KYLÄKOULUJEN SÄILYTTÄMINEN VERRATTUNA ISOIHIN YKSIKÖIHIN YHDISTETTYNÄ

KYLÄKOULUJEN SÄILYTTÄMINEN VERRATTUNA ISOIHIN YKSIKÖIHIN YHDISTETTYNÄ Gumbostrand, Gesterby ja Salparin kyläkouluoppilaiden vanhempien tekemä tutkimus, elo-syyskuu 2009 BYSKOLORNAS BEVARANDE JÄMFÖRT MED HOPSLAGNING I STORA ENHETER EN STUDIE GJORD AV ETT TIOTAL FÖRÄLDRAR TILL BARN I BYSKOLORNA: GUMBOSTRAND, GESTERBY OCH SALPAR, aug.-sept. 2009

KYLÄKOULUJEN SÄILYTTÄMINEN VERRATTUNA ISOIHIN YKSIKÖIHIN YHDISTETTYNÄ Gumbostrand, Gesterby ja Salparin kyläkouluoppilaiden vanhempien tekemä tutkimus, elo-syyskuu 2009 Me, koko ajan kasvava joukko vanhempia, olemme tehneet intensiivisesti töitä kuukauden ajan ja yrittäneet ymmärtää ja selvittää syitä, miksi kolme hyvin toimivaa ja kustannustehokasta koulua halutaan sulkea. Nyt haluamme jakaa ajatuksemme ja johtopäätöksemme poliitikkojen ja virkamiesten kanssa. Alla on yhteenveto pääasiassa niistä taloudellisista seikoista, joihin olemme laskelmissamme päätyneet. Liitteissä on lisätietoa jokaisesta koulusta erikseen. Tämän saamamme materiaalin lisäksi haluamme esittää teille ja jakaa kanssanne muitakin seikkoja, joiden toivomme herättävän ajatuksia. Toiveemme veronmaksajina ja kyläkouluoppilaiden vanhempina on, että poliitikot ja virkamiehet haluaisivat tarjota meille kuntalaisille todellista palvelua säilyttämällä kyläkoulut. Samalla meidän lapsiperheille arki säilyy huomattavasti helpompana toteuttaa. Koulujen säilyttäminen säästää kunnalle rahaa, meille vanhemmille sekä aikaa että rahaa, kun alakoululaisille ei tarvitse järjestää koulukuljetuksia ja vanhempien ei tarvitse ottaa niitä hoitaakseen. Ihmettelemmekin miksi meidän pitäisi hyväksyä lapsillemme koulukuljetusten johdosta syntyvät pidemmät koulupäivät tai vaarallisempi koulutie niille, joille kuljetusta ei tarjota. Koulujen lakkauttamisesta aiheutuvat kustannussäästöt ovat joko marginaalisia tai on jopa todennäköistä että kokonaiskustannukset kasvavat. KOULUSTRATEGIA Sipoon kunnan koulusektorin vuosille 2010-2012 laadittu strategia houkuttelee varmaan monen lapsiperheen valitsemaan asuinpaikaksi Sipoon. Strategian tavoitteena on tarjota oppilaille viihtyisä ja turvallinen koulu, jossa on päteviä opettajia. Virkoja tarjotaan haja-asutusalueillakin, näin saadaan rakennettua monipuolinen yhteiskuntarakenne. Toimintaympäristö on viimeisen vuoden aikana muuttunut, kun osa Sipoosta siirtyi Helsingille. Oppilasmäärä laskee tilapäisesti vuosina 2009-2010. Jo vuonna 2011 oppilasmäärän arvioidaan nousevan Sipoon kunnan kasvustrategian Sipoo 2025 myötä. Koulupalvelujen määrän uskotaan kasvavan.

Vuosien 2010-2012 strategiasta voidaan mainita seuraavat kohdat: Perusopetuksessa opetusryhmien suuruutta täytyy yhä pienentää. Yhteistyötä vanhempien, vanhempainyhdistysten ja koulun välillä täytyy kehittää. Koulukyydityksiä täytyy kehittää ja kouluteiden turvallisuutta parantaa. PALJONKO OPPILAAT MAKSAVAT Alhaalla yhteenveto paljonko oppilaat maksavat uhanalaisissa kouluissa. Pohjana on käytetty 2008 tilinpäätöstä. Valtionavustus kaikille oppilaille vuodessa on 6396,87. Koulu Oppilasmäärä 2009 Tilinpäätös 2008 Kulu / oppilas Keskimääräinenkulu / oppilas Gesterby 31 157 200,00 5 071 6048 Gumbostrand 42 252 200,00 6 005 6048 Salpar 56 285 200,00 5 093 6048 Vertailu kustannussäästöistä mikäli Gesterbyn, Gumbostrandin ja Salparin kyläkoulut lakkautetaan. Vertailussa kunnan tekemä laskelma verrattuna koulujen vanhempien tekemään laskelmaan SALPAR SKOLA Kunnan ehdotus säästöistä Vanhempien kommentit 3 luokanopettajaa 71,5t/vko 125 769 n. 20 oppilasta/opettajaa on kustannustehokasta 125 769 Siivous 16 782 säästö ei 100 %, kustannus jakautuu muualle 16 782 Sisäinen vuokra 58 044 Ei säästöä, ei vaikuta kunnan kokonasuustalouteen 0 Kouluavustajat 52 t/vko 36 400 Avustajista ei voi luopua, esim.kahden oppilaan siirto erikoiskouluun kallimpaa, 0 Yhteensä 236 995 142 551 Kustannuslisäys Luokanopettaja 26 t/vko -48 100 64 oppilasta tarvitsevat vähintään 2 opettajaa, 52 t/vko -96 200 Kouluavustajat 30 t/vko -21 000 0 Koulukyydit 26 oppilasta -15 558 42 oppilasta >5 km Söderkullaan -42 000 Yhteensä -84 658-138 200 Nettosäästö/vuosi 152 337 4 351 Jos Salparin koulu lopetetaan niin päiväkoti ja esikoulu tarvitsevat uudet tilat. Tämä tarkoittaa kuluja muualla esimerkiksi parakkipäiväkodin kulut noin 100.000 vuodessa.

GUMBOSTRANDS SKOLA Kunnan ehdotus säästöistä Vanhempien kommentit 3 luokanopettajaa 71,5 t /vko 125 769 n. 20 oppilasta/opettajaa on kustannustehokasta 125 769 Siivous 14 385 säästö ei 100 %, kustannus jakautuu muualle 14 385 Sisäinen vuokra 37 388 Ei säästöä, ei vaikuta kunnan kokonasuustalouteen 0 Kouluavustajat 52 t/vko 36 400 Avustajista ei voi luopua 0 Yhteensä 213 942 140 154 Lisäkustannus Luokanopettaja 26 t/vko -48 100 64 oppilasta tarvitsevat vähintään 2 opettajaa, 52 t/vko -96 200 Kouluavastajat 30 t/vko -21 000 0 Koulukyydit 41 oppilasta -41 000 44 oppilasta >5 km Söderkullaan -44 000 Yhteensä 103 842-140 200 Nettosäästö/vuosi 103 842-46 Katso erittely tarkemmin liitteestä 2 Gumbostrands Skola.

