Helsinki-Vantaa -selvityksen informaatiotilaisuus Teemaryhmä 4: Maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö pj. Jukka Peltomäki
Nykytilan kuvaus 1/2 Keskeisiä havaintoja: Toimintojen nykyhallinto ja johtamisjärjestelmät Helsingissä i matriisimainen i i johtamismalli, Vantaalla matala hallintojärjestelmä j t l ä Helsingissä on vahvat virastot ja liikelaitokset, Vantaalla on vahva toimiala Vantaalla päätöksentekoa on delegoitu paljon, Helsingissä vähän Vantaalla elinkeinopolitiikka on vahvasti integroitu maankäytön prosesseihin, Helsingissä sitä tehdään vähemmän integroituna maankäyttöön Helsingissä päätöksien tekemiseen käytetään varsin usein muodollisia virasto/lautakunta/johtokuntatason lausuntokierroksia, Vantaalla päätöksenteko on keskitetty kahteen lautakuntaan ja valmistelun aikana virallisia lausuntoja käytetään vähän 2
Nykytilan kuvaus 2/2 Maankäytön kehittämisstrategiat Yhteisiä iä Vanhojen asuinalueiden täydennysrakentaminen Raideliikenteen ja sen varren alueiden kehittäminen Raja-aluehankkeina Kuninkaankolmio ja Östersundom Helsingin maankäytön painopisteitä ovat lisäksi: Kiinteästi kantakaupunkiin liittyvät suuret rannikon projektialueet Koivusaari-Jätkäsaari- Hernesaari-Kalasatama-Kruunuvuorenranta Keskustan laajenemisalue Keski-Pasila Maankäyttöön vaikuttavina liikennehankkeina Länsimetro, poikittaiset Jokeri-yhteydet ja raideyhteys Östersundomiin Vantaan maankäytön painopisteitä ovat lisäksi: Kehäradan varren maankäytön kehittäminen, ensi vaiheessa Leinelä ja Marja-Vantaa Aviapoliksen alueen kehittäminen Merkittävin koko kaupungin maankäyttöön vaikuttava ajoneuvoliikenteen hanke on Kehä III:n parannus Vantaankoskelta Vuosaareen. Myyrmäen kehityksen kannalta Kehä II on tärkeä. Hakkilan työpaikka-alueen kehittäminen (Vantaan akseli) 3
Kaupunkisuunnittelun resurssit ja kaavavarannot Helsinki Vantaa Asukkaita 1.1.20091 577 000 asukasta 197 000 asukasta A. Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusresurssit Henkilöresurssit (ilman liikennesuunnitelua, Helsingin resursseista pois 0,31 hlöä/1 000 as. 0,29 hlöä/1 000 as. tettu tutkimus sekä osat, jotka Vantaalla on sijoitettu muihin MAL yksiköihin) toteutuneen rakentamisen suhteen (vuosikeskiarvo 2005 09) 09) 0,37 hlöä/1 000 tot.kem2 0,14 hlöä/1 000 tot.kem2 Kaupungin tilaamat ulkopuoliset konsulttipalvelut 2009 870 /1 000 as. 510 /1 000 as. Kaavoitettu uusi rakennusoikeus 2000 2009 Asuinrakennusoikeutta keskimäärin 320 000 kem2/vuosi 195 000 kem2/vuosi Asuinrakennusoikeuden kaavoitustavoite 450 000 kem2/vuosi 200 000 kem2/vuosi Toimitilarakennusoikeutta keskimäärin 360 000 kem2/vuosi 377 000 kem2/vuosi Kaavavarannot Asuinrakentaminen Yleiskaavavaranto 3 800 000 kem2 2 900 000 kem2 vastaten 7 kem2/asukas vastaten 15 kem2/asukas Asemakaavavaranto 2 550 000 kem2 1 800 000 kem2 vastaten 4 kem2/asukas kas vastaten 9 kem2/asukas kas Kaavavarannot Työpaikkarakentaminen Yleiskaavavaranto 2 400 000 kem2 7 100 000 kem2 vastaten 4 kem2/asukas vastaten 36 kem2/asukas Asemakaavavaranto 8 200 000 kem2 3 900 000 kem2 vastaten tt 14 kem2/asukas k vastaten tt 20 kem2/asukas k Kaupungin maanomistus 62 % maa alasta 33 % maa alasta 4
Maa- ja sopimuspolitiikka Helsinki Vantaa Asukkaita 1.1.2009 577 000 asukasta 197 000 asukasta D. Maa ja sopimuspolitiikka Kaupungin maanomistus 62 % maa alasta 33 % maa alasta Maanvuokratuotot 2009 130 000 000 4 000 000 vastaten 225 /as. ja vuosi vastaten 20 /as. ja vuosi Maanmyyntitulot keskimäärin 2000 2009 78 000 000 24 000 000 vastaten 135 /as. ja vuosi vastaten 122 /as. ja vuosi Maankäyttösopimusten korvaukset (raha/maa) keskiarvo 2000 2009 8 800 000 2760 000 vastaten 15 /as. ja vuosi vastaten 14 /as. ja vuosi Maanhankinta keskimäärin 2000 2009 13 500 000 11 650 000 vastaten 23 /as. ja vuosi