,7 Hämeen ELY-keskus 774 5, , , ,4 Pirkanmaan ELY-keskus , , , ,5 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 698 5, , , ,9 Etelä-Savon ELY-keskus 294 2, , , ,2 Pohjois-Savon ELY-keskus 630 4, , , ,4 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 359 2, , , ,6 Keski-Suomen ELY-keskus 548 4, , , ,1 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 412 3, , , ,2 Pohjanmaan ELY-keskus 453 3, , , ,4 Pohjois-Pohjanmaan 987 7, , , ,8 ELY-keskus Kainuun ELY-keskus 160 1, , , ,2 Lapin ELY-keskus 354 2, , , ,6 Ahvenanmaa 60 0,4 67 0,5 72 0,5 79 0,5 Koko maa , ,0 Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot 18 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

19 Eniten toimipaikkoja vuonna 2009 oli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Toimipaikkojen määrä korreloi varsin hyvin alueen asukasmäärän kanssa. Uudellamaalla oli yli kolmannes kaikista toimipaikoista. Vähiten terveyspalvelualan toimipaikkoja oli Ahvenanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Savossa. Terveyspalvelujen alatoimialojen osalta jakauma on samansuuntainen. Suurimmassa osassa alatoimialoja Uudenmaan osuus kaikkien yritystoimipaikkojen määrästä ylittää 30 prosenttia. Taulukko 6. Terveyspalveluyritysten toimipaikat toimialoittain ja ELY-keskusalueittain 2009 Ahvenanmaa Lappi Kainuu Pohjois- Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjan-maa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Häme Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa Koko maa Terveydenhuollon laitospalvelut Varsinaiset sairaalapalvelut Kuntoutuslaitokset ja sairaskodit Lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut Terveyskeskusja vastaavat yleislääkäripalvelut Lääkäriasemat, yksityislääkärit ja vastaavat erikoislääkäripalvelut Hammaslääkäripalvelut Muut terveydenhuoltopalvelut Fysioterapia Laboratoriotutkimukset Kuvantamistutkimukset Sairaankuljetuspalvelut Muu terveyspalvelu Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, yritys -ja toimipaikkarekisteri TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 19

20 Uusimaa oli selvä johtaja toimipaikkojen lukumärän lisäksi henkilöstöllä ja liikevaihdolla mitattuna. Koko maassa henkilökuntaa toimipaikkaa kohden oli keskimäärin 1,8. Luvun pienuus selittyy ammatinharjoittajien suurella määrällä. Sosiaalipalvelujen puolella vastaava luku vuonna 2009 oli 5,8. Taulukko 7. Terveyspalveluyritysten toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto ELY-keskuksittain 2009 Toimipaikat kpl Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) Liikevaihto / toimipaikka (1000 euroa) Liikevaihto / henkilö (1000) euroa Uudenmaan ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus Hämeen ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Etelä-Savon ELY-keskus Pohjois-Savon ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kainuun ELY-keskus Lapin ELY-keskus Ahvenanmaa Koko maa Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus/yritys- ja toimipaikkatilastot Liikevaihto toimipaikkaa kohden koko maassa vuonna 2008 oli keskimäärin euroa ja vuonna 2009 jo euroa, mikä kertoo yrityskoon hienoisesta kasvusta. Uudellamaalla sijaitsevien toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto, noin 960 miljoonaa euroa oli 37 prosenttia koko toimialan toimipaikkojen liikevaihdosta vuonna Poikkeamat henkilöstö- ja liikevaihtomäärien suhteen eri taulukoissa johtuvat siitä, että osa tilastoista pohjautuu toimipaikkarekisteritietoihin ja osa yritysrekisteritietoihin. Toimipaikkarekisteriin kirjautuvat myös muuta tuotantoa päätoimialanaan harjoittavien yritysten terveyspalveluja tuottavat yksiköt. Toimialan yrityksillä voi olla myös useampia toimipaikkoja. 2.4 Yrityskannan muutokset Suurin nettolisäys vuonna 2010 terveyspalvelualan yrityksissä oli Uudellamaalla 120 yritystä, kun vuonna 2009 vastaava nettolisäys oli vain 51. Ennen taantumaa vuonna 2008 nettolisäys Uudellamaalla oli 129 yritystä. Samankaltainen kehitys viime vuosina on havaittavissa muillakin alueilla tosin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa lopettaneiden yritysten määrä jopa ylitti aloittaneiden määrän vuonna TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