GESTERBY SKOLA Kunnan ehdotus säästöistä Vanhempien kommentit 2 luokanopettajaa 52 h/vecka 94 986 Ei säästöä, tarvitaan Kyrkoby skolanissa 0 Siivous 9 590 Säästö enintään 75 % 7 192 Sisäinen vuokra 22 400 Ei säästöä, ei vaikuta kunnan kokonasuustalouteen 0 Matkat liikuntasaliin 2 000 2 000 Yhteensä 128 976 Yhteensä 9 192 Lisäkustannus Koulukyydit -15 558 Koulukyydit -15 558 Yhteensä -15 558 Yhteensä -15 588 Nettosäästö/vuosi 113 458 Nettosäästö/vuosi -6 396 Katso erittely tarkemmin liitteestä 3 Gesterby Skola. Vanhempien tekemistä laskelmista voi tehdä päätöksen että, lakkauttamalla nämä kolme kyläkoulua kunnalle aiheutuu 2 091 vuosittainen lisäkustannus. Jos sekä Salpar että Gumbo siirretään Söderkullaan. Lk 1 Lk 2 Lk 3 Lk 4 Lk 5 Lk 6 Salpar 14-18 9 11 7 10 9 Gumbostrand 7 8 5 7 6 7 Söderkulla 23-25 19 20 12 22 16 Yhteensä: 44-50 36 36 26 38 32 Tämä malli vaatisi ainakin 5 luokkahuonetta ja 5 opettajaa nykyisten lisäksi Söderkullassa. EHDOTUS SIITÄ, MITEN KOULUKESKUSTELUA SIPOOSSA VIEDÄÄN ETEENPÄIN 1. Sen sijaan, että kolme koulua suljetaan lyhyellä aikavälillä, Sipoon kunnassa voitaisiin keskittyä miettimään, miten vuosille 2010-2012 tehdyn strategian tavoitteiden asettamat odotukset täytetään. 2. Toivomme, että Sipoon kunta tekee kattavan selvityksen kunnan kouluverkostosta. Me vanhemmat autamme mielellämme tässä työssä. Selvityksessä täytyy ottaa huomioon kasvustrategia Sipoo 2025. Eri koulujen vanhempien välille täytyy luoda aktiivinen dialogi, jonka avulla

selvitetään millaista tukea koulun lähiympäristö on valmis antamaan taatakseen koulun tulevaisuuden. Uusien kouluprojektien vaikutus nykyiseen kouluverkostoon täytyy selvittää yksityiskohtaisesti, esim. Nikkilän kartanon koulu. Samoin käynnissä oleva yleiskaava täytyy ottaa huomioon. 3.Koululaisille annetaan työrauha, samoin kuin koulujen henkilökunnallekin, niin että he voivat hoitaa ensisijaisen tehtävänsä, opettamisen, sillä aikaa kun kouluverkoston kokonaistutkimusta suoritetaan. Työrauha tulisi taata siihen asti kun selvitys on tehty ja kun selkeät tavoitteet ja päätökset kouluverkoston tulevaisuudesta ovat olemassa. Toivomme hartaasti, että selvityksen tulos tukee kyläkoulujen säilyttämistä. 4. Ottamalla kantaa yllä mainittuihin kohtiin 1-3 Sipoon kunnalla on hyvät mahdollisuudet luoda hyvä strategia kouluille ja näin välttää lyhytnäköisten säästötoimenpiteiden tekemistä, jotka pitkällä aikavälillä enemmänkin nostavat kuluja kuin vähentävät niitä. Rakennukset, joissa kolme kyseessä olevaa kyläkoulua sijaitsevat, ovat hyvässä kunnossa eivätkä vaadi suurempia korjauksia tulevina vuosina. Kun olemme aktiivisesti keskustelleet koulurakennuksista vanhempien ja opettajien kanssa, eivät he ole peräänkuuluttaneet nykyaikaisempia tiloja. Me vanhemmat toivomme, että lapsillamme on turvallinen ja viihtyisä kouluympäristö sekä tilaisuus luonnolliseen liikkumiseen kun he kävelevät, pyöräilevät tai jopa hiihtävät kouluun. Toivomme myös, että lapsillamme on lyhyt matka kouluun ja tämän myötä lyhyemmät koulupäivät. Pelkästään me emme ole huolissamme, vaan myös lapsemme ovat huolissaan siitä, että koulu, jossa he viihtyvät hyvin on sulkemisuhan alla. Kun olemme tutkineet kunnan kaavoitusta ja väestörakennetta, olemme saaneet selville, että tulevaisuudessa oppilasmäärät pysyvät melko tasaisina näissä kolmessa koulussa. Kyläläisinä ja veronmaksajina toivomme, että muuttoliikenne haja-asutusalueille kasvaa. Tarvitsemme kyläkouluja mielellään sekä suomen- että ruotsinkielisille joiden avulla voimme houkutella lapsiperheitä muuttamaan kyliin. Näin pidämme kylät elävinä. Haluamme olla ylpeitä siitä, että asumme Sipoossa, jossa kyetään näkemään kokonaisuuksia ja jossa ajatellaan asukkaiden parasta. Artikkeleita kyläkouluista ja siihen liittyvistä taloudellisista asioista löytyy osoitteesta: http://www.mirule.org/kylakoulut/ uutiset Adressiin pelastakaa kyläkoulut on 20.9 vastannut noin 850 henkilöä!

