Muusikot pelaavat vaikka lumihangessa. Talousarvio turvaa nykyisen palvelutason s.3 Esimiespäivänä maalattiin voimavirtaa s.13

Tampereen kaupungin henkilöstölehti 7 2012 Muusikot pelaavat vaikka lumihangessa Talousarvio turvaa nykyisen palvelutason s.3 Esimiespäivänä maalattiin voimavirtaa s.13

PÄÄKIRJOITUS JOULUKUU 2012 Hyvää matkaa, Tampere! Aloitin luottamusmiesurani Tampereen kaupunginvaltuuston varsinaisena jäsenenä vuonna 1973. Silloin kaupungissamme oli 164 000 asukasta. Kaupungin budjetin loppusumma oli noin 470 miljoonaa markkaa, ja työntekijöitä kaupungilla oli 7500. Veroäyri oli tuona vuonna 14,5. Hervantaan alettiin rakentaa ensimmäisiä kerrostaloja, Paasikiventietä suunniteltiin ja talviolympialaisia haettiin Tampereelle. Olympialaisia emme saaneet, mutta jo niiden hakeminen kuvaa sitä rohkeaa tekemisen meininkiä, jolla Tamperetta kehitettiin. Se on jatkunut kotikaupungissani näihin päiviin saakka. Kun tämän vuoden lopussa jätän Tampereen kaupunginvaltuuston ja pormestarin tehtävät, on kaupungissamme 217 000 asukasta. Ensi vuoden budjetin loppusumma on 1,6 miljardia euroa ja kaupungilla on noin 14 900 työntekijää. Veroprosentti on 19. Vuoreksen kaupunginosan rakentaminen Hervannan naapuriin on alkanut. Paasikiventielle suunnitellaan tunnelia ja ratapihan päälle Kantta ja Keskusareenaa. Talviolympialaisia ei vieläkään ole näköpiirissä, mutta monia muita suurtapahtumia kylläkin. Vuosikymmenet ovat vierineet ja Tampereesta on kasvanut Suomen vetovoimaisin kaupunki paras paikka asua ja elää. Kun katson taaksepäin, mieleeni nousee monia tapahtumia ja ihmisiä, isoja ja pieniä saavutuksia, poliittisia myrskyjä, mutta myös arkista uurastusta kaupunkimme parhaaksi. Päällimmäiseksi mieleeni jää hyvä yhteistyö ja paljon ystäviä vuosien varrelta. Voin yhtyä lauluntekijän sanoihin: päivääkään en vaihtaisi pois. On ollut hienoa tehdä työtä Tampereen kaupungin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Tämän parempaa työyhteisöä en osaa kuvitella. Moni asia jää kesken, mutta uudet päättäjä- ja työntekijäpolvet jatkavat tästä ja vievät Tamperetta eteenpäin. Kiitän kaikkia työtovereitani ja kaikkia kaupungin työntekijöitä hyvästä yhteistyöstä kuluneina vuosina ja vuosikymmeninä. Toivotan kaikille myös hyvää ja rauhaisaa joulun aikaa. Hyvää matkaa, Tampere Viljo Kajavan sanoin: Leveäharteinen kaupunki hengittää aamun keuhkoihinsa ja aloittaa uuden aikakauden. Timo P. Nieminen Tampereen pormestari 2007 2012 Tampereen kaupunginvaltuutettu 1973 2012 Tampereen kaupunginhallituksen jäsen 1983 2012 ja puheenjohtaja 1995 2012 SISÄLTÖ 3 Palvelutuotantoa on tehostettava 4 Taloustilanne ensi vuonnakin tiukka 5 Henkilöstökassa toimii enää vuoden 5 Tredu syntyy Pirkosta ja Taosta 6 Mitä teillä tehdään? 8 Hygienian apuna musta laatikko 9 ecitizen2 toi Euroopasta ideoita 10 Lapa-messut esitteli palveluja 12 Mika Pohjola suoritti esimiespassin 13 Esimiespäivä toi työhön luovuutta 14 Yrittäjät arvostavat Tamperetta 15 Kaupungilla oma zumba-ryhmä 16 Aterialaiset pitävät työstään 17 Mwanza-hanke toiminut 10 vuotta 20 Hae kehittäjäpalkintoa VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 48. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, 33101 Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell 040 502 5707 tai raija.lindell@tampere.fi TOIMITUSSIHTEERI Tuuli Oinonen 040 801 2587 tai tuuli.oinonen@tampere.fi VILKKU INTER NETISSÄ www.tampere.fi/vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L 0357-1777 SEURAAVA VILKKU ilmestyy helmikuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 23.1.2013 mennessä toimitussihteerille. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Susanna Lyly. Lauri Lehtonen valmistautuu muusikoiden jalkapalloharjoituksiin. OSOITTEEN MUUTOKSET omalle palkanlaski jalle. PAINOSMÄÄRÄ 14 450 kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET toimitus.vilkku@tampere.fi

Ensi vuoden talousarvio turvaa nykyisen palvelutason TEKSTIT RAIJA LINDELL KUVA ARI JÄRVELÄ Tampereen kaupungin vuoden 2013 talousarvion valmistelua ovat leimanneet kuntatalouden synkkenevät näkymät. Huolimatta talouden epävarmasta kehityksestä kaupungin 1,6 miljardin euron talousarvio turvaa nykyisen palvelutason ja lisäksi siinä on kohdennettuja panostuksia. Talousarvio on kuitenkin 16,4 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tampereen kaupungin menojen kasvun arvioidaan olevan ensi vuonna 2,0 prosenttia. Tampereen kaupungin toimintamenoja lisää ensi vuonna Tampereen seudun ammattiopiston, Tredun, perustaminen, Oriveden kaupungin sosiaalityön palvelujen siirtyminen Tampereen vastuulle, Ylöjärven ja Tampereen työväenopistojen yhdistyminen sekä vuoden 2013 alusta käyttöön otettava sisäisten maavuokrien laskutus. Jotta menojen kasvu saadaan pidetyksi maltillisena, palvelutuotantoa on tehostettava merkittävästi ja palvelurakenteita on uudistettava ennakkoluulottomasti. Muutoin emme selviä väestönkasvun ja ikäihmisten määrän kasvun mukanaan tuomista uusista palvelutarpeis ta, verotulojen hitaasta kasvusta, valtionosuuksien leikkauksista sekä suurista investointitarpeista, pormestari Timo P. Nieminen totesi talousarviovaltuustossa marraskuussa. Ensi vuoden budjetista 70 prosenttia menee terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen, lasten ja nuorten kasvun tukemiseen sekä ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen. Suurin yksittäinen osa eli 459,1 miljoonaa euroa (33 %) menee terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen järjestämiseen. Lasten ja nuorten kasvun tukemiseen kohdistetaan 341,4 miljoonaa euroa (25 %) ja ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseen 177,4 miljoonaa euroa (13 %). Kaupungin arvioidaan saavan verotuloja ensi vuonna yhteensä 815 miljoonaa euroa. Tuloveroprosentti on ensi vuonna edelleen 19,00 ja myös kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan. Vuonna 2013 valtionosuuksia arvioidaan saatavan 302,3 miljoonaa euroa. Tredun perustaminen lisää valtionosuuksien määrää 55,8 miljoonalla eurolla. Kaupunki investoi ensi vuonna 148 miljoonalla eurolla. Suurimpia kokonaisuuksia ovat Tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit 57,6 miljoonalla eurolla. Tähän sisältyvät muun muassa Koukkuniemen kehittäminen (10,3 miljoonaa euroa) sekä koulujen, päiväkotien, sosiaali- ja terveyspalvelujen, kulttuuri- ja liikuntapalvelujen pienet perusparannushankkeet (11,2 miljoonaa euroa). Teknillisen lukion TAO Hervannan laajennukseen varataan 8,2 miljoonaa euroa. Kaupunki mahdollistaa taloudellisesti ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta yhdyskuntarakenteen investoinneillaan (48,2 miljoonaa euroa). Ensi vuonna suurimpia hankkeita ovat Rantaväylän tunneli (6,5 miljoonaa euroa), Vuores (8,2 miljoonaa euroa), keskustahanke (3,1 miljoona euroa) ja muun muassa Risson ja Hiidenmäen alueet (4,8 miljoonaa euroa). Lisäksi Tampereen Vesi investoi yhteensä 23 miljoonalla eurolla, johon sisältyy muun muassa Kaupinojan pintavesilaitoksen saneeraus. Tampereen kaupungin talousarvio 2013 lukuina Asukasluku 31.12.2013 219 200 Tuloveroprosentti 19,00 Talousarvion loppusumma 1,6 miljardia euroa Toimintamenojen kasvu 2,0 prosenttia Vuosikate 70,7 miljoonaa euroa Tulos -16,4 miljoonaa euroa Investoinnit yhteensä 148 miljoonaa euroa Lainamäärän kasvu 75,0 miljoonaa euroa Lainaa euroa/asukas 1875 euroa Toimintamenot ydinprosesseittain Lasten ja nuorten Ikäihmisten hyvinvointi 177,4 milj.e, kasvun tukeminen 13 % 341,4 milj.e, 25 % Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 141,9 milj.e, 10 % Konsernihallinto 96,6 milj.e, 7 % Terveyden ja Kaupunkiympäristön toimintakyvyn kehittäminen 95,8 milj.e, 7 % edistäminen 459,1 milj.e, Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 33 % 78,9 milj.e, 6 % Toiminnalliset tavoitteet kaupunkistrategiasta Talousarvioon 2013 sisältyy valtuuston vahvistamia sitovia tavoitteita kaupungin toiminnalle. Kaupunkistrategiaa toteutetaan 52 sitovalla talousarvion toiminnallisella tavoitteella. Keskeisiä painotuksia ovat kuntalaisen hyvinvoinnin lisääminen, kaupungin vetovoiman vahvistaminen ja VILKKU 7 / 2012

