LAATUKÄSIKIRJA 28.3.2008. Kasvatustieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto

LAATUKÄSIKIRJA 28.3.2008 Kasvatustieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto

1 Sisällys 0. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN LAATUKÄSIKIRJAN ESITTELY 1. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TEHTÄVÄ JA ORGANISAATIO 2. JOHTAMINEN 2.1 STRATEGINEN JOHTAMINEN 2.2 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN 2.3 YHTEISTYÖN JOHTAMINEN 2.4 TALOUSJOHTAMINEN 2.5 LAATUTYÖN JOHTAMINEN 3. TUTKIMUS 4. KOULUTUS 4.1 TUTKINTOTAVOITTEINEN KOULUTUS 4.1.1 Peruskoulutus 4.1.1.1 Opiskelijoiden rekrytointi ja valinta 4.1.1.2 Opetus 4.1.1.3 Opintojen ohjaus ja opiskelu 4.1.2 Jatkokoulutus 4.2 AIKUIS- JA TÄYDENNYSKOULUTUS 5. YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS

2 0. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN LAATUKÄSIKIRJAN ESITTELY Kasvatustieteiden tiedekunnan laatukäsikirja tukeutuu muodostaa osan tiedekunnan laadunvarmistusjärjestelmästä. koko yliopiston laatukäsikirjaan ja Tässä laatukäsikirjassa on kuvattu tiedekunnan laitoksille ja yksiköille yhteiset toiminnot ja periaatteet. Yksityiskohtaisemmat, laitos- ja yksikkötasoiset kuvaukset löytyvät toimintakäsikirjoista. Yliopiston laatukäsikirja, tiedekunnan laatukäsikirja ja laitosten toimintakäsikirjat tullaan laittamaan verkkoon, ja ne tulevat liittymään toisiinsa linkkien kautta. Tämänhetkisessä tiedekunnan laatukäsikirjaluonnoksen tekstissä näkyvät alleviivatut kohdat tarkoittavat tulevaa linkkiä sitten, kun laatukäsikirja on verkossa. Tiedekunnan laitoksista toinen, kasvatustieteiden laitos aloitti toimintansa 1.8.2007, jolloin yhdistyivät entiset erityispedagogiikan, kasvatustieteen ja varhaiskasvatuksen laitokset sekä Rehtori-instituutti. Koska yhdistyminen tapahtui vasta hiljattain, yhteisten käytänteiden luominen on parhaillaan meneillään. Tämä näkyy tiedekunnan laatukäsikirjassa siten, että kasvatustieteiden laitoksen osalta kuvataan toisaalta jo muotoutuneita yhteisiä toimintamalleja käytäntöjä, mutta usein paikoin myös laitoksen yksiköiden käytänteitä, jotka tässä vaiheessa voivat vielä poiketa toisistaan. Tiedekunnan laatukäsikirjan tarkoitus on antaa yleiskuva tiedekunnan toiminnasta. Käsikirjan yhtenä tarkoituksena on koota käytännön tietoa toiminnastamme siten, että käsikirjaa voidaan käyttää myös henkilökunnan ja opiskelijoiden perehdytyksessä. Käsikirjan on tarkoitus antaa niin tiedekunnan henkilökunnalle ja opiskelijoille kuin yhteistyökumppaneillekin sellainen jäsentynyt kokonaiskuva tiedekunnan ja sen yksiköiden tämänhetkisestä toiminnasta ja vastuista, että sen perusteella voidaan myös arvioida toimintaa ja sen kehittämistarpeita. Siten laatukäsikirjalla on keskeinen asema tiedekunnan toiminnan ja laadunvarmistuksen jatkuvassa kehittämisessä. Kasvatustieteiden tiedekunnan laadunvarmistusjärjestelmän hahmotus VALTAKUNNALLINEN TASO Lait, asetukset, kehittämisstrategiat Esim. OPM:n kehittämissuunnitelma Koulutus ja tutkimus vuosina 2007-2012; OPM:n raportti Opettajakoulutus 2020 TTS Hallintojohtosääntö YLIOPISTON TASO Yliopiston muut strategiat esim. Perustutkintojen ja opetuksen kehittämisstrategia, Henkilöstöstrategia, Opiskelija-valintojen kehittämisstrategia, tutkimusstrategia, Keski-Suomen korkeakoulujen aluestrategia, Elinikäisen oppimisen strategia TTS ja toimintakertomus TIEDEKUNNAN TASO KTK:n strategia 2015 KTK:n tutkimusstrategia LAITOKSEN TASO TTS OPS Yliopiston kokonaisstrategia Laatukäsikirja Laatukäsikirj Toimintakäsikirjat Opetusohjelma Opintoohjauksen suunnitelmat, Hopsit

3 1. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNAN TEHTÄVÄ JA ORGANISAATIO Kasvatustieteiden tiedekunta edustaa kasvatustieteellistä koulutusalaa Jyväskylän yliopistossa. Tiedekuntaa ja sen toimintaa määrittää monin tavoin sen laaja-alainen opettajankoulutustehtävä. Opettajankoulutus on myös yksi Jyväskylän yliopiston neljästä painoalueesta. Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksen ja koulutuksen kohteena on elinikäinen oppiminen varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen. Koulutuksen perustana olevan tutkimustoiminnan vahvuusalueet keskittyvät oppimisyhteisöihin ja vuorovaikutukseen kasvatuksen, koulutuksen ja työelämän konteksteissa; kasvatuskulttuureihin, lapsuuteen ja hyvinvointiin sekä ammatilliseen kasvuun ja oppimisen ohjaamiseen. Näillä tutkimusalueilla tehdään kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta ja tuotetaan siihen pohjautuvaa laadukasta koulutusta. Toiminnalla luodaan kestävä pohja suomalaisen kansainvälistä huipputasoa olevan kasvatus- ja koulutusjärjestelmän jatkuvalle kehittämiselle. Tutkimus ja koulutus nähdään yhtä vahvoina tiedekunnan toiminnan kivijalkoina, jotka liittyvät saumattomasti toisiinsa ja luovat perustan yhteiskunnalliselle vuorovaikutukselle. Opettajankoulutustehtävän myötä korostuu opetuksen painoarvo, pedagoginen osaaminen ja sen kehittäminen. Tiedekunnan opetushenkilökunnasta valtaosalla on pedagoginen koulutus, ja opetuksen kehittämistehtävä nähdään olennaisena osana jokaisen opetushenkilökuntaan kuuluvan työtä. Opettaja nähdään autonomisena toimijana sekä opetuksen toteuttajana että sen kehittäjänä. Kasvatustieteiden tiedekunnan henkilökunnan määrä on noin 200. Professoreita on 21, muuta opetus- ja tutkimushenkilökuntaa noin 140 ja hallintohenkilökuntaa noin 40 henkilöä. Lisäksi normaalikoulun henkilökuntamäärä on noin 100. Tiedekuntaan kuuluu seuraavia laitoksia ja yksiköitä Kasvatustieteiden laitos, jossa on edustettuina neljä kasvatustieteellistä oppiainetta: aikuiskasvatustiede, erityispedagogiikka, kasvatustiede ja varhaiskasvatustiede Rehtori-instituutti, joka on kasvatustieteiden laitokseen kuuluva yliopiston rehtorin asettama määräaikainen yksikkö Opettajankoulutuslaitos Jyväskylän normaalikoulu, joka toimii harjoittelukouluna. Tiedekunnassa on seuraavia kandidaatin ja maisterin tutkintoon johtavia koulutuksia Erityispedagogiikan koulutukset: aikuiserityiskasvatuksen koulutus, erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutus, erityisopetuksen koulutus, varhaiserityisopetuksen koulutus Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutus Luokanopettajakoulutus ml. viittomakielinen luokanopettajakoulutus Varhaiskasvatuksen koulutukset: lastentarhanopettajakoulutus, varhaiskasvatuksen yleinen suuntautumisvaihtoehto, varhaiskasvatuksen maisterikoulutus Tiedekunnassa on lisäksi seuraavat kaksi opetusministeriön asetuksen mukaista maisteriohjelmaa Ohjausalan maisteriohjelma Englanninkielinen Master s Degree Programme in Educational Leadership Lisäksi tiedekunta on mukana monitieteisessä englanninkielisessä Master s Degree Programme in Development and International Cooperation.