BYSKOLORNAS BEVARANDE JÄMFÖRT MED HOPSLAGNING I STORA ENHETER EN STUDIE GJORD AV ETT TIOTAL FÖRÄLDRAR TILL BARN I BYSKOLORNA: GUMBOSTRAND, GESTERBY OCH SALPAR, aug.-sept. 2009 En föräldragrupp som snabbt vuxit till sig har arbetat intensivt en månad för att förstå grunden till förslaget att stänga de tre fungerande och kostnadseffektiva byskolorna. Vi vill nu bjuda politiker och tjänstemän på våra konklusioner och tankar. Nedan en sammanställning med främst ekonomisk fakta som vi kommit fram till. I bilagorna mera information om de olika skolorna var för sig. Utöver detta material ni nu får finns en hel del till som vi gärna delar med oss. Vi önskar i egenskap av byskoleföräldrar och skattebetalare att politiker och tjänstemän skulle visa på vilja att skapa verklig service till kommuninvånarna i form av att bevara en praktiskt sett genomförbar vardag för småbarnsfamiljer. Detta sparar pengar både för kommunen samt både tid och pengar för föräldrarna då bl.a. transporten av lågstadieelever till och från deras skolor inte tillkrånglas. Vi frågar oss varför våra barn skulle behöva få en längre skoldag och en farligare skolresa då kostnadsinbesparingen är så marginell eller till och med det omvända. En tillfällig omorganisering av skolnätet är knappast heller gratis. SKOLSTRATEGIN Den goda strategin för åren 2010-2012 som skolsektorn i Sibbo kommun tagit fram bidrar säkert till att många nyinflyttande barnfamiljer gärna väljer Sibbo som boningsort. Verksamhetsidén är att genom kunniga lärare erbjuda eleverna en trivsam och säker skola. Tjänsterna skall erbjudas även på glesbygdsområde för att på detta sätt bidra till byggandet av en mångsidig samhällsstruktur. Verksamhetsmiljön har förändrats det senaste året i och med Helsingfors annektering av sydvästra Sibbo. Elevunderlaget minskar tillfälligt åren 2009-2010. Redan år 2011 antas antalet elever igen växa som ett resultat av den av Sibbo kommun antagna tillväxtstrategin Sibbo 2025. Behovet av skoltjänster kommer att öka. Från de strategiska målen för åren 2010-2012 kan nämnas följande punkter.

I grundundervisningen skall undervisningsgruppernas storlek fortsättningsvis minskas. Samarbete mellan vårdnadshavare, föräldraförening och skola utvecklas vidare. Skolskjutsarna utvecklas och skolvägens säkerhet förbättras. VAD ELEVERNA KOSTAR Nedan följer en sammanfattning av kostnaderna per elev i de nedläggningshotade skolorna. Som grund för jämförelsen har använts bokslutet för år 2008. Statsandelen som kommunen får för varje elev som går i Sibbo i skola är 6396,87. Skola Elevantal 2009 Bokslut 2008 Kostnad per elev Kostnad per elev i medeltal i Sibbo Gesterby 31 157 200,00 Gumbostrand 42 252 200,00 Salpar 56 285 200,00 5 071 6048 6 005 6048 5 093 6048 Uträkningen ovan visar att de nedläggningshotade skolorna hör till de mest kostnadseffektiva lågstadieskolorna i hela Sibbo! DEN FINSKA UTBILDNINGSSEKTIONENS FÖRSLAG TILL INBESPARINGAR TILL FÖLJD AV NEDLÄGGNING AV DE TRE SKOLORNA JÄMFÖRS MED FÖRÄLDRARNAS UTRÄKNING SALPAR SKOLA Finska utbildningssektionens beräkning Föräldrarnas kommentar 3 klasslärare 71,5h/vecka 125 769 ca 20 elever/lärare kostnadseffektivt 125 769 Städning 16 782 knappast 100%, då ökar annanstans 16 782 Intern hyra 58 044 inverkar ej på helheten i kommunen 0 Skolgångsbiträden 52 h/vecka 36 400 Biträdena behövs, specialskola kostar mera 0 Sammanlagt 236 995 142 551 Kostnadsökning Klasslärare 26 h/vecka -48 100 64 elever behöver min. 2 lärare, 52 h/vecka -96 200 Skolgångsbiträden 30 h/vecka -21 000 0 Skolskjutsar 26 elever -15 558 42 elever >5 km till Söderkulla -42 000 Sammanlagt -84 658-138 200 Nettobesparing/år 152 337 4 351

Beträffande Salpar skolas nedläggning: försvinner skolan, så kommer även dagiset och förskolan att flyttas. Det betyder extra kostnader för nytt dagis på annat ställe t.ex. ett barackdagis på cirka 100.000 /år. GUMBOSTRAND SKOLA Finska utbildningssektionens beräkning Föräldrarnas kommentar 3 klasslärare 71,5 h / vecka 125 769 ca 20 elever/lärare kostnadseffektivt 125 769 Städining 14 385 knappast 100%, då ökar annanstans 14 385 Interna hyror 37 388 inverkar ej på helheten i kommunen 0 Skolgångsbiträde 52h/ vecka 36 400 Biträdena behövs 0 Sammanlagt 213 942 140 154 Kostnadsökning Klasslärare 26 h/vecka -48 100 44 elever behöver min. 2 lärare, 52 h/vecka -96 200 Skolgångsbiträden 30 h/vecka -21 000 0 Skolskjutsar 41 elever -41 000 44 elever >5 km till Söderkulla -44 000 Sammanlagt 103 842-140 200 Nettobesparing/år 103 842-46 Se bilaga Gumbostrand Skola för mera detaljerad utredning. GESTERBY SKOLA Finska utbildningssektionens beräkning Föräldrarnas kommentar 2 klasslärare 52 h/vecka 94 986 Ingen inbesparing, lärarna behövs i Kyrkoby 0 Städning 9 590 Inbesparing max 75% 7 192 Intern hyra 22 400 Ingen inbesparing 0 Resor till gymnastik 2 000 Sammanlagt 128 976 Sammanlagt 7 192 Kostnadsökning Kostnadsökning Skolskjuts -15 558 Skolskjuts -15 558

Sammanlagt -15 558 Sammanlagt -15 588 Nettoinbesparing/år 113 458 Nettoinbesparing/år -8 396 Se bilaga Gesterby Skola för mera detaljerad utredning. Utgående från föräldrarnas uträkningar kan det konstateras att stängningen av byskolorna kunde ge kommunen en tilläggskostnad på sammanlagt ca 4 000 /år. Denna uträkning visar att de eventuella inbesparade summorna som vi talar om är minimala. Därtill förlorar kommunen och byarnas invånare alla befintliga och billiga kringverksamheter. Om eleverna från både Salpar och Gumbostrand skulle flyttas till Söderkulla Åk 1 Åk 2 Åk 3 Åk 4 Åk 5 Åk 6 Salpar 14-18 9 11 7 10 9 Gumbostrand 7 8 5 7 6 7 Söderkulla 23-25 19 20 12 22 16 Totalt: 44-50 36 36 26 38 32 Denna modell skulle kräva åtminstone 5 klassrum och 5 lärare utöver det befintliga i Söderkulla skola. FÖRSLAG TILL HUR SKOLDISKUSSIONEN KUNDE FÖRAS VIDARE I SIBBO 1. Istället för att nu snabbt dra in några skolor kunde Sibbo kommun fokusera på hur man skall leva upp till de förväntningar som ställs till följd av skolsektorns strategi för åren 2010-2012. 2. Vi önskar att Sibbo kommun gör en helhetsutredning över skolnätet. Vi föräldrar bistår gärna i arbetet. I utredningen borde tillväxtstrategin Sibbo 2025 beaktas och en aktiv dialog föras med föräldrarna i de olika skolorna för att utreda vilket stöd skolans närmiljö är beredd att ge för skolans framtid. Nya skolprojekts inverkan på det nuvarande skolnätet måste kartläggas i detalj som till exempel Nickby gårds skola. Även pågående delgeneralplansprojekt måste beaktas.