osaaminen, kaupunkiseudun rakenteen eheys ja ilmastonmuutoksen hillintä sekä tuottavuuden parantaminen. Tampereen palvelujen ensi vuoden strategisiin painopisteisiin kuuluu, että palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja tasapuolista saatavuutta parannetaan. Päivähoitopaikkoja lisätään ja perheille kehitetään myös kotiin kohdennettavia tukitoimia. Sijaishuollossa kasvatetaan perhehoidon osuutta. Kaupungin taloudellinen tilanne on tiukka ja vakava, mutta voimavaroja ei kuitenkaan saa suunnata pelkästään yltiöpäiseen säästämiseen. Toimintamme ensisijaisena tavoitteena on järjestää kuntalaisille palveluja mahdollisimman hyvin ja kurinalaisesti talouden reunaehdot huomioiden, sanoo hallinto- ja henkilöstöryhmän johtaja Kirsi Koski sanoo. Hänen mukaansa haastavan toimintakentän kaikessa tekemisessä on tärkeää löytää eteenpäin vievää yhteistyötä. Läheltä, pienistä asioista voi löytyä paljon uudistettavaa ja kehitettävää, joiden vaikutukset voivat olla hämmästyttävän laajat. Ja tässä eri työntekijöiden yhteistyön merkitys on suuri, Koski kannustaa. Tampereen kaupungin henkilöstömenot kasvavat ensi vuonna selvästi. Tätä 9 prosentin kasvua vuoteen 2012 verrattuna selittää osin Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän henkilöstön siirtyminen 1.1.2013 Tampereen kaupungin palvelukseen. Myös odotettua korkeampi kunta-alan palkkaratkaisu ja varaus vuoden 2013 palkankorotuksiin kasvattavat henkilöstömenoja. Henkilöstömenojen arvioidaan olevan ensi vuonna 664,0 miljoonaa euroa. Tiukka talous ei estä eteenpäin vievää kehittämistä Päivähoitopaikkoja lisätään vastaamaan kasvavaa palvelutarvetta. Koukkuniemessä Jukolan ja Impivaaran perusparannuksen ensimmäisen vaiheen valmistumisen myötä ikäihmisten tehostettua palveluasumista lisätään. Myös nuorten hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota toteuttamalla nuorten yhteiskuntatakuu. Ensi vuoden aikana avataan uusi Tipotien sosiaali- ja terveysasema ja Pirko nostaa henkilöstömäärää Suunniteltu henkilöstön määrä on ensi vuonna 14 139 henkilötyövuotta. Suunnitelma sisältää sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilöstön. Palkkatukityöllistettyjen määrä on noin 190 henkilötyövuotta. Ensi vuoden henkilöstösuunnitelmassa on kasvua noin 640 henkilötyövuotta verrattuna vuoden 2012 tilinpäätösennusteeseen. Keskeinen yksittäinen syy henkilötyövuosien kasvuun on juuri Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän henkilöstön siirtyminen kaupungin palvelukseen. Muutokset vaikuttavat koko organisaatioomme. Toiminnan tehostamisohjelmat, organisaatiorakenteen kehittäminen ja kuntayhteistyön lisääntyminen edellyttävät koko henkilöstöltä huomattavia ponnisteluja ja muutoskyvykkyyttä, toteaa johtaja Koski. Ensi vuoden talousarviossa painotetaan, että henkilöstöä on kannustettava tuottavuuden kehittämiseen sekä tavoitteen mukaiseen onnistuneeseen toimintaan. Organisaation toiminnan selkeiden tavoitteiden ja mittareiden aset taminen sekä säännölli nen arviointi on aina hyvin tärkeää, ja varsinkin nykyi sessä taloudellisessa tilanteessa, Koski toteaa. Kaupungin tulorahoituksen taso ei näytä riittävän vastaamaan alati lisääntyviin palvelutarpeisiin. Palvelujen tuottavuuden parantamiseksi on kehitettävä uusia ratkaisuja, jotta jälleen saavutettaisiin talouden ja toiminnan tasapaino. Vuosittain yli 300 eläkkeelle Eläkeiän kaupungin henkilöstöstä saavuttaa vuosittain noin 300 350 henkilöä. Eläköityminen lisää mahdollisuuksia arvioida kaupungin toimintaa uudelleen ja järjestellä töitä sen sijaan, että palkattaisiin uutta väkeä. Henkilöstökustannusten alentamistarpeista huolimatta välttämättömiä rekrytointeja täytyy kuitenkin tehdä, mutta aina vain hyvin perustellusta syystä, johtaja Koski toteaa. Ensi vuonna jatketaan edelleen esimiesten osaamisen ja työhyvinvoinnin johtamisen vahvistamista. Keskeisenä välineenä tässä ovat esimiehille suunnatut koulutukset ja esimiesarvioinnit. Syksyllä 2012 tehdyn Kunta10-tutkimuksen tuloksia hyödynnetään käytännön kehittämistoimenpiteiden suuntaamisessa. Kosken mukaan aktiivisella varhaisen tuen toimenpiteillä voidaan estää sairauspoissaolojen pitkittymistä ja näin ennaltaehkäistä varhennettuja eläkeratkaisuja. ke hi tetään muutenkin perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa. Vuoreksessa valmistuu koulukeskuksen ensimmäinen vaihe. Painopisteisiin kuuluu myös Näsilinnan perusparannuksen aloittaminen. Jukolan ja Impivaaran perusparannuksen ensimmäisen vaiheen valmistumisen myötä tehostettua palveluasumista voidaan lisätä. Lisäksi ikäihmisten kotona asumista tuetaan ja vähennetään sairaalassa asumista. Henkilöstömenot 664,0 miljoonaa euroa Konsernihallinto ja ydinprosessit 44,3 7 % Hyvinvointipalvelut 478,2 72 % Konsernipalvelut 13,9 2 % laitokset ja Liike- aluepelastus- laitos 127,5 19 % KuEL-vanhuuseläkeiän 2013 2017 saavuttavat, yhteensä 1 602 henkilöä Lähihoitaja 87 Lastenhoitaja 73 Sairaalahuoltaja 55 Perushoitaja 52 Toimistosihteeri 49 Laitoshuoltaja 48 Sairaanhoitaja 47 Lastentarhanopettaja 40 Linja-autonkuljettaja 39 Siivooja 38 Lehtori 37 Terveydenhoitaja 33 Ruoka- ja puhdistuspalvelutyöntekijä 29 Ruokapalvelutyöntekijä 27 Perhepäivähoitaja 21 VILKKU 7 / 2012

Henkilöstökassa jatkaa ensi vuoden loppuun TEKSTI TUULI OINONEN KUVAT ARI JÄRVELÄ Kaupungin oman henkilöstökassan palvelu jatkuu ennallaan vuoden 2013 loppuun saakka. Ainoastaan määräaikaisia 12 kuukauden talletuksia ei voi enää tehdä. Henkilöstökassan asiakkaille järjestettiin toiminnan lopettamiseen liittyvä tiedotustilaisuus lokakuun lopussa. Valtuustosali ja lehteri täyttyivät kassan jäsenistä, joista suurin osa on eläkeläisiä. Useilla on mennyt palkka ja myöhemmin eläke suoraan kassaan. Kaupunki pyrkii helpottamaan asiakkaiden valintoja tulevien raha-asioidensa hoitopaikoista. Teem me vertailun muun muassa las kujen maksun hinnoittelusta eri pankeissa. Kaupunki ei myy asiakkuuksia eikä luovuta yksittäisiä asiakkaita koskevia tietoja kenellekään, korosti rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen. Henkilöstökassan jäsenet kiittelivät tiedotustilaisuudessa kassan viiden työntekijän ystävällistä palvelua. Pankit eivät koskaan palvele yhtä hyvin. Niissä saa jonottaa ja kulkea luukulta toiselle. Kaikesta pitää maksaa erikseen, kuului monesta suusta. Henkilöstökassan jäsenet täyttivät ensin valtuustosalin ja sen jälkeen yleisölehterin. Rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen veti tiedotustilaisuuden kassan asiakkaille. Henkilöstön oma pankki Tampereen kaupungilla on ollut jo 88 vuotta henkilöstökassa, joka on toiminut henkilöstön omana pankkina. Lainaa kassa ei ole myöntänyt. Kassan jäsen on voinut tehdä talletuksia tai ohjata palkan tai osan siitä henkilöstökassaan. Henki löstö kassa on maksanut asiakkailleen kilpailukykyisen koron ja antanut ilmaisen maksupalvelun. Kassan jäseneksi on voinut liittyä kaupungin palveluksessa oleva tai eläkkeelle jäänyt työntekijä sekä kaupungin henkilökunnan kerho tai yhdistys. Asiakkaita henkilöstökassalla on 7500 ja tilejä 8400. Tileillä on talletettuna 37 miljoonaa euroa. Kassa on toiminut omakustannusperiaatteella, eli korkokate on kattanut välittömät kustannukset. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan toukokuussa henkilöstökassan toiminnan lope tuk ses ta. Selvityksen mukaan kassan tie to tekniikkaan ja uusiin palve lui hin oli si pitänyt investoida noin 200 000 euroa, eikä kassan kilpai lukyky oli si siltikään riittänyt toiminnan jatkamiseen. Henkilöstökassan johtokunta on ollut asiasta eri mieltä kassan kehittämisestä ja lopettamisesta. Tietokoneohjelman uusimisen ja toiminnan kehittämisen jälkeen kassa olisi saanut uusia nuoria asiakkaita, sanoi henkilöstökassan johtokunnan puheenjohtaja Esa Kanerva. Kassan toiminnasta ensi vuoden aikana tiedotetaan Looran kaut ta ja asiakastilaisuudessa esi- Eila Valpas on yksi 7500:sta henkilöstökassan jäsenestä. Hän ja moni muu jää kaipaamaan kassan ystävällistä palvelua. tet tyjen toiveiden mukaan myös kirjeit se asiakkaiden kotiosoitteisiin. Palkka ja eläke kassaan Kansliasihteerinä toiminut Eila Valpas liittyi henkilöstökassaan pian kaupungin palvelukseen tultuaan vuonna 1975. Hän jäi työstään eläkkeelle kesällä 2000. Palkkani samoin kuin eläkkeeni on mennyt henkilöstökassaan. Olen käyttänyt kassaa aika paljon, ja suoraveloituksessa on ollut paljon laskuja. Minulla on myös muualla pankkisuhde ja käytän nettipankkia. Pitkäaikainen suhde kassaan katkeaa ensi vuonna, Eila Valpas suree. Lisätietoja Loorasta: Etusivu > Henkilöstöasiat > Henkilöstöedut ja huomioimiset > Henkilöstökassa Pirkosta ja Taosta tulee Tredu Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä ja Tampereen ammattiopisto yhdistyvät Tampereen seudun ammatti opistoksi tammikuun alussa. O pp ilai to k s e s t a käy te t ää n l yh e nn e t t ä Tredu. Opetus- ja kult tuuriministeriö päätti siir tää Pirkon koulutuksen järjestämisluvan Tampereen kaupungille. Pirkosta siirtyy kaupungille runsaat 600 työntekijää. Henkilöstöä Tredussa on yhteensä yli 1000. Nyt syntyvä uusi ammatillinen oppilaitos on yksi Suomen suurimmista. Tredussa opiskelee vuosittain lähes 8000 nuorta ja 10 000 aikuista kymmenissä eri ammatillisissa perus-, ammat ti- ja erikoisammattitutkinnoissa sekä täydennyskoulutuksessa. Lisäk si Tredussa on oppisopimusopiskelijoita 3600. Oppilaitoksella on toimipisteitä Tampereella, Ylöjärvellä, Nokialla, Kangasalla, Lempäälässä, Orivedellä, Ikaalisissa ja Virroilla. Vuonna 2013 Tredun talousarvion loppusumma on 104 miljoonaa euroa. Tredu on osa Tampereen kaupungin toisen asteen koulutusta. Kou lutuk sen järjestäjänä toimii Tam pereen kaupungin osaamis- ja elin keinolau takunta, joka tilaa koulu tuk sen toisen asteen koulutuksen joh tokunnalta. Toisen asteen koulutuksen muodosta vat Tredu ja Tampereen lukiot tuotta vat koulutuspalvelut sopi muksen mukaisesti.