4 Tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi tiedekunnassa järjestetään: Erillisinä maisterin tutkinnon suorittaneille ja sivuaineena yliopiston varsinaisille opiskelijoille opettajan pedagogisia opintoja tarjotaan seuraavasti: aineenopettajakoulutuksen opettajan pedagogiset opinnot sekä aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot Oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (ent. erilliset opinto-ohjaajan opinnot) Erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (ent. erilliset erityisopettajan opinnot) Opetustoimen hallinto ja johtaminen -opinnot koulutuksen johtotehtäviin tähtääville (perusopinnot myös sivuaineena yliopiston varsinaisille opiskelijoille) ja jo rehtoreina tai johtajina toimiville. Kasvatustieteiden laitos aloitti toimintansa 1.8.2007, jolloin yhdistyivät entiset erityispedagogiikan, kasvatustieteen ja varhaiskasvatuksen laitokset sekä Rehtori-instituutti. Uuden laitoksen toiminnan kehittämisessä hyödynnetään yhdistymisen tarjoamia mahdollisuuksia suunnaten voimavaroja erityisesti vahvistamaan koulutuksen ja tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä. Uudessa laitoksessa olennaista on erityisesti toiminnallisen yhteistyön kulttuurin luominen, jotta kolme aikaisempaa laitosta ja neljä oppiainetta sekä Rehtori-instituutti voivat muodostaa toimivan kokonaisuuden ja yhdistymisen potentiaaliset edut voivat siten realisoitua. Kasvatustieteiden laitos kouluttaa erityisopettajia, erityislastentarhanopettajia, lastentarhanopettajia ja muita kasvatusalan ammattilaisia sekä opetushallinnon ja oppilaitosjohdon asiantuntijoita. Laitos vastaa myös aikuiskouluttajan pedagogisista opinnoista (APO-opinnot), yliopiston henkilökunnalle suunnatuista yliopistopedagogisesti painotetuista kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen perusopinnoista (YPEopinnot) sekä järjestää rehtorin kelpoisuuskoulutusta sekä aikuis- ja täydennyskoulutusta em. aloille. Opettajankoulutuslaitos vastaa luokanopettajien koulutuksesta ja aineenopettajien kelpoisuuteen vaadittavista opettajan pedagogisista opinnoista, opinto-ohjaajien koulutuksesta, viittomakielisestä luokanopettajien koulutuksesta ja yhdessä humanistisen tiedekunnan kanssa viittomakielisestä aineenopettajien koulutuksesta. Normaalikoulun tehtävänä on perusopetuksen ja lukiokoulutuksen lisäksi järjestää ja kehittää monipuolista ohjattua harjoittelua ja huolehtia opetussuunnitelmatyön ja opetuksen laadusta. Normaalikoulun toiminnan tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston tiedekuntien ja ainelaitosten kanssa. Dokumentteja: Tiedekunnan TTS

5 2. JOHTAMINEN Strateginen johtaminen on strategian ja tulevaisuusvisioiden rakentamista, tavoitteiden asettamista ja toteuttamista sekä jatkuvaa arviointia ja kehittämistä. Strateginen johtaminen on johtamisen ydinalueita, ja se määrittää muiden johtamisen osa-alueiden, henkilöstö-, yhteistyö-, talous- ja laatutyön johtaminen, keskeiset toimintalinjat. Tiedekunta- ja laitosjohdossa strateginen johtaminen tarkoittaa koko yliopiston strategisten tavoitteiden jalkauttamista operatiiviseksi toiminnaksi. Se merkitsee mm. organisaatiorakenteen, voimavarojen ja kumppanuuksien toimivuuden takaamista. Strateginen johtaminen edellyttää, että tiedekunnan toimintaa analysoidaan, toimintaympäristöjen muutoksia ennakoidaan ja asetetaan pitkän aikavälin tavoitteita. Strategisen suunnittelun avulla tiedekunta tähtää toiminnan laadukkuuteen ja tuloksellisuuteen. Strategisesta johtamisesta vastaavat tiedekuntaneuvosto, hallintopäällikkö sekä laitosten johtajat, kasvatustieteiden laitoksen osalta laitosneuvosto sekä Normaalikoulun osalta johtava rehtori ja johtokunta. 2.1 STRATEGINEN JOHTAMINEN Jyväskylän yliopiston hallintojohtosäännön mukaan tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto, dekaani, varadekaani ja tiedekunnan kanslia. Tiedekuntaneuvostossa on neljätoista jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Näistä tiedekunnan professorin virkaan tai virkasuhteeseen nimitetyt valitsevat keskuudestaan kuusi jäsentä ja yhtä monta varajäsentä ja tiedekunnan muu henkilökunta keskuudestaan neljä jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto valitsee tiedekunnan opiskelijoiden keskuudesta neljä jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Tiedekuntaneuvoston muut kuin opiskelijajäsenet valitaan vaaleilla siten kuin vaalijohtosäännössä määrätään. Tiedekuntaneuvosto valitsee keskuudestaan tiedekunnan dekaanin ja enintään kaksi varadekaania, joiden tulee olla tiedekunnan professorin virkaan tai virkasuhteeseen nimitettyjä. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani ja varapuheenjohtajana varadekaani. Esittelijöinä toimivat hallintopäällikkö ja opintoasiainpäällikkö. Tiedekuntaneuvoston kokouspöytäkirjat ovat luettavissa tiedekunnan Internet-sivuilla, ja ne ovat nähtävissä tiedekunnan kansliassa. Tiedekuntaneuvoston ja dekaanin tehtävät määritellään yliopiston hallintojohtosäännössä. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on laatia tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelma, arvioida, valvoa, ohjata, koordinoida ja kehittää tiedekunnassa annettavaa opetusta ja siellä tehtävää tutkimusta sekä päättää toiminnan edellyttämästä yhteistoiminnasta yliopiston muiden yksiköiden kanssa ja vastata opetuksen ja tutkimuksen tasosta, hyväksyä opetussuunnitelmat, päättää valintaperusteista ja valita opiskelijat sekä nimittää muut kuin professorit ja lehtorit tiedekunnan virkaan ja yli vuoden pituiseen virkasuhteeseen. Dekaanin tehtävänä on toimia tiedekunnan ja sen henkilökunnan esimiehenä ja johtaa, valvoa ja kehittää tiedekunnan toimintaa. Dekaanin estyneenä ollessa hänen tehtävänsä hoitaa varadekaani. Dekaani päättää dekaanin ja varadekaanin työnjaosta. Dekaani on yliopiston hallituksen jäsen ja edustaa tiedekuntaa yliopiston johdossa. Tiedekunnassa on kanslia, jonka toiminnasta vastaa hallintopäällikkö. Kanslian tehtävänä on hoitaa tiedekunnan hallintoa, huolehtia tiedekuntaneuvoston ja dekaanin käsiteltävien ja ratkaistavien

