\F POLIISI POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU TOIMINTAKERTOMUS POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU Polisyrkeshogskolan
Sisältö 1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN 4 2 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUDESTA 5 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 7 3.1 OPETUS JA OPPIMINEN 7 3.1.1 Opetuksen ja oppimisen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen 8 3.1.2 Opetuksen ja oppimisen toiminnallinen tehokkuus 1 3.1.3 Opetuksen ja oppimisen tuotokset ja laadunhallinta 12 3.2 TUTKIMUS 15 3.2.1 Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen 15 3.2.2 Toiminnallinen tehokkuus 16 3.2.3 Tuotokset ja laadunhallinta 17 3.3 MUSEOTOIMINTA 18 3.4 KEHITTÄMINEN 19 3.4.1 Kehittämisen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen 19 3.4.2 Kehittämisen toiminnallinen tehokkuus 2 3.4.3 Kehittämistoiminnan tuotokset ja laadunhallinta 2 3.5 YHTEISET PALVELUT 21 3.5.1 ICTpalvelut 21 3.5.2 Materiaalipalvelut ja toimitilat 21 3.5.3 Viestintä 21 3.5.4 Sisäinen valvonta: sisäinen tarkastus ja laillisuusvalvonta 22 3.5.5 Tietoturvallisuuden ja tietosuojan valvonta 23 3.5.6 Kansainvälinen toiminta 23 4 TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS 23 4.1 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus 23 4.2 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulos ja kannattavuus 25 5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 26 5.1 Organisaation kehittäminen 26 5.2 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 27 6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI 32 6.1 Rahoituksen rakenne 32 6.2 Talousarvion toteutuminen 33 6.3 Kokonaiskustannukset 37 7 KOKONAISARVIOINTIEN TULOKSET 39 8 HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITUS 4
Taulukot Sivu Taulukko 1 Tuottavuusmittarit 1 Taulukko 2 Taloudellisuusmittarit 11 Taulukko 3 Suoritteet 12 Taulukko 4 Kirjaston ja tietopalvelun suoritteet 13 Taulukko 5 Yhteenveto poliisin perus ja amktutkintojen koulutusmääristä ja poliisimiesten poistumasta vuosina 212 13 Taulukko 6 Koulutukseen hakeneet, valitut ja aloittaneet 213 13 Taulukko 7 Suoritteiden laatu 14 Taulukko 8 Tutkimuksen tuottavuus 16 Taulukko 9 Tutkimuksen suoritteet 17 Taulukko 1 Tutkimuksen suoritteiden laatu 17 Taulukko 11 Poistatin käyttäjäsessiot ja tietopyynnöt 18 Taulukko 12 Museotoiminnan suoritteet 18 Taulukko 13 Salkkuryhmälle tulleet projektiehdotukset tyypeittäin (kpl) 2 Taulukko 14 Mediaseuranta 22 Taulukko 15 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet. 23 Taulukko 16 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet...24 Taulukko 17 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma 25 Taulukko 18 Henkilötyövuodet 213 27 Taulukko 19 Henkilötyövuodet 27 Taulukko 2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä ja muutosprosentit 31.12 28 Taulukko 21 Naisten ja miesten %osuus henkilöstöstä henkilöryhmittäin 31.12 28 Taulukko 22 Henkilöstön keskiikä sukupuolen mukaan 31.12 29 Taulukko 23 Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan 31.12 29 Taulukko 24 Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan 31.12 3 Taulukko 25 Koulutus ja osaamisen kehittäminen 3 Taulukko 26 Työterveys ja työhyvinvoinnin edistäminen 31 Taulukko 27 Sairauspoissaolot 31 Taulukko 28 Henkilöstön lähtövaihtuvuus ja muu poistuma 32 Taulukko 29 Henkilöstön tulovaihtuvuus ja muusta syystä tulleet 32 Taulukko 3 Käytettävissä ollut rahoitus vuosina 214 33 Taulukko 31 Talousarvion toteutuminen 33 Taulukko 32 Talousarvion toteutuminen tuottoja menoryhmittäin vuosina 213 34 Taulukko 33 Vuosien 213 kustannusraportti 37 Taulukko 34 Tuottoja kululaskelma 213 38 Kuvat Kuva 1 Menojakauma vuonna 35 Kuva 2 Kokonaismenojen kehitys vuosina 213 35 Kuva 3 Tuottojen kehitys vuosina 213 36
1 JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) vuodelle oli tunnusomaista uusimuotoisen, poliisi (AMK) tutkintoon johtavan peruskoulutuksen vakiintuminen. Koulutukseen valittiin neljässä erässä yhteensä 226 opiskelijaa. Samalla aiemman koulutusjärjestelmän mukaiset perustutkintoopinnot jatkuivat normaalisti, ja vuoden kuluessa valmistui 174 poliisin perustutkinnon suorittanutta. Poliisin perustutkintokoulutus toteutetaan laatutavoitteiden mukaisesti vuoden 216 huhtikuuhun asti. Poliisipäällystön tutkinnon Bopintoja suorittaville opiskelijoille on annettu tukea erityistoimin siten, että opinnot on mahdollista suorittaa viimeistään vuonna 217. Polamkin hallitus vahvisti uuden koulutusjärjestelmän mukaisten päällystö ja alipäällystökoulutusten valintaperusteet ja opetussuunnitelmat vuoden kuluessa. Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot aloitettiin lokakuussa. Ylempään AMK tutkintoon johtavien opintojen opiskelijavalinnat tehtiin samoin lokakuussa, ja tutkinnon opetus alkaa vuonna 216. Oppilaitos jatkoi poliisin viimeisimmän hallintorakenneuudistuksen, ns. PORA III hankkeen, toteuttamista. Toteutukseen sisältyvät henkilöstövähennykset tehtiin täysin suunnitelman mukaisesti, ja toimintavuoden kehysrahoitteinen henkilötyövuositoteuma oli 197,3 htv eli 6,1 htv edellisvuotista vähemmän. Vähennys toteutettiin edelleen kokonaan ns. luonnollisen poistuman avulla. Loppukesästä alkaen voimakkaasti kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä edellytti poliisilta toiminnallisia uudelleenkohdennuksia, minkä vuoksi pääosa loppuvuoden täydennyskoulutuksesta peruutettiin. Tämä luonnollisesti vaikutti negatiivisesti täydennyskoulutuspäivien toteumaan toimintavuonna. Polamkin tutkimusaloiksi on määritelty Poliisin työ ja organisaatio, Poliisitoiminta sekä Poliisi yhteiskunnassa. Tutkinnuslinjauksissa on täsmennetty pitkän aikavälin tavoitteet tutkimusohjelmatyölle, projektitoiminnalle, yhteistyölle ja tiedontuotannolle. Tutkimusjulkaisuja tuotettiin hieman tavoitetta enemmän, 43 kappaletta. Tutkimukselle oli tunnusomaista edelleen kasvanut kansainvälisinä konsortioina toteutettujen hankkeiden määrä. Yhteisrahoitteisten tutkimus, kehitys, innovaatio ja kapasiteetin kehittämishankkeiden kokonaisrahoitus oli lähes 1,1 miljoonaa euroa. Kansainväliseen poliisitoiminnan osaamisvientiin Polamk on osallistunut hankkeissa, joiden kokonaishankerahoitusarvo (kaikki partnerit yhteensä) on yli 18,5 M. Kohdemaina ja rahoituslähteinä ovat Kosovo (EU tvvinning), Tunisia (UM IKIrahoitus) sekä Kiina (EU:n komission erillishanke). Polamkin henkilöstön jaksaminen ja työilmapiiri ovat säilyneet muutosprosessien keskellä hyvällä tasolla. Työtyytyväisyysindeksi oli 3,4 sekä miehillä että naisilla. Edellisessä, vuonna 212 toteutetussa mittauksessa naisten työtyytyväisyysindeksi oli 3,4 ja miesten 3,6, joten viimemainittujen osalta indeksi on hieman laskenut.
