Oppisopimuskoulutuksen laadunvarmistus-seminaari OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TILASTOT JA LAADUN OHJAUS Erityisasiantuntija Soili Jaarinen Kirjoittajan nimi Soilli Jaarinen Tilaisuuden nimi Oppisopimuskoulutuksen laadunvarmistus-seminaari Päiväys/23.10.2008 /Laajavuori, Jyväskylä www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
Oppisopimuskoulutus 2007 Lähde: www.oph.fi/rahoitus 21.10.08 Opiskelijoita oli yhteensä 42 453, joista ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 17 970 ja ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijoita 24 483. Vuoteen 2006 verrattuna opiskelijamäärä kasvoi 15,5 % ammatillisessa peruskoulutuksessa kasvua 26,1 % ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa 8,8 %. Kustannukset opiskelijaa kohti olivat keskimäärin 5 324. Kustannukset nousivat edellisvuodesta 33 % opiskelijaa kohti kustannukset nousivat 6 %. Opetuksen osuus kustannuksista 74 % 2 Osaamisen ja sivistyksen asialla
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ vs LAATU? Lakien, asetusten ja määräysten noudattaminen Menestymistä tuloksellisuusrahoituksen kriteerein EFQM:n mukaisen toiminnan ja tulosten laatu erinomaisuutta, hyviä käytäntöjä, laatupalkinto Asiakastyytyväisyyttä Opiskelijoiden saavuttamaa osaamista Tätä kaikkea ja myös muuta 3 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Käsiteltävät asiat: Laadunhallintasuositus - tavoitteista/tuloksista Koulutuksen järjestäjän tuloshakuisuus Oppisopimuskouluttajan toiminnan tuloksellisuus ja Laatupalkintohakemuksen tulososio Ammatillisen koulutuksen tietojenkeruu Ennakkokysymyksiä & niihin vastauksia 4 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Laadunhallintasuosituksesta koulutuksen järjestäjän toimintaan Koulutuksen järjestäjä vastaa suosituksen viemisestä käytäntöön. Koulutuksen järjestäjät päättävät tarvittavista toimenpiteistä ja menetelmistä. Opetushallitus tukee koulutuksen järjestäjiä laadunhallintasuosituksen käytäntöön viemisessä (Laadun ohjaus kentälle?) tiedottamalla toimimalla laadunhallinnan kansallisena yhteyspisteenä kehittämällä suositusta tukevia työvälineitä. www.oph.fi/info/laadunhallinta 5 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Laadunhallintasuosituksen keskeiset periaatteet Strateginen asiakirja, jonka tehtävänä on tukea koulutuksen järjestäjiä koulutuksen laadunhallinnan kehittämisessä. Ei ole yhtä oikeaa ja tuloksellista tapaa koulutuksen laadun parantamiseen. Yksi suositus kaikille koulutuksen järjestämismuodoille Soveltuu laadun kehittämisen eri vaiheessa oleville. Viestii toiminnan kehittämisestä kokonaisuutena. Kannustaa toiminnan ja tulosten laadun jatkuvaan parantamiseen kohti erinomaisuutta. Laadunhallintasuosituksen käyttöönotto, miten etenee? Mahdollisesti OPH tekee selvityksen tai tutkimuksen 2009. 6 Osaamisen ja sivistyksen asialla
