TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli kohderyhmän tunnistaminen ja määrittely. 2.Suojaavien tekijöiden tunnistaminen samassa kohderyhmässä. 3.Interventio-ohjelman kehittäminen, jonka tavoitteena on riskitekijöiden pienentäminen ja suojaavien tekijöiden tukeminen. Menetelmä tulee lisäksi pilotoida koeryhmällä. 4.Laaja tehokkuustutkimus (Institute of Medicine 1994, Beardslee 1998)
Ennaltaehkäisevän työn päämäärät Vähentää lasten vaaraa sairastua psyykkisesti Tukemalla lasta suojaavia tekijöitä Vähentämällä riskitekijöitä Auttamalla vanhempia huomaamaan lasten ongelmat ajoissa (Solantaus 2005)
LASTENSUOJELULAKI 2. luku, 7 Kun aikuiselle annetaan sosiaali- ja terveydenhuollon, kuten päihdehuollon- ja mielenterveyspalveluja, on otettava huomioon myös hänen huollossaan olevan lapsen hoidon ja tuen tarve. PÄIHDEHUOLTOLAKI 2. luku, 16 Kun asiakas on tässä luvussa tarkoitetussa hoidossa, on otettava huomioon myös hänen huollossaan olevan lapsen hoidon ja tuen tarve.
Hoidettaessa psyykkisesti sairasta vanhempaa lasten tilanteen huomiointi Lastensuojelulliset tarpeet a. turvallisuus: väkivalta, väkivallan uhka b. hoivan toimivuus: arjen sujuminen Psykiatrisen tutkimuksen ja hoidon tarve Tarpeet kehitykselliseen tukeen Kehityksen tukeminen ja häiriöiden ennaltaehkäisy (Solantaus 2005)
Toimiva lapsi & perhe menetelmien esittely Beardsleen perheinterventio (6-8 istuntoa) Lapset puheeksi (1-2 istuntoa) Lapsi&perhe neuvonpito ( 2 istuntoa)
Beardsleen perheintervention kulku 1. Vanhempien tapaaminen -menetelmän kuvaus, vapaaehtoisuus -potilaan tarina/lastensuojelu:perheen tarina -huolenaiheet ja tavoitteet -yhteistyöstä sopiminen
Beardsleen perheintervention kulku 2. Vanhempien tapaaminen -vanhemman pärjääminen edelliskerran jälkeen -puolison kokemus sairaudesta /lastensuojelu vanhempien näkemykset esim. sijoitukseen johtaneista tapahtumista -vanhempien käsitykset lapsista, lasten kokemukset ja suojaavat tekijät
Beardsleen perheintervention kulku 3.Lasten tapaamiset -työskentelyn merkityksen ja kulun selittäminen lapselle -lasta suojaavat tekijät ja pärjääminen -vanhempien kysymykset, lapsen ymmärrys ja kokemus vanhemman sairaudesta/ lastensuojelu: kriisiin liittyvistä tapahtumista
Beardsleen perheintervention kulku 4. Perheistunnon suunnittelu vanhempien kanssa -yhteenveto lasten haastatteluista, lapsen kehitys, psyykkinen vointi, suojaavat tekijät -keskustelu lapsen toivomista asioista -suunnitellaan perheistunto: mitä lapsille kerrotaan, kuka kertoo, miten kerrotaan -ns. ehdottava psykoedukaatio(!)