MITÄ TEILLÄ TEHDÄÄN? Asiakasohjaaja Jaana Hiltunen (oik.) neuvoo Pirjo Kaltiota Kotitorilla. Kotitori palvelee kaikkia ikäihmisiä ja heidän omaisiaan Keskustori täyttyi tuolijumppaajista Kotitoritapahtumassa. Alkusyksyllä pidetyssä tapahtumassa oli kävijöitä lähes 2000. TEKSTIT MARIKA HAAPALA KUVAT ARI JÄRVELÄ Kotitorin tärkein tavoite on, että asiakas kokee tulleensa kuulluksi, kertovat Tuula Holja ja Timo Koistinen. Kotitorin puoleen voi kääntyä missä tahansa ikäihmisiä koskevassa asiassa. Siellä kuunnellaan asiakasta ja etsitään yhdessä eri elämäntilanteisiin ja asiakkaan toiveisiin sopivia ratkaisuja. Kotitorilla keskusvirastotalon Puutarhakadun puoleisessa päässä autetaan, kun ikäihmiset tarvitsevat tukea kotona asumiseen. Kotitorilla neuvotaan kaikissa ikäihmisiä koskevissa kysymyksissä sekä välitetään julkisia ja yksityisiä kotihoidon palveluja. Kotitori on osa kaupungin ikäihmisten palve luja, jota kaupunki ostaa Mawell Care Oy:ltä. Ko ti tori perustettiin syyskuussa 2009, ja siihen yhdistettiin huhtikuussa 2011 ikäihmisten neuvon taan erikoistunut Ikäpiste. Reilusta kolmesta toimintavuodesta huolimatta monelle kaupungin työntekijälle on vielä epäselvää, mitä Kotitorilla tehdään. Yleinen harhaluulo on, että Kotitori palvelee vain tietyn kaupunginosan asukkaita, kertoo Kotitorin palveluesimies Tuula Holja. Kaikki tamperelaiset saavat ottaa meihin yhteyttä. Kotitorille on mahdollista tulla suoraan tai soittaa puhelimella ja kysyä ja kertoa omasta elämäntilanteestaan. Myös omainen tai vaikkapa naapuri voi soittaa kertoakseen, että naapurin tila vaikuttaa vähän huonolta ja pyytää meitä auttamaan. Me täällä selvitämme asiat, jatkaa Holja. Linkki kunnallisen ja yksityisen kotihoidon palveluihin Kaikki kotihoitoa tarvitsevat tamperelaiset voivat olla ensin yhteydessä Kotitoriin. Kotitorilla tehdään asiakkaan kanssa tilannearvio, jonka perusteella mietitään jatkotoimenpiteet. Jos asiakkaan ajatellaan tarvitsevan kunnallista kotihoitoa, otetaan Kotitorilta yhteyttä hänen oman alueensa asiakasohjaajaan, joka tarvittaessa laatii hänelle palvelu- ja hoitosuunnitelman. Kalevan, Tammelan, Tampellan, Petsamon, Lapin, Käpylän, Jussinkylän ja Kyttälän alueen asukkaille suunnitelman laatii ja palvelut järjestää Kotitorin asiakasohjaaja, muille tamperelaisille taas kotihoidon asiakasohjausyksikkö. Mikäli asiakas ei ole oikeutettu kunnalliseen kotihoitoon, Kotitorilla voidaan miettiä, pystyisikö hän ostamaan vastaavaa palvelua yksityiseltä. Oikea-aikainen neuvonta ja räätälöidyt palvelut voivat auttaa ikäihmistä selviämään kotonaan pidempään. Jos tamperelainen ei pääse kaupungin järjestämisvastuulla oleviin palveluihin, voimme ohjata kevyempiin palveluihin, jotka ovat usein myös edullisia muun muassa kotitalousvähennyksen ja arvonlisäverottomuuden takia. Tämä vaikuttaa ennaltaehkäisevästi, sillä näiden palveluiden ansiosta asiakas saattaa tarvita vasta huomattavasti myöhemmin kaupungin järjestämiä palveluja, kertoo Mawell Caren toimitusjohtaja Timo Koistinen. Kotitorilla asiakasohjaajat laskevat kaupunkilaiselle, paljonko esimerkiksi kodin siivous eri yrityksillä maksaa. Asiakas voi valita itselleen 6 VILKKU 7 / 2012

ja rahapussilleen sopivat palvelut ja pyytää halutessaan Kotitoria auttamaan käytännön järjestelyissä. Neuvonta Kotitorilla on ilmaista, eikä yksityisten palvelujen järjestämisestä peritä välityspalkkiota. Jos asiakas päätyy ostamaan itselleen esimerkiksi ruoanlaittajan tai siivouspalvelun kotiin, hän ja palveluntuottaja sopivat keskenään hinnasta ja muista käytännön järjestelyistä. Kotitorilla jatketaan Ikäpisteen neuvontatyötä Kotitori neuvoo entisen Ikäpisteen tavoin. Siellä autetaan asiakkaita erilaisten lomakkeiden täytössä, mutta Ikäpisteestä poiketen esimerkiksi liikuntaryhmiin ei voi Kotitorilla ilmoittautua. Me jatkamme Ikäpisteen työtä, mutta pyrimme neuvomaan aikaisempaa laajemmin ja henkilökohtaisemmin, kertoo Timo Koistinen. Kotitorilla on velvollisuus kehittää yksityisiä palveluita. Siellä voidaankin räätälöidä ikäihmisille heidän omista toiveistaan ja tarpeistaan lähteviä henkilökohtaisia palvelukokonaisuuksia. Jos ikäihmiset tarvitsevat jotakin palvelua, jota markkinoilta ei löydy, voi Kotitori toimia sellaisen innoittajana yrityksille. Kotitorin tehtävänä on myös kokeilla uusia toimintamalleja, joten toimintatapoja kehitetään jatkuvasti. Tulevaisuudessa Kotitorista halutaan tehdä entistä monipuolisempi tamperelaisten palvelupiste, josta asukas saisi kerralla kaikki tarvittavat yhteys-, toiminta- ja kustannustiedot, myös tiedot asiakasmaksujen määräytymisestä ja suuruudesta hänen valitsemassaan palveluratkaisussa. Ikäihmisten palvelujen tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta kertoo, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on ensisijaista edelleen tehostaa ja parantaa paitsi ohjausta ja neuvontaa myös asiakasohjausta yhdessä kaupungin oman kotihoidon asiakasohjauksen kanssa. Tämä liittyy myös tulevan vanhuslain pilotointiin, jota Tampereella toteutetaan. Kotitori on esimerkkinä ja edelläkävijänä myös kehitettäessä ulkoisen palvelutuottajan sopimusohjausta ja valvontaa koko kaupunkikonsernissa, kertoo Päivärinta. Kotitori Kaupunki ostaa Kotitorin toiminnan Mawell Care Oy:ltä, jonka lisäksi Kotitori-palvelun toteutukseen osallistuvat Nordic Healthcare Group ja Mawell sekä useita yksityisiä palveluntarjoajia. Kotitorin työntekijät eivät ole kaupungin palkkalistoilla, minkä vuoksi heidän henkilökohtaiset sähköpostiosoitteensa ovat muotoa etunimi. sukunimi@mawellcare.com. Kotitorin yhteissähköpostiosoite on kotitori@tampereenkotitori.fi ja sisäinen posti kulkee osoitteella Kotitori. Sairauskassan nimi muuttuu Tampereen kaupunkikonsernin vakuutuskassaksi Tampereen kaupungin sairauskassan kassankokouksessa marraskuussa hyväksyttiin hallituksen sääntömuutosesitys kokonaisuudessaan. Sääntömuutosten myötä kassan nimi vaihtuu Tampereen kaupunkikonsernin vakuutuskassaksi. Ensi vuoden alussa voimaantulevat sääntömuutokset vaativat vielä Finanssivalvonnan vahvistuksen. Kokouksessa hyväksyttyyn sääntömuutosesitykseen kuului myös muutoksia lisäetuuksiin. Lisäetuutena maksettua korvausta hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja suuhygienistin palkkiosta nostetaan 165 eurosta 180 euroon. Ensi vuonna korvaus maksetaan myös hammaslääkärin perimästä palkkiosta, jos kyseessä on muun kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito. Myös oikeutta hammashoidon ja silmälasien, piilolinssien tai silmäleikkauksen korvauksiin muutettiin parantamalla sellaisten henkilöiden oikeuksia, joilla työsuhde katkeaa esimerkiksi kesäajaksi ja jatkuu taas syksyllä. Näitä työntekijöitä ovat esimerkiksi kouluavustajat ja opettajat. Aiemmin korvauksen saadakseen piti olla kassan jäsenenä yhtämittaisesti vähintään vuoden ajan ennen kuin kustannus, josta korvausta haetaan, on aiheutunut. Vuoden 2013 alusta korvaukseen ovat oikeutettuja myös sellaiset jäsenet, jotka ovat kuuluneet kassan toimintapiiriin 24 kuukauden aikana vähintään 12 kuukautta. Lisätietoja Loorasta: Etusivu > Henkilöstöasiat > Henkilöstöedut ja huomioimiset > Sairauskassa Pyydä Kotitorin väki vierailulle yksikköösi Kotitorilla toivotaan, että kaupungin työntekijät osaisivat ohjata asiakkaat Kotitorille. Esimerkiksi sairaalasta kotiutuvalle ikäihmiselle olisi hyvä antaa Kotitorin yhteystiedot, jotta hän osaisi tarvittaessa ottaa yhteyttä. Kotitorilta tullaan mielellään myös yksiköihin kertomaan toiminnasta. Kaupungin väki voi pyytää meitä vierailemaan esimerkiksi osastolla, kertoo Tuula Holja. Kotitorin kautta ikäihmiset tavoittaa hyvin, sillä siellä käy noin 300 asia kas ta ja vastataan 1 000 puheluun kuu kaudes sa. Lisäksi asiakasohjaajat tekevät tarvittaessa kotikäyntejä. Meille kannattaa tuoda esitteitä ja pitää meidät muutenkin ajan tasalla ikäihmisille sopivasta toiminnasta, Holja vinkkaa kaupungin henkilökunnalle. Kunta-alan työeläkeotteiden lähetys alkoi Työeläkeotteiden lähettäminen kuntaalalla työskenteleville on alkanut. Otteiden lähetysaikataulun voi katsoa Kuntien eläkevakuutuksen verkkosivuilta osoitteesta www.keva.fi/tyoelakeote. Viimeiset kunta-alan otteet ovat vastaanottajilla ensi helmikuun loppuun mennessä. Kaiken kaikkiaan kunta-alan työeläkeotteita lähetetään noin 500 000 kappaletta. VILKKU 7 / 2012 7