Polamkin kokonaismenot olivat 26 98 56 eli,8 % edellisvuotista enemmän. Tuotot kasvoivat edellisvuodesta yli puoli miljoonaa euroa ja niiden yhteismäärä 2,58 M ylitti etuajassa PORA III hankkeessa vuodeksi 216 asetetun tuottotavoitteen. Vastaavasti kokonaismenoissa budjettirahoituksen määrä väheni 1,3 %. Tässä toimintakertomuksessa Polamkin toiminta raportoidaan soveltuvin osin tulossopimukseen kirjattujen tulostavoitteiden mukaisena. Tulostavoitteet on kirjoitettu tekstissä kursiivilla. 2 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUDESTA Poliisiammattikorkeakoulu on Suomen ainoa nimenomaan poliiseja kouluttava oppilaitos. Tutkinto ja täydennyskoulutuksellaan se varmistaa, että poliisilla on visionsa mukaisesti sille säädettyihin tehtäviin tarvittava ammattiosaaminen, sekä ominaisuuksina palvelualttius, luotettavuus ja yhteistyöhakuisuus niin yksittäisellä poliisimiehellä kuin koko hallinnolla. Johtamiskoulutuksella myötävaikutetaan siihen, että poliisitoimi on organisoitu tehokkaasti ja sitä johdetaan hyvin. Näin poliisikoulutus ylläpitää kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja poliisia kohtaan tuntemaa luottamusta sekä myötävaikuttaa poliisitoimen tehokkuuteen. Polamkin uudessa strategiassa korostuvat verkostoyhteistyö ja oppilaitoksen oman osaamisen tarjoaminen yhteiskunnan käyttöön: Mitä teemme ja miksi Potitsiammattikorkeakoohi kouluttaa Suomen poliisit ia varmistaa siten petiisi" korkean ammattitaidon ja arvostuksen Oppilaitos tuottaa tutkittua tietoa pofcisitoimen yhteiskunnan turvaiisuuden sa korkeakouluopetuksen kehittämiseen Oikeudanmukaicuu Pokistajnmattikorkeakouki kohtelee opiskellaan ja henkilöstöään o*eodenmukaisesti ja kunnioittavasti Koulutuksen tavoitteena on tuottaa eettisesti korkeatasoista pohisihenk kostoa Poh«iamman*orteafcoulu on oppiva organisaatio joka arvostaa jatkuvaa osaamisen kehittämistä kaikessa!o#ntnnassaan ja tukee sen avuta koko px*rsiorganisaatton kehitystä Vahvat kumppanuudet jaettu koulutusvastuu monenkeskinen tutkimusyhteistyö Laaja yhteiskuntavastuu Jatkuva arviointi terve rtsekrtitlisyys monipuoliset meneteknat arvtomtitutoksfsta kehittämiseen Palveluperiaate Pohrsiammattikorkeakouki tavoatetee korkeaa asiakastyytyväisyyttä ia vaikuttavuutta Yhteistyökumppanit ovat oppilaitoksen voimavara Yhteistoiminnassa haetaan pitkäkestoisia kumppanuuksia Henkrioston hyvinvointi Pobisiammattikorkeakouki tukee henkdostonsa hyvinvointia taijoamala merkityksefcsia työtehtäviä ja kehrttyrnismahdolbsu uksia seka vahvistamalla positiivista ja vuoro vaikutteista työyhteisöä Poliisin koulutusrakenneuudistuksen mukainen amktasoinen peruskoulutus käynnistyi elokuussa 214, ja se vakiinnutettiin vuoden kuluessa. Ensimmäiset poliisi (AMK) tutkintoopiskelijat lähtivät joulukuussa harjoittelujaksolleen poliisilaitoksiin.
Koulutusrakenneuudistuksen mukaisten uusien alipäällystö ja päällystökoulutusten opetussuunnitelmat valmistuivat toimintavuoden kuluessa. Kuten jo neljänä edeltävänä vuonna, myös vuoden aloittaneiden opiskelijoiden määrä (226) oli selvästi poliisihenkilöstön laskennallista poistumaa pienempi, samoin valmistuneiden määrä (174). Tämä oli havaittavissa myös poliisiksi koulutettujen työllisyystilanteesta: työttömänä oli 15.12. ainoastaan 22 poliisin perustutkinnon suorittanutta eli noin,3 % poliisihenkilöstön määrästä. Tilanne on haasteellinen, mikäli poliisihenkilöstön määrän väheneminen päätetään katkaista. Tähänastisista aloituspaikkojen määriä koskevista päätöksistä seuraa, että vuosittain valmistuvien poliisien määrä alkaa vastata poistumaa vasta aikaisintaan vuonna 219. Poliisin perustutkintokoulutuksen vaikuttavuusarviointiraportti valmistui kevätkaudella. Sen mukaan koulutuksen työelämävastaavuus on pääosin hyvä, mutta valmistuneet arvioivat työllisyystilanteen epävarmuuden merkittäväksi negatiiviseksi tekijäksi. Kuten edellä todettiin, tilanne parani merkittävästi jo raportin valmistumisajankohdasta vuoden loppuun mennessä. Polamkin tutkimustoiminta suuntautuu entistä painokkaammin poliisin toimintaympäristöön, toimintaan ja organisaatioon. Tutkimusyhteistyötä eri korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa on laajennettu erityisesti EUrahoitteisten tutkimushankkeiden konsortioissa, joista osassa Polamk toimii koordinaattorina. Tutkimusjulkaisuja tuotettiin sekä omiin julkaisusarjoihin että kansainvälisiin vertaisarvioituihin sarjoihin. Polamkin tutkimusja kehittämishankkeiden kuvaukset julkaistaan verkkoosoitteessa www.polamk.fi/tki/proiektihaku, ja julkisilla verkkosivuilla on myös mahdollista tehdä projektiehdotuksia (www.polamk.fi/tki/ehdota projektia). Euroopan poliisiakatemia CEPOLin toiminnassa Polamk jatkoi aktiivisena: vuoden kuluessa järjestettiin kuusi asiantuntijakurssia. Toimintavuoden alussa Polamk hyväksyttiin myös Euroopan turvallisuus ja puolustusakatemian (European Security and Defence College, ESDC) jäseneksi. Polamk sai välittömästi tarjouksen järjestää ESDC:n High Level Coursen yhden moduulin Tampereella keväällä 216, ja aloitti kurssin valmistelut. Suomalaisen korkeakouluyhteisön jäsenenä Polamk hyödyntää yhteistyösuhteitaan koulutuksen ja sisäisten toimintojen vertailukehittämisessä. Tässä tarkoituksessa Polamk on toimintavuoden kuluessa ollut aktiivinen mm. ammattikorkeakoulujen yhteistyöorganisaation ARENEn TKltoiminnan kehittämisessä sekä neljän tamperelaisen korkeakoulun Unipoliyhteistyössä. 199luvun lopulta asti jatkunut tiivis yhteistyö Tampereen yliopiston kanssa jatkui vakiintuneesti. Tampereen teknillisen yliopiston kanssa aloitettiin uusi yhteistyöhanke, kun sen täydennyskoulutuskeskus Edutech ja Polamk käynnistivät poliisin uuden strategisen johtamisen ohjelman Executive MBA in Policing. Polamk on lisännyt myös julkista näkyvyyttään. Koulutusuudistus, tutkimushankkeet ja raportit sekä Polstattietopalvelun mediapalvelu ovat nostaneet Polamkin julkisuuteen. Mediaseurannassa osumien määrä kasvoi vuoden 214 hieman alle tuhannesta vuoden yli 12:an. Sosiaalisessa mediassa Polamkilla on lähes tu 6
hat Twitter ja yli 3 Instagramseuraajaa. Polamkfi internetsivujen käyntien määrä on kasvanut vuodesta toiseen, ja ylitti 3. vuonna. Vuonna 212 aloitettu, yleisölle suunnattu Hervannan johtamisaamut seminaarisarja jatkui kuudella aamuseminaarilla. Polamkin ulkopuolisten osallistujien määrä on vakiintunut lähes 15 tasolle. Poliisimuseo on merkittävä poliisitiedon välittäjä. Se saavutti vuonna uuden kävijäennätyksen 26. vierailijalla. 3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 3.1 OPETUS JA OPPIMINEN Toimintavuoden aikana koulutusrakenneuudistuksen toteutus eteni niin, että elokuussa 214 aloittaneet ensimmäiset poliisi (AMK) tutkinnon opiskelijat aloittivat ammatillista osaamista edistävän harjoittelun joulukuussa. Uusimuotoinen alipäällystökoulutus käynnistyi lokakuussa poliisialipäällystön erikoistumisopintojen muodossa ja tammikuussa 216 alkavaan poliisi (ylempi AMK) tutkintoon ja siihen johtavaan poliisi (AMK) muuntokoulutukseen tehtiin opiskelijavalinnat lokakuussa. Uusi strategisen johtamisen koulutusohjelma Executive MBA in Policing käynnistyi syksyllä yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Edutechin kanssa. Koulutuksen laajuus on 8 opintopistettä. Maisterikoulutusta koskeva yhteistyösopimus Tampereen yliopiston kanssa irtisanottiin joulukuussa päättymään irtisanomisajan jälkeen 31.12.217. Irtisanomisesta huolimatta Tampereen yliopisto toteuttaa aiempaan tapaan opiskelijavalinnan turvallisuushallinnon maisteriohjelmaan vielä keväällä 216 ja 217. Ammattitaitoa ylläpitävän ja täydentävän kurssitoiminnan toteutukseen vaikutti merkittävästi syksyllä voimakkaasti lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä. Poliisihallituksen linjauksen mukaan kursseja ja koulutustilaisuuksia peruutettiin ja lykättiin myöhemmin toteutettavaksi, jotta kasvaneeseen työmäärään kyettiin vastaamaan ja operatiiviseen toimintaan oli mahdollista keskittää enemmän voimavaroja. Syksyllä Tornioon perustetun järjestelykeskuksen toimintaa tuettiin lähettämällä paikalle poliisin perustutkintoa suorittavia kenttätyöjaksolla olleita nuoremman konstaapelin määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettyjä henkilöitä. Tutkinnon loppuvaiheen opintojen toteutussuunnitelmia muokattiin tarvittavassa laajuudessa. Myös poliisialipäällystön erikoistumisopintojen opiskelijoita käytettiin valmiusryhmärotaation henkilöstövoimavarana. Valmisryhmien lähettämistä jatkettiin vuoden 216 puolelle.