6 asioiden valmistelusta, esittelystä ja täytäntöönpanosta sekä tiedekunnan opiskelija-asioiden hoitamisesta. Kanslian tehtävänä on myös huolehtia yliopiston hallituksen, rehtorin ja hallintoviraston käsiteltävien ja ratkaistavien asioiden valmistelusta tiedekunnassa ja päätösten täytäntöönpanosta. Ratkaistavissa asioissa noudatetaan lakien ja johtosääntöjen edellyttämää valmistelumenettelyä, joka usein käynnistyy tiedekuntatason yhteisistä kehittämisryhmistä (esim. tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen kehittämisryhmä KEHRY, opetuksen kehittämisryhmä) ja laitoksilta. Tiedekunnan johtamisen ja päätöksenteon tukena toimii epävirallinen johtoryhmä, johon kuuluvat dekaani ja varadekaani, laitosten johtajat ja varajohtajat, tutkimuskoordinaattori, hallintopäällikkö, opintoasiainpäällikkö ja Normaalikoulun johtava rehtori. Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain. Keskusteluun tuotavista asioista ovat vastuussa hallintopäällikkö tai opintoasiainpäällikkö. Keskusteltavat asiat määräytyvät tyypillisesti lukuvuoden rytmin mukaisesti (esim. TTS:n, tiedekunnan rahanjaon valmistelu) ja johtoryhmään voidaan tuoda myös yliopistotasoisessa keskustelussa olevia ajankohtaisia asioita. Kasvatustieteiden laitoksen hallintoa hoitavat kaudeksi 1.8.2007 31.7.2008 nimetty laitosneuvosto, laitoksen johtaja ja kaksi varajohtajaa. Laitosneuvostoon kuuluu 4 professorikunnan, 6 muun henkilökunnan ja 4 opiskelijoiden edustajaa ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallintojohtosäännössä määritellään laitosneuvoston keskeiset tehtävät. Laitoksen johtamisen tukena toimii myös johtoryhmä, jonka ytimen muodostavat johtaja, varajohtajat, laitosneuvoston puheenjohtaja ja amanuenssi. Laitosneuvosto kutsuu asiasta riippuen kuultavaksi eri henkilöstö- ja opiskelijaryhmiä ja muita asiantuntijoita. Laitoksen johtajan päävastuualueena on talous- ja henkilöstöhallinto. Toisen varajohtajan päävastuualueena on koordinoida ja vastata koulutuksen, opetuksen ja opetussuunnitelmien kehittämis- ja laatutyöstä. Toisen varajohtajan päävastuualueena puolestaan ovat laitoksen yhteiskunnallinen palvelutehtävä, työelämäyhteydet ja kansainväliset asiat. Kasvatustieteiden laitokseen kuuluvalla Rehtori-instituutilla on oma johtaja, jonka tehtävänä on vastata instituutin toiminnasta. Johtajan esimiehenä toimii kasvatustieteiden laitoksen johtaja. Opettajankoulutuslaitoksen johtamisjärjestelmän muodostavat johtaja, varajohtaja, tutkimusjohtaja, pedagoginen johtaja sekä johtoryhmä. Johtoryhmään kuuluvat laitoksen johtaja, varajohtaja, tutkimusjohtaja, pedagoginen johtaja, ohjausalan koulutuksen edustaja, aineenopettajakoulutuksen edustaja (koordinaattori), amanuenssi sekä sihteerinä toimiva johtajan sihteeri. Mikäli pedagoginen johtaja on professori, johtoryhmässä on myös toinen opetus- ja/tai tutkimushenkilöstön edustaja. Johtajan tehtävä on opettajankoulutuslaitoksessa päätoiminen. Edelleen, laitoksen johtamista toteutetaan seuraavien toimikuntien avulla: pedagoginen kehittämistoimikunta, tutkimuksen kehittämistoimikunta, julkaisutoimikunta, kansainvälisten asioiden toimikunta, lukujärjestystoimikunta, opiskelijavalintatoimikunta (aiko, luoko, ohjausala), harjoittelun kehittämistoimikunta, täydennyskoulutustoimikunta ja työhyvinvointitoimikunta. Toimikunnat vastaavat oman vastuualueensa asioiden valmistelusta, suunnittelusta sekä toimeenpanosta. Lisäksi laitoksella toimii yhteisöllisyysryhmä. Yhteisöllisyysryhmä toimii johtamisen tukena keskittyen henkilöstön- sekä työkulttuurin kehittämisen kysymyksiin. Yhteistyössä yhteisöllisyysryhmän kanssa toimii työhyvinvointitoimikunta, jonka tehtävänä on kehittää laitoksen työskentelyilmapiiriä. Opettajankoulutuslaitoksen johtajan ja muiden johtajien toimivaltaan kuuluvat asiat perustuvat TTS:ään kirjattuun sopimukseen työnjaosta. Laitoksen johtaja vastaa henkilöstöjohtamisesta yhdessä muiden esimiestehtäviin määrättyjen henkilöiden kanssa, laitoksen yleishallintoon ja talouteen sekä opetussuunnitelman suunnitteluun ja toimeenpanoon liittyvistä asioista. Varajohtajan ja pedagogisen johtajan vastuualueisiin kuuluvat aineen- että luokanopettajakoulutuksen pedagoginen kehittäminen ja toiminnasta vastaaminen. Pedagoginen johtaja toimii pedagogisen kehittämistoimikunnan puheenjohtajana sekä laitoksen edustajana tiedekunnan opetuksen kehittämisryhmässä ja laatutyössä laatuvastaavana. Tutkimusjohtaja vastaa laitoksen tieteellisestä

7 kehittämisestä, tutkimusstrategian kehittämisestä ja täytäntöönpanosta sekä toimii tutkimuksen kehittämistoimikunnan puheenjohtajana. Normaalikoulun johtajana toimii koulun johtava rehtori. Koulun hallintoa ohjaavat yliopiston hallintojohtosääntö ja Normaalikoulun johtosääntö. Normaalikoulun hallintoa hoitavat kasvatustieteiden tiedekunta, koulun johtokunta, johtava rehtori ja muut rehtorit sekä opettajakunta. Strategisen johtamisen suunnittelu Tiedekunta on vuonna 2001 laatinut vuoteen 2015 ulottuvan strategian. Siinä asetettuja tavoitteita ovat mm. seuraavat Jyväskylän yliopisto on maan johtava opettajankoulutusyliopisto ja opettajankoulutus on yliopiston keskeinen vahvuusalue. Kasvatustieteiden tiedekunta on suotuisa opiskeluympäristö, joka tukee opiskelijoiden kasvua laaja-alaisiksi, omaan toimintastrategiaansa rakentaviksi, vastuuntuntoisiksi, kouluja kasvatuskulttuuria sekä omaa toimintaansa kriittisesti analysoiviksi ja uudistaviksi opettajiksi ja kasvatusalan ammattilaisiksi. Tiedekunta vahvistaa profiiliaan painottamalla monitieteistä tutkimusta. Tiedekunnan tutkimustoiminta on kansainvälistä. Tiedekunnalla on pätevä ja asiantunteva henkilöstö, joka jaksaa ja viihtyy työssään. Tiedekunta toteuttaa osaltaan yliopiston yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yliopiston hallintojohtosäännön 15 :n 1 momentin mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on laatia tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tehdä sen pohjalta hallitukselle esitys yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmaksi tiedekunnan osalta. Vuosittain laadittavassa mutta tulevan 5-vuotiskauden kattavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa kuvataan ja arvioidaan toimintaa ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä määritellään lähitulevaisuuden toiminta ja sen tavoitteet. Tiedekunnan TTS:n perustana ovat tiedekunnan strategian ja yliopiston strategioiden lisäksi yliopiston TTS, valtioneuvoston ja opetusministeriön päätökset, ohjeet ja suunnitelmat. Opetusministeriön päätökset ja ohjeet linjaavat yliopiston omia linjauksia, jotka yliopiston johto (rehtori, hallintojohtaja ja suunnittelupäällikkö) esittelee koko yliopistolle tarkoitetussa tilaisuudessa ja jotka toimitetaan tiedekuntien hallintopäälliköille välitettäväksi laitoksille. Toiminta- ja taloussuunnitelman laatiminen tapahtuu prosessina, jossa laitokset laativat oman TTS:n ja joiden pohjalta rakentuu tiedekunnan TTS alla kuvatulla tavalla. Kasvatustieteiden laitoksen TTS työstetään ensin oppiaineittain eri yksiköissä ja Rehtoriinstituutissa. Yksikkökohtaisista TTS:sta järjestetään yt-kuuleminen yksiköittäin, minkä jälkeen laitoksen johtaja laatii laitoksen yhteisen osuuden. TTS:n yhteinen osa ja yksikkökohtaiset TTS:t käsitellään koko laitoksen yhteisessä yt-kokouksessa, minkä jälkeen laitosneuvosto hyväksyy lopullisen tiedekuntaan lähtevän TTS:n. Opettajankoulutuslaitoksen TTS valmistellaan laitoksen toimikunnissa, ja sen kokoaa yhteen amanuenssi. Tämän jälkeen TTS käsitellään laitoksen johtoryhmässä, jonka jälkeen järjestetään henkilökunnan yt-kuuleminen, johon osallistuvat myös opiskelijat. Hallintopäällikkö kokoaa tiedekunnan TTS:n laitosten toimittamien TTS-dokumenttien pohjalta. Tiedekunnan TTS käsitellään tiedekunnan johtoryhmässä, jonka jälkeen järjestetään yt-kuuleminen