ARI JÄRVELÄ Viruksen matka katkeaa hyvään hygieniaan TEKSTI MARIKA HAAPALA Musta laatikko paljastaa armotta kohdat, joissa ei ole käsihuuhdetta. Laatikossa huuhde hohtaa käsissä valkoisena, tummissa kohdissa sitä ei ole lainkaan. Sairaanhoitaja Tanja Kokko on Hatanpään puistosairaalan neurologian osaston V2 hygieniayhdyshenkilö. Hän välittää osastolle tietoa hygienia-asioista ja huolehtii siitä, että henkilökunta noudattaa yhdessä sovittuja käytäntöjä. ARI JÄRVELÄ Käsihuuhde tappaa useimmat bakteerit ja virukset niistä kohdista, joissa huuhdetta on. Pia Turunen (vas.) ja Sirpa Räsänen näyttävät, miten käsihuuhteen levittymisen näkee testilaitteesta eli musta laatikosta. Sairaanhoitaja Tanja Kokko tietää, miten katkaistaan virusten ja bakteerien matka sairaalassa. Hän on yksi kaupungin 200 hygieniayhdyshenkilöstä, joita on koulutettu tehtäväänsä viime kevään aikana. Suurin osa heistä työskentelee Kokon tavoin sairaanhoitajana joko erikoissairaanhoidossa, laitoshoidossa tai avoterveydenhuollossa. Hygieniayhdyshenkilö on oman osastonsa hygieniataitaja. Hän opastaa työkave reitaan hygieniaan liittyvissä asioissa, ra por toi sairaalainfektioista, tarkistaa, että osastolla huoneet ovat asianmukaisessa kun nossa ja huolehtii, että henkilökunta nou dattaa sovittuja käytäntöjä. Joskus hänen tehtävänsä epäkiitollinen puoli on huomauttaa työkavereille esimerkiksi käsihuuhteen käytön unohtamisesta. Kyllä tarkkailen, kuinka ihmiset tekevät työnsä, vaikka se tuntuukin tylsältä, kertoo Hatanpään puistosairaalan neurologian osastolla V2 työskentelevä Tanja Kokko. Hygieniayhdyshenkilöiden tehtävänkuva uusittiin Kaupungilla on ollut jo pitkään hygieniayhdyshenkilöitä, mutta heillä ei ole ollut varsinaista toimenkuvaa. Viime keväänä mietittiin tehtävänkuva ja rooli uusiksi, sanoo epidemiologi Sirpa Räsänen. Kevään aikana järjestettiin kaikkiaan viisi koulutusta, joissa kouluttajina toimivat muun muassa Sirpa Räsänen sekä hygieniahoitajat Eeva-Liisa Lahtinen ja Pia Turunen, joka työskentelee tällä hetkellä potilasasiamiehen sijaisena. Tarkoitus on, että hygieniayhdyshenkilö on osaston sisällä oleva henkilö, joka tuntee osaston olosuhteet ja ihmiset. Joka osastolla on vähintään kaksi hygieniayhdyshenkilöä, jotta ei tule katkoja esimerkiksi lomien aikana, kertoo Pia Turunen. Tanja Kokolle hygieniayhdyshenkilön tehtävät ovat tuttuja jo pidemmältä ajalta, sillä ennen nykyistä työpaikkaansa hän työskenteli Kaupin sairaalassa ja sielläkin hän oli osastonsa hygieniayhdyshenkilö. Tänne tullessani osastolla oli epidemia. Sen jälkeen kiinnitettiin huomattavasti enemmän huomiota hygieniaan: käsien pesuun, käsidesin käyttöön, pidettiin kynnet lyhyinä eikä käytetty töissä sormuksia, toteaa Kokko. Musta laatikko opastaa käsihuuhteen käyttöön Hygieniaohjeiden noudattamisessa on kysy- 8 VILKKU 7 / 2012

ecitizen2: Euroopasta ideoita osallistumiseen mys potilas- ja infektioturvallisuudesta. Sirpa Räsäsen mukaan infektioiden ehkäisyn kulmakivenä on käsihygienia, jonka noudattaminen jostain syystä usein lipsuu. Oleellista on noudattaa hyvää kä sihygie niaa mennen tullen ja palatessa. Kä si - hygienian pitäisi olla automaattista jokai ses - sa tarvittavassa tilanteessa. Käsihygienian käytöstä luistamalla voi levittää tauteja ja tar - tuttaa potilaita, itsensä tai perheensä, sa noo Räsänen. Sairaaloissa käytetään käsihuuhdetta, joka tappaa tärkeimmät bakteerit ja ison osan viruksia, mutta ainoastaan niistä kohdista, joissa on huuhdetta. Huuhdetta pitääkin käyttää reilusti ja levittää sitä kyynärtaipeisiin asti. Viime keväänä sairaala- ja laitoshoidossa otettiin käyttöön laite, jolla voi testata, kuinka käsihuuhde on levittynyt käsiin. Se on musta laatikko, johon laite taan kädet. UV-valossa näkyy tummina koh dat, joissa ei ole huuhdetta, kertoo Pia Turunen. Hygieniayhdyshenkilöiden tehtävänä on tuoda infektioiden ehkäisy osaksi osastojen jokapäiväistä työtä. He seuraavatkin jatkuvasti oman työnsä ohessa hygienian toteutumista. Tarkoitus kuitenkin on, että jokainen heistä voisi käyttää yhden päivän viikossa infektioita ehkäiseviin hygienia-asioihin. SUSANNA LYLY TEKSTI SATU AALTO :n rahoittamassa ecitizen2-hankkeessa on jaettu eurooppalaisten EU jäsenkaupunkien ja -alueiden kesken tietoa ja kokemuksia kuntalaisten sähköisestä osallistumisesta. Tampereen kaupunki on ollut yksi jäsen ja hankkeen IV-komponentin vetäjä. Kolmivuotinen hanke päättyy tämän vuoden lopussa. Hankkeen aikana on opittu toisilta sekä ideoitu ja luotu parhaista osallistumiskäytännöistä verkkokäsikirja. Projektista on voitu myös käyttää rahaa osallistumisen kehittämiseen. Sähköisessä osallistumisessa kansainvälisen kehityksen seuraaminen on olennaista. Hyviä ajatuksia ja ideoita ei kannata keksiä uudelleen, jos ne on jo jossakin ajateltu ja tehty, toteaa ecitizen2:n Tampereen projektipäällikkö Eija Uurtamo kuntademokratiayksiköstä. Uusia ideoita on saatu esimerkiksi Valmavalmistelufoorumin kehittämiseksi. Myös sosiaalisen median käyttö osallistumiseen on ollut yhtenä teemana ja keskustelunaiheena. Projektin kuluessa luotiin Osallistuva Tampere -Facebook-sivu ja keskikaupungin Alvarin Facebook-ryhmä. Projektipäällikkö Eija Uurtamo on kehittänyt ecitizen2-hankkeen projektiryhmänsä kanssa tamperelaisten sähköisiä osallistumismahdollisuuksia ja vienyt täkäläistä osaamista Eurooppaan. Valma herättänyt kiinnostusta Tampereen anti muille projektikumppaneille on erityisesti ollut sen oivalluksen jakaminen, että osallistumista pitää kehittää osana kaupungin strategiaa. Ensin on kehitettävä asukkaiden osallistumista sinänsä, ja vasta sitten mietitään, mitä välineitä osallistumiseen käytetään. Projektissa Tampere on esitellyt laajasti sähköistä Valma-valmistelufoorumiaan, ja se onkin herättänyt kiinnostusta muissa jäsenmaissa. Tsekin Vysocinan alueella tehtiin projektin aikana Valman pohjalta oma, vastaavantyyppinen osallistumisfoorumi kuntalaisille. Valman ideaa sähköisestä valmisteluun osallistumisesta ja verkko-osallistumisen avoimuudesta käytettiin taidokkaasti Vysocinassa uudenaikaisen menetelmin, kiittää Eija Uurtamo. Hanketta on vetänyt Suomen Itämeriinstituutti. Tampereen lisäksi mukana olivat Tartto Virosta, Odense Tanskasta, Flevolandin provinssi Hollannista, Bologna Italiasta, Patras Kreikasta, Vysocinan alue Tsekistä, Miskolc Unkarista, Baskimaan kaupunkien liitto EUDEL Espanjasta ja Kerryn alue Irlannista. Alussa osanottajilla oli erilaisista taustoista johtuen varsin toisistaan poikkeavat käsitykset siitä, mitä tavoitellaan. Kun työ pääsi kunnolla alkamaan, tuli entistä selvemmin esiin se, että toisten maiden kokemuksia voi jokainen käyttää itselleen hyödyllisellä tavalla, Uurtamo sanoo. Uurtamolle on jäänyt muiden osallistumiskäytännöistä erityisesti mieleen hollantilaisen Almerenin kaupungin We want advice -asukasraati, joka koostuu 1700 jäsenestä ja jolle tehdään joka viikko uusi kysymys. Myös Valmassa saatetaan tulevaisuudessa nähdä raatityyppistä toimintaa ja alueellisia kyselyjä. Käsikirja Euroopan parhaista osallistumiskäytännöistä http://eparticipation.eu/ ARI JÄRVELÄ VILKKU 7 / 2012 9

Yhteistyö pelaa lapsiperheiden sosiaalip TEKSTIT JAANA KALLIOMÄKI KUVAT ARI JÄRVELÄ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut tarjoaa päivähoitoa lukuun ottamatta kaikki perheiden sosiaalipalvelut ennaltaehkäisevästä ja matalan kynnyksen työstä aina sijaishuollon palveluihin. Noin 440 henkilöä työllistävä yksikkö esittäytyi Lapa-messuilla lokakuussa sote-talossa. Tuotantoyksikkö on iso, ja tiedottamisesta huolimatta työntekijät eivät välttämättä tunne kaikkia täällä toteutettavia työmuotoja. Messut on hyvä keino tutustua palveluihin. Tuttuus helpottaa yhteisen työn tekemistä asiakkaiden parissa, sosiaalipalvelupäällikkö Maria Päivänen perustelee. Lapsiperheiden sosiaalipalvelutyötä tehdään monenlaisten haasteiden keskellä. Perheet tarvitsevat yhä enemmän apua, ja tarpeisiin on vastattava pienenevällä budjetilla. Alalle osuu Tampereella 0,9 miljoonan euron säästö. Talouspaineita aiheuttaa myös ensi vuodelle sovittu nollakasvun kehys, eli palkankorotuksille on löydettävä rahoitus toiminnasta. Tämä on ikävää tilanteessa, jossa julkisuudessakin keskustellaan perhepalvelujen ja lastensuojelun riittävyydestä. Yhteiskunta on toisaalta asettanut lainsäädännöllä velvoitteita ja aikarajoja, jotka on otettava huomioon toimintaa kehitettäessä, Päivänen muistuttaa. Paineista huolimatta hänen mukaansa tilanne Tampereella on edelleen suhteellisen hyvä. Yhteisellä ja moniammatillisella työllä voi- Sosiaalipalveluja perheille kotiin Tamperelaiset lapsiperheet voivat saada yhä enemmän sosiaalipalveluja kotiin. Ne ja palveluohjaus ovat olleet strategisina tavoitteinamme jo pari vuotta. Asiakkaan kotiin tarjottavia palveluja kehitetään monissa yksiköissä. Esimerkiksi pienten lasten laitospaikkoja on ensi vuonna tarkoitus vähentää lisäämällä kuntouttavaa ja kriisityötä koteihin, sosiaalipalvelupäällikkö Maria Päivänen kertoo. Palveluohjaus helpottaa palvelujen räätälöintiä asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Yksiköt kouluttavat siihen työntekijöitään. Mietimme, miten voisimme palveluohjausta tehostaen puuttua esimerkiksi tapauksiin, joissa nuori joutuu vuoden aikana kolme kertaa kiireellisesti sijoitetuksi perhetukikeskuksen päivystysosastolle. Tuotantoyksikön sisällä yritämme pääs tä pois siiloajattelusta. Asiakas ei saa pyöriä siilosta toiseen jääden joskus niiden väliinkin. daan räätälöidä asiakkaiden tarpeita vastaavat palvelut. Yhteistyömme on tiivistä esimerkiksi terveyspalvelujen, varhaiskasvatuksen ja järjestöjen kanssa. Taloustilanteenkaan vuoksi emme voi poteroitua. Työtä on tehtävä yhdessä, kuljettava asiakkaan matkassa ja tarjottava palveluja oikeaan aikaan ja oikealla intensiteetillä. On uskallettava nähdä moniammatillisuudesta tuleva rikkaus, Päivänen linjaa. Yksi uusi kotiin tuleva palvelu on intensiivinen vauvaperhetyö. Se on tarkoitettu pienen huolen perheille, ensimmäistä lastaan odottaville ja niille, joissa ensimmäinen lapsi on alle puoli vuotta. Heitä tuetaan muun muassa synnytykseen valmistautumisessa, vanhemmuuteen kasvamisessa ja varhaisessa vuorovaikutuksessa, perhetyöntekijät Ulla Veijalainen ja Sanna Hämäläinen kertoivat Lapamessuilla. Vauvaperhetyöhön on koulutettu yhdeksän perhetyöntekijää. Asiakkaaksi pääsee neuvolan, hyvinvointineuvolan tai perhetyöntekijän kautta. lastensuojelussa. Työtä on tehty lakimiesyksikön ja lapsiperheiden sosiaalipalvelujen sekä järjestöjen ja organisaatioiden kanssa, myös valtakunnallisesti. Viranomaisyhteistyöhön panostettu Helsinkiläistytön surullista kuolemaa seurannut keskustelu on nostanut Maria Päiväsen mukaan esiin tärkeitä asioita. Yksi niistä on viranomaisyhteistyö, joka Tampereella toteutuu lastensuojelussa jo monin tavoin. Sitä ovat muun muassa kaltoinkohteluun puuttumisen malli ja lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä. Tampere perusti vuonna 2009 sosiaalityöntekijän viran edunvalvonnan kehittämiseksi Ohjaaja Heini Karjalainen ja sairaanhoitaja Maarit Ahonen esittelivät Lapa-messuilla Kissanmaan perhetukikeskuksen kriisihoito-osaston toimintaa. Lapsen oikeutta edunvalvontaan lastensuojeluasioissa on koko maassa hyödynnetty melko vähän. Tampere on kehittänyt edunvalvontaa, ja edunvalvontahakemuksia on tehty vuosittain useita. Sosiaalityöntekijä Taija Jokimaa-Frusti on osallistunut edunvalvonnan kehitystyöhön. 10 VILKKU 7 / 2012