3.1.1 Opetuksen ja oppimisen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu tukee koulutustoiminnallaan poliisin yksiköiden strategisen analyysin osaamistason kasvattamista ja omalla toiminnallaan mahdollistaa strategisten analyysien käytön yksiköiden tavoitteen asettelussa ja päätöksenteossa keskeisimpien turvallisuuden kehittämistarpeiden identifioimiseksi ja strategisten kumppanuuksien luomiseksi niihin vastaamiseksi. Poliisiammattikorkeakoulu vastaa strategisen analyysin menetelmien kehittämisestä. Polamk on ottanut analyysiosaamisen kehittämisen tarpeen huomioon AMK ja YAMKkoulutuksen opetussuunnitelmissa, uuden embakoulutuksen suunnittelussa sekä tutkimuksessa ja näiden lisäksi tietojohtoisen poliisitoiminnan kehittämisprojektissa laadittiin selvitys, jota voidaan käyttää toiminnan jatkokehittämisessä. Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu huomioi uudet tietojärjestelmät tutkintoja täydennyskoulutuksessa. Uudet tietojärjestelmät on huomioitu siltä osin kuin se on ollut mahdollista, koska tietojärjestelmien käyttöönotto on osin viivästynyt. Viesti, johtokeskus sekä hätäkeskuskoulutuksen opetustilojen käyttö ja uudistamissuunnitelma vuosille 216 22 (ns. ViJoHä hanke) avulla päivitetään myös tietojärjestelmät uudistusten edellyttämälle tasolle vuosien 216 ja 217 aikana. Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu osallistuu yhteiseen koulutusrakenteiden arviointityöhön. Tulossopimukseen kirjatulla tavoitteella tarkoitetaan ns. Merger tutkimusta (Joanna Kalalahti ja Vesa Huotari: Yhtenäisen koulutusrakenteen edellytykset, hyödyt ja haitat SM:n hallinnonalalla), joka on toteutettu ja luovutettu työn tilaajalle sisäministeriölle. Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu tukee omilla toimenpiteillään ennalta ehkäisevän strategian toteutumista sekä vastaa osaamisen kehittämisestä ennalta estävän toiminnan osalta. Polamk on edustettuna toukokuussa asetetussa Poliisin ennalta estävän toiminnan (EET) valtakunnallisessa ohjausryhmässä (varsinainen jäsen ylikomisario Matti Hanti ja varajäsen ylikomisario Jussi Hakaniemi). Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata ja valvoa poliisin ennalta estävän hankekokonaisuuden etenemistä ja varmistaa poliisin ennalta estävän toiminnan kehittämistä ja yhtenäistämistä sekä hyvien käytäntöjen hyödyntämistä ja edelleen kehittämistä paikalliset olosuhteet huomioiden. Käytännössä Polamk toimii EETstrategian toimeenpanosuunnitelmassa oppilaitokselle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tulostavoite: Osallistutaan poliisin ikäohjelman valmisteluun. Polamkin asiantuntijoita on nimetty ikäohjelman alaryhmiin seuraavalla tavalla: henkilöstöjohtaminen / Juha Vuorela, Urasuunnittelu / Petri Alkiora ja Marko Hiltula ja Työterveys ja toimintakyky / Tiina Koivuniemi. 8
Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu laatii poliisin talous ja henkilöstöhallinnon henkilöstön koulutussuunnitelman ja esityksen toteutustavasta. Tämän avulla Poliisiammattikorkeakoulu yhdessä Poliisihallituksen kanssa varmistaa yksiköiden talousennusteiden yhtenäisyyden ja läpinäkyvyyden. Koulutussuunnitelmaa koskeva luonnos on valmistunut ja sen toteuttaminen voidaan aloittaa vuoden 217 alussa. Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu laatii yhdessä Poliisihallituksen kanssa esityksen poliisikoirien valtakunnallisesta erikoiskoulutuksen lukumääristä. Tämän avulla Poliisiammattikorkeakoulu yhdessä Poliisihallituksen kanssa varmistaa poliisikoiratoiminnan tehokkuuden, valtakunnallisen kattavuuden ja riittävän toimintavalmiuden. Selvitys on tehty ja muistio havainnoista on luovutettu Poliisihallitukselle. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa poliisikoiratoiminnan nykytilanne ja kehittämistarpeet poliisin hallintorakenneuudistuksen (Pora III) jälkeen. Uudistuksessa poliisilaitosten määrää vähennettiin 1.1.214 alkaen, jolloin toiminta alueellinen poliisitoiminta keskitettiin yhteentoista poliisilaitokseen. Muistio on tarkoitettu vain sisäiseen käyttöön. Poliisiammattikorkeakoulun omat tulostavoitteet: Poliisin osaamisen kehittämisen strategia jalkautetaan yhdessä Poliisihallituksen ja poliisiyksiköiden osaamisen kehittämisen vastuuhenkilöiden kanssa. Osaamisen kehittämisen strategian valmistuminen on siirtynyt vuoteen 216. Luodaan tietojärjestelmävalmiudet ja määritellään oppimisympäristöt, joilla Poliisiammattikorkeakoulu tukee poliisiyksiköiden henkilöstön osaamisen ylläpitoa elinikäisen oppimisen ja osaamisen johtamisen toimintamallien edellyttämällä tavalla. Verkkoopetusta toteutetaan sekä TUVE että oppilaitosverkossa Moodlea ja Graniten tuottamaa alustaa hyödyntäen. Graniten verkkokurssit TUVEverkossa mahdollistavat koulutuksen suurille osallistujamäärille ja kurssialustaa voi hyödyntää myös tietopankkina suoritetun kurssin jälkeen, kunhan kurssisisällön ajantasaisuudesta kyetään huolehtimaan. Tetrasimkoulutusalustan kehitystyötä jatketaan. Polamkilla olevien koulutustapahtumien seuraaminen etäyhteydellä on jo usean koulutuksen osalta ollut käytössä ja tätä toimintamallia tullaan lisäämään. Luodaan riittävä työharjoittelun ohjaajaverkko ja koulutetaan ohjaajat amktutkinnon tavoitteita vastaavalle tasolle. Harjoittelun ohjaajien koulutustilaisuudet on toteutettu kaikilla poliisiasemania syksyn aikana. Koulutuksiin on osallistunut yli 4 poliisimiestä. Lisäksi poliisilaitoksille ja harjoittelua toteuttaville poliisiasemille on luotu yhdyshenkilöverkosto. Rekrytointi ja valinnat Poliisihallinnon valtakunnallisen opiskelijarekrytointisuunnitelman valmistuminen on siirtynyt vuoteen 216. Rekrytointitoimintaa on kehitetty opinnollistamalla opiskeli