vastaten 59 /as. ja vuosi Lähimmän 5 vuoden aikana kaupunkien mailla toteutettavaksi ennakoidun asemakaavavarannon pääoma arvo (esirakentamiskulut ja myyntitulojen edellyttämät infrainvestoinnit (kadut, puistot, melusuojaus, johtosiirrot yms.) vähennetty arvosta) 135 000 000 /vuosi 38 500 000 /vuosi vastaten 234 /asukas vastaten 195 /asukas Arviointiperusteet Asuntorakentaminen: 300 000 kem2/vuosi 95 000 kem2/vuosi Maanmyyntitulo (esirakentamiskulut vähennetty Hgissä): 600 /kem2 420 /kem2 Työpaikkarakentaminen: 100 000 kem2/vuosi 80 000 kem2/vuosi Maanmyyntitulo (esirakentamiskulut vähennetty Hgissä): 350 /kem2 200 /kem2 Kunnallistekniikan investoinnit 200 /kem2 100 /kem2 5
Kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat valittujen näkökulmien pohjalta Arviointi oli haastavaa, koska suurin osa arvioiduista mahdollisista eduista ja haitoista on luonteeltaan pikemminkin uhkia ja mahdollisuuksia. Toimeksiannon mukaisesti ne on kuitenkin raportoitu mahdollisina etuina ja haittoina. Analyysi on tehty toimeksiannon mukaisesti erikseen yleisellä, useiden näkökulmien kannalta samantyyppisesti vaikuttavalla tasolla ja erikseen asukkaiden, yritysten ja kuntayhteistyön näkökulmista Teemaryhmä on pyrkinyt keskittymään näkökulmien kannalta keskeisiin ja/tai yleisen mielenkiinnon kannalta kiinnostaviin yhdistämisen vaikutuksiin Kaupunkien yhdistämiseen liittyy samankin näkökulman kannalta sekä etuja että haittoja. Siksi teemaryhmä on päätynyt esittämään ne rinnakkain. Kaupunkien mahdollisen yhdistymisen tilanteessa MALY -toimintoihin liittyvien etujen ja haittojen toteutuminen riippuu paljolti tulevista maankäytön tavoitteista ja niiden toteuttamisesta, jota ei ole ollut mahdollista ottaa huomioon arvioinnissa 6
Yleiset vaikutukset 7
Asukasnäkökulma 8
Yritysnäkökulma 9
Seutuyhteistyön ja kuntayhtymien näkökulma 10
Yhteenveto Teemaryhmän tarkastelualueella Helsingin ja Vantaan yhdistäminen ei hallinnon yhdistämisen väliaikaisia haittoja lukuun ottamatta hallinnon osalta johtaisi selkeisiin etuihin tai haittoihin verrattuna nykytilanteeseen kaupunkien yhdistäminen avaisi mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun kansainvälisen aseman voimistamiseen. Seutumaisemman suunnittelunäkökulman myötä yhdistäminen mahdollistaisi myös nykyistä monipuolisempien asumis- ja työpaikkaympäristöjen luomisen Kaupunkien yhdistäminen tarjoaisi erinomaiset mahdollisuudet Suomen kuntakentässä ainutlaatuisen laajan, maankäyttöön liittyvän asiantuntijaresurssin, osaamisen suuntaamiseksi yhdistyneen kaupungin laadukkaaseen kehittämiseen kustannustehokkaalla tavalla Yhtenäinen joukkoliikennejärjestelmä Helsingin tariffitasolla lisäisi kustannuksia nykytasoon nähden Yhdistyneen kaupungin erittäin suuri kokoero muihin kuntiin nähden voi tuoda mukanaan vaikeuksia pääkaupunkiseudun kehittämisen kannalta tärkeään seutuyhteistyöhön Suuri kokoero puoltaisi myös muusta kuntakentästä poikkeavan lainsäädännöllisen ja taloudellisen erityissuhteen ee kehittämistä ä valtion suuntaan. 11
Jatkotoimeksianto Maly -teemaryhmälle seurantaryhmä käsitteli 15.10.2010 kuntatalousryhmän loppuraporttia, jonka jälkeen ohjausryhmä kehotti teemaryhmiä toimittamaan kuntatalousryhmälle ja edelleen tiedoksi ohjausryhmälle kuntatalousryhmän kysymän taustaselvityksen (alla). pyydetyt lisäselvitykset tulee toimittaa 15.11.2010 mennessä Maankäytön ja ympäristön ryhmä: arvio maankäyttöhyödyistä arvio investointitarpeista ja euromääräisestä investointitasosta yhdistyneessä kaupungissa erityisesti infrakustannusten ja joukkoliikenneinfran osalta. arvio yhdistyneen kaupungin maanmyyntituotoista sekä maanvuokratuotoista esim. 10 seuraavan vuoden aikana. arvio vuosittaisesta asuntotuotannon sekä työpaikkojen määristä esim. 10 seuraavan vuoden aikana 12