Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä kohottamalla väestön ammatillista osaamista sekä tukemalla työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Keskeisiä tavoitteita ovat koulutuksen laadun, työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä ammatillisen osaamisen ja ammattitaidon arvostuksen lisääminen. Pääluokan selvitysosassa on asetettu tavoitteeksi, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden työllistymis- ja jatkoopintoihin sijoittumisaste on 75 % vuonna. Työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen 22 24 tavoite Perustutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen 1), % 73,2 73,4 75, työlliset (sisältää työlliset opiskelijat), % 61,9 63,4 64,5 päätoimiset opiskelijat, % 11,2 1, 1,5 Ammattiopistostrategialla pyritään riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan muodostamiseen ammatillisen koulutuksen järjestämiselle alueilla ja eri alojen koulutuksessa sekä koulutuksen vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen. Keskeisinä strategian tavoitteina ovat työvoiman saatavuuden turvaaminen, koulutuspalvelujen työelämävastaavuuden ja asiakassuuntautuneisuuden parantaminen, elinikäisen oppimisen ja yksilöllisten opintopolkujen edellytysten vahvistaminen sekä koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen maan eri osissa ja molempien kieliryhmien tarpeet huomioon ottaen. Tavoitteisiin pyritään muodostamalla alueellisia tai muutoin vahvoja ammattiopistoja, jotka käsittävät koulutuksen järjestäjän kaikki koulutustoiminnot ja opetusyksiköt. Valmistelutyössä sovitetaan yhteen ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kehittämispolitiikan tavoitteet. Ammattiopistojen muodostumista edistetään vuoteen 28 ulottuvalla opetusministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisellä vuorovaikutteisella hankkeella. Ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi ja opiskelijoiden työelämään siirtymisen tehostamiseksi ammatilliseen peruskoulutukseen on liitetty näyttöön perustuva osoitus ammattitaidon saavuttamisesta. Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönottovaihe ajoittuu vuosille 26 29, jolloin toteutetaan valtakunnallista tukiohjelmaa. Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotosta aiheutuvat lisäkustannukset otetaan huomioon yksikköhintojen keskimääräisiä euromääriä vahvistettaessa toiminnan laadun ja laajuuden arvioituina muutoksina. Ammatillisen koulutuksen vaikuttavuuden parantamiseen tähdätään myös tuloksellisuusrahoituksella palkitsemalla koulutuksen järjestäjiä tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä ja korkea-asteen jatko-opintoihin sijoittumisesta osana laskennallista rahoitusjärjestelmää. Toiminnallinen tuloksellisuus Pääluokan selvitysosassa on asetettu tavoitteeksi, että tutkintoon johtavan ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisaste laskee 8,5 prosenttiin vuonna. Perustutkintoon johtavan koulutuksen keskeyttäminen 2) 22 24 tavoite 1) Lähde: Tilastokeskus. Sisältää myös muun kuin opetushallinnon alaisen koulutuksen. Kuvaa työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tilannetta vuoden lopussa. Tarkastelussa ovat kyseisen vuoden heinäkuun loppuun mennessä ja kolmen edeltävän vuoden aikana suoritetut ammatilliset perustutkinnot. 2) Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen koulutus. Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta eikä erityisoppilaitoksissa järjestettävää koulutusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Keskeyttää opintonsa ammatillisessa koulutuksessa, % 12,3 1,8 9,5 Keskeyttää opintonsa ammatillisessa koulutuksessa eikä sijoitu muualle koulutusjärjestelmään, % 1,8 9,7 8,5 Ammatillisen perustutkinnon tavoiteajassa suorittaneiden määrää (läpäisyastetta) pyritään nostamaan 61,5 %:iin vuonna, kun se oli 59, % vuonna 23 3). Pääluokan selvitysosassa on asetettu tavoitteeksi, että perusopetuksen vuonna päättävistä 38,5 % (noin 25 5) sijoittuu välittömästi samana vuonna ammatilliseen koulutukseen. Ammatilliseen koulutukseen siirtymiskynnyksen madaltamiseksi ja ammatillisen koulutuksen alkuvaiheen keskeyttämisen vähentämiseksi vuonna 26 kokeiluna käynnistetyn ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen aloittajatavoitteeksi asetetaan noin 7 vuonna. Toisen asteen koulutukseen hakeutumis- ja ohjaamisprosesseja uudistetaan siten, että sähköinen haku voidaan ottaa käyttöön asteittain kaikkeen toisen asteen koulutukseen haettaessa, ensivaiheessa osana vuoden syksyn yhteishakua. Keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävää toimenpideohjelmaa uudistetaan rakennerahastokauden vaihtumisen edellyttämällä tavalla. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden parantamiseen pyritään myös palkitsemalla koulutuksen järjestäjiä keskeyttämisen vähenemisestä ja läpäisyn paranemisesta osana laskennallista rahoitusjärjestelmää. Ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa suunnataan työvoiman kysynnän mukaisesti pitäen samanaikaisesti tavoitteena tasavertaisia koulutusmahdollisuuksia maan eri osissa. Tarjonta mitoitetaan siten, että koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Tämän lisäksi tarjonnan mitoittamisessa otetaan huomioon lukiosta ammatilliseen koulutukseen siirtyvät, ilman ammatillista koulutusta jääneet nuoret sekä työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tulevat erityisesti ilman ammatillista koulutusta olevat aikuiset. Ammatillisen koulutuksen uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja keskimääräisten vuosiopiskelijamäärien arvioidaan kehittyvän seuraavasti: Oppilaitosmuotoinen tutkintoon johtava/valmistava ammatillinen peruskoulutus sekä oppisopimuskoulutuksena järjestettävä perus- ja lisäkoulutus 4) 22 24 arvio 1. Ammatillinen peruskoulutus yhteensä uudet opiskelijat 6 28 6 35 6 suoritetut tutkinnot 33 21 36 6 43 opiskelijamäärä 5) 138 125 143 78 146 1.1. Oppilaitosmuotoinen peruskoulutus yhteensä uudet opiskelijat 53 72 53 85 53 suoritetut tutkinnot 3 55 34 55 39 opiskelijamäärä 126 265 131 24 133 josta erityisopiskelijoiden määrä 11 13 13 98 16 1.1.1. Opetussuunnitelmaperusteinen koulutus 3) Lähde: Tilastokeskus. Kuvaa kolme vuotta aikaisemman kalenterivuoden uusien opiskelijoiden tilannetta tilastointivuoden lopussa. Tilasto ei sisällä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavaa koulutusta, oppisopimuskoulutusta eikä erityisoppilaitoksissa järjestettävää koulutusta. 4) Opetushallinnon alainen koulutus. Lähde uusien opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen osalta Tilastokeskus ja opiskelijamäärätietojen osalta valtionosuusjärjestelmä (keskimääräinen vuosiopiskelijamäärä). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
uudet opiskelijat 46 335 47 86 46 suoritetut tutkinnot 27 165 3 1 33 opiskelijamäärä 115 625 118 975 119 1.1.2. Näyttötutkintoon valmistava koulutus uudet opiskelijat 7 385 5 945 7 suoritetut tutkinnot 3 385 3 955 6 opiskelijamäärä 1 64 12 265 14 1.2. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävä peruskoulutus uudet opiskelijat 6 56 6 545 7 suoritetut tutkinnot 2 66 2 545 4 opiskelijamäärä 11 86 12 54 13 2. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävä ammatillinen lisäkoulutus yhteensä opiskelijamäärä 17 73 22 35 6) 25 2.1. Ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistava koulutus uudet opiskelijat 11 52 12 58 14 5 suoritetut tutkinnot 6 4 5 44 7 opiskelijamäärä 14 715 18 935 22 2 2.2. Ei-tutkintotavoitteinen lisäkoulutus opiskelijamäärä 3 15 3 37 2 8 Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä arvioidaan olevan 174 vuoden alussa. Näistä kuntia on arviolta 26, kuntayhtymiä 57 ja yksityisiä yhteisöjä tai säätiöitä 91. Lisäksi valtion omistuksessa on viisi erityisopetusta antavaa oppilaitosta sekä Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus. Ammatillista peruskoulutusta oppisopimuskoulutuksena järjestäviä koulutuksen järjestäjiä on vuoden alussa arviolta 75 ja ammatillista lisäkoulutusta oppisopimuskoulutuksena järjestäviä koulutuksen järjestäjiä arviolta 8. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valiokunta pitää oikeana tavoitetta nostaa ammatillisen koulutuksen määrää ja korostaa sitä, että ammattiosaajia on välttämätöntä saada lisää työmarkkinoiden kysynnän kasvun johdosta tulevina vuosina. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen aloittamisen helpottamiseksi ja toisaalta sen keskeyttämisen vähentämiseksi käynnistetty ohjaava ja valmistava koulutus jatkuu. Keskeisiä tavoitteita ovat koulutuksen laadun, työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä ammatillisen osaamisen ja ammattitaidon arvostuksen lisääminen. 21. (29.6.21) Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 615 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) valtion ammatillisten erityisoppilaitosten, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen toimintaan, 2) valtion ammatillisten oppilaitosten kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, valtion ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan, ammatilliseen lisäkoulutukseen sekä työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin. Valtion oppilaitoksissa järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärätavoite vuonna on 1, josta 88 on erityisoppilaitosten opiskelijoita. 5) Sisältää myös vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen ja muuna kuin ammatilliseen perustutkintoon johtavana koulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan kokeilukoulutuksen opiskelijat. 6) Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän lisäkoulutuksen rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä oli 22. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Toiminnan menot ja tulot (1 euroa) 25 26 budjetoitu varsinainen talousarvio Bruttomenot 34 199 33 776 33 715 Bruttotulot 1 983 2 4 2 1 Nettomenot 32 216 31 376 31 615 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 342 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 492 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 euroa) 25 26 budjetoitu varsinainen talousarvio Maksullisen toiminnan tuotot 1 394 1 75 1 5 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 1 24 1 75 1 5 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 154 - - Kustannusvastaavuus, % 112 1 1 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon (1 euroa) Virka- ja työehtosopimus 151 Uusi palkkausjärjestelmä 26 Tuottavuustoimenpiteet -26 VEL-maksun hoitokuluosuus 14 Yhteensä 255 Kuntien rahoitusosuus valtion ammatillisissa oppilaitoksissa annettavan koulutuksen kustannuksiin, 4 648 euroa, on otettu huomioon momentin 29.2.3 mitoituksessa. talousarvio 31 615 26 talousarvio 31 376 25 tilinpäätös 31 366 24. (29.6.24) Työpaikalla tapahtuva oppiminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 3 26 euroa. Määrärahaa saa käyttää työssäoppimisen ja muun työpaikalla tapahtuvan oppimisen rahoittamiseen ja koulutuksen kehittämiseen. talousarvio 3 26 26 talousarvio 3 26 25 tilinpäätös 3 26 25. (29.6.25) Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 899 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen, 2) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen, 3) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 euroa) Toisen asteen sähköisen hakujärjestelmän kehittäminen 4 Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa yrittäjyyden politiikkaohjelmaa ja tietoyhteiskuntaohjelmaa. talousarvio 1 899 26 talousarvio 1 499 25 tilinpäätös 1 499 3. (29.6.3) Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 513 883 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen, 2) enintään 5 976 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 :n 1 momentin ja opetusministeriön määräämin perustein 42 :n 2 momentin mukaisten avustusten maksamiseen sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen, 3) enintään 961 euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen, tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa sekä osallisuushankkeeseen. Määrärahan arvioitu käyttö Laskennalliset kustannukset (opiskelijat * yksikköhinta) 1 129 346 kunnallinen ammatillinen koulutus (114 5 * 8 498 ) 973 3 yksityinen ammatillinen koulutus (17 5 * 8 932, sis. alv.) 156 316 Kuntien rahoitusosuus -622 4 Rahoituslain mukaiset avustukset (enintään) 5 976 Tietoyhteiskuntaohjelma sekä osallisuushanke (enintään) 961 Yhteensä 513 883 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon (1 euroa) Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönotto 1 Kustannustason muutos (2, %) 9 955 Kustannustenjaon tarkistuksen kolmas erä 3 283 Yhteensä 14 238 Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää kuntien osuutena valtion ammatillisissa oppilaitoksissa annettavan koulutuksen kustannuksiin 4 648 euroa. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 2 6 5 / 2 6 v p ) s e l v i t y s o s a : Muutos mahdollistaa osallisuushankkeen loppuun saattamisen. talousarvio 513 883 26 talousarvio 5 397 25 tilinpäätös 425 961 195 31. (29.6.31) Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 112 211 euroa. Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen. Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna on 25. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen yksikköhinta on 3 27 euroa ja muun ammatillisen lisäkoulutuksen 2 186 euroa opiskelijaa kohden. Määrärahan arvioitu käyttö Peruskoulutuksen laskennalliset kustannukset (opiskelijat * yksikköhinta) 85 877 kunnallinen ammatillinen koulutus (1 574 * 69 191 6 544 ) yksityinen ammatillinen koulutus (2 426 * 6 878 16 686, sis. alv.) Kuntien rahoitusosuus -46 975 Lisäkoulutus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistava 67 22 koulutus (22 24 * 3 27 ) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
muu lisäkoulutus (2 785 * 2 186 ) 6 89 Yhteensä 112 211 Lisäkoulutuksen opiskelijamäärän mitoituksen tarkistus 9 325 Yhteensä 1 332 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon (1 euroa) Kustannustason muutos peruskoulutuksessa (2, %) 76 Kustannustenjaon tarkistuksen kolmas erä 247 Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. talousarvio 112 211 26 II lisätalousarvio 5 178 26 talousarvio 11 727 25 tilinpäätös 11 115 991 (76.) Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v) Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 26 talousarvio 1 28 25 tilinpäätös 1 38 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6