joiden osallistuminen erilaisiin rekrytointitilaisuuksiin laatimalla niihin erityinen opintojakso. Alueellisesti toimiviin oppilaitosten opintoohjaajien yhdistyksiin on otettu yhteyttä ja heille ollaan valmiit sekä jakamaan tietoa että järjestämään vierailukäyntejä Polamkiin. Poliisin rekrytointiyhdyshenkilötoimintaa on kehitetty verkostoyhteistyönä. Helsingin poliisilaitos on aloittanut maahanmuuttajien suunnitelmallisen rekrytointitoiminnan ja sen tulokset kyetään hyödyntämään valtakunnallisesti. Tutkintokoulutusten (AMK ja ylempi AMK) sekä alipäällystön erikoistumisopintojen valintaperusteet on valmisteltu ja Polamkin hallitus on ne hyväksynyt. Haku ja valintamenettelyt on toteutettu suunnitelmien mukaisesti. Tutkintokoulutus Koulutusrakenneuudistuksen vielä aloittamatta olleet osat eli alipäällystölle tarkoitetut poliisialipäällystön erikoistumisopinnot aloitettiin 19.1. ja ylempään AMK tutkintoon johtavien opintojen opiskelijavalinnat tehtiin 12.1.. Ylemmän AMK tutkinnon opetus alkaa vuonna 216. Ensimmäiset eli elokuussa 214 aloittaneet AMK tutkintoa suorittavat opiskelijat lähtivät poliisilaitoksiin ammatillista osaamista edistävälle harjoittelujaksolle joulukuussa. Muu koulutus Muun koulutuksen toteuttamisessa keskeisin haaste toimintavuonna oli turvapaikanhakijoiden määrän suuri kasvu syksyn aikana. Poliisin operatiivisen toiminnan voimavaroja pyrittiin varmistamaan vähentämällä olennaisella tavalla ammattitaitoa ylläpitävää ja täydentävää koulutusta. Mainitun seikan lisäksi toimintaa haittasi kouluttajakorvauksen poistuminen 1.7. alkaen, mikä on huomattavasti vaikeuttanut käytännön kokemusta omaavien henkilöiden saamista oppilaitokseen tuntiopetustehtäviin. 3.1.2 Opetuksen ja oppimisen toiminnallinen tehokkuus 3.1.2.1 Tuottavuus Taulukko 1 Tuottavuusmittarit Tuottavuusmittarit 213 214 Tavoite Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet / opettajien kokonaishtv 373 191,9 33 297,9 Tavoiteajassa valmistuneet, % Perustutkintokoulutus Alipäällystökoulutus Poliisipäällystön tutkinto (Aopinnot) Poliisipäällystön tutkinto (AMK) 98,4 1 1 81,2 94,7 1 96,7 97 98,8 5 Tietolähteet: Primus, Kieku, Mimosa 1
Poliisi (AMK) tutkinnon aloittaneiden opiskelijoiden määrä jäi kertomusvuonna alle tavoitteen. Tämä seikka vaikuttaa suoraan kertyvien opintopisteiden määrään ja siitä syystä vuoden toteuma ja alle tavoitteen. Tavoiteajassa valmistuneiden määrät on pysynyt korkealla tasolla. Poliisin perustutkintoon voi valmistua 31.12.216 asti, joten on tärkeätä, että opiskelijat etenevät opinnoissaan tämän määräajan puitteissa. Poliisipäällystön tutkinnon Bopintojen suorittajia on edelleen tuettu ja kannustettu opinnoissaan, jotta mahdollisimman moni heistä saa tutkinnon suoritettua määräaikaan eli 31.12.217 mennessä. 3.1.2.2 Taloudellisuus Taulukko 2 Taloudellisuusmittarit Taloudellisuusmittarit 213 214 Tavoite Koulutuspäivän hinta, Perustutkintokoulutus/Poliisi, amk Alipäällystökoulutus Päällystökoulutus Erikoistumisopinnot Poliisikoiratoiminta Täydennyskoulutus Maksullinen koulutus julkisoikeudellinen liiketaloudellinen 31 253 253 267 242 242 257 265 249 278 272 276 26 319 289 236 194 279 23 28 26 2 31 29 26 2 3 411 283 456 166 34 331 326 193 459 Koirien hankinnan ja ylläpidon erilliskustannukset 1 ' 172 853 172 615 194 Tietolähteet: Kieku, Primus, oma raportointi 11 Koirien hankinnan ja ylläpidon kustannuksiin sisältyvät koirien hankintahinta, muonitus, terveydenhuollon kustannukset ja koiranohjaajille maksettavat palkkiot. Koulutuksen taloudellisuustavoitteita ei täysin saavutettu, koska poliisi (AMK) koulutuksen aloituspaikkatavoite ei toteutunut ja Poliisihallituksen päätöksen mukaan syksyksi suunniteltua täydennyskoulutusta peruttiin. Koulutuksen kustannukset ovat pääosin kiinteitä (kiinteistömenot, virkasuhdepalkat) ja näin ollen koulutuspäivien määrällisen tavoitteiden merkittävä lasku, lisää koulutuspäivän hintaa. Koulutuspäivien kustannusten laskentaan liittyy arviota. Työajanseurannan perusteella tehty työajan kohdentaminen on jouduttu tekemään seitsemän kuukauden työajan tulosten perusteella, koska järjestelmä ei pystynyt tuottamaan työajan seurantatietoja koko vuoden osalta eri toiminnoille ja projekteille. 11
3.1.3 Opetuksen ja oppimisen tuotokset ja laadunhallinta 3.1.3.1 Suoritteet Tutkinnot ja koulutuspäivät Taulukko 3 Suoritteet Suoritteet Tutkintokoulutuksen koulutuspäivät Perustutkintokoulutus (lähiopetus) Poliisi (AMK) (lähiopetus) Alipäällystökoulutus Päällystökoulutus 213 36 463 4 718 8 844 214 22 927 3 551 6 143 Tavoite 5 5 3 2 2 5 5 581 22 247 2 16 2 227 Täydennyskoulutuksen koulutuspäivät erikoistumisopinnot poliisikoiranohjaajien koulutus kurssit seminaarit ja neuvottelupäivät Maksullinen koulutus julkisoikeudelliset liiketaloudelliset 23 147 2 2 796 13 552 2 517 317 3 765 23 97 415 2 121 14 18 2 65 443 3 288 2 luku 14 2 7 43 2 18567 215 1 53 13 759 3 63 421 1 864 Suoritetut tutkinnot Perustutkintokoulutus AI ipääl lystötutki nto suomenkielinen ruotsinkielinen Poliisipäällystötutkinto PPTtutkinnot (A+B) (AMK) 322 46 46 14 133 6 43 17 29 175 3 174 22 Täydennyskoulutukseen osallistuneiden määrä, henkilöä poliisikoiratoiminta kurssit seminaarit ja neuvottelupäivät Maksullinen koulutus julkisoikeudelliset liiketaloudelliset Tietolähteet: Primus, yksikön oma raportointi 6 23 637 3 61 87 289 763 3 18 1 464 99 539 453 3 2 1 5 12 6 3 715 1 857 145 1 35 Poliisin perustutkinnon koulutuspäivien lukumäärään on viimevuosina vaikuttanut suuresti koulutusrakenneuudistus, kun perustutkinnon opiskelijamäärät ovat tasaisesti laskeneet. Vastaavasti koulutuspäivien määrän kasvu näkyy uuden poliisi (AMK) tutkinnon opintojen käynnistymisen ja etenemisen myötä. Käytännössä näiden yhteenlaskettu tulos vastaa aikaisempien vuosien toteumaa. Alipäällystökoulutuksen ja päällystökoulutuksen uudistukset näkyvät tuloksissa, kun alipäällystökoulutus alkoi vasta lokakuussa ja uuden päällystökoulutuksen aloitus on vuoden 216 puolella. Poliisin tutkintokoulutuksen korkea läpimenoprosentti näkyy myös suoritettujen tutkintojen määrässä. Merkittävä osa opintojensa aloittaneista myös valmistuu tavoitetutkintoonsa. 12
