Valtuusto 13.06.2016 Sivu 1 / 68

Espoon kaupunki Kokouskutsu Valtuusto 13.06.2016 Sivu 1 / 68 Kokoustiedot Aika 13.06.2016 maanantai klo 17:30 Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Lisätietoja Esteilmoitukset: valtuustonsihteeri@espoo.fi tai 043 824 8888 Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3 3 Teknisen lautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja 4 täydennysvaali 4 Ympäristölautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 6 5 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon 8 Asunnot Oy:n otettavalle lainalle vuokra-asuntokohteiden kertalyhenteisten lainojen osittaista jälleenrahoittamista varten 6 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö 11 Oy Espoon Keskuskeittiön lainalle 7 1-2 Vuoden 2016 huhtikuun kuukausiraportti 14 8 3 Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin 16 esteettömyysohjelman hyväksyminen 9 4-5 Raide-Jokerin hankesuunnitelman hyväksyminen 19 10 Lillmossaskogen, asemakaavan hyväksyminen, alue 713300, 32 82. kaupunginosa Perusmäki 11 Espoonlahden keskus, muutos (Espoonlahden metroasema 37 ja Lippulaiva), asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 410307, 34. kaupunginosa Espoonlahti 12 Valtuustokysymys Pohjois-Espoon poikkeuslupakäytännöstä 49 13 Valtuustokysymys koulujen sisäilmaongelmien 53 ratkaisemiseksi sekä tarvittavan lisätilan rakentamiseksi kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin 14 Valtuustokysymys Espoon teatteritalon valmistelusta ja 63 nykytilanteesta 15 Valtuustokysymys Matinkylän terveyspalvelujen siirrosta Tapiolaan ja Puolarmetsän terveysaseman siirrosta Ison Omenan palvelutorille 65 Espoo 2.6.2016 Maria Guzenina puheenjohtaja

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 1 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 2 / 68 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Selostus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan 2.6.2016 allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 76.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 2 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 3 / 68 2 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Kok. / SFP.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 4 / 68 2176/2016 00.00.01.00 Kaupunginhallitus 163 30.5.2016 3 Teknisen lautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee teknisen lautakunnan jäsenen Toni Seppäsen (PerusS) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jarkko Korven (PerusS) tilalle (PerusS). Selostus Teknisen lautakunnan jäsenen Toni Seppäsen (PerusS) henkilökohtainen varajäsen Jarkko Korpi (PerusS) pyytää 4.5.2016 päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena muutto toiselle paikkakunnalle. Kuntalain 33 :n mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan varajäseneksi voidaan valita mies tai nainen.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 3 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 5 / 68 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 163 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee teknisen lautakunnan jäsenen Toni Seppäsen (PerusS) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Jarkko Korven (PerusS) tilalle (PerusS). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Jarkko Korpi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 6 / 68 2399/2016 00.00.01.00 Kaupunginhallitus 164 30.5.2016 4 Ympäristölautakunnan jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh. 050 382 6951 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee ympäristölautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Maria Taipaleen (PerusS) tilalle (PerusS). Selostus Ympäristölautakunnan jäsen Maria Taipale (PerusS) pyytää 19.5.2016 päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena vaalikelpoisuuden menetys Espoosta muuton johdosta. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännösten estämättä lautakunnan jäseneksi voidaan valita mies tai nainen.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 4 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 7 / 68 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 164 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee ympäristölautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Maria Taipaleen (PerusS) tilalle (PerusS). Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Maria Taipale

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 8 / 68 2325/2016 02.05.06 Kaupunginhallitus 165 30.5.2016 5 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Espoon Asunnot Oy:n otettavalle lainalle vuokra-asuntokohteiden kertalyhenteisten lainojen osittaista jälleenrahoittamista varten Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh. 043 824 6040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 1 Lainan saaja Lainan antaja Espoon Asunnot Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 12 048 500 euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset Lainan korkoperuste Vakuus enintään 15 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset puolivuosittain 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 9 / 68 Selostus Espoon Asunnot Oy on rahoittanut 7 vuosina 1996-1997 valmistuneita vuokra-asuntokohteiden rakennuttamista ns. vanhoilla korkotukilainoilla. Vuonna 2004 nämä korkotukilainat uudelleen järjesteltiin 12 vuoden Bulletlainoiksi, eli kertalyhenteisiksi lainoiksi. Bullet-lainat erääntyvät maksettavaksi vuoden 2016 aikana. Vuoden 2016 talousarvion mukaisesti Espoon Asunnot Oy:n tavoitteena on jälleenrahoittaa 70 % Bullet-lainojen lainapääomista uudelleen 15 vuoden tasalyhenteiksi lainoiksi. Tämän rahoitussuunnitelman toteutuessa vuokrakohteiden lainat tulevat lyhennetyksi ajassa, joka vastaa likimain alkuperäisten korkotukilainojen laina-aikoja. Vuokrakohde Lainan lyhennys Pikkulinnunreitti 25 1 878 659,13 Sepelkyyhkyntie 3 2 893 841,47 Nassakkakuja 1 2 101 508,13 Lintukorvenkuja 6 2 667 460,53 Komentajankatu 2 4 005 563,67 Postipuuntie 8 2 344 720,45 Saarnimäenkuja 2 1 320 392,97 Yhteensä 17 212 146,35 Espoon Asunnot anoo Espoon kaupungilta omavelkaista takausta 12 048 500 euron kilpailutuksen perusteella otettavalle 15 vuotta pitkälle tasalyhenteiselle lainalle. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 165 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 1 Lainan saaja Lainan antaja Espoon Asunnot Oy kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 12 048 500 euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika Lyhennykset enintään 15 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta tasalyhennykset puolivuosittain

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 5 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 10 / 68 Lainan korkoperuste Vakuus 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 11 / 68 2346/2016 02.05.06 Kaupunginhallitus 166 30.5.2016 6 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Espoon Keskuskeittiön lainalle Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg, puh. 043 824 6040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 1 Lainan saaja Lainan antaja Kiinteistö Oy Espoon Keskuskeittiö kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 19 600 000 euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 22 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan/lainojen ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste Vakuus 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 12 / 68 Oheismateriaali Selostus - Kaupunginhallitus 2.5.2016 144 - Valtuusto 12.10.2015 142 Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 2.5.2016 144 perustaa Kiinteistö Oy Espoon Keskuskeittiö- nimisen yhtiön rakennuttamaan ja omistamaan Espoon keskuskeittiön. Valtuusto on hyväksynyt keskuskeittiön hankesuunnitelman kokouksessaan 12.10.2015 142. Keskuskeittiö rakennetaan kaupungin omistamalle tontille osoitteeseen Nuijalantie 18, Espoon Nuijalaan. Tontin pinta-ala on 10 555 neliömetriä ja rakennuksen bruttoalaksi tulee 5 984 neliömetriä, josta huoneistoalaa on 3 661 neliömetriä. Rakennettavaan keskuskeittiöön siirretään Puolarmetsän sairaalan ravintokeskuksen tuotanto- ja lähetyskapasiteetti, koska Puolarmetsän sairaalan toiminta lakkaa 2016 Espoon sairaalan valmistuttua. Espoon keskuksen kehityssuunnitelmassa puretaan 2020-luvun alkupuolella rakennus, jossa sijaitsevat henkilöstöravintola ja Muuralan keskuskeittiö. Muuralan keskuskeittiön lähetyskapasiteetti siirretään suurimmalta osin uuteen keskuskeittiöön. Uuden keskuskeittiön tuotantokapasiteetti tulee olemaan 12 500 annosta/vrk. Keskuskeittiössä tuotetaan päiväkotien ateriapalvelut sekä kotiin kuljetettavat vanhusten kotipalveluateriat. Hankesuunnitelman perusteella keskuskeittiön rakentamiskustannukset (0 % ALV) ovat 17,78 milj. euroa. Rakentamisajaksi on arvioitu 2,5 vuotta. Hankkeen rakentamisaikana kustannustaso saattaa nousta hankesuunnitelman laadinta-ajankohdan kustannustasosta, sen lisäksi rakennuskustannusten arvonlisävero on rahoitettava kunnes se palautetaan verottajalta. Edellä mainittujen syiden vuoksi Kiinteistö Oy Espoon Keskuskeittiö anoo kaupungilta 19,6 milj. euron omavelkaista takausta keskuskeittiön tulevien rakennuskustannusten kattamiseksi otettavalle lainalle. Rakennuksen valmistuttua yhtiön käyttömenot, korkokulut ja lainalyhennykset katetaan vastikkeilla. Espoon kaupunki omistaa koko osakekannan perustettavasta Kiinteistö Oy Espoon keskuskeittiöstä, eikä vastavakuutta tällä perustein vaadita.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 6 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 13 / 68 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 166 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto myöntää kaupungin omavelkaiset takaukset seuraavasti: 1 Lainan saaja Lainan antaja Kiinteistö Oy Espoon Keskuskeittiö kilpailutuksen perusteella Lainan määrä enintään 19 600 000 euroa, yhtenä tai useampana lainana Laina-aika enintään 22 vuotta takaussitoumuksen allekirjoittamisesta Lyhennykset tasalyhennykset, lainan lyhennysvapaata enintään 2 vuotta lainan/lainojen ensimmäisestä nostosta Lainan korkoperuste Vakuus 3 kk:n, 6 kk:n tai 12 kk:n euribor tai kiinteä tai muu yleisesti käytössä oleva viitekorko Takaukselle ei vaadita vastavakuutta Takausprovisio Takauksista peritään takausprovisiota 0,05 % p.a. laskettuna lainan keskisaldolle. 2 valtuuttaa kaupunginjohtajan sopimaan sellaisista vähäisistä päävelan ehdon muutoksista johon vaaditaan takaajan suostumus. Tällaisia vähäisiä muutoksia voivat olla esim.: - lainan lyhennys- ja korkoerien maksujakson muuttaminen siten, ettei alkuperäinen takaisinmaksuaika muutu, - viitekoron muuttaminen, - marginaalin muuttaminen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 14 / 68 5689/2015 02.02.02 Kaupunginhallitus 167 30.5.2016 7 Vuoden 2016 huhtikuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi huhtikuun kuukausiraportin. Liite Selostus 1 Vuoden 2016 huhtikuun kuukausiraportti 2 Tulostavoitteiden seuranta 30.4.2016 Huhtikuun kuukausiraportin talousarvioluvut eivät vielä sisällä valtuuston 23.5 päättämiä määrärahamuutoksia, vaan ne sisältyvät ennusteisiin. Määrärahamuutokset sisällytetään toukokuun kuukausiraporttiin. Huhtikuun kuukausiraportin sisältöä on kehitetty tiiviimpään ja informatiivisempaan suuntaan, jossa keskitytään keskeisimpiin talouden ja toiminnan tavoitteiden toteutumisiin ja mahdollisiin poikkeamiin. Liitteenä ovat myös tulostavoitteiden seuranta- ja ennustetiedot. Kuukausiraportin tiedot ja ennusteet toimivat osaltaan tulevan taloussuunnitelmavalmistelun pohjatietoina, jonka takia ennusteiden realistisuus on tärkeää. Valtuuston päättämän alkuperäisen talousarvion mukaan kaupungin vuosikate on 115,5 milj. euroa ja tilikauden tulos n. 19 milj. euroa alijäämäinen. Toimialojen ennusteiden mukaan toimintakate ja vuosikate olisivat toteutumassa n. 4,5 milj. euroa heikompana. Toimialojen ennusteissa on kuitenkin ylivarovaisuutta ja kaupunkitasolla katteiden arvioidaan toteutuvan n. 15 milj. euroa parempana kuin valtuuston alkuperäinen päätös. Erityisesti henkilöstökulujen osalta toimialojen ennusteissa on ylivarauksia. Ennusteiden realistisuutta on vaikeuttanut käyttösuunnitelmien laatimisen pitkittyminen ja ongelmat konsernipalveluiden sisäisten erien laskutuksen käynnistymisessä. Sisäinen laskutus ja kirjanpito on saatu pääosin vasta huhtikuussa ajan tasalle, mikä on varsin myöhään. Selvitettäviä asioita on kuitenkin edelleen mm. Espoo Tietotekniikassa ja ruokapalveluissa. Osin