8 ennen tiedekuntaneuvoston kokousta. Tämän jälkeen TTS ja tulossopimusesitys toimitetaan hallintovirastoon. Hallintopäällikkö käy tulosneuvotteluja valmistelevan keskustelun TTS:n painopistealueista ja tulosneuvottelujen pääkysymyksistä hallintoviraston päälliköiden kanssa. Tällöin käydään läpi mm. henkilöstösuunnitelman esitykset ja hanke-esitykset sekä tiedekunnan taloudellinen tilanne. Rehtorin johdolla käytäviin tiedekuntakohtaisiin tulosneuvotteluihin osallistuvat tiedekunnan dekaani, varadekaani, hallintopäällikkö ja opintoasiainpäällikkö. Tulosneuvotteluihin osallistuvat yliopiston rehtorin lisäksi yliopiston johdon muina edustajina hallintojohtaja, talouspäällikkö, suunnittelupäällikkö, henkilöstöjohtaja, koulutusjohtaja. Normaalikoulu laatii oman TTS:n. Normaalikoululla on oma momentti yliopiston budjetissa. Tiedekunnan tulosneuvottelun yhteydessä käydään myös Normaalikoulun tulosneuvottelu. Tähän tulosneuvotteluun osallistuvat Normaalikoulun puolelta johtava rehtori sekä lukion, yläkoulun ja alakoulun rehtorit. Strategisen johtamisen toteutus Tiedekunnan toimintaa ohjaa hyväksytty TTS ja tulossopimus, jossa on sovittu neuvottelukauden keskeisistä tutkimuksen, koulutuksen sekä yhteiskunnallisen ja alueellisen vaikuttavuuden tavoitteista, toiminnan arvioinnista, voimavaroista sekä toteutettavista hankkeista. Hallintopäällikkö valmistelee tiedekunnan sisäisen rahanjaon tulosneuvotteluissa sovitun resurssikehyksen sekä yliopiston ja tiedekunnan strategisten linjausten pohjalta. Rahanjaossa noudatetaan samoja periaatteita ja kriteerejä, joiden mukaan tiedekunta saa rahoituksensa (valtakunnallinen rahanjakomalli ja yliopiston sisäinen rahanjakomalli). Jaossa otetaan huomioon kaikkien yksiköiden yhtäläiset toimintaedellytykset, minkä vuoksi tiedekunnan rahanjaossa on tehty sisäisiä kohdennuksia helpottamaan niiden yksiköiden tilannetta, joiden toimintamenomääräraha jäisi alle välttämättömien henkilöstö-, tila- ym. kulujen sovellettaessa tiukasti yliopiston rahanjakomallia. Ennen kuin dekaani päättää tiedekunnan sisäisestä rahanjaosta, se käsitellään tiedekunnan johtoryhmässä ja siitä järjestetään yt-kuuleminen henkilöstöjärjestöjen edustajille. Vuoden alussa dekaani ja hallintopäällikkö vierailevat laitoksilla kertomassa tulosneuvottelun päätulokset sekä esittelemässä tiedekunnan sisäisen rahanjaon, joka määrittää pitkälle yhteisten kehittämishankkeiden sekä tutkimuksen tukemisen käytännön toteutusta. Dekaanin tekemän rahanjaon pohjalta kasvatustieteiden laitoksen laitosneuvosto päättää laitoksen määrärahojen käytön suuntaviivoista johtoryhmän valmisteleman esityksen pohjalta. Määrärahojen käytön suuntaviivat kirjataan laitosneuvoston kokouksen pöytäkirjaan. Hyväksyttyjen suuntaviivojen pohjalta laitoksen johtaja päättää laitoksen sisäisestä rahanjaosta, toiminnallisista linjoista ja hankkeiden toteuttamisesta. Opettajankoulutuslaitoksella johtaja hallintojohtosäännön mukaisesti jakaa laitokselle jakamattomina osoitetut määrärahat ja päättää laitoksen hankinnoista ja muusta varainkäytöstä, päättää tilojen ja opetus- ja tutkimusvälineiden käytöstä sekä valvoo taloussäännön ja talousarvion noudattamista ja määrärahojen käyttöä. Strategisen johtamisen arviointi Yliopiston hallintojohtosäännön 15 :n 2 momentin mukaan tiedekuntaneuvoston tehtävänä on arvioida, valvoa, ohjata, koordinoida ja kehittää tiedekunnassa annettavaa opetusta ja siellä tehtävää

9 tutkimusta, tehdä niitä koskevia aloitteita ja esityksiä, päättää toiminnan edellyttämästä yhteistoiminnasta yliopiston muiden yksiköiden kanssa ja vastata opetuksen ja tutkimuksen tasosta. Tiedekunnan hallintopäällikkö tekee vuosittain toimintakertomuksen, joka toimitetaan yliopiston hallintoon. TTS:n laatimisen yhteydessä arvioidaan edelliselle vuodelle/kaudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja kehittämis- ja muiden hankkeiden toimintaa ja tavoitteiden toteutumista. Arviointi tapahtuu pääosin laitoksilla niissä ryhmissä, jotka osallistuvat TTS:n tarkistuksiin. Kasvatustieteiden laitoksella arviointi tapahtuu tässä vaiheessa yksikkökohtaisesti oppiaine- tai teemaryhmissä sekä laitoksen johtoryhmässä ja laitosneuvostossa. Opettajankoulutuslaitoksella arviointia tekevät TTS:ää valmistelevat toimikunnat (päävastuullisena pedagoginen toimikunta pedagogisen johtajan johdolla), johtoryhmä sekä ohjausalan osalta xx, ja Normaalikoulun osalta johtoryhmä? Arvioinnin pohjaksi tiedekunnan kansliassa kootaan yliopiston talous-, henkilöstö- ja opintohallinnon keräämiä tietoja mm. budjetti- ja täydentävän rahoituksen kehityksestä, henkilötyövuosien kehityksestä, opiskelijamääristä, suoritettujen tutkintojen määristä oppiaineittain sekä julkaisujen määristä ja kansainvälistymisestä. Hankkeita koskien arviointia tehdään myös rahoittajatahoille tehtävän raportoinnin yhteydessä. Yliopiston hallinnon ja rehtorin palautetta saadaan vuosittain tulosneuvottelujen yhteydessä. Dekaani välittää hallinnolta saatua palautetta henkilöstölle. Strategisen johtamisen kehittäminen Kehittämisen tavoitteita ovat mm. seuraavat: Tiedekuntakohtainen strategia on laadittu viimeksi 2001 ja sen arviointi ja uudistaminen on ajankohtaista vuoden 2009 aikana. Jatkossa arviointi on systemaattinen osa johtamisen sykliä. Johtamisen arviointia ja sen perusteella tapahtuvaa kehittämistä varten määritellään arvioinnin kriteerit tutkimuksen, koulutuksen sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden alueille sekä kootaan pidemmän aikavälin seurantatietoa. Strategisen johtamisen kehittämisessä toimitaan proaktiivisesti toimintaympäristön muutoksia ja muutosten vaatimia toimenpiteitä ennakoiden. Tiedekunnan sisäisen yhteistyön edistäminen ja kehittäminen tutkimuksessa, koulutuksessa ja yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessa. Ylläkuvattujen kehittämistavoitteiden toteuttamisessa edetään siten, että valmisteleva keskustelu käydään tiedekunnan johtoryhmässä loppukeväästä 2008. Johtoryhmä valmistelee tiedekuntaneuvostoon vietävän esityksen etenemisen toimenpiteistä, vastuista ja aikatauluista. Mittarit: Tulossopimuksessa sovittujen tavoitteiden saavuttaminen KOTA-tiedot TUTKA-tiedot Dokumentteja: Tiedekunnan TTS Kasvatustieteiden laitoksen yksiköiden TTS:t, opettajankoulutuslaitoksen TTS

10 Yliopiston hallintojohtosääntö 2.2 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN Ajantasaiset tiedot tiedekunnan henkilöstöstä löytyvät tiedekunnan www-sivuilta. Henkilöstöjohtamisen suunnittelu Henkilöstöjohtamisessa noudatetaan yliopiston henkilöstöstrategian periaatteita. Henkilöstösuunnitelma on osa TTS:ää. Laitoksilla TTS-tarkistuksista vastaavat ryhmät sekä laitosten johtoelimet arvioivat henkilöstön kehittämistarpeitaan. Hallintopäällikkö tekee esityksen henkilöstösuunnitelmasta laitosten TTS:iin sisällyttämien esitysten pohjalta. Tiedekuntaneuvoston käsittelyssä arvioidaan henkilöstöresurssien riittävyyttä ja virkarakenne suhteessa toiminnallisiin tarpeisiin. Tiedekunnan henkilöstörakenteessa näkyy koulutustehtävän laajuus. Jatkossa henkilöstö- ja virkarakennetta suunnataan tutkimusedellytysten parantamiseksi. Henkilöstövoimavaroista ja virkarakenteen muutoksista (perustettavat ja lakkautettavat virat) sovitaan tulosneuvottelujen yhteydessä. Tämän jälkeen tiedekunnan sisäisen rahanjaon yhteydessä arvioidaan ja jaetaan henkilöstömenoihin tarvittavat taloudelliset resurssit. Resursseja koskevat päätökset tekee dekaani hallintopäällikön esityksestä. Suunnittelun tavoitteena on tukea tiedekunnan ja laitosten koulutuksen ja tutkimuksen vahvistamista sekä edistää henkilöstön ammatillista kehittymistä toimintaympäristön muutoksessa. Henkilöstöjohtamisen toteutus Virkojen ja virkasuhteiden täyttämisessä noudatetaan yliopiston hallintojohtosääntöä sekä hallintoviraston ohjeita. Tiedekunnassa pyritään edistämään henkilöstön jaksamista muun muassa mahdollistamalla henkilöstön ammatillisen osaamisen jatkuvan kehittämisen ja kiinnittämällä huomiota kannustavan työskentelyilmapiirin tekijöihin. Laitoksilla on myös tarjottu mahdollisuuksia työnohjaukseen. Henkilöstön kiinnittymistä tiedekuntaan ja laitoksiin tuetaan mm. seuraavilla tavoilla: - tiedekunnan yhteiset keskustelu- ja tiedotustilaisuudet (esim. professorien kokoukset, YTkuulemiset), - laitosten sisäinen koulutus, säännölliset kokoukset ja - yliopiston henkilöstökoulutuksen hyödyntäminen. Virkojen ja määräaikaisten virkasuhteiden täyttäminen Laitoksen johtaja tekee esityksen viran alan muuttamisesta sekä viran tai määräaikaisen virkasuhteen aukijulistamisesta taikka lyhytaikaisen määräaikaisen virkasuhteen täyttämisestä ilman aukijulistamista. Hallintopäällikkö valmistelee tämän pohjalta tiedekuntaneuvostolle esityksen viran alan muuttamisesta tai täsmentämisestä taikka dekaanin hyväksyttäväksi virantäyttösuunnitelman tai selosteen (professorin virka tai ma. virkasuhde). Esitys viran alan muuttamisesta tai täsmentämisestä menee tiedekuntaneuvoston käsittelyn jälkeen edelleen rehtorin päätettäväksi, samoin professorin viran virantäyttöseloste.