KOULUTUSPOLIITTISET LINJAUKSET JA PAINOPISTEET AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KANSALLINEN OHJAUS SUOSITUKSET LAADUNHALLINNAN YLEINEN PERUSTA Laaduvarmistuksen yhteinen viitekehys (CQAF) suunnittelu toteutus arviointi palaute- ja muutosmenettelyt Erinomaisuuden piirteet toimintojen tarkastelu kokonaisuutena asiakassuuntautuneisuus johtajuus tuloshakuisuus jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen henkilöstö voimavarana toimivat prosessit työelämälähtöisyys ja kumppanuudet yhteiskunnallinen vastuu 7 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Tuloshakuisuus -suositukset SUUNNITTELU Koulutuksen järjestäjä asettaa asiakkaiden tarpeiden ja odotusten pohjalta haastavat, konkreettiset ja saavutettavissa olevat tavoitteet toiminnalleen. Tuloshakuisuus edellyttää kaikkien keskeisten asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeiden tasapainoista huomioon ottamista. PALAUTE- JA MUUTOS- MENETTELY ARVIOINTI TOTEU- TUS Koulutuksen järjestäjä toimii asettamiensa tavoitteiden suuntaisesti organisaation kaikilla tasoilla, toiminnoissa ja toimintayksiköissä Koulutuksen järjestäjä laatii tiedonhallintastrategian, jonka lähtökohtana ovat koulutuksen järjestäjän ja sen toimintayksiköiden tarpeet. Koulutuksen järjestäjä seuraa ja arvioi tavoitteiden saavuttamista systemaattisesti ja tavoitteellisesti koulutusorganisaation kaikilla tasoilla ja eri toiminnoissa. Koulutuksen järjestäjä seuraa ja arvioi säännöllisesti koulutus- ja oppimisprosessin tuloksellisuutta. Koulutuksen järjestäjä arvioi ja parantaa säännöllisesti tiedonhallintajärjestelmäänsä ajantasaisen ja tarkoituksenmukaisen tulostiedon saamiseksi. Koulutuksen järjestäjä kehittää toimintaansa eri lähteistä hankkimansa tulostiedon pohjalta. 8 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Koulutuksen järjestäjän tulosten seuraaminen: - suosituksia mittaristosta mm. MITEN määrällisiä ja laadullisia tavoitteita toiminnan eri osa-alueet kattavasti kehityssuunnat, vertailutieto toimintayksiköiden suhteen yhdensuuntainen MITÄ kansalliset tavoitteet (EU), myös kestävä kehitys tuloksellisuusrahoituksen tiedot, viranomaistiedot koulutus- ja oppimisprosessin tuloksellisuus SUUNNITTELU PALAUTE- JA MUUTOS- MENETELMÄT MENETTELYT ARVIOINTI ammattiosaamisen näytöistä ja näyttötutkintojen tutkintotilaisuuksista saatu tieto kansalliset arvioinnit, mm. oppimistulokset palautetietoa yrityksiltä ja muilta työpaikoilta, opiskelijoilta sekä muilta asiakkailta ja kumppaneilta TOTEUTUS 9 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Koulutuksen järjestäjä asettaa tavoitteita ja/tai seuraa systemaattisesti, esimerkkejä tyypillisistä tuloskortissa seurattavista mittareista: OPISKELIJAMÄÄRIÄ JA KYSYNNÄN RAKENNETTA aloittaneet & voimassa olevat oppisopimukset koulutusaloittain työnantajan tai työnantajan luonteen mukaan OPISKELIJATYYTYVÄISYYTTÄ ERI VAIHEESSA yleistä tyytyväisyyttä/yleisarvosana vastaus-% jokin strategisesti tärkeä tai kehittämisen kohteena oleva asia LISÄKOULUTUSKIINTIÖN KÄYTTÖASTETTA talous- ja vetovoimaisuusmittarina tutkintotavoitteisen koulutuksen osuus kiintiöstä SIDOSRYHMÄPALAUTETTA työnantajien tyytyväisyys ja käsitys vaikuttavuudesta työpaikkakouluttajien tyytyväisyys TOIMINNAN ULKOISET TUOTOT HENKILÖSTÖN TYYTYVÄISYYS/JAKSAMINEN/OSAAMINEN henkilöstökysely, poissaolot, kehityskeskustelujen tot.-% LÄPÄISYASTE päättyneistä oppisopimuksista - tutkinnon suorittaneet-% 10 Osaamisen ja sivistyksen asialla