3.Vänligen ge arbetsro åt de nuvarande skolornas elever och personal att tryggt jobba med sin primära uppgift, att lära barnen, under den tid helhetsutredningen av skolnätet tar. Arbetsron skulle gärna få gälla ända tills det finns klara mål och beslut om skolnätet som vi innerligt önskar att bevarar byskolorna. 4.Genom att ta ställning till punkterna 1-3 har Sibbo kommun goda förutsättningar att ta fram en god strategi för skolorna och undviker samtidigt att ta kortsiktiga sparbeslut som i längden höjer kostnaderna istället för att ge inbesparingar. De nämnda tre byskolebyggnaderna är i gott skick och kräver inga större reparationer på många år framåt. Varken föräldrar eller lärare har nämnt anspråk på modernare utrymmen då vi aktivt diskuterat detta ärende. Trivseln och tryggheten samt möjligheten för barnen till naturlig motion då de går, cyklar eller t.o.m. skidar till skolan samt en kortare skolväg och skoldag är vad vi föräldrar önskar för våra barn. Barnen oroar sig för tillfället över hotet om att deras skola som de bevisligen trivs bra i, eventuellt inte skulle finnas kvar. Då vi studerat planläggning och befolknings struktur ser vi ett rätt stabilt t.o.m. ökande elevunderlag i framtiden. Vi hoppas som bybor och skattebetalare att en större inflyttning till glesbygden tar fart. För att få både finsk- & svenskspråkiga barnfamiljer till byarna och hålla byarna levande behövs byskolorna gärna också för finskspråkiga barn. Låt oss få vara stolta över att bo i ett sådant Sibbo där kommunen ser helheten och värnar om alla invånares bästa! Artiklar angående byskolor och ekonomiska aspekter hittas på dessa sidor: http://www.mirule.org/byskolorna under rubriken nyheter. Det finns redan ca 850 namn på adressen, som stöd för byskolorna!

Liite 1 SALPARIN KOULU Salparin koulu on toimiva kokonaisuus missä on erittäin tyytyväinen henkilökunta joka on suunnitellut jatkavansa pitkään koulussa. Kaikki opettajat ovat päteviä ja haluavat työskennellä pienessä koulussa. Koulurakennus on hyvässä kunnossa, ainoastaan pienempiä korjauksia tarvitaan ajan mittaan. Koulun ympärille on rakennettu paljon toimintaa. Koulu on kustannustehokas. SALPAR KOULUN OPPILASMÄÄRÄN KARTOITUS JA TIETOA KOULURAKENNUKSESTA Me, Salparin koululaisten vanhemmat, olemme kyläläisten avustuksella kartoittaneet Träskbyn ja Hangelbyn kylien asukastilanteen saadaksemme selville, millainen Salparin koulun oppilastilanne on tulevaisuudessa. Koulun oppilasmäärä on turvattu moneksi vuodeksi eteenpäin, oppilaita riittää kouluun tulevaisuudessakin.

Kun tämän vuoden esikoululaiset (vuonna 2003 syntyneet) aikanaan aloittavat kuudennella luokalla ja lapset, jotka ovat syntyneet vuonna 2008 aloittavat ensimmäisellä luokalla, on koulussa laskettu olevan 66 70 oppilasta. Luvut perustuvat kyselyn perusteella tehtyyn listaan, jossa on kaikkien näiden lasten nimet ja syntymävuodet. Tämän lisäksi kylään muuttaa koko ajan lapsiperheitä, joiden vielä syntymättömät lapset todennäköisesti aloittavat koulutiensä Salparin koulussa. RAKENTAMINEN Salparin koulun alueella ja sen ympäristössä on vielä rakennuskielto, joten uudisrakennuksia on noussut alueelle hitaasti (poikkeuslupia vetämässä tällä hetkellä n. 10 ja 4 rakennuslupaa myönnetty), mutta alueella myydyt talot ovat saaneet uusia asukkaita lapsiperheistä. Paikallinen kyläkoulu on ollut syy yksi perheiden muuttoon alueelle. Kun verrataan Träskbyn ja Hangelbyn aluetta vastaavanlaisiin alueisiin, kuten Box ja Västerskog (rakennuskielto loppuu 12.9.2012), voidaan olettaa, että muuttoliikenne Träskbyn ja Hangelbyn alueelle tulee kasvamaan. Tällä hetkellä asumattomia alueita voidaan käyttää omakotitalotontteina. Rakennuskielto loppuu 31.12.2009 (saaristo ja rannikko) sekä 31.12.2009 (yleiskaava-alue). Realistinen määrä tontteja, joita vähitellen tulee myyntiin on 80. Samoin suurempia tontteja voidaan jakaa pienemmiksi. Näin asutus tulee tiheämmäksi. Kunnallistekniikkakin kattaa kohta koko tämän alueen. KOULURAKENNUS Kuntotarkastuksessa, joka tehtiin syyskuussa 2009 kunnan aloitteesta, todettiin, että koulurakennus on suhteellisen hyvässä kunnossa. Syyskuussa 2009 LVIasiantuntija tutki koulun putket ja totesi niiden olevan hyvässä kunnossa. Ainoa epäkohta oli kylmävesiputki vesimittarin ja uuden putkiverkoston välillä sekä lämminvesiputki pannusta uuteen putkistoon, nämä pitäisi uusia lähiaikoina. Kustannusarvio molemmille on yhteensä n. 5 000 euroa + alv. Koulun katto vaatii korjausta lähiaikoina. Ei ole löytynyt kosteus eikä muita ongelmia. Koulurakennuksessa järjestetään kouluajan ulkopuolella muun muassa Kansalaisopiston kursseja. Rakennus käytetään myös vaalihuoneistona yms. Vanhempina olemme halukkaita järjestämään lisää toimintaa kouluun, kouluajan ulkopuolella jotta voidaan paremmin kattaa koulun sisäisiä vuokria. SALPARIN KOULU ON TOIMIVA KOKONAISUUS