Taulukko 4 Kirjaston ja tietopalvelun suoritteet Suorite Lainat, lukumäärä Tiedonhaut, lukumäärä 213 54 66 329 214 5 521 285 5 45 422 Tavoite 45 Tiedonhaun opetustunnit 116 151 28 2 Kirjastokäynnit 11 967 88 461 98 722 155 Tietolähde: kokoelmatietokanta, Personec Fortime, Kieku, kävijälaskuri Kirjaston kaikki muut suoritteet paitsi lainat kasvoivat edellisvuodesta. Kasvu on ollut odotettua, koska opiskelijamäärä, kirjaston suurin käyttäjäryhmä, on vuoden aikana kasvanut reilusti. Lainojen lievä aleneminen on poikkeus muutoin kasvua osoittavissa luvuissa. Syy siihen voi olla se, että kirjasto on panostanut kuluneen vuoden aikana erityisesti e aineistojen, varsinkin ekirjojen, hankintaan ja hankinnoista tiedottamiseen. E aineistojen lataus ja lainaaminen eivät vielä näy lainatilastoissa. Sitä kuitenkin tulee kehittää tulevina vuosina. 3.1.3.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Taulukko 5 Yhteenveto poliisin perusja amktutkintojen koulutusmääristä ja poliisimiesten poistumasta vuosina 212 Vuosi Aloituspaikkamäärä (tulossopimus) Aloittaneiden määrä 212 1 12 213 168 174 214 18 146 1) Tavoite 32 1) 32 1) 32 28 Valmistuvien lkm 29 322 133 175 174 Poistuma 2) 314 331 296 2) 33 2) 33 Nettolisäys 24 9 Tietolähde: Primus 1) Poliisi (AMK) tutkintokoulutus 2) Vuosina 211213 toteutunut poistuma, vuosille 214 poistumaarvio. Arviossa ei ole otettu huomioon eläkeiän muuttumista joustavaksi. Taulukossa näkyy selkeästi toimintavuosien opiskelijoiden sisäänottomäärien suuret vaihtelut, jotka luonnollisesti vaikuttavat valmistuvien määrään. Toimintavuoden opiskelijoiden sisäänottomäärän jääminen tavoitteesta on osin helpottamassa toiminnan sopeuttamista jatkossa käyttöön tulevaan rahoitukseen, mutta merkitsee samalla poliisimiesten määrän laskua. Taulukko 6 Koulutukseen hakeneet, valitut ja aloittaneet 213 163 128 129 Perustutkintokoulutus/Poliisi (AMK) tutkintokoulutus (1.8.214 lukien) Koulutukseen hakeneet, yhteensä naishakijat % 213 1 237 29 214 2 286 32 Tavoite 1 92 3 2 93 33 13
suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohden Valintakokeeseen kutsutut suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Koulutuksen aloittaneet, yhteensä naiset % suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus 1 129 18 7,11 1 113 1 24 89 174 21 155 19 2 286 13,41 2118 2118 146 31,5 146 1 82 1 6 1 9 1 81 9 32 3 3 2 2 82 128 9,15 2697 2582 115 28 28,4 192 16 Alipäällystötutkintokoulutus/Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot ( alkaen) Koulutukseen hakeneet, yhteensä naishakijat % suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Hakijoiden lukumäärä aloituspaikkaa kohden Valintakokeeseen kutsutut suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus Koulutuksen aloittaneet, yhteensä naiset % suomenkielinen koulutus ruotsinkielinen koulutus 43 1 ' 16,3 43 25 15 25 5,2 25 25 48 15 48 322 13,98 322 6,7 322 322 48 16,7 48 Päällystötutkintokoulutus/Poliisi (ylempi AMK) ( alkaen) Koulutukseen hakeneet, yhteensä.*' Tietolähde: Primus 1) Ruotsinkielisen polis (YH) tutkinnon aloituspaikkamäärä oli 2 vuodelle 214. Koska koulutus alkoi tammikuussa, tilastoidaan nämä vuoden toteumiin. 2) Haku ja valintamenettelyn luvut tilastoidaan sille vuodelle, jolloin koulutus alkaa. Järjestyksessään ensimmäinen poliisi (ylempi AMK) alkaa vuonna 216. Sen haku ja valintamenettely oli vuonna. Ensimmäinen ruotsinkielinen poliisi (AMK) tutkintokoulutus alkoi tammikuussa. Jatkossa koulutus alkaa 1 1 /4 vuoden välein eli seuraavan kerran koulutus alkaa elokuussa 216 ja haku siihen alkoi joulukuussa. Taulukko 7 Suoritteiden laatu Oppimistavoitteiden saavuttaminen Perustutkintokoulutus/Poliisi (AMK) opiskelijapalaute jaksoilla 17 opiskelijapalaute AMK Alipäällystökoulutus Päällystökoulutus Poliisikoiran ohjaajakoulutus 213 4, 4,1 4,1 4,2 214 4,3 4, 4, 4,3 3,63 3,93 Työssäoppimisjaksojen palaute kentältä (asteikko 15) Perustutkintokoulutus opiskelijoiden tyytyväisyys työharjoitteluun opiskelijoiden tyytyväisyys kenttätyöjaksoon työharjoittelun ohjaajien arvio harjoittelijoista Alipäällystökoulutus opiskelijoiden tyytyväisyys työssäoppimisjaksoon ohjaajien arvio harjoittelijoista Päällystökoulutus opiskelijoiden tyytyväisyys työssäoppimisjaksoon ohjaajien arvio harjoittelijoista 4, 4,3 3,9 4,1 4,3 4,1 ^4,3 4,1 4, 3,9 4, 4,3 4,1 4,1 4, 14
Oikaisuvaatimukset kpl/hyväksytyt Perustutkinto Ammattikorkeakoulututkinto Alipäällystötutkinto Poliisialipäällystön erikoistumisopinnot Päällystötutkinto Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 15/2 7/1 / 2/1 / / 2/3 9/ 16/ Korkeakoulujen kansallinen käyttäjäkysely (asteikko 15) 4,6 * * Tietolähteet: Opiskelijapalaute, Poliisiammattikorkeakoulun hallituksen pöytäkirjat, Korkeakoulukirjastojen kansallinen käyttäjäkysely * Kyselyä ei tehty vuosina 214 ja. Seuraava toteutus on vuonna 216. Saatu palaute on yksi keskeisimpiä koulutuksen laadun mittareita. Sekä opiskelijoilta että poliisiyksiköiltä saadun palautteen perusteella perustutkintokoulutus on antanut hyvät valmiudet suoriutua työssäoppimisjaksojen poliisitehtävistä. 3.2 TUTKIMUS Poliisiammattikorkeakoulua koskevan lain mukaan oppilaitoksen yhtenä tehtävänä on harjoittaa soveltavaa tutkimusja kehitystyötä, joka palvelee poliisitoiminnan ja sisäisen turvallisuuden suunnittelua ja kehittämistä sekä Polamkin opetusta. Tutkimustoiminnalla oli vuonna kolme tulossopimustavoitetta, jotka liittyivät tutkimustiedon välittämiseen ja hyödyntämiseen sekä projektitoiminnan ehtoihin. 3.2.1 Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Tulostavoite: Poliisiammattikorkeakoulu suuntaa tutkimustyötä siten, että se on hyödynnettävissä poliisin strategisessa päätöksenteossa. Tutkimustoiminnan profiilia suuntaavat tutkimusalat ovat Poliisin työ ja organisaatio, Poliisitoiminta sekä Poliisi yhteiskunnassa. Tutkimuslinjauksissa on täsmennetty pidemmän ajan tavoitteet tutkimusohjelmatyölle, projektitoiminnalle, yhteistyölle ja tiedontuotannolle. Tutkimusprojektien aihevalikoima oli monipuolinen ja ulottui poliisin koulutukseen, työn sisältöön ja eri toimintaalueisiin liittyvistä teemoista poliisin toimintaympäristöä koskeviin kysymyksiin. Vuoden aikaa käynnistyivät laajat EUhankkeet sosiaalisesta mediasta ja lähipoliisitoiminnasta. SM:n oppilaitoksen yhtenäinen koulutusrakenne oli arvioinnin kohteena, kuten myös oppilaitosten simulaatioympäristöt. Seurantatutkimuksista toteutettiin muun muassa poliisin henkilöstöbarometri ja viharikostutkimus. Uutta menetelmää kehitettiin voimankäytön seurannalle sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien arvioinnille. Lisäksi oli käynnissä tutkimuksia esimerkiksi maahanmuutosta, ympäristörikoksista, korruptiosta, talousrikostutkinnasta, kyberrikollisuudesta, perheväkivallasta, rahapelaamisesta sekä poliisiajoneuvojen vaurioista. Tutkimusyhteistyötä tehtiin tutkimusorganisaatioiden ja hallinnon kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti (mm. tutkimusverkostot ja konsortiot, SM, Poliisihallitus, Cepol). 15