AIPAL PALAUTEJÄRJESTELMÄ AIKUISKOULUTUKSEEN (AIPAL asiat hoituvat sähköpostitse: aipal@oph.fi) AIPAL antaa asiakaslähtöisen ja laadullisen näkökulman aikuisten näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseen. Laatu on aina subjektiivinen kokemus, mutta systemaattisesti kerättynä palautetieto ostaa esiin kehittämiskohteita ja hyviä käytäntöjä. KÄYTTÄJÄT: KOULUTUKSEN & TUTKINNON JÄRJESTÄJÄT TUTKINTOTOIMIKUNNAT LÄÄNINHALLITUKSET - OPETUSHALLITUS OPETUSMINISTERIÖ Koulutuksen laadun jatkuvaan kohottamiseen ja laadun varmistukseen kiinnitetään huomiota kaikilla koulutuksen tasoilla. Näyttötutkintoja koskeva sähköinen opiskelijapalautejärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2008. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2007-2012, Vn5.12.2007. Koulutuksen järjestäjän on kerättävä palautetta henkilökohtaistamisesta ja kehitettävä henkilökohtaistamista yhteistyössä siihen osallistuvien kanssa. OPH:n määräys 43/11/2006 henkilökohtaistamisesta1 Virkamiesryhmä selvitti myös harkinnanvaraisten tulosrahoituskriteerien sisällyttämistä järjestelmään, mutta arvioi, että laadullisten tulosrahoituskriteerien käyttöönotto olisi perusteltua vasta kehittämistyön toisessa vaiheessa Ammatillisen lisäkoulutuksen tulosrahoitus, OPM:n asettaman virkamiesryhmän väliraportti 15.5.2008. Usein opiskelijapalaute toimii erinomaisena peilinä mm. opetusjärjestelyissä esiintyviin käytännön ongelmiin. Laatujohtaja R. Jakku-Sihvonen; OPH 11 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Oppisopimuskouluttajana toimivan työnantajaorganisaation toiminnan tulokset (Laatupalkinto 2009*, hakulomake) TULOKSET Erinomaisessa organisaatiossa oppisopimustoiminnalle asetetut tavoitteet on saavutettu ja ne ovat tarkoituksenmukaisia. Tulokset osoittavat positiivista kehitystä tai ne ovat hyvällä tasolla. Tulokset ovat hyviä suhteessa vertailutietoihin. Tuloksia hyödynnetään uusien tavoitteiden asettamisessa ja toiminnan parantamisessa. Esimerkkejä tuloksista, joita voidaan esittää: * Oppisopimuskoulutuksella rekrytoitujen henkilöiden ja koulutettujen työpaikkaohjaajien määrä. * Oppisopimusopiskelijoiden näkemys koulutuksen laadusta (opiskelijatyytyväisyys). * Henkilöstön näkemys koulutustoiminnan vaikutuksesta työyhteisöön. * Koulutukselle asetettujen määrällisten tavoitteiden saavuttaminen tutkintomuodoittain (perus-, ammatti-, erikoisammattitutkinto, ei-tutkintotavoitteinen koulutus). * Organisaation resursointi oppisopimuskoulutukseen (esim. henkilöstö, tilat, koulutuspäivät). * Osallistuminen ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen valtakunnalliseen kehittämiseen. * Oppisopimuskoulutukseen liittyvän tietämyksen ja osaamisen levittäminen sekä hyvien käytäntöjen esittely muille. * Tieto oppimistuloksista. * Tulosten käyttäminen toiminnan kehittämisessä. 