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 7 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 15 / 68 selvittely edellyttää yhteistyötä toimialoilta. Tilanne heijastuu myös taloussuunnitelmavalmisteluun. Vuoden 2017 talousarvion valmistelun pohjana on käytetty yllä mainittua kaupunkitasoista arviota katteiden kehityksestä, jolloin vuosikatteeksi muodostuu kuluvana vuonna vähintään 130 milj. euroa. Vuosikatetavoitteesta huolimatta tulosennuste on 4 milj. euroa alijäämäinen. Toimialojen tulee sitoutua katetavoitteisiin sekä arvioida ennusteet raportteihin nykyistä realistisemmin. Verotuloja kuluvalle vuodelle kertyy talousarvion mukaiset 1 398,2 milj. euroa. Verotulojen kasvu edellisvuoteen on ainoastaan 4,4 milj. euroa eli käytännössä lähellä 0 %. Huomioitaessa myös valtionosuudet on kokonaisverorahoituksen kasvu 2,3 %. Yhteisöveron tuottoon tänä vuonna vaikuttaa kuntaryhmän jako-osuuden väliaikaisen 5 prosenttiyksikön korotuksen poistuminen. Kuntaryhmän jako-osuus tippui noin 36 prosentista 30,92 prosenttiin, samoin Espoon oma jako-osuus laski. Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän noin 20 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2015. 309 milj. euron lainanottovaltuudesta on käytetty 100 milj. euroa. Lainanottovaltuus tullaan käyttämään kokonaisuudessaan, lisäksi valtuusto päätti toukokuussa 35 milj. euron lisälainan ottamisesta. Toimintaympäristön kehitys jatkuu edelleen haastavana. Maaliskuun lopun työttömyysaste Espoossa oli 10,4 % ja se kasvoi 0,7 prosenttiyksikköä vuodentakaisesta. Pitkäaikaistyöttömien osuus kokonaismäärästä oli 43 % ja korkeasti koulutettujen 34 %. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 167 Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi huhtikuun kuukausiraportin. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 16 / 68 1441/2013 00.01.02 Kaupunginhallitus 177 30.5.2016 8 Esteetön Espoo 2020, Espoon kaupungin esteettömyysohjelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Sirkku Wallin, puh. 043 826 8812 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo 2020 -ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Liite Selostus 3 Esteettömyysohjelma 2020 Espoon aikaisempi vuoteen 2012 tähtäävä esteettömyysohjelma laadittiin vuonna 2004. Tavoitevuoden 2012 lähestyessä loppuaan, päätettiin esteettömyysohjelma päivittää ja laatia uusi Espoon esteettömyysohjelma, jonka tavoitevuosi on 2020. Esteettömyysohjelmaluonnosta on käsitelty aikaisemmin teknisessä lautakunnassa 20.3.2013, joka palautti ohjelman uudelleen valmisteltavaksi. Uudistetussa ohjelmaluonnoksessa on huomioitu teknisen lautakunnan evästykset soveltuvin osin. Esteettömyysohjelma on liitetty tiiviisti osaksi Espoo Tarinaa, ohjelman tilannekuva on ajantasaistettu sekä tarkennettu esitystä esteettömyyslinjauksista ja niiden seurannasta. Aikaisemmassa esteettömyysohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista arvioitiin asiantuntijahaastatteluissa, joita tehtiin esteettömyysohjelman ohjausryhmälle sekä eri toimialojen ja niiden tulosja toimintayksiköiden sekä sidosryhmien asiantuntijoille. Haastatteluiden perusteella aikaisemman esteettömyysohjelman onnistumisia ovat olleet uuden rakennetun ympäristön esteettömyyden ja osittain myös palveluiden esteettömyyden edistyminen sekä asenneilmaston paraneminen. Espooseen on myös perustettu vammaisasiamiehen ja esteettömyysasiamiehen toimet, joiden toiminnan ansiosta saavutettavuus ja esteettömyys ovat edistyneet kaupungissa selvästi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 17 / 68 Esteettömyysohjelma on osa Espoo tarinaa. Ohjelmassa on määritelty visio ja tavoitteet sekä yleistason toimenpiteet esteettömyyden ja saavutettavuuden lisäämiseksi ja toteuttamiseksi. Esteettömässä ympäristössä ja sen edistämisessä on korostettu Espoon arvoja; asukas- ja asiakaslähtöisyys, suvaitsevaisuus, inhimillisyys ja tasaarvo, luovuus ja innovatiivisuus, kumppanuus ja yhteisöllisyys, tuloksellisuus ja vaikuttavuus sekä kestävä kehitys. Esteettömyysohjelmassa määritellyillä tavoitteilla tähdätään Espoon kehittämiseen, palveluiden tuottamiseen, rakentamiseen ja korjaamiseen kaikille asukkaille esteettömäksi. Esteettömän ympäristön ja palveluiden edistämiseen pyritään eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja vuorovaikutteisella suunnittelulla, jossa käyttäjäkeskeisyys on otettu huomioon. Esteettömyysohjelman vision mukaisesti Espoo on tasa-arvoinen, suvaitsevainen ja hyvä paikka asua, asioida, ja tehdä työtä. Toiminnot, alueet, palvelut ja työpaikat ovat tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa ja liikkuminen on helppoa. Strategisia päätavoitteita on neljä. Vuoteen 2020 mennessä rakennetaan ja parannetaan kaupungin palveluita, työpaikkoja, yleisiä alueita, julkisia ja yksityisiä palvelurakennuksia ja joukkoliikenteen ratkaisuja esteettömiksi ja saavutettaviksi. Erityisesti palveluita ja tiedonsaantia tuotetaan kaikille toimiviksi ja saavutettaviksi. Tavoitteen saavuttamisessa keskeisellä sijalla on eri osapuolten ja eri toimialojen sekä tulosyksiköiden sitoutuminen esteettömyysohjelman toimeenpanoon talous- ja toimintasuunnitelmien resursoinnilla taloussuunnitelman puitteissa. Esteettömyysohjelmassa on esitetty myös linjaukset esteettömyyden lisäämiseksi vuoteen 2020 mennessä. Toimintaa edesauttaa poliittisen päätöksenteon ja kaupungin johdon sitoutuminen esteettömyyden ja saavutettavuuden edistämiseksi. Toivottavaa olisi, että eri toimialojen taloussuunnitelmiin osoitettaisiin erillinen rahoitus esteettömyydelle ja saavutettavuudelle. Lisäksi kaupungin eri toimialojen ja niiden tulos- ja toimintayksiköiden poikkihallinnollista yhteistyötä on syytä kehittää edelleen siten, että esteettömyyttä ja saavutettavuutta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Fyysisen ympäristön lisäksi tulee tarkastella myös psykososiaalisen (asukkaat, asiakkaat, työntekijät) esteettömyyden toteutumista. Esteettömyyslinjauksia on tarkistettu ja tehtäviä toimenpiteitä on muutettu vastaamaan vuoden 2016 tavoitteita esteettömyysasiantuntija Sirkku Wallinin toimesta. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Vammaisneuvosto seuraa ohjelman etenemistä.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 8 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 18 / 68 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 177 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus hyväksyy Esteetön Espoo 2020 -ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset liitteeseen on huomioitu pöytäkirjassa. Sistonen Elon ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Esteettömyysohjelma viedään valtuuston päätettäväksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Esteetön Espoo 2020 -ohjelman ja kehottaa toimialoja ottamaan ohjelman huomioon toiminnassaan sekä pyytää kaupunginjohtajan nimeämään ohjelman toteuttamisen ja toteutuksen seurantaa varten ohjausryhmän, jossa on kaikkien toimialojen edustus. Ohjelman etenemisestä raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 19 / 68 126/2016 08.01.00 Kaupunginhallitus 170 30.5.2016 Kaupunginhallitus 186 6.6.2016 9 Raide-Jokerin hankesuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Harri Tanska, puh. 050 383 3209 Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan Raide-Jokerin hankesuunnitelman, 2 kehottaa teknistä toimialaa jatkamaan Raide-Jokerin suunnittelua ja toteuttamaan hanke hankesuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden pohjalta niin, että hankkeen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on yhteensä 275 milj. euroa (alv 0 %, maarakennuskustannusindeksi 2010=100, huhtikuu 2015) ja Espoon kaupungin osuus kustannuksista on 66,6 milj. euroa (alv 0 %, maarakennuskustannusindeksi 2010=100, huhtikuu 2015), kun valtion rahoitusosuus 30 prosenttia on vähennetty, 3 päättää, että hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheen Espoon osuus rahoitetaan kaupungin budjetista osoitettavin varoin. Toteutusedellytykset varmistetaan budjetin hyväksymisen yhteydessä. Liite Oheismateriaali Selostus 4 Raide-Jokerin hankesuunnitelma 2015 5 Raide-Jokerin hankesuunnitelma 2015 / Kustannukset ja suunnitelmat - Raide-Jokerin hankearviointi 12.2.2016 - Diasarja: Raide-Jokerin vaikutus HSL:n talouteen, lippujen hintoihin ja kustannusosuuksiin Hankkeen aiemmat päätökset Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen suunniteltu seudullinen poikittainen pikaraitiotielinja, joka korvaa nykyisen seudullisen bussirunkolinjan 550.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 20 / 68 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Raide-Jokerin alustavan yleissuunnitelman hankkeen jatkosuunnittelun pohjaksi vuonna 2009. Lautakunta esitti tällöin kaupunginhallitukselle Raide-Jokerin tarkentavan suunnittelun käynnistämistä mahdollisimman pikaisesti ja hankkeen ottamista mukaan HLJ2011 ensimmäisen kauden hankkeisiin sekä varaamaan hankkeelle tarvittava rahoitus. Alustava yleissuunnitelma hyväksyttiin myös Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Vuonna 2011 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto teetti yhdessä HSL:n ja Espoon kaupungin kanssa päivitetyn hankearvioinnin ja selvityksen Raide- Jokerin kehityskäytävän maankäytön kehittämisperiaatteista. Espoo-tarinassa, joka on Espoon strategia vuoteen 2017 asti, todetaan, että kaupunkikeskusten välillä tulee olla toimivat joukkoliikenteen poikittaisyhteydet. Lisäksi tavoitteena on aidosti verkostomaiseen raideliikenteeseen perustuva kaupunkirakenne.. Raide-Jokeri toteuttaa tätä strategiaa luomalla yhteyden Rantaradan ja Länsimetron välille, jonka jälkeen kaikki Espoon kaupunkikeskukset liittyvät toisiinsa raideyhteydellä. Hanke parantaa erityisesti Leppävaaran, Otaniemen ja Keilaniemen saavutettavuutta ja lisää siten alueiden vetovoimaa myös työpaikkaalueina. Espoon kaupunki teetti vuonna 2013 selvityksen Otaniemen liittämisestä Raide-Jokerin piiriin. Selvityksessä vertailtiin erilaisia linjausvaihtoehtoja osuudella Leppävaara Otaniemi/Tapiola. Espoon kaupunginhallitus päätti 10.2.2014, että hankesuunnittelua jatketaan Leppävaarasta Otaniemeen/Keilaniemeen kulkevan ratalinjauksen pohjalta. Helsingin ja Espoon kaupungit, Liikennevirasto ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä teettivät yhteistyössä Raide-Jokerin hankesuunnitelman 2015. Hankesuunnitelma esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja tekniselle lautakunnalle 20.1.2016. Vuonna 2015 laadittu hankesuunnitelma on liitteenä. Raide-Jokerin ennustettuja matkustajamääriä ja yhteiskuntataloudellista kannattavuutta on arvioitu erillisessä hankearvioinnissa, joka on oheismateriaalina. Hankkeen käyttötalousvaikutukset ja vaikutukset lipun hintoihin on esitetty HSL:n oheismateriaalina olevassa diasarjassa. Vuorovaikutus ja viranomaisyhteistyö Hankesuunnittelun aikaista vuorovaikutusta on esitelty hankesuunnitelmaraportissa. Hankesuunnitelma on laadittu yhteistyössä Helsingin kaupungin asianomaisten virastojen sekä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 21 / 68 Hankkeen kuvaus Yleistä Raide-Jokeri on lähivuosien keskeinen seudullinen maankäytöllinen ja liikenteellinen investointihanke. Maankäytön kannalta Raide-Jokeri mahdollistaa merkittävän tiivistämis- ja täydennysrakentamispotentiaalin radan ympäristössä. Helsingin seudun yhteisesti laatimassa maankäyttösuunnitelmassa (MASU) koko Raide-Jokerin vyöhyke on merkitty seudun ensisijaisesti kehitettäväksi vyöhykkeeksi, jolle on perusteltua sijoittaa rakentamista koko suunnittelukaudella. Liikenneinvestointina Raide-Jokeri parantaa poikittaisen liikenteen palvelutasoa ja lisää joukkoliikenteen luotettavuutta. Raide-Jokerin toteuttaminen on edellytys raideliikenteen verkostokaupungin syntymiselle ja linjan varren maankäyttötavoitteiden saavuttamiselle yhdessä säteittäisten raidelinjojen kanssa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (HLJ 2015) Raide- Jokeri on ennen vuotta 2025 aloitettavien hankkeiden listalla. Hankkeen keskeinen sisältö Raide-Jokerin radan kokonaispituus on noin 25 km, josta noin 16 km sijoittuu Helsingin alueelle ja 9 km Espooseen. Linja on koko osuudeltaan kaksiraiteinen ja rata on sijoitettu pääosin omalle ajouralle. Raide-Jokeri korvaa bussilinjan 550. Hankesuunnitelmassa on esitetty ratarakenne, pysäkit, katujärjestelyt yms. infrastruktuuriin liittyvät ratkaisut. Järjestelmän suunnittelussa on otettu mahdollisimman hyvin huomioon yhteensopivuus muun pääkaupunkiseudun raideliikennejärjestelmän kanssa mm. teknisten ratkaisujen (raideleveys 1000 mm) ja kaluston suhteen. Raide-Jokerille järjestetään kaikissa valo-ohjatuissa risteämisissä etuudet muuhun liikenteeseen nähden. Keskimääräinen matkanopeus on hankesuunnitelman mukaan 25 km/h, kun tavanomaisen raitiovaunun vastaava on nykyisin noin 15 km/h. Ero johtuu liikennevaloetuuksien ja oman ajouran lisäksi huomattavasti nykyistä raitioverkkoa pidemmästä pysäkkivälistä, joka vastaa nykyistä linjaa 550. Vuoroväli on arkisin ruuhka-aikoina 5 minuuttia ja päivällä 10 minuuttia. Ruuhkahuipun vuoroväli on pidempi kuin nykyisellä bussilinjalla 550, mutta bussilinjan korvaaminen pikaraitiotiellä parantaa tämän poikittaislinjan luotettavuutta ja lisää matkustusmukavuutta. Linja 550, joka on nykyisin matkustajamääriltään pääkaupunkiseudun vilkkain (noin 40 000 matkustajaa arkivuorokaudessa), on ruuhka-aikojen tiheästä 3-5 minuutin vuorovälistä huolimatta altis ylikuormittumiselle. Linjan luotettavuutta heikentää bussien jonoutumisesta aiheutuva vuorovälien pidentyminen. Raide-Jokeri -linjalle on suunniteltu 33 pysäkkiparia. Espoo esittää hankesuunnitelman pysäkkien lisäksi jatkosuunnittelussa tutkittavaksi uuden pysäkin lisäämistä Perkkaantielle. Pysäkin vaikutusalueelle on