Meille vanhemmille on erittäin tärkeää, että lapsillamme on turvallinen kouluympäristö ja koulutie, ja että heitä ympäröi turvallinen ja toimiva kasvuympäristö. Vuosien aikana Salparin koulun ympärille on muodostunut hyvin toimiva kokonaisuus näistä kaikista. Samoin koulun ympärille on vapaaehtoisvoimin kehitetty monenlaista oheistoimintaa. Toimintaan panostetun työn määrää ei voi rahalla mitata. Positiivinen ilmapiiri kannustaa yhdessä tekemiseen. Koulun vanhempainyhdistyksellä, Salpar Hem och Skolanilla, on suuri rooli tämän ilmapiirin luomisessa. Yhdistys tukee sekä työllään että anotuilla stipendirahoilla koulun oppilaille suunnattua toimintaa. Yhdistys järjestää mm. retkiä, teatterimatkoja ja kerhoja. Ensi kesänä pidetään kesäkerho kylien sekä suomenettä ruotsinkielisille lapsille. Kyläkoulun ympärille muodostunut yhteisöllisyys on jotain aivan erityistä. Koulu ei ole vain koululaisille, vaan siitä on tullut eri sukupolvien kohtaamispaikka. Näin toteaa myös Gunilla Karlberg-Granlund Åbo Akademille tammikuussa 2009 tekemässään tohtorinväitöskirjassa. Hän toteaa myös, että pienen kyläkoulun opettajat voivat tuntea työnsä haastavaksi ja raskaaksi joutuessaan ottamaan isomman kokonaisvastuun. Toisaalta opettajat ovat erityisesti toivoneet saavansa työskennellä pienessä koulussa. Karlberg-Granlundin väitöskirjaan kyläkouluista, niiden kulttuurista ja tavoista voi tutustua osoitteessa http://www.skolporten.com/art.aspx?id=3sz8c. Salparin koulun yhteydessä, samassa rakennuksessa, toimii myös esikoulu. Yhteistyö koulun kanssa on säännöllistä, aktiivista ja spontaania. Esikoululaisten on helppo siirtyä ensimmäiselle luokalle kouluun, jonka oppilaat ja opettajat, erityisesti ykkös- ja kakkosluokan oppilaat ja opettajan, he ovat jo esikouluvuoden aikana oppineet tuntemaan. Syksyisin uudet esikoululaiset saavat myös oman ystäväoppilaan koulusta. Salparin koulussa järjestetään aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa. Samoin koululaisille on erilaisia kerhoja koulupäivän jälkeen. Joka torstai kouluisoisä, skolfarfar, vierailee koulussa. Hänen vierailunsa ovat odotettuja, samalla hän on arvostettu lisäresurssi koulun toiminnassa. Kouluisoisätoiminta on vapaaehtoista, mutta erittäin antoisaa eläkeläiselle, joka toimii kouluisoisänä. Kouluisoisä asuu kylässä ja sekä oppilaat että heidän vanhempansa tuntevat hänet. Marraskuussa 2008 Salparissa suoritettiin kysely, jossa kysyttiin miten hyvin oppilaat viihtyvät koulussa ja kuinka turvalliseksi he tuntevat olonsa koulussa. Lapsista 71 % vastasi viihtyvänsä koulussa hyvin, 86 % tunsi olonsa turvalliseksi koulussa. 92 % oli sitä mieltä, että heidän ei koskaan tarvitse pelätä välitunneilla. Eikö olisikin hienoa säilyttää tämä kokonaisuus?

Bilaga 1 SALPAR SKOLA Salpar skola är en välfungerande helhet med nöjd personal som planerat stanna länge i skolan. Alla tre lärare är kompetenta och de önskar uttryckligen att få arbeta i en liten skola. Skolbyggnaden är i bra skick, endast några mindre reparationer behövs småningom. En hel del kringverksamhet har byggts upp under årens lopp. Skolan kan dessutom anses kostnadseffektiv. SALPAR SKOLAS ELEVUNDERLAG I FRAMTIDEN OCH SKOLBYGGNADEN Vi föräldrar till barn i Salpar skola har med bybornas hjälp inventerat Träskby och Hangelby för att få fram det verkliga antalet blivande Salpar elever. Vi har undertecknade förfrågningar. Barnantalet är tryggat för många år framåt och Salpar skola skulle gott och väl fyllas också i framtiden. Det vill säga att, då årets förskolebarn (födda 2003) går på åk 6 och barn födda 2008 går på åk 1 i Salpar finns det 66-70 barn i skolan. Vi har namnlista och födelseår på alla dessa barn. Därtill kommer inflyttningen säkert att föra med sig alltmer barn födda 2009 och senare. Det råder fortfarande byggförbud på områdena kring Salpar så nybyggen har det kommit i långsam takt (för tillfället ca 10 undantagslov och 4 bygglov på gång), men sålda hus har i de flesta fall fått barnfamiljer som nya invånare, mycket tack vare byskolan. Jämfört med liknande områden såsom Box och Västerskog (byggförbudet tar slut där 12.9.2012) kommer det säkert att ske en stor inflyttning till Träskby och Hangelby då obebodda områden kan börja tas i bruk som tomter. Byggnadsförbuden upphör 31.12.2009 (skärgård och kust) samt 31.12.2010 (delgeneralplanen). Ett realistiskt antal tomter som småningom kan säljas ligger vid 80 stycken. Därtill finns det snart bättre möjligheter att större tomter delas upp och byggnationen kan också på så sätt bli tätare. Kommunaltekniken omfattar dessutom inom kort hela området. SKOLHUSET Skolhuset är i relativt bra skick enligt konditionsgranskningen som gjordes på kommunens initiativ i september 2009. En granskning av rörläggningens skick är också gjord i september 2009 av VVS expert. Det enda som måste göras inom snar framtid är förnyande av kallvattenrör mellan vattenmätaren och nya systemet samt varmvattenrören från pannan till nya systemet, dessa två ingrepp skulle tillsammans kosta ca 5000 + moms. På sikt ett nytt yttertak. Inga fuktproblem eller andra brister har hittats.