21 Taulukko 8. Aloittaneet ja lopettaneet terveyspalveluyritykset ELY-keskuksittain vuonna 2010 ELY-keskus Aloittaneita Lopettaneita Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo 19 9 Pohjois-Savo Pohjois-Karjala 20 9 Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa 8 7 Pohjanmaa 27 7 Pohjois-Pohjanmaa Kainuu 5 5 Lappi 18 6 Ahvenanmaa 9 5 KOKO MAA Lähde: Toimiala Online/ Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot Aloittaneiden terveyspalvelualan yritysten määrä koko maassa vuonna 2010 oli 694, mikä oli yli 90 yritystä enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosina tapahtunutta notkahdusta aloittaneiden terveyspalveluyritysten määrässä selittää pitkälti ajankohdan yleinen taloudellinen epävarmuus. Vastaavasti lopettaneita terveyspalvelualan yrityksiä oli vuonna 2010 noin 360 eli yli sata vähemmän kuin vuonna Lopettavien yritysten määrän viime vuosina jatkunut tasainen kasvu näyttäisi ainakin toistaiseksi taittuneen. Konkurssin tehneiden terveyspalveluyritysten määrä on 1990-luvun puolivälistä asti tehdyssä seurannassa pysynyt suhteellisen matalana. Vuosina vaihteluväli oli vuoden 2006 kahdeksan ja taantumavuoden 2009 aikaiset 24 konkurssia. Jälkimmäinen olikin ainoa vuosi vertailuaikana, kun konkurssien määrä toimialalla ylitti 20 kappaletta. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 21

22 Kuvio 6. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut terveyspalveluyritykset koko maassa Aloittaneita Lopettaneita Konkurssit Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot 2.5 Alan suurimpia yrityksiä Toimialan suurimpien yritysten listaaminen on varsin haasteellinen tehtävä, sillä alan yrityskenttä erityisesti isojen yritysten osalta elää tällä hetkellä voimakkaasti yrityskauppojen ja muiden omistusjärjestelyjen muodossa. Terveyspalvelualalla on havaittavissa samankaltaista keskittymiskehitystä, jollaista on ollut käynnissä sosiaalipalvelutoimialalla jo useamman vuoden ajan. Isot yritykset kasvavat ja uusia tulee jakamaan markkinoita. Lisäksi monet alan toimijat ovat verkottuneet voimakkaasti ja yksittäisillä toimijoilla on omistuksessaan monia eri tarkoituksiin perustettuja yrityksiä. Samat yritykset myös toimivat sekä terveys- että sosiaalipalveluissa ja välillä rajanveto näiden välillä on hankalaa. Alla oleva taulukko perustuu Asiakastieto Oy:ltä saatuun listaukseen terveyspalvelujen (TOL 86) tuottajista. 22 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

23 Taulukko 9. Suurimpia terveyspalvelualan (TOL 86) yrityksiä vuonna 2010 Yritys Kotipaikka Liikevaihto Henkilöstö Konserni KonserniLV Suomen Terveystalo Oy Helsinki Terveystalo Healthcare -konserni Attendo MedOne Oy Helsinki PlusTerveys Oy Helsinki Diacor terveyspalvelut Oy Helsinki Helsingin Diakonissalaitoksen -konserni Mehiläinen Oy Helsinki Ambea -konserni TAYS Sydänkeskus Oy Tampere Mainio Vire Oy Helsinki Mainio Vire Holding -konserni Oral Hammaslääkärit Oyj Helsinki Atine Group -konserni ODL Terveys Oy Oulu Oulun Diakonissalaitoksen -konserni Esperi Care Oy Helsinki Tekonivelsairaala Coxa Oy Tampere Coxa -konserni Helsingin Lääkärikeskus-Yhtymä Oy Helsinki Aho Group -konserni Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy Espoo Medix Laboratoriot -konserni Lääkäriasema Pulssi Oy Turku Condia Oy Oulu Odl Terveys -konserni MWW Yhtiö Oy Parkano Terveysrahasto -konserni Sairaala Orton Oy Helsinki Invalidisäätiö -konserni Coronaria Hoitoketju Oy Oulu Norvestia -konserni Oy Dextra Ab Helsinki Kaunialan Sairaala Oy Kauniainen Sotainvalidien Veljesliitto Lähde: Asiakastieto Oy TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 23