11 Laitosten johtajat valmistelevat haettaviksi julistettavien virkojen ja virkasuhteiden virantäyttösuunnitelmiin kuvaukset viran tai virkasuhteen keskeisistä tehtävistä sekä hakijoilta toivottavasta koulutuksesta ja kokemuksesta. Hallintopäällikkö kirjoittaa tämän pohjalta virantäyttösuunnitelman sekä hakuilmoituksen pohjan. Dekaani käy läpi ja hyväksyy tarvittaessa korjauksin virantäyttösuunnitelman. Tiedekunnan kanslian osastosihteeri lähettää virantäyttösuunnitelmat ja hakuilmoitusluonnokset dekaanin hyväksynnän jälkeen hallintoviraston henkilöstöpalveluihin. Haettavana olleiden virkojen ja virkasuhteiden hakijoiden hakemusasiakirjat toimitetaan yliopiston kirjaamosta laitoksille. Laitokselta lähetetään hallintopäällikölle yhteenveto hakijoista sekä laitoksen johtajan esitys virkaan tai virkasuhteeseen nimitettävästä henkilöstä perusteluineen. Hallintopäällikkö laatii nimitysmuistion, jossa käy läpi hakijoiden ansiot ja tekee ansiovertailun suhteessa virantäyttösuunnitelmaan/-selosteeseen sekä vertailuun perustuvan esityksen virkaan/virkasuhteeseen nimitettävästä. Enintään vuoden pituisista määräaikaisista virkasuhteista päättää dekaani, yli vuoden pituisista ma. virkasuhteista (muut kuin lehtorit ja professorit) sekä muiden kuin lehtoreiden ja professoreiden virkanimityksistä päättää tiedekuntaneuvosto, ja lehtoreiden ja professoreiden nimittämisestä yli vuoden pituiseen määräaikaiseen virkasuhteeseen tai virkaan päättää yliopiston hallitus, jolle tiedekuntaneuvosto tekee nimitysesityksen. Lehtoraattien, yliassistentuurien ja professuurien täyttöön liittyvät myös hakijoiden pitämät opetusnäytteet, joita pitämään kutsutaan pääsääntöisesti kaikki kelpoisuusvaatimukset täyttävät hakijat. Opetusnäytteen pitäjien tulee ilmoittaa etukäteen opetusnäytteen aihe dekaanin hyväksyttäväksi. Opetusnäytteen pitäjille lähetetään erillinen kutsu ja ohje. Opetusnäyte pidetään tiedekuntaneuvoston kokouksen yhteydessä, ja se on avoin kaikille. Tämän jälkeen tiedekuntaneuvosto arvioi hakijoiden opetustaidon. Professorin virkaan nimittäminen Hakuajan päättymisen jälkeen kirjaamo toimittaa professorin virkaa koskevat hakemukset tiedekunnan kansliaan, jossa hakemukset tarkistetaan ja mahdollisista puutteista ilmoitetaan hakijoille ja käynnistetään virantäyttöprosessi. Tiedekuntaneuvostossa käydään läpi viran hakijat sekä keskustellaan asiantuntijoista. Tämän jälkeen ao. laitoksen johtajaa pyydetään tekemään perusteltu esitys asiantuntijoiksi (yleensä kolme, kutsumismenettelyn kyseessä ollessa kaksi asiantuntijaa; asiantuntijoilta kysytään suostumusta ja mahdollista esteellisyyttä tässä vaiheessa). Esitys käsitellään tiedekuntaneuvoston kokouksessa ja lähetetään sen jälkeen hakijoille mahdollisia muistutuksia varten. Päätös asiantuntijoista tehdään tiedekuntaneuvoston kokouksessa muistutusajan päätyttyä. Tiedekunnan kanslia ilmoittaa päätöksestä välittömästi hakijoille. Asiantuntijoiden annettua lausuntonsa tiedekuntaneuvosto päättää mahdollisista opetusnäytteistä ja kärkihakijoiden haastattelemisesta ja nimittää haastattelijat. Hakijoille lähetetään tiedekuntaneuvoston päätös ja asiantuntijalausunnot sekä ohjeet opetusnäytteiden antamista varten. Opetusnäytteet kuuntelee ja arvostelee tiedekuntaneuvosto. Haastattelemaan nimetyt henkilöt muodostavat haastattelujen jälkeen yhteisen kannan haastatteluissa esille nousseista kysymyksistä ja niiden merkityksestä kärkihakijoiden ansioita ja sopivuutta arvioitaessa. Esittelijä kirjaa tämän kannan esittelymuistioon. Opetusnäytteiden ja haastattelujen jälkeen esittelijä laatii hakemusasiakirjojen, asiantuntijalausuntojen, opetusnäytteiden ja haastattelujen perusteella yhteenvedon (kärki)hakijoiden ansioista, ansiovertailun ja virkaehdotuksen tiedekuntaneuvoston käsittelyä varten. Tiedekuntaneuvoston virkaehdotus ja ohjeet muistutuksen tekemistä varten lähetetään heti tiedoksi kaikille hakijoille. Virkaehdotus ja kaikki virantäyttöprosessiin liittyvät asiakirjat toimitetaan yliopiston kirjaamoon.

12 Tiedekuntaneuvosto ottaa hallintoviraston pyynnöstä kantaa muistutusten yhteydessä esitettyihin kysymyksiin ja antaa niistä lausuntonsa. Dosentiksi nimittäminen Yliopistoasetuksen (115/1998) 8 ':n mukaan dosentiksi voidaan hakemuksesta nimittää henkilö, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla ja muilla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön ja hyvä opetustaito. Kasvatustieteiden tiedekunnan linjauksen mukaan dosentiksi nimitettävällä tulee olla väitöskirjatasoista tutkimusta kahdelta alueelta ja julkaisuja (mielellään kansainvälisissä) refereejulkaisuissa. Dosentuurihakemus on vapaamuotoinen, ja siihen liitetään nimikirjanote sekä julkaisuluettelo. On toivottavaa, että hakija on etukäteen yhteydessä laitokseen, jonka alueelle dosentuuri sijoittuisi. Tiedekuntaneuvosto päättää esitetyn dosentuurin tarpeellisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta tiedekunnan tutkimuksen ja opetuksen kannalta. Mikäli tiedekuntaneuvosto arvioi esitetyn dosentuurin tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi, on hakijan tieteellisestä pätevyydestä hankittava lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta, jollei lausunnon hankkimista pidetä erityisestä syystä tarpeettomana. Asiantuntijan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain (598/1982) 10 ':ssä säädetään. Asiantuntija-arviointia varten hakijaa pyydetään lähettämään julkaisunsa kolmena kappaleena. Asiantuntijoiden annettua lausuntonsa hakijaa pyydetään antamaan opetusnäyte. Tämän jälkeen tiedekuntaneuvosto päättää hakijan kelpoisuudesta dosentuuriin ja nimittää myönteisessä tapauksessa tiedekunnan dosentiksi. Virkavapauden myöntäminen ja virasta eroaminen Nimittävä viranomainen myöntää virkavapauden nimittämälleen henkilölle ja toteaa virkaan tai virkasuhteeseen nimitetyn virasta/virkasuhteesta eroamisen hakemuksesta. Yleisperiaatteena on virkavapauden myöntäminen toisen viran tai virkasuhteen hoitamista varten, kun sen katsotaan edistävän virkauralla etenemistä tai viranhoidossa pätevöitymistä. Toisiin tehtäviin siirtyville tai siirtymistä harkitseville voidaan myöntää virkavapaus siirtymäkaudeksi edellyttäen, ettei siitä ole kohtuutonta haittaa laitoksen tai tiedekunnan toiminnan kannalta. Sivutoimet Valtion virkamieslain 18 :n mukaan virkamies ei saa ottaa vastaan eikä pitää sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei hallintovirasto hakemuksesta myönnä hänelle siihen lupaa. Lupa voidaan myöntää määräajaksi tai muutoin rajoitettuna, ja se voidaan peruuttaa kun siihen on syytä. Sivutoimiluvan myöntämistä harkittaessa on otettava huomioon, että virkamies ei saa sivutoimen vuoksi tulla esteelliseksi tehtävässään. Sivutoimi ei myöskään saa vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävien hoidossa tai muutoinkaan haitata tehtävien asianmukaista hoitamista taikka kilpailevana toimintana vahingoittaa työnantajaa. Sivutoimesta, joka ei edellytä työajan käyttämistä, virkamiehen on tehtävä kirjallinen sivutoimiilmoitus hallintovirastolle. Hallintovirasto voi em. perustein kieltää sivutoimen vastaanottamisen tai pitämisen. Työsuunnitelmat Tiedekunnassa on kehitetty yhteisesti työsuunnitelmalomakkeita siten, että niistä saadaan monipuolisia yhteenvetoraportteja johtamisen ja toiminnan organisoinnin tueksi. Opettajien työaikasopimuksen piiriin kuuluu koko opetushenkilöstö: professorit, lehtorit, yliassistentit,