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 22 / 68 suunniteltu lähivuosina voimakasta asuinrakentamista, mutta pysäkin lisäämisen vaikutuksia koko linjan liikennöintiin pitää tarkastella huolellisesti. Asukkaita on hankesuunnitelman mukaan arvioitu olevan 10 minuutin kävelyetäisyydellä Raide-Jokerin pysäkeistä nykytilanteessa 82 000 ja 112 000 vuonna 2035. Hankearvioinnissa asukaslisäys painottuu hankesuunnitelmassa esitettyä voimakkaammin jakson loppupuolelle 2040-luvulle. Hankearvioinnissa matkustajamääräksi on arvioitu noin 88 000 matkustajaa arkivuorokaudessa vuonna 2025 ja noin 102 000 matkustajaa vuonna 2040. Hankearvioinnissa vertailuvaihtoehtona toimineella bussilinjalla on arvioitu olevan vastaavasti noin 65 000 matkustajaa arkivuorokaudessa vuonna 2025 ja 90 000 matkustajaa vuonna 2040. Linjan muuttamisen bussilinjasta raitiolinjaksi arvioidaan kasvattavan vuorokausitason matkustajamääriä noin 35 %:lla vuoden 2025 tilanteessa ja noin 40 %:lla vuoden 2040 tilanteessa. Helsingin yleiskaavan tavoitevuonna 2050 raitiolinjan matkustajamääräennuste on 129 000 matkustajaa. Hankkeen kokonaiskustannukset ja kustannusten jakaminen Raide-Jokerin käyttöönottamiseksi tarvitaan hankesuunnitelmassa esitetyn mukaisesti investointeja raitiotien infrastruktuurin rakentamiseen ja sen edellyttämiin muutoksiin katuympäristössä sekä varikoiden rakentamiseen ja kaluston hankkimiseen. Lisäksi hankesuunnitelmaan sisältyy sellaisia katu- ja tieympäristön muutoksia, jotka eivät aiheudu raitiotien rakentamisesta, mutta jotka ovat olleet suunnitelmien yhteensovittamiseksi välttämätöntä suunnitella Raide-Jokerin yhteydessä. Raide-Jokerin hankesuunnitelman mukainen radan rakentamisen kustannusarvio on yhteensä 275 milj. euroa (MAKU-indeksi, huhtikuu 2015). Tämä kustannusarvio sisältää sekä raitiotien infrastruktuurin rakentamisen että raitiotien edellyttämät muutokset katuympäristöön Helsingissä ja Espoossa, mutta ei muita, eri hankkeiden yhteensovittamisen takia tarpeellisia katu- ja tiejärjestelyjä eikä varikkojen ja raitiovaunukaluston kustannuksia. Valtion ja Helsingin seudun kuntien kesken 6.4.2016 saavutetussa neuvottelutuloksessa maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL -sopimuksesta 2016-2019 Raide-Jokerin toteuttaminen on yksi liikennettä koskevista toimenpiteistä, joilla pyritään edistämään sopimuksen keskeisiä tavoitteita eheästä yhdyskuntarakenteesta, yhteisvastuullisesta asuntopolitiikasta ja toimivasta liikennejärjestelmästä. Kaupunginhallitus on 2.5.2016 osaltaan hyväksynyt MAL -sopimuksen ja 30.5.2016 tarkentanut päätöstään. Sopimustuloksen mukaan valtio osoittaa Raide-Jokerin toteuttamiseen vuosina 2017-2019 yhteensä 84 milj. euroa, mikä vastaa 30 % varsinaisen radan hankesuunnitelman alkuperäisestä kustannusarviosta.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 23 / 68 Sopimusluonnoksessa todetaan myös, että hankkeen tarkemmasta toteutuksesta ja siihen sisältyvästä Kehä I:n tasauksen kustannusjaosta (alustava kustannusarvio 13,2 milj. euroa) sovitaan erikseen. Espoon kustannusosuus radan rakentamiskustannuksista on yhteensä 66,6 milj. euroa kun valtion rahoitusosuus 30 prosenttia on vähennetty. Valtion rahoitusosuudesta tullaan tekemään erillinen sopimus Helsingin ja Espoon kaupunkien ja valtion kesken. Raitiotien kustannusarvio perustuu raitiotiejärjestelmän osalta Helsingin kaupungin sekä eurooppalaiseen rakentamistietouteen. Katu- ja kunnallistekniikan rakentamiskustannukset perustuvat Suomessa rakennettujen hankkeiden toteutuneisiin hintatietoihin. Kustannusten laskennassa on pyritty ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon hankkeen tunnistettuja riskitekijöitä. Kustannusarvioon on sisällytetty arvaamattomia kustannuksia noin 10 %. Hankesuunnitelmassa on esitetty myös erilliset katuympäristön muutokset, jotka on ollut suunnitelmien yhteensovittamiseksi välttämätöntä suunnitella Raide-Jokerin yhteydessä. Näiden yhteenlasketut kustannukset ovat Espoossa noin 1,8 milj. euroa. Nämä ovat pääosin liittymäjärjestelyjen parantamista hieman radan vaatimia välttämättömiä toimenpiteitä laajemmalle. Kaupunkitekniikan keskus vastaa Raide-Jokeri hankkeen ulkopuolisten katuympäristön muutosten suunnittelusta ja toteutuksesta talousarviossa katujen rakentamiseen osoitettujen määrärahojen puitteissa. Katu- ja puistoalueilla tehtävät työt ja niiden kustannusarviot tarkentuvat suunnittelun aikana. Päätökset tarvittavista muutoksista tekee tekninen lautakunta kunkin kohteen osalta erikseen katu- ja puistosuunnitelmien hyväksymistä koskevien menettelytapojen mukaisesti. Merkittävin hankesuunnitelman ulkopuolinen väyläjärjestely Espoon puolella on Kehä I:n Laajalahden kohdalla oleva tasauksen muutos. Se kuuluu erillisiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maanteiden kehittämishankkeisiin, eikä sitä ole sen vuoksi sisällytetty Raide-Jokeri -hankkeen kustannuksiin. Hankkeen kustannusjaosta on tarkoitus sopia erikseen käynnissä olevassa tiesuunnitelmaprosessissa samalla kun kustannusarvio vielä tarkentuu syksyn 2015 tilanteesta (hankesuunnitelman kustannusarvio). Koska Kehän tasauksen laskeminen tulisi joka tapauksessa tulevaisuudessa tehtäväksi, Espoon kaupunki esittää, että kustannukset tulee kohdentaa täysimääräisinä valtiolle. Hankearvioinnin yhteydessä tehtyjen herkkyystarkastelujen perusteella Kehä I:n muutokset parantavat hieman Raide-Jokeri hankkeen kannattavuutta (kannattavuus 0,73). Hyöty-kustannussuhteen muutos johtuu valo-ohjatun liittymän poistumisesta Kehä I:ltä muutosten yhteydessä, jolloin autoliikenteen sujuvuus paranee. Raide-Jokerin käyttöönotto edellyttää investointeja myös raitiovaunukalustoon ja varikoihin. Raide-Jokeria tullaan liikennöimään nykyaikaisella, matalalattiaisella vaunukalustolla. Hankesuunnitelman mukaan Raide-Jokerin kalustotarve on 22 kpl 45 metrin vaunuja tai 26 kpl

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 24 / 68 30 metrin vaunuja sekä lisäksi kolme varavaunua. Kaluston kokonaisinvestoinniksi on arvioitu 85 95 milj. euroa. Kalustoinvestointi tulee tulevan operaattorin hankittavaksi. Kalustohankinta vaikuttaa Espoon kaupungin talouteen HSL:n infrakorvausjärjestelmän kautta. Raide-Jokerille on suunniteltu kaksi varikkoa, joista päävarikko sijoittuu Helsinkiin Roihupellon metrovarikon viereen nykyiselle bussivarikkoalueelle ja sivuvarikko Laajalahteen Espoon puolelle. Varikoiden investoinnit ovat yhteensä noin 64,4 milj. euroa, josta Espoon Laajalahden varikon osuus on noin 14,9 milj. euroa. Varikkoinvestoinnin pääomakustannukset sisältyvät Raide-Jokerin arvioituihin liikennöintikustannuksiin. Yhteenveto hankkeen kustannuksista Rataosuus Helsinki (valtion rahoitusosuus vähennettynä) 123,9 Valtion rahoitusosuus 54,6 Espoo (valtion rahoitusosuus vähennettynä) 66,6 Valtion rahoitusosuus 29,4 Yhteensä 274,5 Varikot Helsinki 49,5 Espoo 14,9 Muut väyläjärjestelyt Helsinki 9,8 Espoo 1,8 Valtio (Kehä I)* 13,2 Kalusto Helsinki 95 Koko hanke yhteensä 458,7 Helsinki (valtion rahoitusosuus vähennettynä) 278,2 Espoo (valtion rahoitusosuus vähennettynä) 83,3 Valtio (sis. Kehä I) 97,2 * Kustannusarvio tarkentuu tiesuunnitelman valmistuessa syksyllä 2016 Käyttö- ja liikennöintikustannukset Raide-Jokerin infrastruktuurin kunnossapitokustannuksiksi on arvioitu 1,6-2 milj. euroa vuodessa. Vastaavasti runkolinjan 550 nykyisen infrastruktuurin kunnossapidosta on arvioitu säästyvän noin 0,5 milj. euroa vuodessa, jolloin vuosittainen kunnossapitokustannusten kasvu olisi 1,1 1,5 milj. euroa vuodessa. Raideinfran kunnossapitokustannukset maksavat kaupungit myöhemmin sovittavan kustannusjaon mukaisesti. Raide-Jokerin arvioidut liikennöintikustannukset ovat noin 17,9 milj. euroa vuodessa vuosina 2025 2040. Runkolinjan 550 arvioidut liikennöintikustannukset ovat vastaavasti noin 14,7 M vuodessa. Hankearvioinnin perusteella Raide-Jokeri kuitenkin lisää joukkoliikenteen käyttöä, ja lipputulojen kasvuksi on vuonna 2025 arvioitu 1,3 milj. euroa. Vuosina 2025 2040 vuosittaiseksi liikennöintikustannusten nettokasvuksi on siten arvioitu 2,3 milj. euroa.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 25 / 68 Raide-Jokerin kunnossapito ja käyttö ovat kalliimmat kuin bussijokerilla, mutta kustannusten matkustajanousua kohti on alussa arvioitu olevan nykytasolla ja laskevan vuoteen 2040 mennessä runsaat 15 % matkustajamäärien kasvun myötä. Hankkeen vaikutukset Hankesuunnitelmassa on selvitetty raitiotien vaikutuksia luontoon, pinta- ja pohjavesiin, maisemaan ja kaupunkikuvaan, kulttuurihistoriallisiin kohteisiin, virkistysalueisiin ja ulkoilureitteihin, meluun ja tärinään, maankäyttöön ja kaavoitukseen, autoliikenteen palvelutasoon ja liikenneturvallisuuteen. Lisäksi on arvioitu pysäkkien saavutettavuutta nykyisten kävely-yhteyksien perusteella. Laajalahden Natura-alueeseen kohdistuvista vaikutuksista on tehty erillinen Natura-arviointi sekä yhteisvaikutusten arviointi alueen muiden hankkeiden kanssa (mm. Kehä I). Raide-Jokerin ei ole todettu heikentävän Natura-alueen olosuhteita. Raide-Jokerista on tehty hankearviointi, joka perustuu Liikenneviraston väylähankkeiden arviointiohjeisiin. YHTALI-kannattavuuslaskelmassa Raide-Jokeria on verrattu nivelbusseilla liikennöitävään bussivaihtoehtoon. Vertailuvaihtoehdon mukainen tiheä bussiliikenne parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa verrattuna nykytilanteeseen ja vastaa runkobussilinjan ennustettuun kysyntään myös tulevaisuudessa. Laskelmassa ei kuitenkaan ole pystytty täysimääräisesti arvioimaan vertailuvaihtoehdon toimivuuden todennäköistä heikentymistä matkustajamäärien kasvaessa tulevaisuudessa. Raide-Jokerin hyötyinä liikenteen näkökulmasta ovatkin mm. parantuva joukkoliikenteen täsmällisyys ja vertailuvaihtoehtoa parempi matkustajakapasiteetti sekä sitä kautta paraneva palvelutaso linjaa ympäröivällä vyöhykkeellä. Joukkoliikenneyhteydet paranevat myös vyöhykkeeltä säteittäisiin suuntiin, sillä linjaa käytetään merkittävästi liityntäyhteytenä lähijuniin ja metroon. Merkittävimmät yhteiskuntataloudelliset hyödyt liittyvätkin joukkoliikennematkustajiin kohdistuviin matka-aika- ja palvelutasohyötyihin (197,3 milj. euroa). Kannattavuuslaskelman perusvaihtoehdossa Raide-Jokerin hyötykustannussuhde on 0,7 toteuttamisvuodelle 2025 arvioituna. Suhde jää alle yhteiskuntataloudellisen kannattavuusrajan (1,0), mutta on samansuuruinen muiden viimeaikaisten raidehankkeiden tulosten kanssa (Länsimetron jatke ja Kaupunkirata). Hankearvioinnissa on tehty myös toimintaympäristöön liittyviä herkkyystarkasteluja, mm. kannattavuudesta eri käyttöönottovuosina, tieliikenteen parannustoimilla, investointikustannusten kattamisella osaksi lipunhintojen korotuksilla sekä ilman perusvaihtoehdossa mukana olevaa ajoneuvoliikenteen hinnoittelua. Lyhyellä aikavälillä hankkeen hyöty-kustannussuhteessa ei herkkyystarkasteluissa saatu merkittäviä eroja. Yksinomaan yhteiskuntataloudelliseen kannattavuuslaskelmaan tukeutuen ei hanketta voitaisi pitää kaupungin kannalta kannattavana hankkeena.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 26 / 68 Raide-Jokerin hyödyt kaupungin kannalta perustuvat pitkälti maankäytöllisiin hyötyihin, joita uusi raitiotie mahdollistaa. Raide-Jokerin linjan vaikutusvyöhykkeellä on käynnissä olevaa asemakaavoitusta noin 581 000 k-m², mikä vastaa noin 12 900 asukasta. Tästä valtaosa tullee kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi MAL-sopimuskauden 2016 2019 aikana. Jo lainvoimaistuneiden asemakaavojen alueella Keilaniemessä ja Perkkaalla on kaavavarantoa 6800 asukkaan tarpeisiin. Lisäksi asemakaavoituksen alustavissa visioissa vaikutusvyöhykkeelle on hahmoteltu asumista 3000 asukkaalle. Raide-Jokerin vaikutuksia suhteessa valmisteilla olevan Helsingin yleiskaavan mahdollistamaan rakentamispotentiaaliin on arvioitu Helsingin teettämässä kaupunkitaloudellisessa selvityksessä. Raide-Jokerin on arvioitu nostavan 30 vuoden aikana (nykyarvotettuna) maan myynti- ja vuokratuottoja Helsingissä 341 milj. euroa sekä maankäyttösopimuskorvauksia 40 milj. euroa verrattuna siihen, että hanketta ei toteutettaisi. Korkeampi tuotto perustuu erityisesti arvioon nopeammin toteutuvasta rakentamisvolyymistä. Kaupunkitaloudelliseen arviointiin liittyy monia epävarmuustekijöitä, eikä Raide-Jokerin hyödyllisyyttä voida arvioida yksinomaan tällä perusteella. Merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät maankäytön kehitysennusteeseen Raide- Jokerin vyöhykkeellä. Espoossa vastaavaa selvitystä ei ole tehty, mutta vaikutusten arvioidaan olevan samansuuntaisia. HSL:n arvio hankkeen kokonaisvaikutuksesta lippujen hintoihin Hankearvioinnin perustarkastelussa Raide-Jokeri -hankkeen ei ole oletettu vaikuttavan lipun hintoihin. Hankesuunnitelmassa ja hankearvioinnissa ei ole myöskään tehty arviota hankkeen vaikutuksista Helsingin seudun liikenteen menoihin eikä tarkasteltu hankkeen kokonaisvaikutuksia lippujen hintoihin ja kaupungin verorahoitukseen. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä on keväällä 2016 alustavasti arvioinut Raide-Jokerin vaikutuksia HSL:n infra -ja operointikustannuksiin, lipputuloihin sekä kuntaosuuksiin ja lippujen hintojen korotuspaineisiin. Taustalla on HSL:n jäsenkuntien tavoite pitää joukkoliikenteen subventointiaste keskimäärin 50 %:ssa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän jäsenkuntien kesken on voimassa sopimus joukkoliikenneinfran kustannusten korvaamisesta. Sen perusteella 50 % ratainvestoinnin poistoista (noin 0,9 milj. euroa/vuosi) ja 50 % laskennallisista korkomenoista yhteensä noin 37 milj. euroa (40 vuoden aikana, laskentakorko 5 %) eli keskimäärin 1,8 milj. euroa/vuosi ovat laskutuskelpoisia. HSL infrakorvausjärjestelmän piiriin kuuluvat kustannukset Espoon kaupunki voi edellä esitetyn mukaisesti vuosittain laskuttaa käyttökorvauksina HSL:ltä, joka jakaa ne kuntien kesken ja veloittaa kuntaosuuksissa jäsenkunnilta nousujen suhteessa. Vastaavasti Raide-