I skolhuset ordnas det utanför skoltid kurser bl.a. i Medborgarinstitutets regi. Byggnaden används också som vallokal m.m. Vi föräldrar är villiga att hjälpa till att få mera verksamhet utanför skoltid i skolan för att täcka den interna hyran bättre. SALPAR SKOLA ÄR EN VÄLFUNGERANDE HELHET För oss föräldrar är det mycket viktigt att våra barn har en trygg skolomgivning, en trygg skolväg och en trygg samt fungerande hembygd. Under årens lopp har det kring Salpar skola byggts upp en fungerande helhet med kringverksamhet som gott kunde mätas i pengar, mycket görs med frivilliga krafter. Dessa insatser sporras av den positiva atmosfären. För aktiviteterna kring skolan spelar Hem och skola föreningen en viktig roll. Föreningen bidrar genom sitt arbete samt genom ansökta bidrag med betydande summor för skolans elever. Föreningen har bl.a. stått för både utfärder och teaterbesök, ordnat olika jippon och talkon. I byskolan skapas en speciell gemenskap eftersom den fyller en bredare funktion, den blir ett slags resurs centrum där olika generationer möts. Bland annat det menar Gunilla Karlberg-Granlund som doktorerat med rubriken Att förstå det stora i det lilla. Byskolan som pedagogik, kultur och struktur, i januari 2009 vid Åbo Akademi. Hon säger också att det naturligtvis är en utmaning och kan upplevas betungande av lärare som arbetar i mindre skolor eftersom de får större helhetsansvar. Men och andra sidan har lärarna önskat arbeta i den mindre skolan. Bekanta er gärna med hennes avhandling där byskolans kunskap och kultur dokumenteras och systematiseras. http://www.skolporten.com/art.aspx?id=3sz8c Förskolan i Salpar skola finns i samma byggnad som skolan och därför är samarbetet regelbundet, samt både aktivt och spontant. Barnen har lättare att övergå till skolan då de under förskolan jobbat mycket tillsammans med första och andra klassisterna och dessutom lärt känna läraren. Varje höst får de nya förskolebarnen vänelever i skolan. I Salpar skola har vi morgonverksamhet före skolan, eftis efter skolan och det finns möjlighet till olika klubbar på eftermiddagen. Skolan besöks varje torsdag av en skolfarfar som uppskattas mycket av eleverna och han är en extra vuxenresurs. Skolfarfar uppgiften baserar sig på frivillighet och är även mycket stimulerande för en pensionär. Då han bor i byn är han känd bland barnen och deras föräldrar. En trivsel- och trygghetsenkät gjordes i Salpar skola i november 2008. Enligt den trivs 71% av barnen mycket bra i skolan och 86% känner sig trygga i att komma till skolan. 92% är av den åsikten att de aldrig behöver känna sig rädda på

rasterna. Detta är mycket viktigt i en skola. Skulle det inte vara fint om denna helhet fick bestå?

Liite 2 GUMBOSTRAND koulun - ominaisuudet Koulun merellinen sijainti on luonut siitä portin sekä Gumbstrandin että Västerskogin perheille kuin myös saaristolaisperheille. Luonnon ja metsän läheisyys on myös suuresti vaikuttanu t koulun työskentelyyn siten että fysiikan ja kemian aineilla on yhä keskeisempi rooli. Koulumme rehtori on kirjoittanut oppimateriaalia oppiaineista sekä toiminut myös konsulttina muille opettajille Sipoossa, sekä suomen että ruotsin kieleisissä kouluissa. Opetuksen laatu on suoraan luettavissa niissä erinomaisessia saavutuksissa jotka koulumme on saanut vuosittaisissa taitokokeissa joita kunta järjestää. Näissä kokeissa koulumme on sijoittunut selkeästi keskiarvon yläpuolelle sekä matematiikassa että äidinkielessä. Koulullamme on myös erittäin aktiivinen vanhempainjärjestö Hem och Skola sekä toimiva iltapäiväkerho. KOULURAKENNUS Koulu on rakennettu vuosina 1919-20, kunnalle lahjoitetulle tontille. Koulurakennus on tänä syksynä on perusteellisesti tutkittu ja todettu olevan erinomaisessa kunnossa. Korjauksia joita on tehty viime vuosina: - Uudet paloportaat -09 - Uusi ilmastointi - Kunnallinen vesi ja viemäri - Julkisivu uudistus vuonna 2005 KOULUN OPPILAS MÄÄRÄ Tällä hetkellä koulussa on 44 lasta, joita opettaa 3 opettajaa sekä yksi kouluavustaja Ennusteet tuleville vuosille: Lukuvuoden 2010-2011 45 oppilasta (57 mukaanlukien esikoulu) lukuvuonna 2011-2012 50 oppilasta (55 mukaanlukien esikoulu) Mikäli Gumbostrandin koulu saisi seurata yleistä kehitystä kunnassa, niin esikoulu olisi samassa rakennuksessa, eikä Ängskullenin tarhan yhteydessä kuten nyt. Tämän johtaisi myös siihen että koulurakennuksessa ei olisi ylimääräistä tilaa. Lisäksi esikoulun siirto takaisin Gumbostandin kouluun vapauttaisi tilaa Ängskullenin tarhasta, joka tällä hetkellä ei pysty vastaanottamaan kaikkia lapsia.

Vuoden 2012 jälkeen, kun rakennus-kielto päättyy kylässä ja uusien asuinalueiden, Störörenin ja Majvikin rakennus alkaa, on kohtuullista odottaa oppilasmäärän kasvua alueella. GUMBOTALO Gumbotalon suunnittelu alkoi jo kymmenen vuotta sitten. Yhteinen vapaa-ajan talo kylässä olisi 500 m2 kokoinen. Tällä hetkellä on jo kerätty 150 osakkeenomistajaa omasta kylästä. Rakennuslupa myönnettiin 17/6/2009. Talo rakennettaisiin kunnan tontille koulun viereen ja se palvelisi seuraaviin tarkoituksiin: Koulun voimistelusali sekä jakelukeittiö ja iltapäiväkerho toiminta. Saariston asukkaiden sosiaalitila kun on kelirikko. Lisäksi rakennuksessa on tarkoitettu järjestää kulttuuritapahtumia, kuten konsertteja ja näyttelyitä. Kyläläiset voivat myös käyttää taloa kuntosali / liikunta- toimintaan, kokouksiin, koulutuksiin ja siellä voisi myös olla kahvila. Jo suunnitteluvaiheessa ollaan otettu huomioon rakennuksen lämmitäminen maaläämöllä, jota voitaisiin myös hyödyntää itse koulurakennuksen lämmityksessä. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Meidän tulevaisuuden visio on kehittää, mitä meillä jo on. Uskomme, että se on myös kunnan edun mukaista toimia yhdessä suunnitella ja ratkaista mm pienvene sataman toimintaa Gumbostrandin alueella. Kesäisin pysäköinti ongelma voitaisiin mahdollisesti ratkaista uuden Gumbo-talon pihalla sekä koulun pihalla, joka on tyhjä silloin. Kuitenkin erittäin tärkeätä on Gumbo-talon rakentaminen, sillä sen tarkoitus on kerätä kyläläiset yhteen, samoin saaristolaiset sekä tarjota harrastusmahdollisuuksia. Myös koulu voisi hyvin hyödyntää tilaa, jolloin olisi mahdollisuus vastaanottaa lisää oppilaita. Koulurakennuksen parvi voitaisiin myös peruskorjata laboratooriokäyttöön, jota voitaisiin hyödyntää opetustyössä. Tärkein tulevaisuuden näkymä on kuitenkin tarjota lapsillemme turvallinen ja elinvoimainen koulu kodin lähellä.