13 assistentit ja yliopistonopettajat sekä erikseen sovitut muut opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvat (esimerkiksi erikoistutkijat). Työsuunnitelmien laatiminen koskee heitä kaikkia. Työsuunnitelma laaditaan pääsääntöisesti 1.8. alkavaksi lukuvuodeksi, jolloin koko vuoden työvelvollisuus on 1 600 tuntia. Työsuunnitelma voidaan laatia lukukaudeksi tai tätä lyhyemmäksi ajaksi, jos virkanimitys on annettu lukuvuotta lyhyemmäksi ajaksi. Työvelvollisuus on tällöin 133 tuntia kuukaudessa, ja se voidaan rytmittää laitoksen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisesti niin, että ko. henkilölle jää riittävästi myös lomaa vastaavaa vapaata. Opetusta voidaan antaa syysja kevätlukukauden aikana ja myös kesäaikana. Kaikilla opetushenkilökuntaan kuuluvilla on tiedekunnan henkilöstöohjelman mukaisesti oltava mahdollisuus tutkimuksen tekemiseen. Tavoitteena on, että opettajat voivat antaa ainakin osan opetuksestaan omalta tutkimusalueeltaan. Assistenttien jatko-opiskelu turvataan työsuunnitelmissa ja yliassistenteille varata aikaa tutkimuksessa meritoitumiseen. Lehtorien työ on opetuspainotteista, mutta työsuunnitelmiin pyritään laitoksen järjestelyin varaamaan tilaa myös tutkimukseen ja jatkokoulutustehtäviin. Professoreilla on keskeinen rooli opetus- ja tutkimustyön suunnittelussa ja kehittämisessä. Tällä hetkellä laitosten johtajat on vapautettu opetustehtävistä. Laitoksilla amanuenssit kokoavat työsuuunnitelmat. Työsuunnitelmat käsitellään kasvatustieteiden laitoksella laitosneuvostossa, opettajankoulutuslaitoksella johtoryhmässä. Tiedekuntaneuvostossa työsuunnitelmat käsitellään syyslukukauden ensimmäisessä tai toisessa kokouksessa. Kevätlukukaudeksi laaditut työsuunnitelmat käsitellään tiedekunnan tammikuun kokouksessa. Lukuvuoden aikana työsuunnitelmissa tapahtuvat merkittävät muutokset (esim. kurssin peruuntuminen ja siitä aiheutuvat muutokset) toimitetaan kirjallisesti tiedoksi laitoksen johtajalle. Johtaja päättää (tarvittaessa keskusteltuaan hallintopäällikön kanssa), onko muutos tarpeen viedä laitosneuvostoon ja edelleen tiedekuntaan hyväksyttäväksi vai riittääkö dekaanin (tai laitoksen johtajan/johtoryhmän) hyväksyntä. Työsuunnitelman tarkoituksenmukaisuutta ja toteutumista seurataan laitoksella mm. kehityskeskusteluissa. Työsuunnitelmia käytetään pohjana VPJkeskusteluissa, ja niiden perusteella lasketaan yliopistossa ja opetusministeriössä erilaisia vertailutilastoja. Opettajankoulutuslaitoksen työsuunnitelmaohjeet löytyvät työasemalta, johon koko henkilökunnalla on pääsy. Työsuunnitelmaohjeet tarkistetaan johtoryhmässä keväällä ja tiedotetaan henkilökunnalle. Työsuunnitelmat viedään yhteiseen ohjelmapohjaan, joka mahdollistaa resurssien suunnittelun, työn tasapuolisen jakautumisen seuraamisen ja sen varmistamisen, että keskeisissä opetustehtävissä on riittävästi resursseja. Monitoroinnista vastaa amanuenssi ja suunnitelmia korjataan tarvittaessa. Työsuunnitelmat käsitellään laitoksen johtoryhmän kokouksessa syyslukukauden alussa ja tiedekuntaneuvostossa syyslukukauden ensimmäisessä tai toisessa kokouksessa. Kasvatustieteiden laitoksen työsuunnitelmat löytyvät yhteiseltä työasemalta yksiköittäin. Työsuunnitelmien laatimisen yleiset periaatteet ja yksityiskohtaiset ohjeet hyväksytään yksiköiden yt-kuulemisissa. Amanuenssit koordinoivat työsuunnitelmien laatimista ja toimivat esittelijöinä, kun työsuunnitelmat käsitellään laitosneuvostossa. Laitosneuvostokäsittelyn jälkeen työsuunnitelmat hyväksytään hallintopäällikön esittelystä tiedekuntaneuvostossa. Kehityskeskustelut ja henkilöstön kehittäminen

14 Henkilöstön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelut. Keskusteluissa käydään läpi työntekijän työtehtävät ja niiden vaativuus, työntekijän suoriutuminen tehtävistään, työntekijän tavoitteet osaamisensa kehittämisessä ja kehitystarpeet sekä esimiehille ja johdolle annettava palaute. Kehityskeskustelu on usein samalla palkkausjärjestelmään liittyvä arviointikeskustelu, joka dokumentoidaan tätä varten oleville lomakkeille. Arviointikeskustelut käydään opetus- ja tutkimushenkilöstön kanssa 1-3 vuoden välein, muun henkilöstön kanssa vuosittain. Keskustelujen käymistä varten on nimetty esimiehet. Tiedekunnan kanslian osalta dekaani käy kehityskeskustelun tutkimuskoordinaattorin ja hallintopäällikön kanssa, hallintopäällikkö puolestaan kanslian muun henkilökunnan kanssa. Osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä käytetään hyväksi yliopiston henkilöstö- ja muun koulutuksen tarjoamia mahdollisuuksia, mutta myös muuta koulutustarjontaa. Koulutukseen osallistumisesta ja muista järjestelyistä sovitaan oman esimiehen (kanslian osalta dekaani/hallintopäällikkö, laitoksilla laitosjohtaja) kanssa. Uuden työntekijän perehdyttäminen Uuden työntekijän perehdyttämisestä vastaavat ensisijaisesti lähiesimies ja mahdollisesti samoissa tehtävissä työskentelevät kollegat. Perehdyttämisessä hyödynnetään yliopiston järjestämiä perehdytystilaisuuksia sekä www-sivuilla ja kirjallisena olevaa materiaalia. Myös laatukäsikirja ja siihen liittyvät toimintakäsikirjat toimivat perehdyttämisen välineinä. Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on antaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuus työhönsä ja työoloihinsa vaikuttavaan, viraston toimintaa koskevaan päätöksentekoon ja samalla edistää valtionhallinnon toiminnan tuloksellisuutta ja taloudellisuutta. Jyväskylän yliopistossa on tehty sopimus yhteistoiminnasta (15.3.2005), ks. http://www.jyu.fi/tdk/hallinto/henkpalv/yhteistoim.html. Yhteistoiminta tapahtuu asioiden valmisteluvaiheessa, ja sen toteutumisesta vastaa asian valmistelija tai esittelijä (tiedekunnassa hallintopäällikkö tai opintoasiainpäällikkö). Henkilöstöjohtamisen arviointi Työyhteisön ilmapiiri halutaan pitää avoimena ja keskustelevana, jolloin palautetta toiminnasta myös henkilöstöjohtamisesta voidaan antaa ja saada välittömästi. Palautetta henkilöstöjohtamisesta ja esimiestyöstä saadaan vuosittaisten kehityskeskustelujen yhteydessä. Jokaisen työntekijän oikeutta ja velvollisuutta palautteen antamiseen korostetaan. Henkilöstöjohtamisen onnistumista ja kehittämis- tai muutostarpeita arvioidaan ennen muuta laitosten ja tiedekunnan TTS:n laadinnan yhteydessä suunniteltaessa tulevaa toimintaa ja arvioitaessa sen resurssitarpeita. Yliopiston johdolta saadaan palautetta tulosneuvotteluprosessin myötä sekä tulosneuvottelun valmistelukeskustelussa että varsinaisessa tulosneuvottelussa. Henkilöstöjohtamiseen liittyvät kiinteästi työtilat, joiden ongelmat ovat heijastuneet henkilöstön terveyteen, hyvinvointiin ja jaksamiseen. Työolojen parantamiseen liittyy monia haasteita alkaen tiedonkulun kehittämisestä. Arviointitietoa henkilöstön työhyvinvoinnista saadaan myös työterveyshuollon kautta sekä henkilöstöhallinnon toteuttamien kyselytutkimusten tuloksina.