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 27 / 68 Jokerin hallinto- ja ylläpitokulut kuuluvat täysimääräisinä (noin 0,77 milj. euroa/vuosi) HSL -korvauslaskutuksen piiriin. Oheismateriaalissa olevassa HSL:n 11.4.2016 diasarjassa on arvio Raidejokerin infrakustannusten jaosta kunnittain 1. vuoden osalta. Sen mukaan Espoo voi periä Raide-Jokerista käyttökorvausta 3,481 milj. euroa, mutta maksaa sitä vastaavasti HSL:lle kuntaosuuksissaan 2,990 milj.euroa infrakorvausta. Se osa poistoista ja investoinnin rahoittamisesta aiheutuvista korkokuluista, jota HSL infrakorvaus ei kata, jää kaupungin maksettavaksi. Lisäksi suuri osa HSL:ltä laskutettavasta poisto-osuudesta ja laskennallisesta korosta kertyy vuosittain käytön mukaisesti kaupungin maksettavaksi HSL:n maksuosuuden kautta. Edellä oleva huomioon ottaen HSL:ssä on arvioitu, että Raide-Jokerilla on noin 2,5 %:n korotusvaikutus matkalippujen hintoihin. Korotustarve perustuu HSL jäsenkunnille kohdistuvaan infrakustannusten kasvuun. Espoon maksuosuus kasvaa Raide-Jokerin myötä ensimmäisen vuoden osalta 2,37 milj. euroa. Vaikutus pienenee jonkin verran seuraavina vuosina poistettavan pääoman ja korkokulujen pienentymisen myötä. Jatkotoimenpiteet ja hankkeen toteutus Raide-Jokerin toteuttamisen edellyttämien asemakaavan muutosten valmistelu on käynnissä sekä Helsingissä että Espoossa. Tavoitteena on tuoda kaavamuutokset päätöksentekoon vuoden 2016 aikana. Raide- Jokerin varrelle syntyvien uusien asuntotuotantoa lisäävien kaava-alueiden kaavamuutokset toteutetaan kaavoituksen työohjelman puitteissa. Raide-Jokerista käynnistetään myös kokonaisvaltainen riskienhallintatyö, jolla pyritään hallitsemaan hankkeeseen liittyviä riskejä ja varmistamaan hankkeen asianmukainen toteutus. Raide-Jokerin toteuttamisen tavoiteaikataulu on rakentamisen käynnistäminen soveltuvin osin jo vuonna 2017. Raide-Jokerin rakentamisajaksi on arvioitu noin neljä vuotta. Alustavan aikataulun mukaan Raide-Jokerin operointi voisi alkaa arviolta elokuussa 2021. Helsingin ja Espoon kaupungit ovat yhteistyössä tehneet keväällä 2016 Raide-Jokerin toteutusmallia arviovan selvityksen, jossa on arvioitu mm. erilaisten tilaajaorganisaatioiden, projektinjohto-, allianssi- ja sturakkamallien etuja ja haittoja Raide-Jokerin toteutuksessa. Työn päätösehdotuksessa todetaan, että Raide-Jokeri tulisi toteuttaa yhtenä allianssihankkeena, jossa suunnittelijat ja rakentajat hankitaan erikseen. Lisäksi selkeästi erikseen määriteltävät ja nopeasti käynnistettävät osat voidaan toteuttaa omina erillisurakoinaan. Toteutusmuoto valitaan myöhemmin kesällä 2016 Helsingin ja Espoon toteuttavien organisaatioiden kesken. Kaluston hankinnasta ja varikon rakentamisesta päätetään myöhemmin erikseen hankkeen puitteissa.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 28 / 68 Sopimus Raide-Jokerin toteutuksesta Raide-Jokeri toteutetaan Helsingin ja Espoon kaupunkien yhteishankkeena yhtenä ja yhteisenä raitioliikennejärjestelmänä. Hanketta varten ei perusteta erillistä juridista toteuttajaorganisaatiota, esimerkiksi osakeyhtiötä. Yhteistyöstä Raide-Jokeri -hankkeessa on tarkoitus tehdä Helsingin ja Espoon kaupunkien välinen yhteistyösopimus. Yhteistyösopimuksella sovitaan hankkeen suunnittelun ja toteutuksen keskeisistä asioista, joita ovat ainakin seuraavat: - hankkeen organisointi nykyisten Helsingin ja Espoon kaupunkiorganisaatioiden puitteissa ja niihin tukeutuen - hankkeen henkilöresurssien mitoitus - projektiorganisaatio - päätöksentekomenettely ja toimivalta, mukaan lukien yhteistyö hankinnoissa - hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan perustuva hankkeen lopullinen määrittely ja käytettävän kaluston keskeiset vaatimukset - rahoitus ja valtion osuus - kustannusvastuu ja kustannusten jakaantuminen - rakennetun joukkoliikenneinfran omistus ja siihen liittyvät vastuut - lupa-asioiden hoitaminen sekä yhteistyö ja vastuut suhteessa viranomaisiin - järjestelmän ylläpidon ja huollon periaatteet - periaatteet, valmistelu ja menettelyt siinä tapauksessa, että hankkeen hankesuunnitelmaa joudutaan tarkistamaan. Keskeiset periaatteet yhteistyösopimuksessa ovat kustannusten kohdentaminen aiheuttamisperiaatteen mukaan alueellisesti, läpinäkyvyys, ja yksimielinen päätöksenteko. Yhteistyösopimus tuodaan jakovalmistelun ja -neuvottelujen jälkeen kaupunginhallituksen päätettäväksi alkusyksyllä 2016. Operointi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä tekee joukkoliikenteen toimivaltaisena viranomaisena erikseen myöhemmin päätöksen Raide- Jokerin liikenteen järjestämistavasta sekä liikennöintisopimuksen liikennöitsijän kanssa.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 29 / 68 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 170 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan Raide-Jokerin hankesuunnitelman, 2 kehottaa teknistä toimialaa jatkamaan Raide-Jokerin suunnittelua ja toteuttamaan hanke hankesuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden pohjalta niin, että hankkeen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on yhteensä 275 milj. euroa (alv 0 %, maarakennuskustannusindeksi 2010=100, huhtikuu 2015) ja Espoon kaupungin osuus kustannuksista on 66,6 milj. euroa (alv 0 %, maarakennuskustannusindeksi 2010=100, huhtikuu 2015), kun valtion rahoitusosuus 30 prosenttia on vähennetty, 3 päättää, että hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheen Espoon osuus rahoitetaan kaupungin budjetista osoitettavin varoin. Toteutusedellytykset varmistetaan budjetin hyväksymisen yhteydessä. Käsittely Byman teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 2 päättää erikseen hankkeen toteuttamisesta, kun Laajalahden kohdalla ratalinjaus on ratkaistu asukkaita tyydyttävälla tavalla, 3 päättää erikseen hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheen Espoon osuuden rahoituksesta, 4 toteaa, että päätös Espoon mukanaolosta hankkeessa olisi tullut tehdä ennen kuin Espoo hyväksyy MAL-sopimuksen, 5 ottaa harkintaansa Kivenlahteen ulottuvan Länsimetron jatkeen töiden keskeyttämisen ja jatkamisen vasta kun Espoon taloudellinen tilanne sen kohtuudella sallii. Ennen jatkamista voidaan Raide-Jokeri toteuttaa hyväksikäyttäen pohjatöissa metrolouhinnoissa ongelmaksi syntyneitä louheita. Espoon jokeri-kustannus on vain 12 % metrojatkeen kustannuksesta. Sistonen ehdotti, että asia jätetään pöydälle.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 30 / 68 Löflund kannatti Bymanin muutosehdotuksen kohtia 2, 3 ja 4. Vilske kannatti Sistosen pöydällepanoehdotusta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Sistosen pöydällepanoehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus jätti asian yksimielisesti pöydälle. Kaupunginhallitus 6.6.2016 186 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 hyväksyy liitteenä olevan Raide-Jokerin hankesuunnitelman, 2 kehottaa teknistä toimialaa jatkamaan Raide-Jokerin suunnittelua ja toteuttamaan hanke hankesuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden pohjalta niin, että hankkeen hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on yhteensä 275 milj. euroa (alv 0 %, maarakennuskustannusindeksi 2010=100, huhtikuu 2015) ja Espoon kaupungin osuus kustannuksista on 66,6 milj. euroa (alv 0 %, maarakennuskustannusindeksi 2010=100, huhtikuu 2015), kun valtion rahoitusosuus 30 prosenttia on vähennetty, 3 päättää, että hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheen Espoon osuus rahoitetaan kaupungin budjetista osoitettavin varoin. Toteutusedellytykset varmistetaan budjetin hyväksymisen yhteydessä. Käsittely Byman teki seuraavan lisäysehdotuksen: Jokeriradan linjaukseksi Laajalahden kohdalla valitaan asukkaiden esittämä vaihtoehto 2. Särkijärvi Hintsalan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus päättänee hylätä ehdotuksen. - hanke on tappiollinen ja heikentää Tapiolan ja Leppävaaran välisiä joukkoliikenneyhteyksiä, - hankkeesta aiheutuu kustannuksia, joita ei ole sisällytetty kh:lle esitettyihin asiakirjoihin, - kaupungin investointibudjettia ei pitäisi täyttää etukäteen hankkeilla, joiden tulisi antaa sijaa etenkin koulujen korjaamiseen,