Bilaga 2 GUMBOSTRAND skola - särdrag I och med sin placering intill havet har skolan varit en hamn inte bara för familjerna i Gumbostrand och Västerskog utan också för skärgårdsfamiljerna. Sin närhet till skog och natur har också präglat arbetet i skolan, där naturvetenskapliga ämnen, fysik och kemi fått en allt centralare roll. Som författare av undervisningsmaterial för lågstadiet i ämnet har vår rektor också fungerat som konsult för de andra lärarna i Sibbo, även de finskspråkiga. Resultaten av undervisningen finns att avläsa i de utmärkta resultat skolan visat upp i de årliga kunskapsmätningarna som görs i kommunen. Där har vi legat klart över medeltalena både i matematik och modersmål. Skolan har dessutom en aktiv föräldraförening Hem och Skola samt en fungerande eftis. SKOLHUSET Skolan är byggd 1919-20. Skolhuset har denna höst undersökts grundligt och konstaterats vara i utmärkt skick. Följande renoveringar har gjorts under de senaste åren - ny brandtrappa -09 - ny luftkonditionering - - kommunalt vatten och avlopp - fasad renovering 2005 ELEVUNDERLAG För tillfället går 44 barn i skolan, undervisade av 3 lärare samt skolgångsbiträde. Prognoser för kommande år: Läsåret 2010-2011 45 elever (57 barn med förskolan) läsåret 2011-2012 50 elever (55 barn med förskolan) Om Gumbostrand alltså också fick följa den allmänna trenden i kommunen med förskola i samma byggnad fyller vi bra upp skolan. Efter år 2012 då byggnadsförbudet upphör i byn samt utbyggningen av de nya bostadsområdena i Storören samt Majvik kommit igång, är det rimligt att vänta sig en fortsatt ökning av elever från bägge språkgrupper. GUMBOHUSET Planeringen av huset startade redan för tio år sedan. Det gemensamma fritidshuset i byn på 500 m2, har redan samlat 150 aktieägare från den egna byn. Byggnadslovet har beviljats 17.6.2009. Huset kommer att byggas på kommunens tomt intill skolan och kommer där med att betjäna följande syften: Skolan i form

av gymnastiksal, utdelningskök och eftis verksamhet. Skärgårdsborna med sociala utrymmen under menförestider. Därutöver är byggnaden tänkt för kulturevenemang som konserter och utställningar. Byborna har dessutom möjlighet att nyttja huset för gymnastik/idrottsverksamhet, möten, adbmöjligheter, samt cafe mm. Redan i planeringen har möjlighet till jordvärme beaktats för att också skolhuset kunde värmas med densamma. FRAMTIDSVISIONER Till våra visioner för framtiden hör att kunna utveckla det vi redan har. Vi tror att det också ligger i kommunens intressen att tillsammans kunna planera och lösa bla hamnfunktionen nere i Gumbo. Sommarmånadernas parkeringsproblem kunde möjligen lösas med hjälp av Gumbohusets samt skolans gård som står tom då. - Byggnaden av Gumbohuset, vars funktion är att samla byborna samt skärgårdsbefolkningen och utvidga hobbymöjligheter, samt avlasta skolhuset som får mera utrymme och därmed kan ta in fler elever och fungera bättre. Gymnastiksalen i fokus. - Eventuellt renovering av loftet till ett modell-laboratorie för skolundervisning, och på så sätt förstärka den viktiga funktion skolan redan har. - Framförallt att fortsättningsvis kunna erbjuda våra barn en trygg och sund skola nära hemmet.

Liite 3 Gesterbyn koulun yhdistäminen Kyrkoby kouluun. Virkamiesten yksi vaihtoehto parantaa koulutoimen talous on yhdistää Gesterbyn koulu Kyrkoby kouluun. Gesterbyn koulu Tällä hetkellä 31 oppilasta luokilla 1-6 jaettuna kahteen opetusryhmään. Oppilasmäärä tulevina vuosina vakaa (perustuu tämän hetkisiin laskelmiin ilman uudisasukkaita). Kulut oppilasta kohti vuoden 2008 tilinpäätökseen verrattuna; 5.071. Kolmanneksi kustannustehokkain koulu Sipoossa. Kunnalle jää nettoylijäämä joka on 41.106 vuodessa käyttämättöminä valtionosuuksina. Kiinteistöön on viime vuosina investoitu uuteen kattoon ja ilmastointiin. Hyvä yhteistyö kyläseurojen kanssa ja koulu voi vastikkeetta käyttää esim. jää-, jalkapallokentää ja hiihtolatuja. Kyrkobyn koulu Tällä hetkellä 157 oppilasta luokilla 1-6 jaettuna kahdeksaan opetusryhmään. Oppilasmäärä tulevina vuosina vakaa pienellä alenemalla (perustuu tämän hetkisiin laskelmiin ilman uudisasukkaita). Kulut oppilasta kohti vuoden 2008 tilinpäätökseen verrattuna; 4.725. Toiseksi kustannustehokkain koulu Sipoossa. Kunnalle jää nettoylijäämä joka on 320.123 vuodessa käyttämättöminä valtionosuuksina. Koulua on peruskorjattu mikä todennäköisesti näkyy sisäisen vuokran korotuksessa. Peruskorjaus aiheuttaa oppilaskohtaiseen kuluun pienen lisäyksen. Kunnan virkamiesten tekemä laskelma, verrattuna koulun vanhempainyhdistyksen tekemään laskelmaan. GESTERBYN KOULU Kunnan ehdotus säästöistä kommentit Vanhempainyhdistyksen 2 luokanopettajaa 52 t/vko 94 986 Ei säästöä, tarvitaan Kyrkobyn koulussa 0 Siivous 9 590 Säästö enintään 75 % 7 192 Sisäinen vuokra 22 400 Ei säästöä, ei vaikuta kunnan kokonasuustalouteen 0 Matkat liikuntasaliin 2 000 2 000 Yhteensä 128 976 Yhteensä 9 192

Lisäkustannus Koulukyydit -15 558 Koulukyydit -15 558 Yhteensä -15 558 Yhteensä -15 588 Nettosäästö/vuosi 113 458 Nettosäästö/vuosi -6 366 Oikein laskettuna Sipoon virkamiesten ehdottama säästötoimenpide kääntyykin sipoolaisten taloudellisen edun vastaiseksi.