Poliisiammattikorkeakoulun omat tulostavoitteet Kehitetään tutkimustiedon välittämisen kanavia ja lisätään informaatiota tutkimustiedon lähteistä. Polamkin Prohaprojektissa kehitettiin säännöllisesti päivitettävä projektihaku oppilaitoksen verkkosivuille. Kaikista TKlprojekteista on laadittu "projektikortti", joka sisältää aiheen ja sisällön luonnehdinnan lisäksi tietoa myös rahoituksesta, yhteistyökumppaneista ja yhteyshenkilöistä. Projektihaku tehostaa tutkimus ja projektiviestintää olennaisesti verrattuna aiempaan tilanteeseen. Lisäksi Tvvittertiedottamista projekteista ja julkaisuista on parannettu. Parannetaan tutkimushankkeiden ja projektitoiminnan laatua ja vaikuttavuutta määrittelemällä keskeiset rahoituslähteet ja täsmentämällä projektitoimintaan osallistumisen työnjakoa ja muita ehtoja. Projektitoimintaa on uudistettu sekä Polamkin sisällä että yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa. Projektitoiminnan linjauksia pohdittiin työryhmässä, joka käsitteli muun muassa projektien työnjakoa ja vastuita, palkkausta, rekrytointeja, yleiskustannusten käyttöä sekä henkilöresursseja. Näitä tietoja sovitetaan Poliisihallituksen kokoaman projektikäsikirjan tietoihin vuonna 217. Erillisrahoituksen lähteiden kartoituksessa käytettiin pohjana Poliisihallituksessa tehtyä koostetta. Osa siinä mainituista rahoituslähteistä soveltuu myös Polamkille, joka hyödyntää monipuolisesti turvallisuustutkimuksen (esim. EU Horizon 22, EU ISF, VNK, Suomen Akatemia). Tulevaisuudessa kasvupotentiaalia on erityisesti koulutuksen ja työelämän tutkimuksen rahoituksessa. 3.2.2 Toiminnallinen tehokkuus 3.2.2.1 Tuottavuus Tutkimusjulkaisujen määrä henkilötyövuotta kohden väheni hieman edellisvuodesta, ja niin ikään kolmen vuoden keskiarvo (2,6) alitti tavoitetason. Taulukko 8 Tutkimuksen tuottavuus 213 214 Tavoite Julkaisut / tutkimuksen htv:t (3 v keskiarvo) 3,9 3, 3,8 2,6 Tietolähde: tutkimuksen tuloskortti Tutkimuksen tuottavuutta kuvaavan julkaisumittarin suhdeluku on pienentynyt viime vuosina. Tämä johtuu ainakin osittain projektisalkun koostumuksesta. Yhä useammassa projektissa korostuvat kehittämistavoitteet julkaisutoiminnan rinnalla. 3.2.2.2 Taloudellisuus TKltoiminnan kehysrahoitus oli vuonna runsaat 82 euroa. Rahoituksen määrä yhtä julkaisua kohden on noin 24 euroa, kun mukaan lasketaan päätoimisten tutkijoiden julkaisut. Jatkossa vastaavia tietoja on mahdollista koota myös 16
muun henkilöstön osalta. Julkaisujen valmistelun lisäksi päätoiminen tutkimushenkilöstö suunnittelee ja ohjaa projekteja, ja käyttää runsaasti työaikaa myös muihin toimintoihin (hallinto, tutkimusyhteistyö, muut prosessit). 3.2.3 Tuotokset ja laadunhallinta 3.2.3.1 Suoritteet Tutkimustoiminnan keskeisistä tulostavoitteista julkaisujen määrä (43 kpl) ylitti tavoitteen (38 kpl). Niin ikään vastaava kolmen vuoden keskiarvo pysyi tavoitetasoa suurempana. Taulukko 9 Tutkimuksen suoritteet 213 214 Tavoite Julkaisujen yhteismäärä 35 54 38 43 Tietolähde: tutkimuksen tuloskortti Pienessä yksikössä julkaisujen määrä voi vaihdella runsaasti eri vuosina. Asiaan vaikuttaa muun muassa henkilöstön vaihtuvuus ja eräiden julkaisujen ajoitus. Esimerkiksi parillisina vuosina julkaistavassa Poliisin toimintaympäristö katsauksessa on yleensä runsaasti kirjoituksia Polamkista. Positiivisena kehityksenä voidaan pitää sitä, että muun kuin päätoimisen tutkimushenkilöstön julkaisujen määrä on kasvamassa. Kaiken kaikkiaan vuoden tuloksia voidaan pitää hyvänä. Tutkimuksen suoritteiden laatua kuvaava vertaisarvioitujen julkaisujen osuus kaikista julkaisuista ylitti selvästi tavoitetason. Tätäkin mittaria luonnehtii kohtalaisen runsas vuosittainen vaihtelu. Artikkelien käsikirjoituksen viipyvät vertaisarvioinnissa tyypillisesti muutamasta kuukaudesta jopa yli vuoteen, minkä vuoksi vuoden tulos koostuu osin edeltävinä vuosina tehdystä työstä. Taulukko 1 Tutkimuksen suoritteiden laatu 213 214 Tavoite Referee menettelyn läpikäyneiden (vertaisarvioitujen) julkaisujen %osuus kaikista julkaisuista 4 35 33 49 Tietolähde: tutkimuksen tuloskortti Tutkimustiedon välittämiseksi julkaistiin tutkimusraporttien mediatiedotteita sekä Tvvitteruutisia. Tutkimusohjelma korvattiin ulkoisille verkkosivuille sijoitetulla projektihaulla. Kansainväliseen käyttöön julkaistiin tutkimuksen ajankohtaista tilannetta esittelevä Research Review. Lisäksi osallistuttiin oikeusministeriön Haastelehden toimitustyöhön. PolStatissa tuotetaan koko poliisihallinnon käyttöön luotettava ja ajan tasalla oleva tietovarasto helppokäyttöisen selainliittymän kautta. PolStatjärjestelmää kehitetään ja ylläpidetään käyttäjien tarpeiden, perusjärjestelmien ja organisaatiorakenteiden muuttumisen mukaisesti. 17
Taulukko 11 Poistatin käyttäjäsessiot ja tietopyynnöt 213 214 Käyttäjäsessioiden määrä 17 9 18 4 16 Tietopyyntöjen määrä 551 593 655 Tietolähde: käyttäjäloki Poistatin käyttäjäsessioiden määrä väheni edellisvuodesta. Erityisesti vakioraportoinnin kehittäminen on vähentänyt käyttäjien tarvetta hakea omatoimisesti tietoa PolStatista. PolStatille poliisihallinnosta ja muualta tulleet tilastopyynnöt ovat puolestaan lisääntyneet tasaisesti jo useita vuosia. Tietopyynnöistä noin 4 % tuli poliisihallinnosta ja 6 % sen ulkopuolelta lähinnä medialta. 3.3 MUSEOTOIMINTA Tulostavoite: Museolla ei ollut tulossopimukseen kirjattuja tavoitteita mutta Poliisiammattikorkeakoulun toiminta ja taloussuunnitelmassa sovittiin Voimaa ja vaativia tilanteita näyttelyn toteuttamisesta. Toimintavuoden aikana Poliisimuseossa oli esillä perusnäyttely ja erikoisnäyttely Voimaa ja vaativia tilanteita avattiin 16.4.. Näyttely esittelee poliisin voimankäytön historiaa ja nykypäivää. Museo osallistui myös Poliisin museopäivien järjestämiseen Jyväskylässä. Poliisimuseo toteutti poliisi (AMK) tutkinnon opintosuunnitelman mukaisen opetuksen osuuteen "Poliisi, yksilö ja yhteiskunta" poliisihistoriallisen osan, joka sisältää luennon, museokierroksen, ryhmätöitä sekä tentin. Taulukko 12 Museotoiminnan suoritteet Suorite 213 214 Tavoite Kokoelmaerät ja kokoelmiin liittyvän perinnetiedon tallennus 39 42 48 Huolletut museoesineet 2 225 325 95 Museon kävijämäärä 2 284 21 43 2 26 11 Tietolähteet: oma tilastointi, kävijälaskuri Poliisimuseon kokoelmat karttuivat 48:lla saapumiserällä. Kokoelmia konservoitiin erikoisnäyttelyyn tulleiden esineiden osalta. Museon vuotuinen kävijämäärä kasvoi 22 % vuodesta 214. Museon markkinointiin ja tiedottamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Museo on kasvattanut suosiotaan erityisesti perhematkailukohteena, mikä on havaittavissa kesäkuukausien kävijämääristä. 18