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 9 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 31 / 68 - bussiliikennettä on helppo lisätä kysyntää vastaavasti, kunhan vain säädetään vuoroväli jokaisella pysäkillä aikataulun mukaiseksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Bymanin edellisessä kokouksessa tekemän muutosehdotuksen kohdan 5 sekä tässä kokouksessa tehdyn lisäysehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeavia kannatettuja muutosehdotuksia, joiden johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että ensin äänestetään Bymanin edellisessä kokouksessa tekemän muutosehdotuksen kohtien 2-4 johdosta ja sitten Särkijärven asian hylkäämistä koskevan ehdotuksen johdosta. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 1 ääntä vastaan, 3 äänestäessä tyhjää ja 1 ollessa poissa hylänneen Bymanin muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 11 äänellä 3 ääntä vastaan ja 1 ollessa poissa hylänneen Särkijärven hylkäysehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 32 / 68 777/2016 10.02.03 Kaupunginhallitus 156 16.5.2016 10 Lillmossaskogen, asemakaavan hyväksyminen, alue 713300, 82. kaupunginosa Perusmäki Valmistelijat / lisätiedot: Christian Ollus, puh. 050 553 6171 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 2.12.2007 päivätyn ja 22.4.2016 muutetun Lillmossaskogen - Lillmossaskogen asemakaavan, piirustusnumero 6977, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue 713300. Oheismateriaali Selostus - Lillmossaskogen, tapahtumaluettelo - Lillmossaskogen, kaavakartta - Lillmossaskogen, kaavamääräykset 1 - Lillmossaskogen, kaavamääräykset 2 - Lillmossaskogen, havainnekuva - Lillmossaskogen, päätöshistoria Asemakaavan tavoitteena on viihtyisä, pientalovaltainen asuinalue, joka täydentää sitä rajaavia lainvoimaisia asemakaavoja (Gobbacka ja Kalliomäki). Asemakaava mahdollistaa viheralueverkoston jatkumisen yhtenäisenä eri kaava-alueiden läpi ja turvaa alueen luontoarvojen säilymisen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 8 hehtaaria, josta noin 3 hehtaaria on kaavoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP) ja noin 5 hehtaaria lähivirkistysalueeksi (VL-1). AP-alueen tehokkuus on e = 0.25, joka tarkoittaa noin 7 450 k-m 2 uutta rakennusoikeutta. Kerrosluku on Iu 2/3. Tontin pinta-alan tulee olla vähintään 700 m 2. Lillmossaskogen on osa alkuperäistä, laajempaa Gobbackan asemakaavaa. Ennen kaupunginhallituksen käsittelyä Gobbackan asemakaava päätettiin viedä hyväksyttäväksi useassa vaiheessa siten, että ensimmäisenä hyväksyttäväksi vietiin Gobbackan asemakaavaa suppeampi alue, joka säilytti alkuperäisen kaavan nimensä Gobbacka. Edellä mainitun asemakaavan lainvoimaistuttua hyväksyttäväksi viedään Lillmossaskogen-niminen asemakaava, jota tämä esityslistateksti koskee.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 33 / 68 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Lillmossaskogen - Lillmossaskogen, asemakaava, piirustusnumero 6977, käsittää korttelin 82145 ja virkistysalueen, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue 713300. Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut kaupungilta. Vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa vuonna 2004 nimellä Gobbacka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 1.10.2007 ja tarkistettu 7.9.2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kulkee nimellä Gobbacka. Alueen nykytila Alueen pinta-ala on noin 8 hehtaaria ja se sijaitsee Pohjois-Espoossa Gobbackan ja Kalliomäen kaava-alueiden ympäröimänä. Alueella sijaitsee kaksi asuinrakennusta talousrakennuksineen, muutoin alue on metsää. Kiinteistön 14:55 omistaa Innovativa Oy, myös muu kaava-alue on yksityisessä omistuksessa. Alueella on voimassa rakennuskielto kaavan laatimiseksi. Kaava-alueen ympärillä on tällä hetkellä suunnittelutarveratkaisuilla rakennettuja asuinpientaloja. Gobbackan ja Kalliomäen asemakaavojen mukainen rakentaminen ei ole vielä toteutunut, mutta Kalliomäen alueen kadut ovat rakenteilla ja vuoden 2015 tonttihaussa oli mukana 60 tonttia. Nykyisin ajoneuvoliikenne kulkee Pikkunevantietä. Gobbackan asemakaavassa alueen eteläpuolelle on kuitenkin kaavoitettu Lambertintie

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 34 / 68 (nykyinen Pikkunevantie), joka yhdistyy alueen kokoojakatuun Gobbackantiehen. Gobbackantietä ei ole vielä rakennettu. Alueella ei ole toistaiseksi julkista liikennettä. Lähimmät pysäkit sijaitsevat 650 metrin päässä Anfallintiellä sekä 900 metrin päässä Röyläntiellä. Alueella ei ole palveluita. Kaava-alueen itäpuolella Niipperissä noin 2-3,5 km matkan päässä on sekä päivittäistavarakauppa että koulu-, päiväkoti- ja neuvolapalveluja. Kaava-alueen viereen on kaavoitettu alue julkisille lähipalveluille. Pikkunevantien linjausta pitkin kulkee vesirunkoputki ja pääviemäri pohjoiseen Kalliomäentielle. Aluetta ei ole liitetty sadevesiviemäriin. Alueella on suojeltavia luontoarvoja. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsee lepakoiden tärkeä saalistusalue ja itäosassa liito-oravalle sovelias metsäinen kulkuyhteys. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat pääosin seuraavien otsikkojen alla olevat tavoitteet: eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (ohjelmakohta 4.3), kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (ohjelmakohta 4.4), toimivat yhteysverkot ja energiahuolto (ohjelmakohta 4.5) ja Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Ratkaisevana tavoitteena on ollut kehittää Helsingin seudun alue- ja yhdyskuntarakennetta väestönkehityksen edellyttämällä tavalla. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I:ssä alue on asuntoaluetta sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Vireillä on Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava. Alueella ei ole asemakaavaa. Lillmossaskogen sijaitsee asemakaavoitetun alueen keskellä. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt Gobbackan kaavaehdotusta 16.9.2009 ja 30.9.2009 ja hyväksynyt sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Kaavaehdotus oli nähtävillä 12.10. 11.11.2009. Nähtävilläolon jälkeen lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen kaupunginhallitukselle toimitettavaksi 16.6.2010.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 35 / 68 Ehdotus asemakaavaksi Yleisperustelu Asemakaavalla täydennetään sitä ympäröiviä lainvoimaisia asemakaavoja. Asemakaava mahdollistaa viheralueverkoston jatkumisen yhtenäisenä eri kaava-alueiden läpi ja turvaa alueen luontoarvojen säilymisen. Asumista sijoitetaan Lambertintien varteen joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Asemakaavalla tavoitellaan selkeää, johdonmukaista ja viihtyisää kaupunkirakennetta. Maankäyttö Kaava-alueen pinta-ala on noin 8 hehtaaria, josta noin 3 hehtaaria on kaavassa merkitty asuinpientalojen kortteliksi (AP). Loput, eli noin 5 hehtaaria on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi (VL-1). AP-alueen tehokkuus on e = 0.25, joka tarkoittaa rakennusoikeutena noin 7 450 k-m 2. Tämän lisäksi sallitaan erillisiä asuntojen käyttöön tulevia aputiloja 5 % kaavaan merkitystä rakennusoikeudesta. Enintään 30 % asunnoista saa sijoittaa toisen asunnon päälle. Kerrosluvuksi on määritelty Iu 2/3. Tontin pinta-alan tulee olla vähintään 700 m 2. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap / 75 k-m 2, kuitenkin vähintään 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti. VL-1-alueella suoritettavien toimenpiteiden ja hoitotoimien tulee olla sellaisia, että liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoilta latvusyhteydet ja / tai metsäkäytävät laajempiin viheralueisiin säilyvät. Kaava-alueella merkinnällä s-1 on paikallistettu lepakoiden tärkeä saalistusalue. VL-1-alueella kulkee ratsastusreitti sekä ohjeellinen, jalankulkua varten varattu alueen osa. Selvitykset ja suunnitelmat Gobbackan asemakaavoituksen yhteydessä on tehty laajempia kokonaisuuksia käsitteleviä yleiskaavallisia selvityksiä ja suunnitelmia. Gobbackan asemakaava on suunniteltu samanaikaisesti lähialueen vireillä olevien asemakaavojen kanssa ja asemakaavojen yhteisvaikutukset on arvioitu, esimerkiksi hulevesien ja liikenteen toimivuuden osalta. Alueelle on laadittu mm. Perusmäen - Viiskorven luontoselvitys sekä selvitys liito-oravien esiintymisestä Gobbackan asemakaava-alueella. Näiden selvitysten avulla on voitu suunnitella laajempia viherverkostoja ja eläinlajien elinpiirejä. Gobbackan asemakaavan ratkaisujen pohjaksi ja vaikutusten arvioimiseksi on myös laadittu kunnallistekninen yleissuunnitelma. Lillmossaskogenin kaava-alueelle on laadittu korttelisuunnitelma, joka sisältyy laajempaan Gobbackan korttelisuunnitelmaan. Päätöshistoria

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 10 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 36 / 68 Kaupunginhallitus 16.5.2016 156 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan yksityishenkilöiden ja Espoon kaupungin välillä 7.4.2016 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja 8.4.2016 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen sekä esisopimuksen alueen luovuttamisesta, sekä 8.4.2016 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja alueen luovutusta koskevan esisopimuksen Innovativa Oy:n kanssa, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 2.12.2007 päivätyn ja 22.4.2016 muutetun Lillmossaskogen - Lillmossaskogen asemakaavan, piirustusnumero 6977, 82. kaupunginosassa Perusmäki, alue 713300. Päätös Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Hakijat, ote ilman liitteitä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote sekä kaavakartta - Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 37 / 68 2074/2016 10.02.03 Kaupunginhallitus 155 16.5.2016 11 Espoonlahden keskus, muutos (Espoonlahden metroasema ja Lippulaiva), asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 410307, 34. kaupunginosa Espoonlahti Valmistelijat / lisätiedot: Patrik Otranen, puh. 043 825 0799 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 15.10.2013 päivätyn ja 1.6.2015 muutetun Espoonlahden keskus, muutos - Esbovikens Centrum, Ändring - asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6817, 34. kaupunginosassa Espoonlahdessa, alue 410307. Oheismateriaali Selostus - Espoonlahden keskus, tapahtumaluettelo - Espoonlahden keskus, kaavamääräykset - Espoonlahden keskus, kaavakartta - Espoonlahden keskus, ajantasa-asemakaava - Espoonlahden keskus, havainnekuva - Espoonlahden keskus, päätöshistoria Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kauppakeskus Lippulaivan laajentuminen sekä Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilojen, Espoonlahden metroaseman sekä liityntälinja-autoterminaalin sijoittuminen samaan yhtenäiseen kokonaisuuteen korttelissa 34334. Asemakaava muutokseen sisältyy myös uusia asuinrakennuksia. Alueen liikennejärjestelyitä muutetaan mahdollistamalla uudet ajoyhteydet kauppakeskuksen ja metron liityntä- ja asukaspysäköintiin uusien Espoonlahden- ja Ulappakatujen ajoramppien kautta. Espoonlahden kadun alle sallitaan sijoitettavaksi kortteliin liittyvä pysäköintilaitos. Espoonlahdenreitin jalankulkuympäristöä sekä Solmu-, että Espoonlahdentorien ympäristöä kehitetään nykyistä aktiivisemmaksi ja toiminnallisesti monipuolisemmaksi kaupunkitilaksi ja kiinteäksi osaksi kehittyvää aluekeskuksen kokonaisuutta. Asemakaavan muutoksen kokonaisrakennusoikeus on 83 500 k-m 2. Muutoksen korttelitehokkuudeksi muodostuu noin e k =1.9 ja aluetehokkuudeksi noin e a =1,4 Asemakaavan muutokseen sisältyy korttelissa 34334 kaksi asuin- (AL-1) ja yksi liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 38 / 68 suuryksikön sisältäen päivittäistavarankaupan myymälätiloja (KM-1). Kaupallinen kerrosala lisääntyy nykyisestä 8 000 k-m 2 :lla. Asuinrakentamista on esitetty 29 800 k-m 2. Kirjasto- ja kulttuuritiloille on varattu 7 200 k-m 2 :n tilanvaraus. Asemakaava-alueen laskennallinen tuleva asukasmäärä on noin 662 uutta asukasta (1 as / 45 k-m 2 ). Asemakaavan muutos sisältää metron maanpäällisiä ja maanalaisia toimintoja ja tiloja, joita on yhteen sovitettu kauppakeskushankkeen kanssa. Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymiskäsittelyn 10.6.2015 jälkeen, asemakaavaan on tehty pieniä teknisluonteisia tarkistuksia. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskarttapohjalla esitettynä. Espoonlahden keskus, muutos - Esbovikens Centrum, ändring asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6817, käsittää korttelin 34334 sekä katu- ja puistoaluetta 34. kaupunginosassa (Espoonlahti), alue 410307. Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä, kuulutuksessa 17.10.2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 39 / 68 Alueen kuvaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Espoonlahden keskuksessa alueellisen kokoojakadun, Espoonlahdenkadun lounaispuolella. Alueen keskiössä oleva kauppakeskus Lippulaiva on rakennettu vuonna 1993 ja täyttää noin kolme neljäsosaa sille osoitetusta tontista. Ulappatorin vastainen tontin osa on osin pysäköintialueena sekä kansitorina, jolta on yhteys keskeiselle Espoonlahdenreitti jalankulku- ja polkupyöräilyraitille. Raittiin rajautuvat puistoalueet ovat osin kasvaneet umpeen peittäen näkymiä mm. kirkolle. Suunnittelualueen pohjoisreunassa on varaus osittain toteutetulle pysäköintilaitokselle sekä toteuttamattomille julkisille palveluille. Maanomistus Asemakaava-alueen maanomistus jakautuu siten, että Citycon/Kiinteistö Oy Lippulaiva omistaa ajantasa-asemakaavan liikerakennusten korttelialueen (K-1) sekä autopaikkojen korttelialueen (LPA-1). Korttelialueiden yhteispinta-ala on 26 935 m 2. Kaupunki omistaa yleiset alueet, joihin kuuluu Espoonlahdenreitti-yhteys, Espoonlahdenpuistoa, Solmutori ja Espoonlahdentori sekä Espoonlahdenkadun katualuetta, yhteensä 33 728 m 2. Voimassa oleva asemakaava, yleiskaava ja maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jolle on osoitettu viheryhteystarve. Maakuntakaavaa on täydennetty 2. vaihemaakuntakaavassa Länsimetron jatkeen vyöhykkeellä tiivistettäväksi alueeksi, jossa aluetta on suunniteltava kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa asemakaavan muutosalue on keskustatoimintojen aluetta (C-K), jolle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Asemakaavan muutoksen suunnittelualueella on voimassa seuraavat asemakaavat: Espoonlahden keskus, muutos (alue 410306), joka on tullut lainvoimaiseksi 21.1.1988. Asemakaava sisältää korttelin 34334, katu- ja virkistysaluetta. Espoonlahden keskus, muutos, (alue 410301), joka on tullut lainvoimaiseksi 21.1.1988. Asemakaava sisältää virkistys- ja katualuetta.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 40 / 68 Espoonlahden kirkko, (alue 410200), joka on tullut lainvoimaiseksi 1.12.1976. Asemakaava sisältää virkistys- ja katualuetta. Asemakaavan muutosalueeseen sisältyy lisäksi myös maanalainen Matinkylä - Kivenlahti Metrotunneli -asemakaava, (alue 940100), joka on tullut lainvoimaiseksi 7.8.2013 ja johon ei kohdistu muutosta. Kortteli 34334 jakautuu kahteen korttelialueeseen: K-1 (liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa myös kulttuuritoimintaa palvelevia tiloja), jolla sijaitsee nykyinen kauppakeskus Lippulaiva. Kaava mahdollistaa kolmessa maanpäällisessä kerroksessa kaupan kerrosalaa 38 500 k-m 2 ja kulttuuritoimintaa palvelevaa kerrosalaa 4 000 k-m 2. LPA-1 -korttelialueelle on osoitettu 4-kerroksinen pysäköintilaitos, jonka päälle voidaan sijoittaa kulttuuritiloja, osin ulokkeellisestikin Espoonlahdenkadun päälle. Espoonlahdenreitti, Espoonlahdentori ja Solmutori sijaitsevat korttelin 34334 lounaispuolella ja muodostavat julkisen jalankulku- ja pyöräilyalueen Espoonlahden kaupallisten ja julkisten palveluiden välissä, MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 11.3.2015 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 30.3. 30.4.2015 välisenä aikana. Nähtävillä olon aikana asiasta jätettiin kaksi kirjallista muistutusta sekä Lisäksi saatiin 9 lausuntoa ja kannanottoa (tekninen keskus, ELY-keskus, ympäristökeskus, HSY, HSL, Fortum sähkö, Caruna Oy sekä pelastuslaitos ja Länsimetro Oy). Nähtävilläolon jälkeen asemakaavakarttaan ja määräyksiin tehty pieniä korjauksia ja tarkistuksia, joista merkittävimmät on listattu alle: - Kaavassa sallitaan autopaikkojen sijoittaminen myös kaava-alueen ulkopuolelle, sen läheisyyteen sijoittuvalle alueelliselle pysäköintiratkaisulle, mikäli sellainen paikka on osoitettavissa rakennuslupaa haettaessa. Tämä antaa joustovaraa erittäin kalliin kadun alaisen pysäköintiratkaisun vaihtoehdoksi. Ks. 2. Puolet metron liityntäautopaikoista voidaan myös sijoittaa Lippulaivan pysäköintilaitoksen ulkopuolelle, mutta sen välittömään läheisyyteen, mikäli sellainen on rakennuslupaa haettaessa osoittaa. - Metrotilojen tilanvarauksiin ja yhteystarpeisiin tarvittavaa suunnittelujoustavuutta on tarkennettu merkinnöissä "jk" ja "me" sekä määräyksissä 10 11.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 41 / 68 - Espoonlahden AL-1-korttelialuetta on laajennettu yhdellä metrillä, kaventamatta Espoonlahdenreitin yhteyttä. - Espoonlahdenkadun puoleisiin julkisivuihin on mahdollistettu mainosja julkisivu-ulokkeiden rakentaminen ulokemerkinnöin. - Korttelin sisäisiä rakennusalan rajoja on tarkistettu. - KM-1-korttelialuetta ja metroaseman ohjeellista tilanvarausta on laajennettu hieman Solmutorin puolella Solmutorin puoleisella osalla KM-1-korttelialuetta. Kirjasto- ja kulttuuritilojen tilanvarausta on laajennettu käsittämään koko ylempi kansipiha-alue ("jk"-merkinnän alue). Asemakaavan muutos Yleisesti Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 6,1 ha. Asemakaavan muutoksen kokonaisrakennusoikeus on 83 500 k-m 2. Muutoksen korttelitehokkuudeksi muodostuu noin e k =1.9 ja aluetehokkuudeksi noin e a =1,4 Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kauppakeskus Lippulaivan laajentuminen sekä Espoonlahden aluekirjaston ja kulttuuritilojen, Espoonlahden metroaseman sekä liityntälinja-autoterminaalin sijoittuminen samaan kokonaisuuteen. Kaupan kerrosalaa kasvatetaan 8 000 k-m 2 :lla nykyisestä 38 500 k-m 2 :stä, jolloin kaupan kokonaiskerrosalaksi muodostuu 46 500 k-m 2. Todellinen muutos nykyiseen on tätä suurempi koska osa (noin 10 000 k-m 2 ) kauppakeskuksen nykyisestä sallitusta kerrosalasta ei ole toteutunut. Asemakaavan yhteydessä laaditussa viitesuunnitelmassa (JKMM Architects, 1.6.2015) on esitetty päivittäistavarakauppaan laskettavia tiloja yhteensä yli 16 000 k-m 2. Tämä mahdollistaa kolmen yli 5 000 m 2 :n hypermarket-kokoluokan päivittäistavaran kaupan toteuttamisen kauppakeskus Lippulaivan sisällä. Lisäksi kirjasto- ja kulttuuritiloille varataan yhteensä 7 200 k-m 2 tiloja. Asemakaavaan sisältyy asuinrakentamista kauppakeskuskerrosten yläpuolella. Asuinrakennusten yhteenlaskettu kerrosala on noin 29 800 k-m 2 ja ne on merkitty kaavakartassa "ak-1/ak-2/ak-3" -merkityille rakennusaloille AL-1- ja KM-1-korttelialueilla. Asuinrakennusten kerrosluvut vaihtelevat 4-14 asuinkerroksen välillä siten, että korkein rakennus sijoittuu maamerkkinä pääsisäänkäynnin (Lippulaivankulma) yhteyteen. Asuinrakennusten osoittaminen kauppakeskuksen ja tulevan Espoonlahden metroaseman yhteyteen tukee tavoitteita edistää asuntotuotantoa Länsimetron jatkeen varrella, asemien lähiympäristössä. Kaava-alueen laskennalliseksi asukasmääräksi muodostuu noin 662 asukasta (1 as / 45 k-m 2 ). Kaavamuutoksessa julkisille kirjasto- ja kulttuuritoimelle on varattu 7 200 k-m 2, mikä mahdollistaa monipuolisten tilojen toteutuksen osana Lippulaivan kokonaisuutta. Kirjasto- ja kulttuuritilat on sijoitettu asemakaavassa kauppakeskuksen yhteyteen sen ylempiin kerroksiin