alveluissa Olemme luoneet edunvalvonnan rakenteita ja määritelleet edunvalvojan työtä sekä sitä, milloin lapselle tulee hakea lastensuojelulain mukainen edunvalvojan sijainen, sosiaalityöntekijä Taija Jokimaa-Frusti kertoo. Työ on jo tuottanut tulosta, sillä Tampereella on tehty useampia edunvalvontahakemuksia vuosittain. Maistraatti tai käräjäoikeus määrää edunvalvojan sijaisen käyttämään huoltajan sijaan lapsen puhevaltaa ja valvomaan hänen etuaan lastensuojeluasioissa. Tukea, apua ja ehkäisevää työtä Avohuollon lastensuojelussa on hieman alle 2000 lasta. Muita palveluja saavat lukuisat tamperelaiset lapset ja perheet. Suurin osa heistä tulee autetuiksi ja saa tarvitsemansa tuen. Vielä on kuitenkin tehtävä töitä palvelujen paino pisteen varhentamiseksi, Maria Päivänen tähden tää. Ohjaaja Heini Karjalainen ja sairaanhoitaja Maarit Ahonen esittelivät messuilla Kissanmaan perhetukikeskuksen kriisihoito-osaston toimin taa. Osasto on tarkoitettu alle 12-vuotiaille kiireellisesti sijoitetuille tai huostaanotetuille lapsille. He palaavat sieltä kotiin tai siirtyvät perhehoitoon tai pitkäaikaiseen sijaishuoltopaikkaan. Taustalla on monenlaisia ongelmia. Työmme on moninaista, palkitsevaa ja antoisaakin, Ahonen ja Karjalainen luonnehtivat. Ehkäisevissä ja matalan kynnyksen palveluissa työskentelee noin neljännes lapsiperheiden sosiaalipalvelujen henkilöstöstä. Niihin kuuluvat esimerkiksi perheoikeudelliset palvelut, perhetyö, kohtaamistyö ja Perhepiste Nopea. Rankkaa, mutta palkitsevaa työtä Erittäin mielenkiintoista ja erittäin rankkaa. Vaatii aika paljon voimavaroja, mutta on palkitsevaa ja ihmisläheistä, tiivistävät Sirpa Hirvonen ja Kirsti Mehtonen työtään lapsiperheiden sosiaalityöntekijänä. Työnohjaus ja työyhteisön tuki ovat hyvin tärkeitä. Eteen tulee vaikeita asioita, joita kaikkia ei edes voi yksin käsitellä, he sanovat. Mehtonen ja Hirvonen työskentelevät Tampereen itäisen alueen lapsiperheiden sosiaaliasemalla, jossa hoidetaan lastensuojeluasioita, lapsiperheiden päihdepalveluja ja muuta sosiaalisen tuen ohjausta ja neuvontaa. Toimeentulotuelle on itäisellä asemalla omat käsittelijänsä. Perheiden arjen kohtaaminen ja erilaisten kriisien ja ongelmien hoitaminen edellyttävät vankkaa ammattitaitoa, asiantuntemusta, ihmissuhdeosaamista ja jatkuvaa koulutusta. Yksittäisen työntekijän vastuu on iso, ja joskus asiat tulevat kotiinkin. Esimerkiksi lasten huostaanotot ovat aina vaikeita tilanteita. Pitää kuitenkin osata ottaa työ työnä. Jos kovasti uupuu, työnkierto voi olla yksi ratkaisu. Se voi tuoda myös uutta näkökulmaa, Mehtonen ja Hirvonen vastaavat kysymykseen työn stressaavuudesta. Asioita käsitellään usein oikeudessa Kirsti Mehtosen ja Sirpa Hirvosen mukaan työn vaativuutta on lisännyt asioiden oikeudellistuminen. Huostaanottoja ja monia muita tapauksia puidaan nykyään hyvin usein oikeudessa. Vastassa ovat korkeasti palkatut asianajajat. Ne ovat vaativia prosesseja. Siihen nähden työmme on aliarvostettua ja alipalkattua. Alan pyöritys julkisuudessa on heijastunut työhömme ehkä jonkin verran. Tiedämme, että julkisuuteen voi joutua koska tahansa. On paljon vakavia asioita, jotka herättävät tunteita. Työtä tehdään kuitenkin niin vaativalla tasolla. Aina on myös toinen puoli, jota ei voi tuoda julki. Täysin kattavaa turvajärjestelmää ei pysty myöskään luomaan. Tukea voi tarjota, ja paljon riippuu siitä, miten se otetaan vastaan, pohtivat yli 20 vuotta sosiaalityötä tehneet Mehtonen ja Hirvonen. Opiskelusta työelämään ja takaisin Kyllähän me luemme lehtijuttuja ja puhumme asioista, mutta eivät ne erityisemmin näy täällä työssä. Tapaukset ovat erilaisia, eikä niitä voi verrata, Karita Pettinen sanoo. Tampereen yliopistossa sosiaalityötä opiskeleva Pettinen on saanut tuntumaa käytännön sosiaalityöhön lapsiperheiden itäisellä sosiaaliasemalla viime keväästä lähtien. Hän työskentelee nyt osa-aikaisena sosiaalityöntekijänä ja jatkaa opintoja tammikuussa. Pettinen on hyvillään siitä, että pääsi ennen töiden alkamista harjoittelua vastaavaan käytännön opetukseen. Se pehmensi laskua työelämään. Sanoisin, että tämän työn oppii tekemällä. Koulusta saa käsitystä ja työvälineitä, hän toteaa. Aluksi työasiat tulivat kotiin, mutta olen oppinut rajoittamaan sitä. Todella hankalat jutut tosin jäävät vieläkin päälle, mutta ne unohtuvat, kun asioihin tulevat ratkaisut. Kaarinasta kotoisin oleva Pettinen on viihtynyt Tampereella. Hän arvelee, että voisi maisteriksi valmistuttuaan jäädä tänne ja hakea työpaikkaa seudulta. Lastensuojelu on kiinnostanut minua pitkään ja kiinnostaa edelleen, mutta aion kokeilla muutakin, Pettinen kertoo. Koala ja leijona huolehtivat, ettei lasten aika tule pitkäksi, kun sosiaalityöntekijät Kirsti Mehtonen, Karita Pettinen ja Sirpa Hirvonen tapaavat perheitä itäisellä lapsiperheiden sosiaaliasemalla. VILKKU 7 / 2012

LAURA HAPPO Mika Pohjola pitää esimiespassikoulutusta hyödyllisenä. Koulutus sopii sekä uusille että pitkään toimineille esimiehille. Mika Pohjola suoritti ensimmäisenä esimiespassin TEKSTI TARJA NIKUPAAVO-OKSANEN Ei tästä haittaakaan ole, toteaa tuoreesta meriitistään ensimmäisenä esimiespassi-ohjelmasta valmistunut huoltomestari Mika Pohjola tilakeskuksesta. Mika Pohjola on 14 huoltomiehen ja kolmen nuohoojan esimies, ja hänen työpisteensä on Nekalassa, Viinikankatu 44:ssä. Mika Pohjola on työskennellyt tilakeskuksessa jo 24 vuotta, joista suurimman osan ajasta itsekin huoltomiehenä. Esimiehenä Pohjola on työskennellyt vajaan vuoden verran. Tehtävää varten hän on hiljattain suorittanut huoltomestarin tutkinnon. Kaupungin esimiespassi-koulutuksesta hän suoriutui yhdeksässä kuukaudessa työn ohessa. Esimiespassi on antanut varmuutta uuteen tehtävään. Oma esimies suositteli esimiespassin suorittamista. Ilman muuta koulutus on hyödyllinen. Saimme oppia muun muassa työlainsäädännöstä, viestinnästä, hankintalaista, toiminnanohjausjärjestelmä SAPista, työ hyvinvoinnista ja työyhteisötaidoista sekä esimie hen ja työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista. Vastuulla ja valvottavana satoja kiinteistöjä Tilakeskuksen huoltomiehet vastaavat kaupungin noin 200 kiinteistön lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien huollosta ja lisäksi heillä on valvottavana noin 300 päivystyskiinteistöä, joista huolletaan äkilliset viat. Jokaisella huoltomiehellä on vastuullaan parisenkymmentä kiinteistöä, muun muassa kouluja, päiväkoteja, virastoja ja museoita. Kolmea nuohoojaa työllistää keittiöiden rasvakanavien puhdistus. Yleensä huoltomiehet ja nuohoojat liikkuvat työkohteissaan, mutta maanantaisin pidämme Nekalassa kello 7:n aikaan palaverin, jossa käymme läpi edellisen ja tulevan viikon tehtävät. Jos meille tulee uusia kiinteistöjä, käymme läpi niiden laitteet ja järjestelmät, Mika Pohjola kertoo. Kiinteistöjen lämmitys- ja ilmastointijärjestelmät ovat tätä nykyä etupäässä automatisoituja, ja niitä pystytään valvomaan ja ohjaamaan etätyönä tietokoneelta. Myös viat näkyvät kiinteistötietojärjestelmissä, joista ne tarkistetaan yleensä aina ennen kuin lähdetään paikan päälle. Esimiespassi pakolliseksi uusille esimiehille Esimiespassi-koulutusohjelma on ollut toiminnassa vuoden verran, ja tällä hetkellä ilmoittautuneita esimiehiä mukana on 163. Kolme esimiestä on suorittanut passin. Esimiespassi-ohjelma on ollut hyvin suosittu, ja se on suunniteltu esimiestyön kehittämiseksi. Esimiehet kaipaavat tietoa ja välineitä oman esimiesosaamisensa ja ammattitaitonsa vahvistamiseksi esimerkiksi työhyvinvoinnista tai rekrytoinnista, kertoo henkilöstösuunnittelija Marju Leinonen henkilöstöyksiköstä. Vuonna 2013 koulutusohjelma tulee pakolliseksi kaikille uusille esimiehille, mutta se soveltuu hyvin myös pitkään toimineille esimiehille. Erityisen hyödyllinen se on kaupunkiorganisaation ulkopuolelta tuleville esimiehille. Uuden koulutusohjelman sisällössä keskitytään paljolti samoihin teemoihin nykyisen koulutustarjonnan mukaisesti. Esimiehen on tärkeätä saada tietoa ja ymmärrystä esimerkiksi esimiehen oikeuksista ja velvollisuuksista, kaupungin taloudesta ja hallinnosta, kehityskeskusteluista, viestinnästä ja työhyvinvoinnista. Koulutuksia räätälöidään aina esimiesten ja heidän tarpeidensa mukaisesti, mutta myöhemmin suoritettavat koulutukset ovat kaikille samat ja valmiiksi määritellyt. Esimiespassin suoritettuaan esimies on saanut ikään kuin avaimet käteen omaan esimiestyöhönsä, Marju Leinonen luonnehtii. Kaikki uudet esimiehet saavat kutsun ohjelmaan. Esimies voi suorittaa esimiespassin omaan tahtiinsa kahden vuoden kuluessa. Passin suorittaneitakaan ei jätetä yksin, vaan heille järjestetään verkostoitumis- ja koulutustapahtumia. Esimiespassiohjelman kokonaisuutta myös kehitetään koko ajan, Marju Leinonen lupaa. Lisätietoja esimiespassi-koulutusohjelmasta Loorasta: Esimiehetvälilehti > Esimiespassi-ohjelma Looran kautta voi myös ilmoittautua ohjelmaan mukaan. 12 VILKKU 7 / 2012