24 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Toimintaympäristö Terveyspalvelualan toimintaympäristö on suuressa muutoksessa. Väestön ikääntymisestä seuraava huoltosuhteen muutos sekä sodan jälkeisten suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle muodostavat terveyspalvelujen rahoituksen kannalta haastavan yhtälön. Eliniän odotteen kasvu ja erityisesti vuotta täyttäneiden ihmisten osuuden kasvu lisäävät terveydenhuollon palvelutarpeita. Lääketieteellisen osaamisen ja hoitoteknologian kehittyminen yhdessä lääkkeiden kehityksen kanssa mahdollistavat yhä vaikeampien sairauksien hoidon yhä pitempään. Julkisen talouden kestävyyden kannalta tämä kehitys muodostuu mahdottomaksi, ellei terveyden edistämiseen ja sairauksien ennalta ehkäisyyn panosteta voimakkaasti yksilöiden ja perheiden elämäntavoissa sekä palvelujärjestelmän kehittämisessä. Taustalla pitkä historia Terveyspalveluita tuottavat yritykset ovat eläneet jo vuosikymmenten ajan mukana suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän muutoksessa. Vuonna 1972 voimaan tulleella kansanterveyslailla säädettiin perusterveydenhuollon toiminta ja toimintamallit koko maahan. Laki takasi lähtökohtaisesti koko kansalle lähes maksuttoman terveyden- ja sairaanhoidon. Suomessa 1990-luvun alussa koettu taloudellinen kriisi vahvisti palvelutuotannon rakennemuutostarvetta. Vuonna 1993 toteutettuun valtionosuusuudistuksen seurauksena siirryttiin menoperustaisesta valtionosuusjärjestelmästä laskennallisiin valtionapuihin. Samaan aikaan luovuttiin keskushallinnon harjoittamasta yksityiskohtaisesta kuntien ohjauksesta ja kunnat saivat vapauden valita, millä tavoin ne järjestävät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut kuntalaisille tuottaako palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa vai ostaako kunta ne ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Vuonna 1979 voimaan tullut työterveyslaki mahdollisti työnantajalle oikeuden valita tavan, jolla se työterveyshuoltopalvelut järjestää. Tämä mahdollisuus johti käytännössä siihen, että etenkin suurimmilla paikkakunnilla työterveyspalvelujen ostaminen yksityisiltä palvelun tuottajilta lisääntyi merkittävästi. Samanaikaisesti kunnallista työterveyspalvelujen tuotantoa on supistettu terveyskeskusten voimavarojen supistumisen myötä. Toisaalta eräät kunnalliset työterveyspalvelujen tuottajat ovat panostaneet näiden palvelujen tuotantoon muun muassa liikelaitostamalla työterveysyksikköjään. KELA-korvaukset yksityisissä terveyspalveluissa Yksityisesti tuotettujen terveyspalveluiden laajuutta voidaan myös tarkastella Kansaneläkelaitoksen sairasvakuutustilastointia hyödyntäen. Seuraavasta kuviosta voidaan todeta, että lääkärissäkäynnit sekä tutkimus- ja hoitokäynnit yksityisten terveyspalvelujen puolella ovat 24 TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

25 kasvaneet melko tasaisesti ja vuosittainen kasvu on ollut varsin maltillista. Kansaneläkelaitoksen korvaamien hammaslääkärikäyntien määrät sen sijaan kasvoivat erittäin nopeasti 2000-luvun alkuvuosina, kun lakimuutokset laajensivat hammashoidon sairasvakuutuskorvaukset asteittain koskemaan koko väestöä. Kasvu taittui 2004 ja käyntien määrä tasaantui. Kuvio 7. Sairaanhoitokorvausten omavastuukerrat (yksityinen sektori) kpl Lääkärissäkäynnit 1000 kpl Hammaslääkärissäkäynnit 1000 kpl Tutkimus ja hoito Lähde: Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja 2009 Sairaanhoitovakuutuksen korvaustason mataluus (kuva alla) selittää osaltaan lääkärissäkäyntien sekä tutkimus- ja hoitokäyntien määrän kasvun maltillisuutta. Kansaneläkelaitoksen maksamat korvaukset yksityislääkärikäynneistä ovatkin jääneet selvästi jälkeen alkuperäisestä lakimääräisestä tavoitteesta eli 60 prosentin korvaustasosta. Kuvio 8. Sairausvakuutuksen korvaama osuus vakuutettujen sairaanhoitokustannuksista yksityisellä sektorilla (%) 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, Lääkärinpalvelut Tutkimus ja hoito Hammaslääkärinpalvelut Lähde: Kela/Tilastoryhmä TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 25