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 42 / 68 siten, että Espoonlahdenreitin puolella, kauppakeskuksen kansipihalle voidaan toteuttaa tiloihin liittyvä toiminnallinen oleskelu- ja tapahtumaaukio (osa Espoonlahdentoria korttelialueella). Oman, kauppakeskuksen aukioloajoista riippumattoman sisäänkäynnin lisäksi kirjasto- ja kulttuuritiloihin järjestetään yhteys myös kauppakeskuksen kerroksista. Tilat voidaan toteuttaa myös muuhun pääkäyttötarkoituksen mukaiseen tarkoitukseen, mikäli kirjasto- ja kulttuuritilat eivät sijoitu Lippulaivan yhteyteen tai rakentuvat sinne muita tiloja myöhemmin. Asemakaavan kaupunkikuvallisena tavoitteena on kehittää julkisia alueita ja katutilaa aikaisempaa elävämmäksi ja urbaanimmaksi. Espoonlahdenkadulla rakennusten massoittelun mittakaava on suuripiirteistä mutta ilmeeltään vaihtelevaa. Tämä luo myös osaltaan lähtökohdan muulle Espoonlahden keskustan kehittämiselle jatkossa. Kaavamerkinnöissä ja -määräyksissä otetaan erityisesti kantaa jalankulkutasojen aktivointiin ja kaupunkikuvan ja julkisivujen jäsentelyiden periaatteisiin erityisesti vaakasuunnassa. Espoonlahdenreitin puolella nykyisin suljetun oloista ja takapihamaista ympäristöä aktivoidaan liitämällä Solmutori ja korttelialueen ulkotilat vahvemmin toisiinsa sekä edellyttämällä kauppakeskuksen tilojen avautumista myös raitin puolelle. Solmutorin reunalla, kauppakeskuksen uuden sisäänkäynnin yhteyteen on edellytetty julkisen leikki- ja oleskelupaikan rakentamista. Espoonlahdenreitti-raitin uuden linjauksen lisäksi asemakaavassa edellytetään rakennettavaksi vaihtoehtoinen korttelialueen sisäinen julkinen jalankulkuyhteys Espoonlahdentorin kansipihalle, joka kirjastohankkeen toteutuessa muodostuu vahvasti toiminnallisen tapahtuma-aukion luonteiseksi. Kansipiha muodostuu osaksi Kipparinreitti-yhteyden ja Espoontorin julkisten ulkotilojen kokonaisuutta. Kaupunkikuvallisia ja -tilallisia tavoitteita on lisäksi huomioitu erityisesti kaavamääräyksessä 8 sekä kaavamerkinnöissä. Asemakaavan muutos sisältää myös tulevaan Espoonlahden metroasemaan ja liityntälinja-autoterminaaliin liittyviä asemakaavamerkintöjä ja -määräyksiä ja tarkentaa osaltaan maanalaisen asemakaavan sisältöjä, erityisesti maanpinnalla, missä on yhteen sovitustarpeita metrohankkeen ja kauppakeskuksen laajennushankkeen kanssa. Autopaikat Kaava-alueella autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: - 1 ap / 130 k-m 2 asuntojen kerrosalaa, kuitenkin vähintään 0,5 ap / asunto - 1 ap / 200 k-m 2 julkisten palveluiden kerrosalaa - 1 ap / 50 k-m 2 liiketilojen kerrosalaa - 1 ap/ 70 k-m 2 toimisto- ja työtilojen kerrosalaa