Kirkkaita värejä ja elämän hyviä hetkiä Esimiespäivä pysäytti tärkeiden asioiden äärelle TEKSTI PÄIVI STENROOS KUVAT LAURA HAPPO Tästä kaikille lappu! Innoittaja Päivi Rautiaisen luova tiimi jakoi kaupungin esimiespäivään saapuville oman numerolapun ja lupasi, että myöhemmin iltapäivällä tapahtuu jotain todella hienoa. Ensin kuitenkin kuultaisiin, mitä Mikko Kuustosella oli kerrottavanaan onnellisuudesta. Kuustonen toi esimiespäivään ajatuksiaan koko maailman mittakaavassa. Mies on kiertänyt vuosikausia kehitysmaissa muun muassa YK:n hyväntahdon lähettiläänä, ja se antaa uudenlaista näkökulmaa suomalaisen elämänmenon tarkasteluun. Kuustosen muistuttaa, että Suomi on parinsadan vuoden aikana vaurastunut kehitysmaasta maailman eliitin joukkoon. Meillä on nykyään mahdollisuus elää onnellista elämää enemmän kuin koskaan ennen. Se kannattaa pitää mielessä, kun ajat tuntuvat vaikeilta, Kuustonen toteaa yleisölleen. Afrikassa opittua on myös Kuustosen ehdotus elää tässä hetkessä. Sitku-elämässä onnellisuus lykätään aina tulevaisuuteen: kun on saanut tämän tehtyä ja tuon suoritettua, on aika elää ja nauttia elämästä. Muistatteko paperit, jotka leijuivat alas torneista WTC-iskujen jälkeen? Ehkä ne olivat juuri niitä, joista joku ajatteli, että kunhan näistä selviän, sitten helpottaa Mikko Kuustonen puhui esimiehille onnellisuudesta ja höysti luentoa lauluilla ja valokuvilla eri puolilta maailmaa. VILKKU 7 / 2012 13

Arkeen tarvitaan herättelyä Mikko Kuustosen kuvin ja lauluin maustettu luento sai kuulijat mukaansa. Tampereen Ateriassa työskentelevä Elina Lahti ja Päivi Harju Tammelan palvelukeskuksesta ehtivät vaihtaa pari sanaa luennosta ennen siirtymistä iltapäivän taidepajan pariin. Hyvä, että herätellään löytämään elämän pieniä hyviä hetkiä, Päivi Harju kiittää. Tämä tuo työhön luovuutta: jos arki tuntuu puurtamiselta, jotain voi tehdä toisinkin, Elina Lahti tuumii. Edessä oleva taidepaja kiinnostaa Harjua ja Lahtea myös, vaikka esimiehet eivät siitä ihan helpolla selviäisi. Ohjeena oli maalata mainoskuva onnistumisista ja vahvuuksista. Työ tehtäisiin pienellä porukalla, jonka jäsenet valikoituivat satunnaisesti alussa jaettujen numeroiden mukaan luvassa olisi siis yhteistyötä jopa aivan tuntemattomien kanssa. Tässähän näkyy hyvin yhteistyön merkitys. Eri organisaatiot, yhteinen asiakas, Lahti sanoo. Niin, se tamperelainen, Harju täydentää. Voimavirtaa vaikka väärällä kädellä Sattuma on määrännyt saman maalaustelineen äärelle kaksi henkeä kotihoidosta, Riitta Kiasen ja Marja-Liisa Saaren, sekä Marjo-Riitta Pirhosen Kaupin sairaalan geriatrian poliklinikalta. Kolmen naisen porukka ryhtyy määrätietoisesti hahmottelemaan menestystarinoita kuvaksi. Ryhmä innostaa jäseniään, vaikka maalaaminen ei olekaan kaikille se ensisijainen itseilmaisun muoto. Ja mikä parasta, maalaustyöt on määrä tehdä väärällä kädellä: oikeakätiset vasemmalla ja päinvastoin. Se on varmasti yksi vahvuus, että tartutaan toimeen, Kianen sanoo. Maalaustelineelle syntyy ohjeita luovasti soveltaen Tammerkosken kaltainen voimavirta, joka kulkee muutosten tuulien keskellä. Virrataan yhdessä, teos julistaa. Päivä ei mennyt hukkaan, ei todellakaan, julistavat puolestaan teoksen tekijät. Marja-Liisa Saari, Marjo-Riitta Pirhonen ja Riitta Kianen maalasivat voimavirran keskelle muutosten tuulia. Mikko Kuustosen luento herätti huomaamaan, että Suomessa asiat ovat sentään hyvin, totesivat Elina Lahti ja Päivi Harju kahvitauolla ennen esimiespäivän luovan työpajan alkamista. Tampereella hyvä imago yrittäjien mielestä TEKSTI RAIJA LINDELL Tampere menestyi hyvin Taloustutkimuksen tekemässä suurten kaupunkien ja kuntien imagotutkimuksessa. Yritysten päättäjät antoivat Tampereelle toiseksi parhaan yleisarvosanan 7,80. Tampereen vahvuutena yritykset pitävät hyvää liikenteellistä sijaintia ja yhteyksiä. Erityiskiitosta Tampere sai kaupallisista palveluistaan. Tampereen kaupungin elinkeino- ja maankäyttöjohtaja Jyrki Laiho on tyytyväinen Tampereen menestykseen, sillä tutkimuksen arviot tulevat suoraan yrittäjiltä itseltään. Tulos kertoo myös siitä, että olemme tehneet jotakin oikein, koska yrittäjien mielikuva kaupungista ja sen suhtautumisesta yrittäjiin ja yrittämiseen on positiivinen, Jyrki Laiho toteaa. Taloustutkimuksen tekemä tutkimus kokoaa Laihon mukaan hyvin tärkeitä mielipiteitä yhteen. Hän muistuttaa että maineen voi pilata aika pienilläkin asioilla, mutta hyvän maineen luominen vaatii paljon. Virkamiehen tehtävä on vastata kuntalaisten tarpeisiin. Yrittäjät kuntalaisina ovat kunnan elinvoimaisuuden kannalta aivan olennainen ryhmä. Siksi meidän tulee kiinnittää huomiota tutkimuksen eri osa-alueista saatuun palautteeseen ja vetää johtopäätöksiä tulevien ratkaisujen pohjaksi, Jyrki Laiho sanoo. Tutkimuksessa parhaan yleisarvosanan yrityksiltä sai Kaarina (7,90). Tampere ja Oulu olivat toisena samalla (7,80) yleisarvosanalla. Tutkimuksessa oli tarkastelussa yli 30 000 asukkaan kunnat, joita Suomessa on 34. Kuntien imagotutkimukseen vastasivat yritysten päättävässä asemassa olevat henkilöt: toimitusjohtajat ja talousjohtajat. Vastaajat arvioivat niitä kuntia, joissa heidän edustamallaan yrityksellä on toimintaa. Tutkimukseen vastasi 1 599 henkilöä. 14 VILKKU 7 / 2012

Jos osaat kävellä, osaat zumbata. Tunnilla ei opetella monimutkaista koreografiaa, eikä siellä ole oikeita tai vääriä liikkeitä. Tärkeintä on liikunnan ilo. Zumbasta virtaa pimeisiin aamuihin TEKSTI PÄIVI PAJULA KUVAT SUSANNA LYLY Katri Naulon (edessä) mukaan pimeään aikaan vuodesta perjantaiaamun aikainen herätys voi tuntua raskaalta ja ohjaajan ylitsepursuava energia ärsyttävältä, mutta zumban jälkeen väsymyksestä ei ole tietoakaan. Makumba-tanssikoulun sali täyttyy perjantaiaamuisin kaupungin henkilöstön zumbaajista. Vähän ennen kahdeksaa tunnelma on rauhallinen ja unihiekka painaa vielä silmissä. Johdon assistentti Katri Naulo kuitenkin vakuuttaa, että pian energia virtaa koko kehossa. Tämä on aivan ihana tapa aloittaa viikonloppu, sanoo Naulo, joka on koonnut kaupungin zumba-ryhmän ja järjestänyt sille vakituisen tanssitunnin. Kun kaiuttimista kajahtavat ensimmäiset latinalaistahdit, ohjaaja Minna Willman näyttää helpot lämmittelyliikkeet. Zumbaajat nostelevat polviaan ja vispaavat käsiään saman tien ohjaajan perässä. Pian tanssijoiden aamukankeus on poissa ja suupielet kääntyvät leveään hymyyn. Muutamia vuosia kuntoilijoita villinnyt kolumbialaislähtöinen zumba on oiva laji, koska sitä voi harrastaa kuka tahansa ikään, kuntoon ja sukupuoleen katsomatta. Kaupungin zumbaryhmään kuuluu yli kaksikymmentä tanssijaa, mutta heidän joukkoonsa ei ole vielä uskaltautunut yhtään miestä. Hyvä kunto, parempi mieli Nyt kaikki peliin! Tämä on sellainen stressinhallintabiisi, Minna Willman kannustaa ja käskee tanssijoita lisäämään rohkeasti liikkeisiinsä voimaa. Zumbassa tanssitaan muun muassa salsan, merenguen, cumbian ja reggaetonin tahtiin, mutta tanssiliikkeet muodostuvat pääasiassa perinteisistä aerobic-liikkeistä, joihin yhdistetään hieman vivahteita latinalaistansseista. Ohjaaja näyttää käsimerkein suuntaa ja toistomääriä, mutta ei anna tarkkoja ohjeita. Zumban juju on siinä, että tanssijat saavat toteuttaa mahdollisimman paljon itseään. Välillä liikkeet ovat rauhallisia ja toisinaan niin vauhdikkaita, että lattia tömisee. Kuten usein zumbassa, myös tänään musiikkina soi muun muassa Daddy Yankeen Gasolina. Välillä ohjaaja kysyy tanssijoilta, että onko kaikilla hyvä olo. Zumbaajat vastaavat kuorossa myöntävästi, ja samalla heidän lantionsa iskevät yhä terävämmin sivulta toiselle. Zumban jälkeiset rusottavat posket ja hikipisarat ovat merkkejä onnistuneesta tunnista. Päiväkodin johtaja Tanja Moisala ja päivähoidon palvelusihteeri Satu Korhonen ovat aloittaneet ryhmässä tänä syksynä, ja molemmat ovat erittäin tyytyväisiä harrastukseensa. Aamutunnilla lähtee veri kiertämään. Nyt on täysin herännyt, mainio olo, Moisala sanoo ja lähtee energiaa puhkuen töihin. Nautin kaikenlaisista tanssilajeista ja olen tanssinut lapsesta asti. Zumbassa hermot lepäävät ja arkiset huolet unohtuvat, Korhonen kertoo. Lattarirytmien tahdissa tanssahtelu parantaa aerobisen kunnon lisäksi lihaskuntoa ja kehon liikkuvuutta. Virkistysjaoston tuki on arvokasta Kaupungin zumba-ryhmä on tanssinut yhdessä jo yli kaksi vuotta. Tämän syyskauden paikat täyttyivät nopeasti, mutta uusia jäseniä otetaan ryhmään kevätkaudeksi, jos joku jää porukasta pois. Kaupungin liikunta- ja virkistysjaosto on myöntänyt toimintatukea zumba-ryhmälle, joten tanssituntien hinta ei päätä huimaa. Seitsemäntoista tanssikertaa maksaa osallistujalle vajaat viisikymmentä euroa. On todella hienoa ja kannustavaa, että kaupungin henkilöstön työssä jaksamiseen panostetaan liikuntaharrastuksia tukemalla, Naulo iloitsee. Lisätietoja: Katri Naulo, puh. 040 801 6003 VILKKU 7 / 2012 15