15 Yliopiston henkilöstöpalveluista saadaan vuoden kuluessa raportteja budjetti- ja täydentävällä rahoituksella maksettujen henkilötyövuosien kehityksestä. Kehitystä voidaan seurata myös laitos- ja tiedekuntatasolla PersonecFortimen avulla. Henkilöstöjohtamisen kehittäminen Rakenteellinen kehittäminen ja laitosrakenteen muuttuminen asettavat suuria haasteita johtamiselle ja tiedonkulun kehittämiselle, mutta korostavat samalla jokaisen työntekijän vastuuta työyhteisön jäsenenä. Perehdyttämisen systematisointi ja kehittäminen näkyvät koko tiedekunnan toiminnassa ja jokaisen työntekijän työnteon sujuvuudessa, motivaatiossa ja osaamisen hyödyntämisessä. Yksi mahdollisuus kehittää perehdytystä ja varmistaa henkilöstön yhdenmukaisempi tietämys tiedekunnan toiminnasta ovat tiedekuntatasoiset vuosittain toteutettavat perehdytystilaisuudet, jotka ovat avoimia kaikille työntekijöille. Työsuunnitelmakäytänteitä yhdenmukaistetaan vähitellen (AIKATAULU sovittava) laitosten kesken. 2.3 YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Yhteistyötä tehdään toisaalta yliopiston sisällä niin yksikkö-, ryhmä- (esim. tutkimus- ja projektiryhmät) kuin yksilötasolla ja toisaalta ympäröivän yhteiskunnan kanssa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Yliopiston sisällä yhteistyötä tehdään toisten tiedekuntien, ainelaitosten ja erillislaitosten, yliopiston hallinnon, henkilöstöjärjestöjen edustajien, UniServices -yrityksen, ylioppilaskunnan ja ainejärjestöjen sekä luonnollisesti yksittäisten työntekijöiden ja opiskelijoiden kanssa. Keskeisiä yliopiston ulkopuolisia yhteistyökumppaneita on lueteltu kohdassa Yhteistyön johtamisen toteutus. Yhteistyön johtamisen suunnittelu Yhteistyöaloitteet nousevat usein henkilö- ja laitostasolta. Kansallisen ja kansainvälisen tieteellisen yhteistyön suunnittelusta ja sen johtamisesta vastaavat käytännössä laitosjohtajat ja tutkimusryhmien johtajat. Yhteistyö toteuttaa ja vahvistaa yliopiston ja tiedekunnan strategisia linjauksia. Erityisesti PISA-tutkimusten tulokset ja suomalaisten koululaisten erinomainen menestys PISAtutkimuksissa ovat merkinneet kansainvälisen kiinnostuksen merkittävää lisääntymistä opettajankoulutusta ja laajemminkin kasvatustieteellistä koulutusta ja tutkimusta kohtaan. Resurssien ollessa rajalliset yhteistyön strategisen johtamisen merkitys kasvaa. Yhteistyön johtamisen toteutus Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat mm. yliopistot kotimaassa ja ulkomailla

16 Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta kuntien ja kaupunkien opetustoimi ja sosiaalitoimi/päivähoito, yksittäiset oppilaitokset ja päiväkodit Keski-Suomen liitto Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) Stakes Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske lapsiasiavaltuutettu Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuurojen Liitto ja muut kolmannen sektorin toimijat EduCluster Finland Varhaiskasvatuksen kehittämiskeskus OAJ, rehtorijärjestöt Opettajankoulutukseen liittyen tehdään yliopiston sisäistä kolmikantayhteistyötä opettajankoulutuslaitoksen, ainelaitosten ja Normaalikoulun kesken. Yhteistyökuvioon liittyvät kenttäkouluverkoston kautta myös kuntien ja kaupunkien opetustoimet sekä OAJ. Tiedekunnan sisällä tehdään lisääntyvässä määrin opetusyhteistyötä, ja erityisesti tohtoriopintojen kohdalla yhteistyötä myös yli tiedekuntarajojen. Yliopistollisen aikuiskoulutuksen osalta yhteistyökumppaneita ovat yliopiston aikuiskoulutustoimijat, mutta usein myös yliopiston ulkopuoliset tahot (työvoimahallinto, ulkoministeriö, opetusministeriö, opetushallitus jne). Tiedekunnan vaatimusten mukainen avoin yliopisto-opetus on erittäin laajaa. Tutkimuksen alueella yhteistyöverkostot rakentuvat usein eri tiedekuntiin ja erillislaitoksiin. Koulutuksen tutkimuslaitos on yksi keskeisimmistä yhteistyökumppaneista, jonka merkitys on edelleen kasvamassa. Yhteistyön johtamiseen olennaisesti liittyvästä sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä vastaa viime kädessä yksikön johtaja, mutta jokaisen työntekijän vastuulla on huolehtia omalta osaltaan aktiivisesta viestinnästä yhteistyökumppaneille. Viestinnän toteutusvastuu on nimetyillä ototiedottajilla ja www-yhdyshenkilöillä. Yhteistyön johtamisen arviointi Yhteistyön ja sen johtamisen arviointi tapahtuu toiminta- ja taloussuunnittelun sekä toimintakertomuksen kokoamisen yhteydessä. Yhteistyöstä ja sen johtamisesta saadaan palautetta tulossopimusneuvotteluissa. Yhteistyön johtamisen kehittäminen Täydentävän rahoituksen osuuden kasvattamisen tarve korostaa myös yhteistyöjohtamisen merkitystä. Erityisesti tämä painottuu tutkimuksen alueella, mutta myös koulutuksessa mm. koulutusviennin merkityksen kasvaessa. Kansainvälinen yhteistyö tulee kasvamaan selkeästi tutkimuksessa, kansainvälisissä maisteriohjelmissa, koulutusviennissä jne. Koska yhteistyö on valtaosaltaan sopimuspohjaista, edellyttää yhteistyön johtaminen tuekseen sopimushallinnollista osaamista sekä yliopiston keskushallinnossa että tiedekunta-/laitostasolla.

17 On tarpeen pohtia, tarvitaanko tiedekuntatasolla määriteltyä yhteistyöstrategiaa. Tiedekunnan dekaanin ja johtoryhmän roolia myös yhteistyön johtamisessa on syytä vahvistaa. Yhteistyökumppaneiden valinnassa tulee kiinnittää huomiota siihen, että yhteistyö hyödyttää ja vahvistaa tiedekunnan tutkimusta, koulutusta ja yhteiskuntavastuuta nimenomaan määritellyillä vahvuusalueilla. Hyödyn arviointi on mahdollista vasta pidemmällä aikavälillä. 2.4 TALOUSJOHTAMINEN Yliopistojen rahoituksessa tapahtuneet muutokset vaikuttavat tiedekuntatason strategiseen talousjohtamiseen. Talousjohtamisen merkitys johtamisen osa-alueena onkin kasvanut. Kasvatustieteiden tiedekunnan suuri haaste on ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen ja sen osuuden huomattava kasvattaminen kokonaisrahoituksessa. Talousjohtamisen suunnittelu Talouden johtamisen ja suunnittelun tehtävä on turvata tiedekunnan ja laitosten perustehtävien edellyttämät taloudelliset resurssit. Suunnittelu alkaa TTS:n laatimisen yhteydessä, kun laaditaan laitosten ja tiedekunnan kustannuskehitys- ja rahoitustarve-laskelmat tuleville vuosille sekä seuraavan vuoden kokonaisrahoitussuunnitelma, hankkeiden rahoitussuunnitelmat ja kustannusarviot. Tässä yhteydessä arvioidaan sekä budjetti- että täydentävän rahoituksen määrä. Laitosten talousjohtamisesta vastaavat laitosjohtajat. Erilaisten laskelmien tuottamisessa on hallintohenkilökunta (talousasioiden osasto- ja koulutus-/kurssisihteerit) keskeisessä roolissa, hankkeiden osalta taloussuunnittelua tekevät myös hankkeiden vastuuhenkilöt. Tiedekunnan talousjohtaminen ja sen suunnittelu ovat dekaanin ja hallintopäällikön vastuulla. Kuten laitoksilla, myös tiedekunnassa, on osaavan taloushallinnon hallintopalveluiden tuki toiminnalle ensiarvoisen tärkeä. Taloussuunnittelun yhteydessä arvioidaan aikaisempien vuosien budjetoinnin onnistuneisuutta. TTS-laskelmat toimivat ensimmäisenä pohjana seuraavan vuoden talousarvion laadinnalle. Talousjohtamisen toteutus Dekaani jakaa tulosneuvottelun perusteella tiedekunnalle tulevan rahoituksen hallintopäällikön valmistelun pohjalta. Tiedekunnan sisäisessä rahanjaossa noudatetaan samoja periaatteita, joiden mukaan tiedekunnan saama rahoitus määräytyy. Rahanjakoesitys käydään läpi tiedekunnan johtoryhmässä ennen yt-kuulemista. Dekaanille jätetään rahoitusta tohtorikoulutuksen ja tutkimuksen tukemiseen ja kehittämiseen sekä täydentävän rahoituksen hakemisen valmisteluun. Tiedekunnan kansliassa on osastosihteeri, jolla on AdeEkon käyttöoikeudet talouden seurantaa varten. Laitoksilla AdeEko oikeudet on useammalla osastosihteerillä. Osastosihteerit asiatarkastavat ostolaskut ja tiliöivät ne RONDO-ohjelmaa käyttäen. Laskujen hyväksymisoikeus on dekaanilla, hallintopäälliköllä sekä laitosten johtajilla ja varajohtajilla (tarvittaessa myös