Museon internetsivuilla on vuoden aikana ollut kävijöitä 19 616 ja mobiilisivuilla 6 4. Vuoden lopussa Poliisimuseolla oli seuraajia Facebooksivulla 6 3, Tvvitterissä 756 ja Instagramissa 1 189. (Ks. myös 3.5.3 Viestintä) 3.4 KEHITTÄMINEN Kehittämisen ydinprosessi hallinnoi Polamkin projektisalkkua ja projektinhallintajärjestelmää sekä hoitaa projektitoimistoa. Projektitoiminnan työnjakoa, osaamista ja prosessia kehitettiin edelleen vuoden aikana. Kehittämisen ydinprosessin suurimmat riskit liittyvät henkilöresurssien vähäisyyteen 3.4.1 Kehittämisen tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Tulossopimuksen tavoite: Poliisiammattikorkeakoulu osallistuu poliisin pitkän tähtäimen resurssisuunnittelun kehittämiseen. Poliisiammattikorkeakoulu on osallistunut edustajansa kautta Poliisihallinnon Poliisitoiminnan kehittämisryhmän toimintaan, jossa suunnitellaan ja koordinoidaan hallinnonalan projektitoimintaa ja ulkoisen rahoituksen kysymyksiä. Tulossopimuksen tavoite: Tehostetaan ulkopuolisen rahoituksen käyttöä mm. hyödyntämällä keskeisiä sisäisen turvallisuuden, tutkimuksenja kehityksen rahastoja. Polamk menestyi hyvin tutkimus, kehittämis ja kapasiteetin vahvistamisen projektien rahoitushauissa vuonna. Rahoitusta saatiin vuoden aikana seuraavista ohjelmista: EU FP7, EU Horisontti 22, EU ISEC, ISF komissio, ISF kansallinen, EaP, EU Tvvinning, VNK, Suomen Akatemia, UM IKI instrumentti, Cepol, Erasmus, NSfK, Nordplus. Ulkoisen rahoituksen lisäksi kehysrahoituksesta erillistä projektirahoitusta saatiin Poliisihallituksesta ja sisäministeriöstä. Tulossopimuksen tavoite: Poliisiammattikorkeakoulu toteuttaa poliisin henkilöstöbarometrin poliisitoiminnan kehittämiseksi. Poliisin henkilöstöbarometri on toteutettu suunnitelman mukaisesti. Poliisiammattikorkeakoulun omat tulostavoitteet: Toteutetaan Korkeakoulujen arviointineuvoston tekemän Poliisiammattikorkeakoulun arvioinnin väliraportointi. Auditoinnin väliraportti esiteltiin Koulutuksen kansallisen arviointikeskuksen seminaarissa syksyllä. Yhdeksästä kehittämissuosituksesta seitsemän on toteutettu ja kahdessa on edistytty jonkin verran. Laatujärjestelmä on vakiintunut auditoinnin jälkeen. Vahvat menettelyt ovat muuttuneet systemaattisiksi ja osa menettelyistä on karsittu epätarkoituksenmukaisina. Laadunvarmistuksen tuottaman tiedon hyödynnettävyyttä (analysointi ja johtopäätösten toimeenpano) pitäisi edelleen parantaa ja viestintää laajentaa. 19
Sisäisen turvallisuuden ja poliisitoiminnan osaamisvientiä kehitetään edelleen ulkoisen rahoituksen turvin. Vuoden aikana Poliisiammattikorkeakoulu on jatkanut edellisinä vuosina alkaneita kansainvälisen osaamisviennin ja osaamisen kehittämisen projekteja ja hankkinut lisää ulkoista rahoitusta ko. toimintaan. Projekteja toteutetaan yhteistyössä mm. Ruotsin, Tunisia, Kosovon ja Kiinan poliisin ja turvallisuusviranomaisten kanssa. 3.4.2 Kehittämisen toiminnallinen tehokkuus 3.4.2.1 Toiminnan tuottavuus Toiminnan tuottavuuden projektien suunnitteluun ja toteuttamiseen käytetyt henkilötyökuukaudet numeerinen seuraaminen projektitoiminnassa ei vielä toteudu järjestelmämuutosten takia (Kieku ja Tarmo). Työaikakirjaukset ja niiden raportointi ulkoisen rahoituksen projekteissa voidaan kuitenkin tehdä rahoittajien edellyttämillä tavoilla. Rahoitushauissa menestyneiden projektien (Unity, Nexes, EU Tvvinning, Blockvvaste, Nordcop) vastapainona viisi konsortiohakemusta (Mentor, Sonic, Trust, VVelcome ja Tornio II) eivät saaneet rahoitusta vuoden aikana. Menestymättömiin projektihakuihin käytettyä työaikaa ei kuitenkaan ole voitu seurata. Kehittämisen ydinprosessin kehysrahoitus vuonna oli noin 16. euroa, jolloin rahoituksen määrä yhtä projektihakemusta kohden oli noin 11. euroa. 3.4.3 Kehittämistoiminnan tuotokset ja laadunhallinta 3.4.3.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Vuonna on jätetty 15 rahoitushakemusta, joista 1 sai rahoituksen ja 5 ei saanut rahoitusta. Kolme hakemusta ei menestynyt riittävän hyvin hakemusarviossa. Yhdessä hakemuksessa partneri ei ehtinyt tehdä osallistumisesta päätöstä ajoissa, jolloin hakemus raukesi. Yhdessä tapauksessa rahoittaja ilmoitti, ettei hakemus kuulu rahoitettavaan teemaan. Taulukko 13 Salkkuryhmälle tulleet projektiehdotukset tyypeittäin (kpl) Rahoitushakemukset projektityypeittäin Yhteisrahoitteiset kansalliset TKI projektit Ulkoisesti rahoitetut* TKI projektit Ulkoisesti rahoitetut kapasiteetin vahvistamisen projektit Yhteensä 214 6 5 2 13 2 1** 3 15 Tietolähde: oma tilastointi * Ulkoisesti rahoitetulla tarkoitetaan projektia, jonka rahoitus ei tule valtion talousarviosta ** Vuoden lopussa jätettyjen rahoitushakemusten päätökset ovat tulleet vuoden 216 puolella. 2