26 Kasvavat ja ketjuuntuvat yritykset Terveyspalvelujen tuotanto on edelleen pääosin paikallista ja alueellista toimintaa. Vain muutamat isot lääkärikeskukset ja yksityissairaalat ovat viime vuosien aikana levittäytyneet useimpiin maakuntakeskuksiin ja laajentaneet toimintaansa yritysostoin valtakunnalliseksi. Koko valtakunnan ja ainakin suurimmat kaupungit ja kasvukeskukset kattavalla toiminnallaan alan suuret yritykset pyrkivät hyödyntämään yhtenäisiä toimintakonseptejaan, tunnettua brändiään sekä työterveyshuollon sopimusten kattavuutta suurten asiakasyritysten kohdalla. Tärkeitä asioita ovat myös asiakkaiden ja potilaiden yhtenäisten hoitoketjujen luominen, palvelujen saatavuuden parantaminen sekä kattavien ajanvaraus- ja tietohallintajärjestelmien hyödyntäminen. Valtakunnallisuudella ja suurella yrityskoolla on merkitystä myös osallistumisessa lisääntyviin julkisen sektorin tarjouskilpailu-, ostopalvelu- ja kilpailuttamishankkeisiin. Tähän mennessä ketjuuntuminen ja valtakunnallistaminen ovat tapahtuneet lähinnä lääkäripalvelu- ja yksityissairaalatoimintaa harjoittavien yritysten toimesta. Eriasteista yhdistymistä, joko toiminnallista tai omistuksellista, on tapahtumassa myös hammaslääkäriyritysten, fysioterapiayritysten ja sairaankuljetuspalveluyritysten kohdalla. Asiakkaan omaa valintaa lisätään Vuonna 2009 voimaan astunut palvelusetelijärjestelmä tarjoaa kunnille mahdollisuuden tukea palvelusetelillä niitä kuntalaisia, jotka valitsevat kunnan tuottamien palvelujen sijasta yksityisen sektorin palvelun. Palvelusetelin merkitys on kuitenkin vielä marginaalinen. Kuntien talous- ja toimintatilastojen mukaan palvelusetelimenoja vuonna 2009 oli 110 kunnassa yhteensä alle 20 miljoonaa euroa. Summasta viiden suurimman maksajakunnan osuus oli yli 60 prosenttia. Kuntien palvelusetelimenoista kotipalvelujen osuus oli 33 prosenttia. Terveyspalveluissa palveluseteli on käytössä vieläkin vähemmän kuin sosiaalipalveluissa. 5 Toukokuussa voimaan tullut uusi terveydenhuoltolaki muuttaa todennäköisesti markkinatilannetta jossain määrin lähivuosina. Nyt ensi vaiheessaan uusi laki lisäsi kansalaisten mahdollisuutta valita hoitopaikkansa oman kuntansa sisällä. Laki antaa asiakkaalle mahdollisuuden valita kiireettömän hoidon hoitopaikakseen minkä tahansa oman kunnan terveyskeskuksen terveysaseman. Vuoden 2014 alussa valinnanvapaus laajenee kuntien sisältä kattamaan koko maan perusterveydenhuollon sekä myös erikoissairaanhoidon palvelut. Tuossa vaiheessa perusterveydenhuollon kohdalla riittää, että asiakas tekee kirjallisen ilmoituksen oman kuntansa ja hoitopaikaksi valitsemansa kunnan terveyskeskukselle. Valintaa voi muuttaa korkeintaan kerran vuodessa. Erikoissairaanhoidossa uuden hoitopaikan valinta tehdään yhteistyössä lähetteen antavan lääkärin kanssa. Valinnanvapauden kasvun seurauksena osassa kunnista palvelujen kysyntä putoaa, kun taas joissain kunnissa kysyntä voi kasvaa nopeastikin. 5 Lith, Pekka: Kohdennetut maksuvälineet ja asiakkaan valinta Suomen kansantaloudessa - Selvitys palveluseteleistä ja palvelusetelityyppisistä järjestelmistä yksityisellä ja julkisella alalla, Työ- ja elinkeinoministeriön raportteja 19/ TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu

27 Asiakkaan valinnanmahdollisuuksien lisääntyminen edellyttää sitä, että asiakkaalla ja hänen omaisillaan ja läheisillään on riittävästi tietoa erilaisista palveluvaihtoehdoista ja tarvittaessa mahdollisuus saada ohjausta ja neuvontaa valintojen tekemiseen. Tämä edellyttää toiminnan läpinäkyvyyttä: julkisten ja yksityisten palvelutuottajien palveluja, niiden laatua ja hintoja on voitava verrata keskenään vertailukelpoisin kriteerein. Palvelujen laadun ja tuloksellisuuden tasapuolista, riippumatonta mittaamista ja arviointia on niin ikään kehitettävä. Julkisen sektorin yritystoiminta Varautuminen uuteen markkinatilanteeseen on yksi syy julkisten terveydenhuollon palveluntuottajien keskuudessa heränneeseen kiinnostukseen yhtiöittää palveluntuotantoaan. On myös pohdittu mahdollisuuksia yhtiöiden kautta tarjota palveluita erimerkiksi palvelusetelipotilaille sekä myös ulkomaisille potilaille ns. terveysmatkailuna. Tampereella on jo muutaman vuoden ajan toiminut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin pääosin omistama tekonivelkirurgiaan keskittynyt Coxa Oy sekä uudempana TAYS Sydänkeskus Oy. Valtakunnallisesti puolestaan on tänä syksynä runsaasti keskustelua herättänyt Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) päätös perustaa yksityissairaala Hyksin Oy. Perusteena sairaalan perustamiselle HUS on kertonut tarpeen sitouttaa keskeinen osaava henkilökunta, kuten erikoislääkärit, paremmin pysymään yliopistosairaaloiden palkkalistoilla sekä myös tarpeen hyödyntää kalliita sairaalatiloja ja -laitteita tehokkaammin esimerkiksi tarjoamalla yksityisleikkauksia ilta-aikaan. Yksityiset lääkäripalveluyritykset ovat vastustaneet hanketta pitäen sitä kilpailua vääristävänä. Kansainvälistyvä terveydenhuolto Myös terveydenhuollon kansainvälinen toimintaympäristö on muuttumassa. Vuonna 2013 voimaan astuvan Euroopan Unionin potilasdirektiivin tavoitteena on helpottaa potilaan hakeutumista turvalliseen ja korkealaatuiseen terveydenhoitoon toiseen jäsenvaltioon sekä kannustaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä terveydenhoidon alalla. Jäsenvaltioilla säilyy oikeus järjestää terveydenhuolto haluamallaan tavalla. Direktiiviä sovelletaan terveydenhoitoon riippumatta siitä, kuinka se on järjestetty, tarjottu ja rahoitettu. Direktiivin toimeenpano Suomessa ajoittuu tilanteeseen, jossa kuntarakenne ja sen seurauksena mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisrakenne on muuttumassa. Toimeenpanon valmistellussa joudutaan ratkaisemaan merkittäviä palveluihin hakeutumiseen, kustannuksiin ja niiden korvausperusteisiin liittyviä ongelmia. Sisämarkkinoiden yhdenvertaisuusperiaatteen johdosta se, minkä ajatellaan toimivan hyvin Suomessa, tulee toimintamalliksi myös direktiivin toimeenpanossa koskien Suomeen hoitoon tulevia ja Suomesta muihin EU-maihin hoitoon hakeutuvia. 6 Työ- ja elinkeinoministeriö on vuosien aikana teettänyt erilaisia selvityksiä pk-yritysten toimintaympäristöstä ja kehitysnäkymistä. Vuoden 2010 alussa ministeriö yhdisti resurssinsa Suomen Yrittäjien ja Finnveran toteuttaman pk-yritysbarometrin kanssa. Näistä sel- 6 Direktiivistä löytyy lisätietoa kansainvälistymiskatsauksesta, joka on tämän raportin liitteenä. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu 27