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 43 / 68 Kauppakeskuksen ja metroaseman yhteyteen tulee rakentaa vähintään 250 liityntäpysäköintipaikkaa, joista vähintään puolet tulee toteuttaa muun pysäköintilaitoksen yhteydessä. Osa asemakaavan edellyttämistä autopaikoista voi sijaita myös asemakaava-alueen ulkopuolella mutta, sen välittömässä läheisyydessä olevassa alueellisessa pysäköintilaitoksessa, mikäli sellainen on osoitettavissa rakennusluvan hakemisen yhteydessä. Asemakaavan mitoitus mahdollistaa kaikkien edellytettyjen autopaikkojen (noin 1 475 autopaikkaa) rakentamisen korttelialueella ja Espoonlahdenkadun alapuolisessa pysäköintilaitoksessa. Korttelin pysäköintilaitokseen tulee osoittaa paikat nykyisten kiinteistön 34334/8 väistyville autopaikoille. Polkupyöräpaikkoja edellytetään toteutettavan Länsimetron jatkeen pyöräilyohjelman mukaisesti 1 polkupyöräpaikkaa / 30 k-m 2, kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Kaikki vähimmäisvaatimuksen mukaiset polkupyöräpaikat tulee olla katetussa ja lukittavissa olevassa tilassa. Lisäksi pyöräpysäköintiin tulee olla tilaa myös ulkotiloissa. Metron liityntäpyöräpaikkoja edellytetään toteutettavaksi vähintään 600 polkupyöräpaikkaa, joista vähintään 200 tulee olla katetussa tilassa. Kauppakeskuksen yhteyteen tulee lisäksi toteuttaa 200 polkupyöräpysäköintipaikkaa. Ulkopaikat tulee jäsentää turvallinen jalankulkuympäristö huomioiden ryhmiin. Asemakaavaehdotukseen liittyvässä kortteli- ja lähiympäristösuunnitelmassa (Loci-maisemaarkkitehdit, 2015) on tutkittu vaihtoehtoisia sijainteja polkupyörien säilytykselle. Liikenne Espoonlahdenkatu on alueen keskeinen kokoojakatu, joka tulee toimimaan myös rakennettavan linja-autoterminaalin myötä joukkoliikenteen pääyhteytenä. Alueen katuverkon liikennejärjestelyt muuttuvat osaksi siten, että Espoonlahdenkadulle toteutetaan kaksi ja Ulappakadulle yksi (osittain toteutettu) suora ajoluiska maanalaiseen, osittain myös kadun alla toimivaan laajaan kauppakeskuksen asiakas-, metron liityntäpysäköintiä ja asukaspysäköintiä palvelevaan pysäköintilaitokseen. Järjestely poistaa nykyiset kauppakeskuksen ajoyhteydet Solmu- ja Maakravunkujilta. Jatkossa ne toimivat vain huoltoliikennettä palvellen. Järjestely vähentää yksityisautojen läpiajon tarvetta Espoonlahdenkadulla, mikä parantaa osaltaan sekä metron liityntälinja-autoliikenteen toimivuutta Espoonlahdenkadulla että mahdollistaa kadun ylityksen joustavamman, laadukkaamman ja ennen kaikkea turvallisemman kehittämisen keväällä 2014 valmistuneen Ulappatorin kohdalla. Kadun mitoitus on tehty linjaautoliikenteen tarpeet huomioiden ja mahdollistaa myös linja-autojen kadunvarsipysäkkien toteuttamisen. Tarkemmat yksityiskohdat ja liikenteenohjaus suunnitellaan myöhemmin kadun suunnittelun ja liityntälinjaston reittien tarkentumisen yhteydessä. Espoonlahdenkadun asuinrakennuksiin ei kohdistu merkittävästi sellaisia liikenteen meluhaittoja, joita tulisi suojata melunsuojarakentein. Oleskelu- ja leikkipiha-alueet on edellytetty suojattavaksi melulta.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 44 / 68 Raitti- ja torialueet Asemakaavan muutos muuttaa nykyisen Espoonlahdenreitti-nimisen jalankulku- ja polkupyöräraitin linjausta nykyistä etelämmäksi ja maastossa korkeammalle. Yhteyden luonne vahvistuu nykyisestä, kun se asettuu Espoonlahden kirkon ja Lippulaivan välille ja raitin varrelle esitetään myös asuinrakentamista. Yhteydet Solmu- ja Espoonlahdentoreilta toteutetaan esteettömyyden erikoistason periaatteita noudattaen ja Espoonlahdenreitti liittyy luontevaksi osaksi muodostuvaa uutta julkistenalueiden ja jalankulku- ja polkupyöräreittien kokonaisuutta, huomioiden myös nykyisen maisematilan keskeisiä elementtejä ja Espoonlahden kirkon liittymistä tähän kokonaisuuteen. Solmutorista on tavoitteena toteuttaa nykyistä aktiivisempi aukiotila, johon myös kauppakeskuksen liiketilat ja metroaseman itäinen sisäänkäynti avautuvat. Solmutorin pohjoispuoleiselle KM-1-korttelialueen osalle tulee toteuttaa yleisen jalankulkuyhteyden oheen julkinen leikki- ja oleskelupaikka. Espoonlahdenkadulle, kauppakeskuksen, metroaseman ja linjaautoterminaalin sisäänkäynnin yhteyteen toteutetaan sisäänkäyntiaukio (Lippulaivakulma) ja sen yhteyteen on kaavassa merkitty leveä ympärivuorokauden auki oleva julkinen kävely- ja hissiyhteys Kipparinreitti, joka yhdistää kadun tason kolmannen kerroksen toiminnalliseen Espoonlahdentorin kansipihaan ja edelleen Espoonlahdenreittiin. Yhteys on esitetty jalankululle, koska suunta Ulappakadulta Espoonlahdenreitille ei ole keskeinen pidemmän matkan pyöräily-yhteys, eikä sille ole turvallisuuden kannalta tarkoituksenmukaista ohjata polkupyöräilyä vilkkaimman sisäänkäyntialueen yhteydessä. Tarvittaessa kuitenkin polkupyörä voidaan taluttaa portaiden yhteyteen toteutettavien ramppien avulla ja kuljettaa pyörä kansipihatasolle hissillä. Pidempimatkainen yhteys pohjois-eteläsuunnassa sijoittuu Espoonlahdenranta-kadun varteen tai idempänä Soukanväylän suunnalle. Espoonlahdenkadulta on suora ja esteetön yhteys Espoonlahdenreitille Solmukujan kautta sekä ei-esteetön jalankulkuyhteys Maakravunkujalta. Työn alla olevassa Espoonlahden keskustan kokonaistarkastelussa yksi tärkeä painopistealue on kehittää erityisesti keskustan jalankulku- ja polkupyöräverkkoa. Kansipihoille voidaan istuttaa matalaa tilaa rajaavaa ja jalankulkutasolla koettavaa kasvillisuutta. Puistoalueet (VP ja VP-1) muodostavat kokonaisuutta kevyenliikenteen raitin varressa ja niiden nykyistä puustoa tulee säilyttää ja maisemantilaa tukien täydennys istuttaa. Kaavoituksen yhteydessä laaditaan yleisiä alueita ja kansipihoja koskeva kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma (Loci maisema-arkkitehdit, 2015), jonka luonnos on nähtävillä kokouksessa. Kaupunkikuva ja rakennukset Asemakaavan muutos ja kaupunkirakenteen huomattava tiivistäminen muokkaavat vahvasti Espoonlahden metrokeskuksen kaupunkikuvaa aikaisempaa urbaanimmaksi. Asemakaavan keskeisenä periaatteena on kehittää Espoonlahdenkatua nykyistä vahvemmaksi ja aktiivisemmaksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 45 / 68 aluekeskuksen pääkaduksi, mihin sijoittuu monipuolisten kaupallisten ja kulttuuripalveluiden lisäksi myös uusia asuinrakennuksia. Kauppakeskuksen yhteyteen esitetyt asuinrakennusmassat rajaavat suuren kauppakeskuksen mittakaavaa kaupunkimiljöössä ja tuovat erityisesti maantasossa vaihtelua ja moni-ilmeisyyttä kaupunkikuvaan. Myös kirjasto- ja kulttuuritilan varauksella on toteutuessaan vahva rooli osana tätä muodostuvaa kokonaisuutta. Kaavassa sille on osoitettu sijainti rakennuksen yhteydessä, kesällä 2014 valmistunutta Ulappatoria vastapäätä, jossa sen kaupunkikuvallista huomioarvoa ja maamerkkimäistä roolia on haluttu erityisesti korostaa Espoonlahden aluekeskuksen keskeisimmällä paikalla. Kadun varren liiketilojen edellytetään avautuvan kadulle ja asuinrakennusten porrashuoneiden sisäänkäyntejä tulee korostaa osana katutilan elävöittämistavoitteita. Uudet asuinrakennukset nousevat Espoonlahdenkadun varrella varsinaisen kauppakeskuskokonaisuuden päälle. Asuinrakennusten kerrosluvut vaihtelevat 4-14-kerroksen välillä, siten että ne vaihtelevat luoteispäädyssä linja-autoterminaalin yläpuolella 4-14 välillä ja kaakkoispäädyssä kerrosluku on 12. Espoonlahdenreitin varrella olevien rakennusten kerrosluvut vaihtelevat 5-9 välillä. Massoittelullinen periaate luo Espoonlahden keskustaan oman omaleimaisen ja kerroksellisen luonteensa, rytmittäen ja luoden vaihtelevuutta massoitteluun ja mittakaavaan. Espoonlahdenkadun puolelle, Ulappakadun päätteeksi esitetty 14-kerroksinen asuntotorni muodostaa Ulappatorin puoleiselle jo valmistuneelle Tähystäjä-asuntotornille sommitelmallisen vastineen, paikassa, jonka läheisyyteen sijoittuvat sekä kauppakeskuksen, metron ja liityntäbussiterminaalin pääsisäänkäynnit. Tämä kokonaisuus täydentyy myöhemmin kaava-alueen pohjoispuolella olevan ns. Mårtensbron korttelin suunnittelun myötä. Rakentamisen tehokkuuteen ja asuinrakennusten sijoittumiseen korttelissa vaikuttavat myös hankkeen sisäiset ja metroaseman rakentamisen yhteensovittamisen reunaehdot sekä päällekkäisyydet eri toimintojen välillä (laaja pysäköintihalli, linja-autoterminaali, kaupan tilat, kansipiha ja asuinrakennus) sekä toteuttamisen edellytyksenä oleva taloudellisen yhtälön toteutumisen mahdollistaminen. Koko korttelin asuinkerrosalan määrä on kaikkiaan 29 800 k-m 2. Espoonlahdenkadun alapuolisen pysäköintilaitoksen päälle jää laaditun kunnallisteknisen yleissuunnitelman mukaan suurelta osin riittävästi (noin 1,2 1,5 m) istutussyvyyttä, joka mahdollistaa myös katupuiden ja istutusten toteutuksen kadun päälle. Metroasema ja liityntälinja-autoterminaali Asemakaavan muutos sisältää määräyksiä ja merkintöjä myös metron maanpäällisistä toiminnoista, jotka on yhteen sovitettu kauppakeskushankkeen suunnitelmiin. Asemakaavan merkinnöissä ja määräyksissä on huomioitu myös metrosuunnittelun tarpeita ja reunaehtoja rakentamiselle suunnittelujousto säilyttäen.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 46 / 68 Kirjasto- ja kulttuuritilat Asemakaava mahdollistaa kirjasto- ja kulttuuritilojen toteuttamisen kauppakeskus Lippulaivan yhteyteen ("yy"-merkintä enintään 7 200 k-m 2 ), Kirjasto- ja kulttuuritilat ovat kaavassa varauksena eikä niiden toteuttamisesta Lippulaivan yhteyteen ole tehty päätöksiä. Tiloihin voidaan sijoittaa myös kaupallisia palveluja. Espoonlahden kulttuuripalveluita koskeva tarveselvityksen päivitys on ollut kulttuurilautakunnan käsiteltävänä 21.10.2014. Tilakeskus on teettänyt vaihtoehtotarkastelua Espoonlahden aluekirjaston sijoitusvaihtoehdoista, joista yksi on asemakaavaehdotuksen mukainen kauppakeskus Lippulaivan yhteydessä toimiva kirjasto- ja kulttuuritila. Selvitys valmistui huhtikuussa 2014 ja tarveselvitys vaihtoehdoista hyväksyttiin kulttuurilautakunnassa 19.5.2015. Luontoarvot ja kulttuurimaisema Asemakaava-alueella ei ole luontoympäristön suojelukohteita. Merkittävä osa paikallista kulttuurimaisemaa on Espoonlahden kirkko, joka on huomioitu asemakaavassa osana asemakaavan muutoksen tarkastelualuetta. Suunnittelutilanne Asemakaava-alueelta on laadittu kunnallistekninen yleissuunnitelma (Ramboll Oy, 2015), jota on tehty Espoon teknisen keskuksen ohjauksessa. KTYS:n sisältönä on kaava-alueen ja siihen läheisesti liittyvien muiden alueiden vesihuollon ja kunnallistekniikan järjestäminen, hulevesien hallinta, yleisten alueiden maanpäällisten ja -alaisten osien ja korttelialueen yleisten osien rakenteellinen mitoittaminen tekniset vaatimukset huomioiden sekä rakentamisen kustannustason likimääräinen laskeminen. Suunnitelman periaatteet on hyväksytty hankkeen, teknisen keskuksen ja HSY:n kanssa ja ne tarkentuvat edelleen suunnittelun edetessä ja saatetaan valmiiksi myöhemmin, kun metroaseman ja kauppakeskuksen hankkeiden suunnitteluratkaisut täydentyvät. Kunnallisteknisen yleissuunnitelman periaatteen mukaan hulevedet tullaan pääsääntöisesti johtamaan pois kaava-alueelta, ohjaten Espoonlahdenreitin puolelta vedet putkissa Merenkulkijankadun ja Espoonlahden urheilupuiston suuntiin. Osa korttelialueen (linjaautoterminaalin osa) vesistä ja tulvareitistä ohjataan Ulappakadun alla kulkevaan putkeen. Asemakaavan korttelialueen sillä osalla, jolla vettä läpäisemättömän pinnan määrä kasvaa nykyisestä, edellytetään myös hulevesien hidastamistoimia. Hidastustoimet on suunniteltu mitoittamalla hulevesiputket siten, että ne itsessään toimivat hidastavana rakenteena. Korttelialueen hulevedet voidaan sopimuksin hidastaa myös yleisillä alueilla laaditun kunnallisteknisen yleissuunnitelman mukaisesti. Muilta osin puhtaita kattovesiä voidaan ohjata myös kansipihojen kasvillisuudelle, mikä osaltaan tukee myös tavoitetta laadukkaan ja vehreän kansipihan toteutumiseksi. Hulevesien hallinnan periaatteita tarkennetaan tarvittaessa jatkossa rakennuslupavaiheessa.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 47 / 68 Suunnittelu Asemakaavan muutoksen rinnalle on laadittu kauppakeskus Lippulaivan korttelia koskeva viitesuunnitelma (JKMM, 1.6.2015) sekä yleisiä alueita ja kansipihoja koskeva lähiympäristösuunnitelma (Loci-maisema-arkkitehdit, 2.3.2015). Kaavoituksen rinnalla on tehty kunnallisteknistä yleissuunnitelmaa (Ramboll Oy, 2015, esikopio 16.1.2015), teknisen keskuksen ja HSY:n sekä kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa. Liikenteen toimivuustarkastelut vuosina 2012 2014 on tehnyt Ramboll Oy. Liityntäliikenteen linja-autoterminaalin mitoitusten ja toimivuuden osalta suunnittelusta on vastannut Trafix Oy. Liikennemeluselvityksen on laatinut Akukon Oy (7.10.2014) ja ilmanlaatuselvityksen on tehnyt Ilmatieteenlaitos (3.10.2014). Asemakaavan rinnalla Länsimetro Oy on suunnitteluttanut ALA Arkkitehdit Oy:llä Espoonlahden metroasemaa. Metrosuunnittelun tarpeet on huomioitu asemakaavassa mahdollistaen työn alla olevat vaihtoehtoiset ratkaisut mm. itäisen sisäänkäynnin osalta. Perittävät maksut Hakija on maksanut 18.10.2013 asemakaavan muutosten kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 16.5.2016 155 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Kiinteistö Oy Lippulaivan ja Espoon kaupungin välillä 10.5.2016 allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 15.10.2013 päivätyn ja 1.6.2015 muutetun Espoonlahden keskus, muutos - Esbovikens Centrum, Ändring - asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6817, 34. kaupunginosassa Espoonlahdessa, alue 410307. Käsittely Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 11 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 48 / 68 Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Hakijat, ote ilman liitteitä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet - Uudenmaan liitto, ote sekä kaavakartta - Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet ositteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 mukaan sitä pyytäneet

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 49 / 68 1995/2016 10.03.00 Kaupunginhallitus 173 30.5.2016 12 Valtuustokysymys Pohjois-Espoon poikkeuslupakäytännöstä Valmistelijat / lisätiedot: Mauri Hämäläinen, puh. 043 826 5237 Merja Kiviluoto, puh. 050 346 2240 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Ulf Johanssonin ja 15 muun valtuutetun 25.4.2016 jättämään valtuustokysymykseen Pohjois- Espoon poikkeuslupakäytännöstä ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali - Valtuustokysymys 25.4.2016 Selostus Ulf Johansson ja 15 valtuutettua ovat jättäneet 25.4.2016 valtuustokysymyksen kaupunginhallitukselle koskien Pohjois-Espoon poikkeuslupakäytäntöä ja erityisesti Bodomjärven ympäristön poikkeuslupamenettelyä sekä uusien rakennusten tyyliä ja väriä. Allekirjoittaneet katsovat, että rakennukset eivät täytä maankäyttö- ja rakennuslain 117 :n 1. momentin vaatimusta. Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Valtuustokysymyksessä mainitaan esimerkkinä kylän vaaleanpunainen kivitalo (Lupa UUS -2007-L-23-214) Kunnarlantien varrella, joka valmistui vuonna 2014. Lisäksi kysymyksessä mainitaan viime vuonna ilmestynyt kivitalo. Valtuutetut katsovat, että tämä kaksikerroksien kivitalo on pysyvästi vahingoittanut kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen. Valtuutetut mainitsevat, että talon naapurina on golfrata, jonka uudet rakennukset on ansiokkaasti sovitettu maisemaan. Valtuutettujen mainitseman hankkeen poikkeamishakemus tuli vireille v. 2003, aikana jolloin Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava ei vielä ollut vireillä. Hakemuksessa haettiin poikkeuslupaa 1-asuntoista, 2 -kerroksista kerrosalaltaan 520 m2 suuruista asuinrakennusta ja yhteensä 80 m2 suuruisia talousrakennuksia varten. Alueella oli tuolloin voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I, jonka mukaan hanke sijoittuu kyläalueelle AT. Alue on lisäksi kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä. Yleiskaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan olemassa olevaan