3.4.3.1 Palvelukyky sekä suoritteiden laatu Kehittämisen ydinprosessin palvelukyky ja suoritteiden laatu projektitoiminnassa on hyvällä tasolla. Suurimmat pulmat liittyvät henkilöresurssien vähäisyyteen, jonka seurauksena prosessin kehittäminen, mittarien ja strategian laatiminen sekä projektiosaamisen levittäminen jäävät vähäisemmäksi, kuin rahoitushakemuksiin osallistuminen ja projektien toteuttamisen hallinnointi. 3.5 YHTEISET PALVELUT 3.5.1 ICTpalvelut Poliisiammattikorkeakoululla on otettu turvatulostus käyttöön sekä TUVEverkossa, että oppilaitosverkossa syksyllä, jonka odotetaan tuovan tulostuskustannuksiin jonkin verran säästöjä. Oppilaitosverkon käyttö on helpottanut etäosallistumista tilaisuuksiin ja edesauttanut verkkoopetuksen kehittämistä. Oppilaitosverkon prosesseja on kehitetty mahdollisimman automaattiseksi, muun muassa salasanojen vapautukset ovat käyttäjän itse tehtävissä, mikä osaltaan vähentää tuen kustannuksia. 3.5.2 Materiaalipalvelut ja toimitilat Poliisin tekniikkakeskuksella vuokralla olleita tiloja on yritetty vuokrata usealle eri taholle, mutta tässä ei ole onnistuttu korkeaksi koetun vuokran takia. Tila on päätetty ottaa Polamkin opetuskäyttöön ja tarvittaviin toimiin on jo ryhdytty. Poliisikoiralaitoksen toiminnalle on löydettävä uudet toimitilat, koska senaatti kiinteistöjen toimialajohtaja on ilmoittanut, että nykyisiä tiloja ei tulla peruskorjaamaan. Asiaa selvittämään on asetettu projektiryhmä, joka on tehnyt selvitystyötä vuoden aikana. Selvitystyö jatkuu vuonna 216. Polamk on vähentänyt ajoneuvo ja aluskalustoa Pora III hankkeen tavoitteiden mukaisesti. 3.5.3 Viestintä Viestinnän keskeisiä tavoitteita olivat sosiaalisen median ja verkkosisältöjen uudistaminen ja aktiivinen hyödyntäminen sekä viestinnän ja opiskelijamarkkinoinnin yhteensovittaminen. Polamkin ja Poliisimuseon verkkosivut uusittiin kauttaaltaan, ja oppilaitoksen verkkosivuille toteutettiin uusia sisältöjä, esimerkiksi videoita ja tutkimuksen projektihaku. Verkkosivuilla kävijöiden määrä kasvoi edellisvuodesta selkeästi. Polamkin verkkosivuilla vierailijoita kiinnostivat erityisesti AMKkoulutusta ja koulutukseen hakua ja valintoja koskevat sisällöt. Polamkin opiskelijoiden kirjoitukset ovat Poliisista päivää blogin suosituimpia. 21
Polamk kasvatti näkyvyyttään kaikilla sosiaalisen median kanavillaan. Erityisen suuren suosion saavutti Polamkin Instagramtili: Polamk liittyi Instagramiin marraskuussa 214, ja on vuodessa noussut ammattikorkeakoulujen seuratuimmaksi. Taulukko 14 Mediaseuranta Suorite 213 214 Tiedotteet (suomi / ruotsi / englanti) 7/4/12 6/52/12 6/46/12 Internetsivujen käynnit www.polamk.fi www.poliisimuseo.fi Sosiaalisen median kanavien seuraajat Twitter (@Polamk) Twitter ( Poliisimuseo) Facebook (Poliisimuseo) Instagram ( poliisiammattikorkeakoulu) Instagram ( poliisimuseo) Linkedln (Poliisiammattikorkeakoulu) Sosiaalisen median kanavien sisällöt Twiitit, ( Polamk) Instagramkuvat ( poliisiammattikorkeakoulu) Instagramkuvat ( poliisimuseo) n. 24 92 n. 265 n. 18 421 84 53 86 14 n. 31 n. 2 927 756 6 3 3 3 1 189 112 316 142 16 Mediaosumat 919 994 1 237 Tampereen korkeakoulujen opiskelijamarkkinoinnin verkosto toteutti keväällä ensimmäistä kertaa Korkeakouluopiskelijaksi Tampereelle tapahtuman. Lukiolaisryhmille suunnattu tapahtuma kiinnosti, ja kävijätavoite ylittyi reilusti (3 5 vierailijaa). Opiskelijat osallistuivat entistä tiiviimmin opiskelijamarkkinoinnin tapahtumiin ja viestintään. Toimintavuoden kolmeen merkittävimpään messutapahtumaan toteutettiin opiskelijaprojektina toiminnallisia kokonaisuuksia. Saadun kokemuksen ja palautteen ansiosta opiskelijaprojektit vakiinnutetaan osaksi Polamkin opiskelijamarkkinoinnin toimintoja (opiskelijamarkkinoinnin projekteista lisää s. 7). Poliisiammattikorkeakoulussa järjestettiin ensimmäistä kertaa poliisitoimintaa esittelevä kurssi median edustajille. Kolmipäiväinen kurssi perehdytti osallistujat poliisin toimintaan ja viestintään erilaisissa vaativissa tilanteissa. Koulutukselle suunnitellaan saadun palautteen mukaisesti jatkoa. 3.5.4 Sisäinen valvonta: sisäinen tarkastus ja laillisuusvalvonta Poliisirekistereiden käytön valvontana toteutettavat lokitarkastukset on integroitu lähes päivittäiseen tietoturvatyöhön. Suoritetussa lokitarkastuksessa ei ole havaittu laitonta tietojen katselua. Polamkin toimintaan kohdistuvia väärinkäytöksiä tai poikkeamia ei vuoden kuluessa ole havaittu. 22
3.5.5 Tietoturvallisuuden ja tietosuojan valvonta Polamk valvoi, että henkilökunnan ja opiskelijoiden tietoturvakurssien suoritusaste täyttää vaaditun tason. Lisäksi järjestettiin uusille työntekijöille oppilaitoksen omaa ICTkoulutusta, jossa kerrotaan TUVE ja oppilaitosverkon käytöstä ja eroista. Vuosittain suoritettavina toimenpiteinä tehdään henkilökunnan tietojärjestelmien käyttöoikeuksien tarkistus. Opiskelijoiden lokitarkistukset suoritetaan pistokokein poliisin tietojärjestelmien käytön osalta. Lisäksi seurataan verkon ja laitteistojen haittaohjelmahälytyksiä. 3.5.6 Kansainvälinen toiminta Polamkin strategisten kansainväliseen toimintaan vaikuttavien tavoitteiden mukaan toiminnan ytimessä ovat yhteiskunnalliseen turvallisuuden kehittymistä tukevan poliisin osaamispääoman kasvattaminen sekä oppilaitoksen tunnettuus ja arvostus eurooppalaisessa lainvalvontaviranomaisten koulutusja toimintakentässä. Polamkin EUyhteistyön ydintoimintojen eli Euroopan poliisiakatemian (CEPOL) sekä Euroopan Turvallisuus ja Puolustusakatemian (ESDC) osalta oppilaitos on toteuttanut aktiviteetteja järjestäytyneen omaisuusrikollisuuden torjunnan, kyberturvallisuuden, rajat ylittävän tiedonvaihdon ja vaativan poliisiyhteistyön, tietojohtoisen poliisitoiminnan sekä EU:n yhteisen turvallisuus ja puolustuspolitiikan alueilla. Lisäksi Polamk on osallistunut aktiivisesti alaansa koskevaan EUlainsäädännön sekä sisäisen turvallisuuden valmisteluun. Polamk on kansainvälisen osaamisviennin ja osaamisen kehittämisen sektorilla osallistunut hankkeisiin, joiden yhteenlaskettu hankerahoitusarvo on yli 18,5 M. Polamkin tuloutus hankkeista niiden koko kestoaikana on noin kaksi miljoonaa euroa. Toiminnan painopistealueet ovat EU:n jäsenvaltioiden ohella sen itäisten kumppanimaiden alue, Balkan, PohjoisAfrikka sekä Kaukoitä. Toiminnan tarkoitus on vahvistaa lainvalvontaviranomaisten toimintakykyjä Euroopassa ja sen turvallisuuteen vaikuttavilla alueilla sekä vahvistaa hallinnonalan omaa osaamispohjaa. 4 TOIMINNAN TULOS JA KANNATTAVUUS 4.1 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Taulukko 15 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, julkisoikeudelliset suoritteet JULKISOIKEUDELLISET TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot Maksullisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä 79 15 79 15 214 85 4 85 4 213 11 77 11 77 KOKONAISKUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset 1 254 44 387 1 66 46 14 893 47 31 23