Beardsleen perheinterventio kulku 5. Perheistunto koko perhe paikalla -vanhempien aiheet -lasten aiheet -vanhemmat kertoo -kliinikko kysyy ja herättelee keskustelua -tietoa (jos tarpeen) suhteessa perheen kokemuksiin
Beardsleen perheintervention kulku 6-8. Seurantaistunto vanhempien kanssa -lasten ja vanhempien kokemukset perheistunnosta -asioiden kertaaminen tarpeen mukaan -interventio alkuna prosessille, jota perhe jatkaa kotona/ yhteistyössä esim. perhekotiin -alkuvaiheen tavoitteet -hyödyt ja haitat -sopimukset jatkosta
Lapset Puheeksi(Solantaus 2006). 1. tukea vanhemmuutta ja lasten kehitystä 2. arvioida lasten ja perheen tarve muiden palveluiden suhteen 3. arvioida lastensuojelutoimenpiteiden ja/tai muiden sosiaalipalvelujen tarve 4. saattaa lapsi ja perhe tarvittavien lisäpalvelujen äärelle
Lapsi&perhe neuvonpito -verkostotyön menetelmä - korvaa lähetteen - toimii perheen lähtökohdista - auttaa perhettä auttamaan itse itseään - kaksi tapaamista: valmisteleva ja varsinainen neuvonpito - perustuu Beardsleen perheinterventioon ja suomalaiseen verkostotyön perinteeseen
Vanhempi potilaaksi TL&P- työskentely L&P NEUVONPITO Lapsen / perheen SOS. VERKOSTON AKTIVOITUMINEN SOS. TUKITOIMET LAPSEN PSYK. TUTKIMUS & HOITO toisen VANHEMMAN PSYK.TUTK. & HOITO Solantaus 2005
Lasta suojaavat tekijät ja Lapset Puheeksi menetelmän teoria
Lasta suojaavat tekijät - oikea ymmärrys vanhemman tilanteesta - ymmärryksen mukainen toiminta -ikätasoiset sosiaaliset suhteet- ystävät, kaverit - harrastukset - kiinnittyminen kouluun - perheen ulkopuoliset aikuiset (Beadslee&Podofersky 1988)
Pärjäävien lasten kokemus Vanhempi on sairas Vanhemman erilaisuus johtuu sairaudesta Minä en ole aiheuttanut vanhemman ongelmia Minulla on paha olo hänen puolestaan, mutta minä en voi parantaa häntä Vanhempani on hoidossa, hänestä huolehditaan Minä voi iloita ystävistäni ja harrastuksistani ja käydä koulua / päivähoidossa (Solantaus 2005)
Somatiikan tutkimuksen suojaavia tekijöitä -kommunikaatio: puhuminen ja sen hyväksyminen, ettei aina tahdo puhua - oikean ikätasoisen tiedon antaminen, ei kiertoilmauksia - perehtyminen siihen mitä lapsi kysymyksillään hakee, aina ei halua puhua - lapsen regointitapaan tutustuminen -lapsen arjen sujuminen -tutut ihmiset kotiin tueksi (mm. Rauch &Muriel 2006)
Lapset Puheeksi menetelmä osaksi arjen työtä Lapset puheeksi -keskustelun kulku lyhyesti Alustava keskustelu: työskentelyn sisältö ja tarkoitus Ensimmäinen keskustelu: Lasten ja perheen elämäntilanteen kartoitus. Toinen keskustelu: Mielenterveyden häiriön merkitys perheessä ja lasten tukeminen Tarvittaessa Lapsi ja perhe -neuvonpito: Lapsen ja perheen saattaminen lisäpalvelujen äärelle. (Solantaus T. 2005)
Lapset Puheeksi Työskentelyn taustaksi - työskentelyilmapiiri kunnioittava - vanhemman pitäminen yhteistyökumppanina - lapsen ja vanhemman tilanteen ymmärtäminen ja sen pohjalta lähtevä toiminta - kunnioittaminen ei tarkoita silmien sulkemista vaikeilta asioilta - Lapset Puheeksi ei ole hoitoa. Jos hoidolle on tarvetta ohjataan perhe sen äärelle L&P- neuvonpidon avulla (Solantaus 2006)
Lapset Puheeksi konkretia: 1-2 istuntoa; vähintään 30 min keskustelu Otetaan lapset puheeksi potilaan/vanhemman kanssa Annetaan Opaskirja ja pyydetään vanhempaa tutustumaan siihen Opaskirja pyydetään näyttämään myös puolisolle, joka tervetullut tapaamiseen Seuraavalla tapaamisella keskustellaan opaskirjan pohjalta