Uudet tuulet alkavat puhaltaa Tampereen Ateriassa vuodenvaihteesta alkaen. Kaupunginhallitus hyväksyi ohjausryhmän esittämän uuden organisointitavan viime keväänä, ja pohjaa tuleville muutoksille on luotu kesän ja syksyn aikana. Muutoksista huolimatta työtyytyväisyys on Tampereen Ateriassa edelleen hyvä syksyllä toteutetun henkilöstökyselyn tulosten perustella. Kokonaistulos oli 5,1 asteikolla 1 6. Olen tuloksesta iloinen, mutta en olisi myöskään ollut yllättynyt, mikäli tyytyväisyys olisi laskenut. Toisaalta Aterian henkilökunnan tuntien ymmärrän tuloksen hyvin. Työtyytyväisyys syntyy ammattiylpeydestä, oman työn arvostamisesta ja päivittäisen työn sujuvuudesta, Aterialaiset ovat tyytyväisiä työhönsä muutoksista huolimatta TEKSTI JA KUVAT MATLIISA LEHTINEN toimitusjohtaja Tarja Alatalo kertoo. Organisaatiota koskevien asioiden merkitys ei ole työtyytyväisyyden rinnalla niin suuri. Henkilökuntamme on hyvin sitoutunutta perustehtäväänsä eli asiakkaan hyvinvointiin. Halu palvella on vahvuutemme. Monissa avoimissa vastauksissa tuotiin esille arvostuksen merkitys. Alatalon mukaan työntekijät toivovat, että myös muut arvostavat heidän työtään. Työ kuormittaa yhtä kymmenestä Kehitettävääkin löytyy. Työn kuormituksen tuntee kovaksi joka kymmenes työntekijä. Tässä ei ole kuitenkaan muutosta aikaisempaan. Henkilöstökyselyssä näkyvät nyt myös pitkäjänteisen työn tulokset. On hienoa, että eri tiimien väliset erot ovat kaventuneet ja esimiestyö on vahvistunut. Onhan esimiestyön kehittäminen myös yksi kaupungin painopisteistä. Kyky oman työn arviointiin palautteen pohjalta on edelleen kehityskohde, mutta sen eteen on tehty jo paljon työtä. On tärkeää, että osataan iloita onnistumisista ja myös arvioida realistisesti, missä olisi parantamisen varaa, sanoo Alatalo. Syyskuussa toteutettiin laaja asiakastyytyväisyyskysely, jossa selvitettiin ruokailija-asiakkaiden tyytyväisyyttä Tampereen Aterian palveluihin. Asiakkailta saatu palaute vahvistaa henkilöstökyselyn tuloksia. Ystävälliseen ja ammattitaitoiseen asiakaspalveluun oltiin tyytyväisiä kaikissa asiakasryhmissä. Hatanpää Härmälän alueella muutoksia tammikuussa Ensimmäiset muutokset Aterian toiminnan käytännössä näkyvät Hatanpää Härmälä-alueella, jonne palveluntuottajaksi on valittu ISS Palvelut Oy. Toiminta alkaa vuoden alussa. Alueella työskennelleet Tampereen Aterian työntekijät siirtyvät muihin Aterian toimipisteisiin. Muutokset eivät näy ruokaja puhdistuspalvelutyöntekijä Katja Heiskasen arjessa Nekalan palvelukeskuksen ravintolassa. Hatanpään koulun kokki Mari Suova sai kolme vaihtoehtoa, joista valita uusi työpiste. Hän siirtyy Hervannan ammattioppilaitokseen. 16 VILKKU 7 / 2012

Tampereen Aterian uusi organisointitapa Tampereen Aterialla on kokonaisvastuu koko kaupungin ateriapalveluista. Henkilöstöravintolatoiminta siirtyy liikkeenluovutuksena ulkopuolisille palveluntuottajille. Ravintoloiden työntekijät siirtyvät uusien palveluntuottajien palvelukseen. Vertailukohdan saamiseksi yksityisen sektorin hinta- ja laatutasoon päiväkoti-, koulu- ja lukioaterioiden osalta valitaan ulkopuolinen palveluntuottaja rajoitetulle alueelle. Tansanialainen rumpali Menard Mponda on opettanut tansanialaisia lauluja tamperelaisille oppilaille vuosien ajan. RUUSA GAWAZA Oppilaat juhlistivat Tampere Mwanza-hankkeen 10-vuotisjuhlaa Tamperetalossa. RUUSA GAWAZA Ensi vuoden toukokuussa tapahtuvan henkilöstöravintoloiden liikkeenluovutuksen valmistelu on aloitettu. Tampereen seudun ammattiopiston eli Tredun saatua aloitusluvan Ateriaan tulee uutta henkilökuntaa Pirkanmaan koulutuskonserni Pirkon kahdeksasta toimipaikasta. Muutosta pohjustettiin jo syyskuussa yhteisessä tiedotustilaisuudessa, jossa Aterian asiakkuuspäälliköt ja tiimiesimiehet olivat paikalla vastaamassa pirkolaisten kysymyksiin. Avoin keskustelu hälvensi ennakkoluuloja ja poisti väärinkäsityksiä. Tilaisuudesta jäi puolin ja toisin hyvä fiilis, Alatalo toteaa. Uuden työpisteen sai valita kolmesta Kokki Mari Suova siirtyy Hatanpään koululta Hervannan ammattioppilaitokseen vuoden vaihteessa. Olihan se aika jännittävää, kun ensi kerran kuulin muutoksesta: olen ollut samassa talossa yksitoista vuotta. Missään vaiheessa ei kuitenkaan pelottanut, tiimiesimiehet ovat pitäneet meidät hyvin selvillä missä mennään. Saimme jokainen kolme vaihtoehtoa, joista valita mieleinen uusi paikka. Kävin tutustumassa jokaiseen ja valinta oli helppo: Hervannassa tunsi heti olevansa tervetullut porukkaan. Vaihtelu virkistää varmasti. Tuleva henkilöstöravintoloiden liikkeenluovutus tai yhden alueen kilpailutus ei vaikuta ruoka- ja puhdistuspalvelutyöntekijä Katja Heiskasen arkeen Nekalan palvelukeskuksen ravintolassa. Olen ollut aikaisemmin henkilöstöravintolassa töissä, joten tietysti vähän mietityttää vanhojen työkavereiden puolesta. Moniarvoinen yhteistyöprojekti juhlii 10-vuotista taivaltaan TEKSTI RUUSA GAWAZA Tampereen ja sen tansanialaisen ystäväkaupungin Mwanzan yhteistyöhanke on innostanut monet kaupungin yksiköt mukaan toimintaan. Asiantuntijavaihto-ohjelma on tuonut kaupungin työntekijöitä Mwanzasta Tampereelle tutustumaan niin suomalaiseen koulujärjestelmään, kaupungin hallintoon, ympäristön tilan hoitoon kuin palolaitoksen toimintaakin. Vastaavasti myös tamperelaiset työntekijät ovat vuosien varrella päässeet tutustumaan Mwanzan kaupungin toimintaan. Tampereen ja Mwanzan yhteistyö alkoi 1980-luvulla, mutta varsinainen yhteistyöhanke on ollut toiminnassa vuodesta 2002 lähtien. Tänä syksynä on juhlittu hankkeen 10-vuotista taivalta. Hanketta koordinoiva Kestävä yhdyskunta -yksikkö kokosi 10-vuotisjuhlan kunniaksi juhlajulkaisun, joka kertoo tarinoiden ja kuvien kautta yhteistyön vaiheista. Teoksessa on haastateltu hankkeessa aktiivisesti mukana olleita kaupungin työntekijöitä, jotka kertovat omia kokemuksiaan Mwanzasta ja yhteistyöstä. MARCO OEY Mwanzalaiset oppilaat innostuivat poseeraamaan Igoman koulussa. Tampereen ja Mwanzan välisen yhteistyön tavoitteena on edistää kestävää kehitystä, kansalaisten osallistumista kaupungin hallintoon, hyvää hallintoa, kulttuurivaihtoa, ja kaupunkien työntekijöiden asiantuntemuksen ja teknisen osaamisen kehittämistä. Hankkeen aikana on järjestetty monia koulutuksia, joiden avulla on pyritty kehittämään Mwanzan palvelutarjontaa. Tampereen kaupungin eri yksiköt ovat puolestaan kasvaneet yhteistyön myötä kansainvälisemmiksi ja kulttuurien välinen ymmärrys on lisääntynyt. Erityisesti perusopetuksella ja päivähoidolla, aluepelastuslaitoksella sekä ympäristönsuojeluyksiköllä on ollut aktiivinen rooli hankkeessa ja myös valtuustoyhteistyö on ollut aktiivista. Opettajat, palomiehet, eri yksiköiden virkamiehet sekä valtuutetut ovat jakaneet osaamistaan ja kokemustaan hankkeessa. Osallistuminen on usein ollut vapaaehtoista ja sitä on tehty suoraan sydämestä. Hanke on osa Ulkoasiainministeriön rahoittamaa ja Kuntaliiton koordinoimaa pohjoisen ja etelän yhteistyöohjelmaa. VILKKU 7 / 2012 17