18 opettajankoulutuslaitoksen pedagogisella ja/tai tutkimusjohtajalla). Talous- ja henkilöstöasioita hoitavat osastosihteerit vastaavat myös matka-asioiden hoidosta Travel-ohjelmaa käyttäen. Matkasuunnitelmien ja -laskujen hyväksymisoikeus on dekaanilla, hallintopäälliköllä ja laitosten johtajilla ja varajohtajilla (tarvittaessa myös opettajankoulutuslaitoksen pedagogisella ja/tai tutkimusjohtajalla). Laskujen ja matka-asioiden lisäksi tiedekunta ja laitokset maksavat erillisiä tuntiopetus-, harjoittelunohjaus- ja asiantuntijapalkkioita, jotka yllämainitut osastosihteerit tiliöivät. Talousasioista vastaaville osasto- ja koulutus-/kurssisihteereille kuuluvat myös laskutukseen liittyvät tehtävät. Rehtori-instituutilla, APO-, YPE- ja OPO-koulutuksilla sekä viittomakielisellä luokanopettajakoulutuksella on omat projektinsa laitosten vastuualueiden alla. Kyseiset tahot ja niiden vetäjät ovat vastuussa laitosten johtajille omien toimintojensa talouden suunnittelusta ja toteutumisesta käytettävissä olevien, vuoden alussa sovittujen resurssien puitteissa. Talousjohtamisen arviointi Hallintopäällikkö ja laitosjohtajat seuraavat rahankäyttöä ja talousarvion toteutumista vuoden mittaan AdeEkon raporttien perusteella. Osastosihteerit ajavat nämä raportit, jotka tiedekunnan kokonaistoiminnan osalta löytyvät hallintopäällikön huoneesta. Laitosten talousseurannan raportit löytyvät talousasioista vastaavilta osastosihteereiltä. Taloudellisen päätöksenteon vaikutukset eivät aina näy välittömästi, joten arviointia tarvitaan eri aikaväleillä. TTS-kierroksen yhteydessä arvioidaan edellisen vuoden tai useammankin edeltävän vuoden talousjohtamista. Hankkeiden osalta arviointi tapahtuu rahoittajille raportoinnin yhteydessä. Yliopiston talouspalveluista saadaan raportteja määrärahojen ja täydentävän rahoituksen käytöstä. Yliopiston sisäinen tarkastaja arvioi tiedekuntien taloudellisen toiminnan laillisuutta, tuloksellisuutta ja riskinottoa. Talousjohtamisen kehittäminen Seurannan ja arvioinnin kehittäminen edellyttää myös taloushallinnon työkalujen kehittämistä yliopistotasolla. Koko henkilöstön taloustietoisuutta on tarpeen kehittää mm. informoimalla toiminnan rahoituksen muodostumisesta ja sen ehdoista sekä korostamalla jokaisen toimijan talousvastuuta eri toimissaan. Vuoden 2008 alusta alkaen tiedekuntatason talouden seurantaa systematisoidaan siten, että tiedekunnan ja laitosten taloustilanne käydään läpi tiedekunnan johtoryhmässä neljän kuukauden välein (huhtikuu, elokuu, marras-joulukuu). Tarvittaessa syksyllä seurantaväliä voidaan lyhentää, mikäli tilanne sitä vaatii.

19 2.5 LAATUTYÖN JOHTAMINEN Kasvatustieteiden tiedekunnan laadunvarmistusjärjestelmä on osa yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää. Tiedekunnan laatutyötä suunnitellaan ja toteutetaan yliopiston laatupolitiikan mukaisesti. Laatutyön tavoite on tiedekunnan toiminnan kuvaaminen ja sen läpinäkyväksi tekeminen sekä toiminnan jatkuva kehittäminen. Tässä yhteydessä kootaan toimintaa ohjaavat säädökset ja periaatteet, keskeiset toimintaprosessit ja vastuut. Tiedekunnan laadunvarmistusjärjestelmä on kuvattu sivulla 2. Kasvatustieteiden tiedekunnan laatukäsikirjassa kuvataan tiedekunnan laitoksille ja yksiköille yhteiset toiminnot ja periaatteet. Yksityiskohtaisemmat, laitos- ja yksikkötasoiset kuvaukset ja toimintaohjeistukset löytyvät toimintakäsikirjoista. Yliopiston laatukäsikirja, tiedekunnan laatukäsikirja ja laitosten toimintakäsikirjat ovat koko henkilökunnan luettavissa verkossa. Laatu- ja toimintakäsikirjat liittyvät saumattomasti tiedekunnan ja laitosten toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Käsikirjat ja niihin liittyvät prosessimallinnukset auttavat osaltaan toiminnan arvioinnissa ja sitä kautta kehittämistarpeiden esille nostamisessa. Arvioinnin systematisoiminen osaksi kaikkia toimintoja ja niiden kehittämistä on tiedekunnan keskeinen kehittämishaaste, joka on noussut esille laatutyön myötä. Toiminnan arviointi ja kehittäminen merkinnee tulevaisuudessa myös laatutyön myötä näkyviksi tehtyjen erilaisten toimintatapojen ja käytänteiden yhtenäistämistä, mikä puolestaan johtanee ajallaan yksikkökohtaisten toimintakäsikirjojen sulautumiseen laitostason toimintakäsikirjoiksi. Laatutyön johtamisen suunnittelu Tiedekunnalla on laaturyhmä, joka muodostuu tiedekunnan toiminnan osa-alueiden - tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen - toteutuksesta ja kehittämisestä vastaavista viranhaltijoista (hallintopäällikkö, opintoasiainpäällikkö ja tutkimuskoordinaattori), laitosten amanuensseista ja/tai laatuvastaavista sekä opiskelijajäsenistä. Laatutyö läpäisee koko tiedekunnan siinä mielessä, että se ulottuu tiedekunnan tasolta laitosten ja niiden yksiköiden toimintaan. Laatutyö on osa jokaisen tiedekunnassa toimivan työtä, ja se palvelee tiedekunnan perustehtävien suorittamista ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Laatutyön johtamiseen liittyy laadunvarmistusjärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen ohella laatutyötä koskevan dokumentoinnin ja arkistoinnin organisointi. Johtamiseen liittyy edelleen keskeisenä aspektina laatutyötä ja laadunvarmistusta koskevasta viestinnästä huolehtiminen. Laatutyön johtamisen toteutus Hallintopäällikkö vastaa tiedekunnan laaturyhmän tuella tiedekunnan laatukäsikirjan kokoamisesta ja miettii menettelyt, joilla varmistetaan laatukäsikirjan päivittäminen sekä tiedekunnan laatutyön periaatteiden ja laatukäsikirjan tunnettuus koko henkilökunnan keskuudessa niin, että laatutyö nähdään luontevasti jokaisen työntekijän työn keskeisenä osana. Laatukäsikirja ja sen päivitysversiot hyväksytään yt-kuulemisten kautta tiedekuntaneuvostossa. Laatukäsikirja on luettavissa tiedekunnan www-sivuilla. Laatutyöhön liittyvät kirjalliset dokumentit kootaan tiedekunnan kansliaan.