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 50 / 68 rakennuskantaan ja kylämiljööseen sopeutuva kiinteistönmuodostus ja 1-2 kerroksisten, 1 -asuntoisten erillispientalojen rakentaminen. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava kuulutettiin vireille 21.5.2014. Pohjois- ja keskiosien yleiskaavan suunnittelutyön edetessä on kaupunkisuunnittelukeskuksessa erityisesti tarkasteltu ja tarkennettu niitä edellytyksiä, miten ja milloin suunnittelutarveratkaisuja ja poikkeamisia voidaan puoltaa niin, ettei hanke aiheuta haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle ennen yleiskaavan voimaantuloa. Käytännössä kaupunkisuunnittelukeskuksen linja on siis tiukentunut sitä mukaa kun Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavasuunnittelu on tarkentunut. Suunnittelutarveratkaisuilla ja / tai poikkeamispäätöksillä ei siis saa vaikeuttaa maankäytön suunnittelua, tulee jättää suunnitteluvaraa eikä saa rajata liikaa kaavoituksen vaihtoehtoja. Lisäksi huomioidaan maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus ja täyttyvätkö muut yleiset rakentamisen edellytykset. Pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön ajaksi ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista estää kokonaan rakentamista, vaan rakentamisen luvat myönnetään erityisen tarkan harkinnan jälkeen ja korvaavaa rakentamista painottaen. Parhaillaan Kaupunkisuunnittelukeskuksessa ollaan valmistelemassa Espoon pohjoisja keskiosien yleiskaavaan liittyen esitystä rakennuskiellosta Kalajärvi- Kehä III vyöhykkeelle 25.5.2016 pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen. Kaupunginmuseo katsoi aikanaan lausunnossaan edellä mainitusta lupahakemuksesta, että Bodominjärven länsirannan vanhat peltoalat tulisi pitää avoimina, eikä haetulle paikalle tule sallia asuinrakentamista. Lupapäätöksessä on tuolloin katsottu, että alueen kulttuurihistoriallisten säilyttämistavoitteiden estämättä voidaan kantakiinteistöksi esitetyn alueen pohjois-luoteisosaan sijoittaa haettua pienempi (n. 350 m²) asuinrakennus. Uusi asuinrakennus oli mahdollista sijoittaa yhtenä rakennuspaikkana pidettävälle tilalle 2:112 siten, että se tulee olevan asuinrakennuksen ja keskellä tilaa olevan kallioisen kumpareen luoteispuolelle ja ajoyhteys hoidetaan jo olemassa olevan liittymän kautta. Toimivalta lupapäätöksenteossa oli tuolloin Uudenmaan ympäristökeskuksella (nyk. ELY -keskus), koska kyse oli rakentamisesta ranta-alueelle ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämistä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 72 1 mom. ja 2 mom.). Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä kyseinen toimivalta on sittemmin siirtynyt 1.4.2016 lähtien kunnan toimivaltaan. Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen antoi 4.1.2007 Uudenmaan ympäristökeskukselle asiasta myönteisen lausunnon (Dnro 2003-1618) seuraavin ehdoin: - Rakennuspaikkana tulee olla ainoastaan tila RN:o 2:112 kokonaisuudessaan.

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 51 / 68 - Asuinrakennus tulee sijoittaa olevan asuinrakennuksen ja kallioisen kumpareen luoteispuolelle, ei kuitenkaan tilan pohjoisosassa olevalle vanhalle peltoalalle. - Rakennukset tulee sijoittaa vähintään 20 metrin etäisyydelle Kunnarlantien ajoradan keskiviivasta. - Asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 350 m². - Rakennukset ja kulkuyhteydet on sijoitettava siten, että maasto ja metsäkuva säilyvät mahdollisimman hyvin niin rakennusten lähiympäristössä kuin kaukomaisemassakin. - Rakennusten muodon, materiaalien ja värityksen tulee sopeutua ympäristöön. - Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava, että käyttövettä on riittävästi saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pintaja pohjavesiä pilata. - Ajoliittymä tulee järjestää Kunnarlantielle jo olevasta liittymästä. Kaupunkisuunnittelupäällikkö myös totesi, että kun otetaan huomioon muun muassa hankkeelle asetetut ehdot, on hanke paikalle soveltuva ja kaavoitustavoitteiden mukainen eikä rakentaminen tällöin aiheuta haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttavista. Poikkeus ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Näin ollen poikkeamisen myöntämisen edellytykset täyttyvät ja poikkeamiselle on erityisiä syitä. Uudenmaan ympäristökeskus teki asiasta myönteisen päätöksen 25.6.2007 (UUS-2007-L-23-214), joka päätös sisälsi samat ehdot kuin kaupunkisuunnittelukeskuksen lausunnossa oli aiemmin esitetty. Ehdoissa oli siis esitetty mm. että asuinrakennuksen kerrosala saa olla enintään 350 m² ja rakennukset ja kulkuyhteydet on sijoitettava siten, että maasto ja metsäkuva säilyvät mahdollisimman hyvin niin rakennusten lähiympäristössä kuin kaukomaisemassakin ja että rakennusten muodon, materiaalien ja värityksen tulee sopeutua ympäristöön. Rakennusvalvontakeskus on myöntänyt rakennusluvan rakennukselle vuonna 2009 aiemmin myönnetyn ehdollisen poikkeamispäätöksen perusteella, joten hanke on ollut vireillä varsin pitkään. Kunnarlantie 69, on uudisrakennushanke, jossa loppukatselmus on pidetty 11.8.2014 (lupatunnus 2009-893). Rakennus on ns. kartanotyylinen ja julkisivuiltaan rapattu (vaaleanpunainen) rakennus. Rakennuslupa on myönnetty poikkeamispäätöksen perusteella ja hankkeen sopivuus ympäristöön on tuolloin arvioitu rakennusluvan yhteydessä ja arvioitu sen täyttävän rakennusluvan myöntämisen edellytykset. Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 173 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 12 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 52 / 68 Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Ulf Johanssonin ja 15 muun valtuutetun 25.4.2016 jättämään valtuustokysymykseen Pohjois-Espoon poikkeuslupakäytännöstä ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Käsittely Päätös Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 13 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 53 / 68 1994/2016 10.03.02 Kaupunginhallitus 171 30.5.2016 13 Valtuustokysymys koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi sekä tarvittavan lisätilan rakentamiseksi kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin Valmistelijat / lisätiedot: Maija Lehtinen, puh. 046 877 3683 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi annetun selvityksen vastauksena Kimmo Oilan ja 56 muun valtuutetun 25.4.2016 esittämään valtuustokysymykseen koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi sekä tarvittavan lisätilan rakentamiseksi kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi. Oheismateriaali - Valtuustokysymys 25.4.2016 Selostus Kimmo Oila ja 56 muuta allekirjoittajaa ovat jättäneet 25.4.2016 valtuustokysymyksen koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi sekä tarvittavan lisätilan rakentamiseksi kasvavan oppilasmäärän tarpeisiin. Valtuustokysymyksen sisältö Vuonna 2012 tehdyssä valtuustosopimuksessa edellytettiin, että Espoossa laaditaan sisäilmaongelmaisten koulujen ja muiden tilojen korjaussuunnitelma ja kunnossapitosuunnitelmat, että korjausprosessia tehostetaan ja että laaditaan pitkän tähtäimen ohjelma, jota arvioidaan vuosittain ja jossa näkyy koko elinkaaren vaikutus käyttötalouteen ja rahoituskuluihin, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA) sekä vaikutus tuottavuuteen. Lisäksi valtuustosopimuksessa edellytettiin seuraavia toimia: - Lyhennetään sisäilmaongelmaisten koulujen korjausprosessia sekä luodaan väistöstrategia, ml. hätäväistöt. - Päivitetään luettelo ongelmakohteista ja tehdään niistä ajoissa korjausja väistötilapäätökset. Korjaussuunnitelman laadinnan enimmäisajaksi 1 vuosi ja korjausten keston enimmäisajaksi 2 vuotta. - Päätetään, mitä kannattaa omistaa ja mitä vuokrata tilojen elinkaari, käyttö ja kustannukset huomioiden. Määritetään koulu- ja

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 13 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 54 / 68 päiväkotitilojen tarvittava ja riittävä taso terveellisyyttä ja toimivuutta priorisoiden. Päätetään, mistä tiloista luovutaan. Valtuustosopimuksen kirjauksista huolimatta koulujen korjausvelkaa ei ole saatu hallintaan. Yhä useampia tiloja on jouduttu poistamaan käytöstä ennen suunniteltua peruskorjausta, jolloin oppilaille on jouduttu hankkimaan väistötiloiksi siirtokelpoisia tiloja, mikä tulee kaupungille kalliiksi. Tästä esimerkkejä ovat Auroran koulu, Lintuvaaran koulu, Kirstin koulu ja viimeisimpänä Niipperin koulu. Toinen haaste on vastata oppilas- ja opiskelijamäärien kasvuun, Sivistystoimessa on arvioitu, että suomenkielisen opetuksen (peruskoulu ja lukio) oppilas- ja opiskelijamäärät tulevat Espoossa kasvamaan vuoteen 2020 mennessä 3300 oppilaalla. Tästä johtuen tarvitaan koulutilaa noin 9-10 koulun verran. Jos uusia kouluja ei rakenneta eikä vanhoja laajenneta, joudutaan turvautumaan siirtokelpoisiin tiloihin. Tästä esimerkkeinä ovat Karhusuon koulu ja Hansakallion koulu. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustokysymyksenä seuraavaa: - Millainen suunnitelma on tehty potentiaalisten sisäilmakohteiden hallitusta korjaamisesta (koulut ja päiväkodit) talouden tasapainotustuottavuusohjelman (tatu) yhteydessä laadittavaan 10 vuoden investointisuunnitelman pohjaksi? Paljonko korjauksiin on osoitettu vuosittain rahaa? - Miten 10 vuoden investointisuunnitelmassa tullaan huomioimaan oppilasmäärän kasvun tuoma tilantarve? Paljonko tähän on osoitettu vuosittain rahaa? - Selvitetään eri väistötilajärjestelyjen vaihtoehdot ja kustannukset. Mitä maksaisi esimerkiksi hankkia kaupungin omistukseen väistötiloja, joita voidaan tarpeen mukaan siirtää paikasta toiseen? - Päätöksenteon pohjaksi laaditaan arvio koulujen korjaus- ja uudisrakentamisen vaatimasta rahasummasta seuraavan 10 vuoden aikana erilaisilla skenaarioilla (oppilasmäärien kasvu, korjaustarve, uusien koulujen määrä, väistötilojen määrä). - Miten suunnitellussa korjaustahdissa pysytään, jos investointiohjelman ulkopuolelta tulee ennakoimattomia väistöjä? Esimerkiksi Niipperin koulu ja Jousenkaaren koulu eivät sisälly vuoden 2016 talousarviossa hyväksyttyyn 2020 ulottuvaan investointiohjelmaan. - Miten talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelmassa on huomioitu kasvava elinkaarta pidentävien korjausten tarve? Talousarvioon varattu summa on osoittautunut riittämättömäksi tarpeellisten korjausten määrään nähden eikä ennakoimattomia hätäväistöjä ole pystytty välttämään. - Päätöksenteon pohjaksi selvitetään korjausrahoituksen erilaiset vaihtoehdot, ml. koulujen korjaus- ja uudisrakennusrahasto, yhtiöittäminen ja muut mahdolliset mallit, joissa kaikki tai osa kouluista siirretään rahoitettavaksi erillään vuosittaisista käyttömenoista (Espoon koulut Oy, Ruotsin mallin selvittäminen)

Espoon kaupunki Kokouskutsu Asia 13 Valtuusto 13.06.2016 Sivu 55 / 68 - Selvitetään hankintojen jakamista pienempiin kokonaisuuksiin sekä norminpurkumahdollisuutta kilpailutuksissa siten, että mahdollistetaan monien suunnittelijoiden ja rakentajien osallistuminen koulujen korjausja uudisrakennushankkeisiin. Edellytämme vastauksia kysymyksiin ja selvityspyyntöihin kaupunginhallituksen 30.5. kokoukseen mennessä. Vastaus valtuustokysymykseen 1. Millainen suunnitelma on tehty potentiaalisten sisäilmakohteiden hallitusta korjaamisesta (koulut ja päiväkodit) talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (tatu) yhteydessä laadittavan 10 vuoden investointisuunnitelman pohjaksi? Investointiohjelma pohjautuu kaupungin tila- ja palveluverkkoon sekä rakennusten tekniseen kuntoon ja korjausvelkaan. Koulujen ja päiväkotien hallitun peruskorjaamisen ajoittamisen apuna toimii sivistystoimen kanssa yhteistyössä laaditut priorisointiselvitykset. Koulujen priorisointi on laadittu vuonna 2007, jonka päivitys valmistui 2014 ja päiväkotien priorisointi tehtiin vuonna 2013. Espoo on ollut mukana vuodesta 2007 Trellum Korjausvelkaindeksi - selvityksessä, jossa on mukana 15 kaupunkia. Korjausvelan laskenta pohjautuu rakennusten teknisten ja jälleenhankinta-arvojen kautta saataviin nyky- ja tavoitekuntoa kuvaaviin tunnuslukuihin. Espoossa väestöön suhteutettu korjausvelka on 457 euroa ja perusparannustarve 653 euroa / asukas. Vertailutietoina toimivat Vantaan ja Helsingin vastaavat luvut. Vantaan 320 euroa ja 610 eruoa / asukas ja Helsingin 1 918 euroa ja 3 191 euroa / asukas. Espoo on korjausvelan suhteessa asukaslukuun viidenneksi pienin. Espoon rakennuskanta on painottunut 1980-2000 luvulla rakennettuihin rakennuksiin. Alla olevassa kuvassa on rakennusten lukumäärän ja pintaalan mukainen ikäjakauma. Suurin korjausvelka ja perusparannustarve ovat 1960-1980 valmistuneissa päiväkodeissa ja kouluissa, joka näkyy alla olevista kuvista. Espoon Trellum Ikäprofiili v. 2015 (lkm, m2) Espoossa korjausvelka kasvoi reilun kymmenyksen ja perusparannustarve reilun viidenneksen vuoden aikana. Espoossa perusparannustarpeessa