12 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Oppisopimuskouluttajana toimivan työnantajaorganisaation toiminnan tulokset (Laatupalkinto, hakulomake 2009) Hakijaorganisaatio Yhteyshenkilön nimi Aloittaneet opiskelijat Koulutuksen keskeyttäneet Koko tutkinnon suorittaneet Aloittaneet opiskelijat Koulutuksen keskeyttäneet Koko tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen perustutkinto 2006 Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen lisäkoulutus 2006 Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen perustutkinto 2007 Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen lisäkoulutus 2007 Koulutettujen työpaikkaohjaajien määrä 2006 2007 2008 Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen perustutkinto 2008 Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen lisäkoulutus 2008 Ammattitutkinto Erikoisammattitutkinto Ei-tutkintotavoitteinen lisäkoulutus 2006 2007 2008 2006 2007 2008 2006 2007 2008 13 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Viranomaisten tiedonkeruu koulutuksesta mm. Kustannusten keruu, mitenkä tulisi tehdä? OPH:n ohjeiden mukaan: tuotot, kulut mahdollisimman hyvin kohdentaen & yhteiset henkilöstö/kiinteistö/opiskelijapalvelut jakoavaimella. Seuraa OPH:n Rahoitusseminaareja ennen maaliskuun kustannustietojen keruuta***! rahoitus, koulutuksen suunnittelu ja ohjaus, arviointi TAHO Ajankohta Tiedonkeruu Opetushallitus 20.1. ja 20.9. ( tilastointipäivä ) Opetushallitus 15.3-15.4. ajalla Kustannustiedot Perustiedot (Oppisopimukset 20.9.-20.1./21.1.- 19.9. tai 21.9.-19.1. -vähintään 4 kk): Tilastokeskus 10.2. Henkilöpohjaiset tiedot oppisopimuskoulutukseen osallistuneista/tutkinnon suorittaneista vuosittain Tilastokeskus 10.10./10.2. Henkilöpohjaiset tiedot (opetussuunn.per/näyttötutkinto) oppilaitoksilta Kela 15.2. Perustutkinnon suorittaneet Tilastokeskus 30.3. Ei-tutkintotavoitteinen aikuiskoulutus oppilaitoksilta Tilastokeskus joka 3. vuosi Opettajatiedot ammatillisessa peruskoulutuksessa oppilaitoksilta 14 Osaamisen ja sivistyksen asialla
ASETUS OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUKSESTA 6.11.1998/806 8 Selkeitä määritelmiä ja ohjeita, mitä eri asioilla tarkoitetaan, mm Läpäisyn määritelmät pt Ks. myös opso-perusjoukon määrittely em asetuksessa & seuraavat laskentaperusteet vast päivämäärät kunkin vuoden ohjeessa erikseen: Keskeyttämismittarin laskennassa keskeyttäneillä tarkoitetaan niitä edellä 2 momentissa tarkoitetun perusjoukon tarkasteluvuonna opintonsa aloittaneita opiskelijoita, jotka eivät ole syyskuun 20 päivästä alkavan 12 kuukauden pituisen tai oppisopimuskoulutuksessa kalenterivuoden pituisen tarkastelujakson jälkeen jatkaneet opintoja taikka tarkastelujakson aikana suorittaneet tutkintoa ja jotka eivät ole työllisiä tarkastelujakson päättymisvuoden lopussa. Keskeyttämismittarin arvo saadaan jakamalla näin määriteltyjen opiskelijoiden määrä perusjoukon opiskelijamäärällä. Läpäisymittarin laskennassa ovat 2 momentissa tarkoitetusta perusjoukosta tarkasteluvuonna koulutuksen aloittaneet. Läpäisymittarin arvo saadaan jakamalla perusjoukosta aloittamisvuonna ja sen jälkeisen kolmen seuraavan kalenterivuoden aikana tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden määrä perusjoukkoon kuuluvien opiskelijoiden määrällä Koulutuksen järjestäjän tarpeen seurata läpäisyä myös heti opson päättyessä - pitkällä tähtäimellä sekä (lopullista & tilapäistä) keskeyttämistä tilastointipäivien välillä. 15 Osaamisen ja sivistyksen asialla