Momu järjestää edelleen museotutustumisia Valtakunnallinen Avara museo -hanke keskittyi kolmen vuoden ajan aikuisille suunnattuun museopedagogiikkaan. Moniääninen museo Momu toimi Tampereen kaupungin museopalveluissa kulttuurikasvatusyksikkö Taiten hankkeena kohderyhmänään erityisesti aikuiset maahanmuuttajat. Momun museokurssilla oli noin 10 osallistujaa, jotka sitoutuivat toimintaan tosissaan. Hankkeen tavoitteena on ollut saada asiak kaan ääni kuuluville, joten opastukset ja toiminta ovat enimmäkseen olleet maahanmuuttajataustaisten kurssilaisten tekemää. Kurssilaiset ovat tehneet myös hyvää palautetta saaneita yleisöopastuksia erityi sesti Muusikot satsaavat jalkapalloon Filharmonian ja konservatorion muusikot saivat talvisen jalkapalloturnauksensa vieraiksi Turun kaupunginorkesterin ja Kansallisoopperan Helsingistä. Kansallisooppera voitti leikkimielisen turnauksen. Kuulimme turnauksen jälkeen, kuinka kova Helsingin harjoitustahti on. Oopperan henkilöstöllä on kaksi vuoroa viikossa jalkapalloa ja kaksi vuoroa jääkiekkoa. Meillä on kerran viikossa jalkapalloa ja kerran jääkiekkoa, joten kirimistä vielä on, jos haluamme tosissamme haastaa pääkaupunkiseudun jengin, kertoo Kalle Marttila Filharmoniasta. Hyvä alku harjoittelun tiivistämiselle on se, että marraskuun lopusta alkaen tamperelaismuusikot ovat saaneet harjoitella sisätiloissa Pirkkahallissa. Loka- ja marraskuun aikana pelattiin vaihtelevissa säissä, kuten muusikkojen turnauksessakin. Pyynikin urheilukentällä oli muutama sentti lunta, joten pelit aloitettiin harjaamalla ensin rajaviivat näkyviin kentältä lumen alta. 18 VILKKU 7 / 2012 taidemuseossa. Muun muassa suomea toisena kielenään opiskelleet ja heidän opettajansa olivat aktiivisesti mukana Momun toiminnassa. He osallistuivat opastuksiin Luonnontieteellisessä museossa, Vapriikissa ja taidemuseossa. Muumilaaksossa ja Amurin työläismuseokorttelissa järjestettiin teemapäiviä sekä Rupriikissa kaikille suunnattuja työpajoja. Vaikka hanke päättyy kaupungin rahoituksen avulla, Momun toiminta on mahdollista tulevanakin vuonna. Momu järjestää vapaamuotoisia museotutustumisia kaikille museoasiakkaille ja keskittyy erityisesti maahanmuuttajien erityisryhmien museopalveluihin. Petri Mäkiharju (kontrabasso), Antti Hirvonen (pasuuna), Lauri Lehtonen (apulaisintendentin sijainen, henkilökunnanjärjestäjä) ja Niko Ronimus (lyömäsoittimet) pelaavat tamperelaismuusikkojen joukkueessa. Kenttää ei lähdetty kolaamaan, sillä se todettiin hyödyttömäksi heti alkuunsa, joten pelasimme hangessa, selvittää Kalle Marttila. Maa oli todella liukas, mutta loukkaantumisilta vältyttiin. Peleihin saatiin värvättyä myös tuomarit, joten kovin suuria tulkinnanvaraisia tilanteita ei erimielisyyksien takia myöskään tullut. Pelikentän kunto vaikutti kunkin joukkueen pelitaktiikkaan huomattavasti, sillä pallo pomppi eri tavalla totuttuun verrattuna, ja pelaajien liikkeellelähtö ja pysähtyminen oli paljon hitaampaa kuin sulalla kentällä. Peli oli välillä melkoista häsläämistä. Tosin tilanne oli sama kaikille, joten voihan olla, että tilanne jopa pienensi tasoeroja joukkueiden välillä, Kalle Marttila arvelee. Voittajajoukkueelle eli Kansallisoopperalle jaettiin pelien jälkeen Filharmonia-pokaali. Turnaukseen osallistui 18 tamperelaispelaajaa. Viikoittaisissa harjoituksissa käy vaihtelevasti hiukan yli tai alle 10 pelaajaa. SUSANNA LYLY Arvonlisäverokannat muuttuvat tammikuun alussa Hallituksen esityksen mukaan kaikki arvonlisäverokannat nousevat yhdellä prosenttiyksiköllä 1.1.2013 alkaen, jolloin esimerkiksi yleinen arvonlisäkanta nousee 23 prosentista 24 prosenttiin. Uusia arvonlisäverokantoja sovelletaan, kun veron suorittamisvelvollisuus syntyy 1.1.2013 tai sen jälkeen. Ennen lain voimaantuloa kertyneisiin ennakkomaksuihin sovelletaan aikaisempaa lainsäädäntöä. Sisällöllistä muutosta arvonlisäverolakiin ei ole tulossa. Uusia ja vanhoja arvonlisäverokoodeja käytetään vuoden vaihteessa jonkin aikaa samanaikaisesti, kun tapahtumia kirjataan sekä vuodelle 2012 että vuodelle 2013. Tositemerkintöjen ja arvonlisäverokoodien oikeellisuuden tarkastaminen vuoden vaihteessa edellyttävät erityistä huolellisuutta. Muutos koskee erityisesti osto- ja myyntilaskujen sekä tieto- ja kassajärjestelmien kanssa työskenteleviä henkilöitä. Ostolaskuja vastaanotettaessa, laskuja lähetettäessä ja muita tositteita annettaessa ja vastaanotettaessa on varmistettava, että tositteella oleva arvonlisävero on merkitty oikein. Ostolasku tulee palauttaa ja pyytää uusi korjattu lasku, ellei arvonlisävero tai verottomuuden peruste ole laskussa merkitty oikein. Yksiköissä pitää varautua sisäiseen tiedottamiseen ja toimintaohjeiden päivittämiseen. Verohallinnon ohjeita verokantojen voimaantulosäännöksistä täytyy noudattaa. Lisätietoja ja ohjeet Loorasta: Etusivu > Talous ja hankinnat > Alv-kantojen muutos 1.1.2013 ja ts. laskentasuunnittelija Helinä Opas, puh. 040 806 2424 tai alanumero 33952 KIITOKSIA Lämmin kiitos Halon johdolle ja työntekijöille eläkejuhlista ja lahjoista sekä puhelinpalvelun tytöille yllätysjuhlista ja muistamisista. Doris Tallqvist Kiitokset työtovereille 24 vuoden an toi sasta yhteistyöstä ja mieleenpainuneista muistamisista eläköitymiseni hetkellä. Lasse Eskonen Kiitän yhteistyöstä teitä kaikkia, joiden kanssa olen työskennellyt kotipalvelun ja perheiden auttamiseksi melkein 40 vuotta. Kiitos myös mieleenpainuneista eläkejuhlista ja muistamisista. Sirpa Järvinen

O s j ä t n nk Tiesitkö, että Osuuspankki on suomalainen pankki, jonka omistavat sen asiakkaat. Osuuspankin omistajajäsenenä olet yksi pankkisi omistajista. Jäsenyyden myötä sinulla on mahdollisuus hyötyä pankkisi ja koko OP-Pohjola-ryhmän parhaista eduista. Omistajajäsenenä voit myös osallistua pankin hallintoon ja päätöksentekoon. T j s d e j ä e ja T k ng ön k ä e Maksuton päivittäisasiointi 12 kk (tili, kortti, verkkopalvelu, verkkotiliote) Maksuton maksupalvelu 6 kk Määräaikainen tili 6 kk, korko 1,00 % p.a. (minimi-/maksimitalletus 5 000-50 000 euroa) Meillä voit hoitaa kaikki pankki- ja vakuutusasiat kerralla kuntoon. Soita ja varaa aika numerosta 010 254 6011 tai jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa op.fi/tampere, niin me otamme yhteyttä sinuun. Yhteyspäällikkö Mervi Kallio T l O n n! Yhteyspäällikkö Mervi Kallio Yhdessä hyvä tulee. www.facebook.com/tampereenseudunop VILKKU 7 / 2012 19

Joulutorin herkkuja saa myös Hämeenkadun puolelta Tänä vuonna joulutorin myyntikojut avaavat ensimmäistä kertaa luukkunsa Hämeenkadun puolelle. Neljästä mökistä myydään kadulla helposti syötävää kalaa, lämpimiä omenoita kastikkeiden ja strösseleiden kera, suolaisia ja makeita kreppejä sekä vohveleita. Saksalaisia vohveleita tarjoillaan joulutorilla enimmäistä kertaa. Torin puolella myydään saksalaisia manteleita, bratwurstia ja muita herkkuja, kertoo joulutorin tuottaja Rami Lehtinen. Joulutorin täyttää 50 mökkiä, joista voi ostaa ruoan lisäksi käsityöläisten tuotteita ja ravintolasta hehkuviiniä. Torille pääsee tänä vuonna peräti viiden portin kautta. Kaksi niistä on uusia, mutta perinteisten porttien näköisiä. Joulutorin avaa pormestari Timo P. Nieminen yhdessä Saksan suurlähettilään Dr. Thomas Götzin kanssa 5.12. kello 17. Avajaisissa laulaa Piccolon kamarikuoro solistinaan Joel Hallikainen. Hatanpään lukiolaiset järjestävät torille ohjelmaa joka päivä. Historian siipien havinaa ja jatkuvuutta on luvassa näytelmäsarjalla, jota esitetään joka vuosi jouluun 2016 saakka. Tämän vuoden esityksissä nähdään tamperelaista joulun viettoa sadan vuoden takaa. Lukiolaiset tuovat torille myös hevitiernapojat sekä laulu- ja askarteluiltoja. Viime vuonna torille tupsahtaneet tontut saapuvat tänäkin vuonna Tampereen ammattiopistosta. Tontut tarttuvat rivakasti töihin niin kuin tonttujen kuuluukin. Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijat tulevat puolestaan auttamaan tekniikassa, tuotannossa ja sosiaalisen median parissa. Joulutori on avoinna Keskustorilla 5. 23.12. joka päivä klo 10 19. Lisätietoja: http://tampereenjoulutori.fi Hae kehittäjäpalkintoa itsellesi tai muille Kaikki kaupungin työntekijät voivat hakea ensi keväänä myönnettävää kehittäjäpalkintoa. Hakijana saa olla yksittäisen henkilön lisäksi työyhteisö tai organisaatiorajat ylittävä työryhmä. Palkinto on mahdollista niin ikään myöntää työyhteisölle, työryhmälle tai yksittäiselle työntekijälle. Hakemuksessa kannattaa kuvata asia ja sen hyödyt mahdollisimman selkeästi ja tiiviisti arvioinnin helpottamiseksi, sanoo henkilöstösuunnittelija Satu Koski. Kehittäjäpalkinto jaetaan ensimmäistä kertaa asiakaslähtöisyys- ja työyhteisö-sarjoissa. Asiakaslähtöisyys-sarjassa mukana ovat palvelujen parantamiseen tähtäävät ideat ja toimenpiteet. Työyhteisö-sarjaan kuuluvat hyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämiseen ja parantamiseen liittyvät ideat ja toimenpiteet. Kehittämisrahaa voidaan jakaa harkinnanmukaisia summia. Jaossa on 20 000 euroa, mutta 500 euron alarajaa ei enää ole. Muutoksen ansiosta työsuojelu- ja terveysjaoston nimittämä palkintoraati voi miettiä vapaammin palkintoja myös pienille ideoille. Tämä mahdollistaa entistä useamman idean palkitsemisen, kertoo Satu Koski. Palkitut ideat, menetelmät ja hankkeet esitellään Vilkussa. Kehittäjäpalkinnon 2013 hakuaika kestää 18.1. saakka. Lisätietoja Loorasta: https://www.loora.fi/kehittajapalkinto tai satu.koski@tampere.fi tai 040 801 6236, 31236.