Annetaan tietoa vanhemmille Mitkä tekijät tukevat lasten kehitystä Miten lapset ymmärtävät vanhempien ongelmia ja miten he niitä tulkitsevat Miten lapset saattavat reagoida ja toimia Vanhemmat voivat puhua lapsistaan myös myöhempien käyntien yhteydessä
Kun vanhempi kysyy, kuinka kertoa lapselle? -on hyvä puhua kielellä, jota lapsi ymmärtää - lapsi tarvitsee selityksiä kokemilleen asioille - lapsi ei saa jäädä kuulemansa kanssa ahdinkoon, vaan kertomuksessa täytyy olla mukana ratkaisu - puhuttuun asiaan voi palata myöhemmin Erityiset teemat: - syyllisyys, lapsi ei ole syypää vanhemman ongelmiin - vanhempi hakee apua, käy hoidossa - kotityöt - ärtyisyys, mahd. väkivalta -avioero, itsemurhavaara (Solantaus 2006)
Lapsi & perhe- neuvonpito - työskentelyjen aikana voi nousta esille kysymyksiä, joihin ei voi vastata pelkästään Vertin, Lapset Puheeksi tai Beardsleen perheintervention kautta - kysymykset voivat olla huolia, mutta myös avattavia asioita, joiden avaamiseen perhe tarvitsee apua - huolen suhteen perinteinen tapa toimia on lähettäminen arvioivaan ja hoitavaan yksikköön - lähettäminen vs kutsuminen
Beardsleen perheintervention ideat: Istunnot vanhempien kanssa -vanhemmat auttavat työntekijää tutustumaan perheeseen -perheen yksityisyyteen liittyviä kokemuksia - auttavat tutustumaan lapseen ja hänen kokemuksiinsa...ideoita tapaan, jolla lasta hyvä kuulla/haastatella... mitä lapsi on saattanut nähdä jne... - valmistelu lapsen tapaamiseen
Perheistunnon suunnittelu vanhempien kanssa - pohditaan vastauksia lapsen kysymyksiin - mitä tietoa annetaan - kuka sitä antaa - kuullaan vanhempia siitä, miten perhetapaaminen olisi hyvä järjestää - keskeinen ajatus: vanhemmat itse kertovat lapselle asioista perhe tapaamisessa, kliinikko on apuna - perhetapaamisessa keskustelu avautuu vanhempien ja lasten välille eli perheen sisälle -keskustelu jatkuu perheessä intervention jälkeen (Beardslee 2003) - työskentelystä tulee enemmän perheen oma kuin työntekijän
Voisiko verkoston valmistella? -voisiko sen valmistella vanhempien tai perheen kanssa? - olisko mahdollista luoda yhteistyöpalaveri, joka olisi enemmän perheen oma kuin työntekijän? -tlp menetelmät toteutetaan aikaisemmin kuin aikaisin - piti saada menetelmä, joka on tarpeeksi kevyt ja siten korvaa lähettämisen - tarvittiin tapa toimia, jonka avulla vahvistetaan suojaa lapsen elämän ympärillä
Lapsi& perhe- neuvonpito 1. Valmisteleva tapaaminen perheen toimintakulttuuri lähtökohdaksi puhutaan avattavista aiheista: - millaisia ne ovat - mitä halutaan ottaa neuvonpidossa esille - kuka kertoo mistäkin - vanhemmat/perheen jäsenet kertovat ensisijaisesti(!) - millaista tukea kertomiseen tarvitaan, - mitä ei haluta avata
- keitä kutsutaan paikalle, - mitä kutsuttaessa kerrotaan - läpinäkyvyys - kuka kenetkin kutsuu - päätetään lapsen osallistumisesta: lapsilähtöisyys, ei piirtelemään, kun aikuiset puhuvat aikuisten asioita, lapsi ei saa jäädä alakynteen - perheen toiveet lähtökohta - lastensuojelulaki asettaa toiminnan rajat
Lapsi& perhe- neuvonpito 2. Varsinainen neuvonpito -kliinikko kuvaa etenemisjärjestyksen, kertoo tapaamisen valmistelusta -esittäytymis/perustehtävä kierros ja suhde perheeseen -aiheiden/huolten avaaminen (tavallisesti vanhemmat/perheenjäsenet) -tarkentavia kysymyksiä vastauksia (keskustelu käydään kutsuttujen ja perheenjäsenten välillä)
-jokainen paikalle kutsuttu puhuu perustehtävästä lähtien: kuinka voin olla avuksi, ei neuvomista/ kiistelyä -toimintaehdotukset, ehdottaja kytkee itsensä toimintaan -perhe päättää -konkretisoidaan -vedetään yhteen ja sovitaan jatkosta