KYSYMYS, MITEN PURKUTAPAUKSISSA TOIMITAAN? 1.koeaikana purkautuu, lasketaanko tilastoihin? miten? Perustiedonkeruun ohjeessa sanotaan, että tilastointipäivänä voimassa olevat oppisopimukset (opiskelijat) saadaan ilmoittaa valtionosuuden piiriin: jos päätoimista opiskelua ja yli 4 kk kestoinen esim. kahden vuoden ajaksi solmittu oppisopimus purkautuu koeaikana ja sopimus on ollut voimassa tilastointipäivänä,ei opiskelijasta tehdä tilastokorjausta. Laskennallinen järjestelmä tarkoittaa sitä, että tilastointipäivänä koulutuksen järjestäjän kirjoilla olleet opiskelijat saadaan tietyin edellytyksin (päätoimisuus jne.) ilmoittaa rahoituksen piiriin. Rahoitusjärjestelmä ei kuitenkaan saa mahdollistaa sellaista opiskelijakikkailua että koulutus aloitetaan pääsääntöisesti 19.9. xx ja päätetään 21.9.xx. Oppisopimuksessa on aivan samoin voimassa se laskentasääntö että esim. kahden vuoden opinnot oikeuttavat neljään tilastointipäivään, tai vuoden opinnot maks. kahteen tilastointipäivään. 1.purusta ei kuluja, mitenkä huomioidaan tilastoissa, tulot saattavat olla tulleet, mutta ei kuluja? Ks edellä /Lea Juhola, OPH 16 Osaamisen ja sivistyksen asialla
TYÖNANTAJAN VAIHTUMISESTA AIHEUTUVAT KESKEYTYKSET ja huomioiminen tiedonkeruussa: Tutkinto suoritettu kahden työnantajan oppisopimussuhteessa, edellinen suhde päättynyt ja uusi alkanut välittömästi edellisen jälkeen, onko 1 sopimus? Vastuullinen koulutuksen järjestäjä ilmoittaa läpäisymittarissa aloittaneet ja tutkinnon suorittaneet opiskelijat. Tässä tapauksessa 1 opiskelija ilmoitetaan aloittaneeksi. Jos uusi alkanut 1 kk/3kk/6kk edellisen päättymisen jälkeen, oppisopimusten välillä 1 kk /3 kk /6 kk tauko? Läpäisyssä opiskelija vain kerran ko. vuoden aloittaneissa/lea Juhola, OPH 1 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ USEAMPI KUIN YKSI TYÖSOPIMUS koulutuksen järjestäjän aloittaneissa sinä vuonna, kun aloitti 1. kerran 20.1/20.9. opso voimassa => ilmoitetaan rahoitukseen (& yli 4kk sääntö) USEAMPI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ mukana 1. koulutuksen järjestäjän aloittaneissa, mutta ei läpäisyssä ei mukana 2. koulutuksen järjestäjän aloittaneissa eikä läpäisyssä 17 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Tietoa oppisopimuskoulutuksesta mm. KOULUTUKSEN MÄÄRÄLLISET INDIKAATTORIT- julkaisu AIKUISKOULUTUKSEN VUOSIKIRJA OPH: RAHOITUKSEEN LIITTYVÄT RAPORTIT WERA: MYÖS TILASTOKESKUKSEN AINEISTOJA AIPAL- v 2009 alkaen 18 Osaamisen ja sivistyksen asialla
OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN 25000 OPISKELIJAMÄÄRÄT 2002-2008K AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS Lähde: www.oph.fi/rahoitus & OPM Aikuiskoulutuksen vuosikirja 2007&* 20000 15000 10000 5000 0 2002 2003 2004 2005 2006 (14300*) 2007 (19700*) 2008K (21500*) OPH 20.1.&20.9. keskiarvo Tilastokeskus Opiskelijamäärä (*OPM kirje 19.6.08) 19 Osaamisen ja sivistyksen asialla