Taulukko 1 Kyrkobyn koulun luokat 2009-2010 Vuosikurssi Oppilasmäärä Kommentti 1 19 2 29 Jaettu kahteen ryhmään; 2A ja 2B 3 25 4 28 5 26 Luokassa 5-6, 6 oppilasta 6 30 Luokassa 5-6, 11 oppilasta Kyrkobyn koulussa on vuonna 2009-2010 yksi jaettu vuosikurssi ja yksi yhdistetty luokka. Opetusryhmiä on yhteensä kahdeksan. Taulukko 2 Kyrkobyn koulun luokat 2010-2011 lisättynä Gesterbyn koulun luokilla Vuosikurssi Oppilasmäärä Kommentti 1 12 + 2 = 14 2 19 + 6 = 25 3 29 + 3 = 32 Jaettava kahteen ryhmään 4 25 + 7 = 32 Jaettava kahteen ryhmään 5 28 + 7 = 35 Jaettava kahteen ryhmään 6 30 + 2 = 28 Vuonna 2010-2011 Kyrkobyn koulussa on yksi jaettu vuosikurssi, kolmas vuosikurssi (nykyinen vuosikurssi kaksi). Oppilaiden kokonaismäärä laskee nykyisestä 157:stä 145:een samalla kun opetusryhmien määrä laskee yhdellä, nykyisestä kahdeksasta ryhmästä seitsemään ryhmään. Kun Gesterbyn koulun oppilaita lisätään Kyrkobyn koulun oppilasmäärään, nousevat myös neljännen ja viidennen vuosikurssien oppilasmäärä yli 30 oppilaan rajan ja on tästä syystä jaettava pienempiin opetusryhmiin. Koulun kokonaisoppilasmäärä nousee nykyisestä 157:stä 166:een. Samalla opetusryhmien määrä nousee kahdeksasta yhdeksään. Opetusryhmiä on toisin sanoen kaksi enemmän verrattuna siihen, että koulut pidetään omina yksikköinä. Nykyistä oppilaspohjaa huomioiden Kyrkobyn koulun opetusryhmien määrä kääntyy laskuun vasta vuonna 2012-2013. Tällöin Gesterbyn koulun säästölaskelmassa mainittu kahden luokanopettajan kustannussäästö onkin ajankohtainen vasta vuonna 2014-2015. Kommentteja Sipoon kunnan esittämille säästöille Kyrkobyn koulun opetusryhmien määrä nousee kahdella, seitsemästä yhdeksään. Näin ollen opetusryhmien enimmäiskoko olisi edelleen alle 30 oppilasta ja päästään edes lähelle mitä strategisissa tavoitteiksi vuosiksi 2010-2012 määritellään. Tästä syystä Gesterby koulun lakkauttamisesta ei synny kahden luokanopettajan palkkakustannusten edestä säästöä kun vasta vuonna 2014-2015. Huomioitavaa on myös että Gesterbyn koulussa opiskellaan

kauttaaltaan vaihtokurssia, mikä ei ole tilanne Kyrkobyn koulussa. Tähän tarvitaan ylimääräisiä tuntiresursseja ja kaksinkertainen määrä oppikirjoja. Myöskään siivouskustannukset eivät kokonaan poistu mahdollisen lakkautumisen johdosta. Tietty perussiivous pitää tehdä säännöllisin välein myös vaikka kiinteistö ei olisi päivittäisessä käytössä. Realistisempi luku on tästä syystä 75% säästöehdotuksessa olevasta summasta. Sisäinen vuokra ei häviä minnekään, vaan on jatkossakin jonkun toisen yksikön maksettavana. Tästä syystä sisäinen vuokra ei anna Sipoon kunnalle mitään säästöä. Matkat sisävoimisteluun ja kouluun huomioidaan Sipoon kunnan ehdotuksen mukaisesti. Gesterbyn osayleiskaava Gesterby-Pigby kyläyhdistys r.y. on aloittanut projektin jonka tarkoituksena on laatia osayleiskaava Gesterby-Pigby-Norrkulla alueelle. Projekti on tarkoitus esittää Sipoon kunnalle keväällä 2010 jonka jälkeen osayleiskaavan ensimmäisen vedoksen pitäisi valmistua vuonna 2012. Tavoitteena on nähdä kylä kokonaisuutena vuonna 2010-2025 joka sisältää mm seuraavat palvelut; kunnallistekniikka, uudisrakentaminen, päivähoito, koulu, vanhainhoito/-asuminen ja vapaa ajan harrastukset. Ensisijainen tavoite on kaavoittaa kokonaisuutena 100-150 tonttia uudisrakennuksille. Koulua ajatellen tarkoituksena on ottaa kantaa sen nykyiseen muotoon, mahdolliseen korttelikouluun luokille 1-4, kaksikieliseen kouluun ja yhteen yksikieliseen suomenkieliseen kouluun. Loppulausunto Loppulausunnossa käsitellään syitä miksi Gesterbyn koulua ei tässä vaiheessa pidä sulkea. Syitä miksi Gesterbyn koulua ei pitäisi sulkea 1. Gesterbyn koulu on yksi Sipoon edullisimmista ja kustannustehokkaimmista kouluista. Vuoden 2008 tilinpäätöksestä, selviää että Gesterbyn koulu on kolmanneksi edullisin kunnan kaikista kouluista, mukaanlukien suomenkieliset koulut. 2. Annettu ehdotus kustannussäästöstä ei ole realistinen. Luokat Kyrkoby koulussa tulevat olemaan ylisuuria, jonka takia ne pitää jakaa kahteen luokkaan per vuosikurssi. Tämä tarkoittaa sitä, että luokkia tulee olemaan

kaksi enemmän verrattuna nykyiseen. Täten opettajien sunniteltu palkkojen säästö toteutuu aikaisintaan 2014-2015. 3. Vuokrakustannuksissa ei säästetä mitään koska todellisuudessa kyseessä on yksinkertaisesti rahan sisäinen siirto Sipoon kunnan yksiköiden välillä. 4. Huomioimalla kohdat 2-3 voidaan todeta, että lopettamalla Gesterbyn koulu kustannukset tulevat nousemaan eikä laskemaan kuten tässä vaiheessa on väärin oletettu. Mahdollinen kustannussäästö virkamiesten laskelman mukaan touteutuu aikaisintaan vuonna 2014-2015. 5. Gesterbyn koululla on jo nykymuodossaan jatkuva oppilaskanta seuraville 5-6 vuodelle. Tässä luvussa ei ole edes huomioitu uudisrakentamista ja/tai alueelle muuttaneita. Samaa ei voi todeta monesta muusta Sipoon koulusta. 6. Osayleiskaavan sunnittelu aloitetaan keväällä 2010 jonka tavoitteena on kaavoittaa 100-150 tonttia ja täten saada myös kokonaisratkaisu koulukysymykseen. 7. Sipoon kunta laskee oppilasmäärän kasvavan vuodesta 2011 lähtien, joka on tulos kunnan kaavaillusta kasvustrategiasta Sipoo 2025. Lopuksi voidaan todeta, että on erittäin lyhytnäköistä suunnitella Gesterbyn koulun sulkemista, joka on jo nyt yksi kunnan kustannustehokkaimmista kouluista.

Bilaga 3 SAMMANSLAGNING AV GESTERBY SKOLA MED KYRKOBY SKOLA Ett av de alternativ, för att förbättra skolsektorns ekonomi, som diskuterats har varit en sammanslagning av Gesterby skola med Kyrkoby skola. Gesterby skola Idag 31 elever fördelade på klasserna 1-6 och två undervisningsgrupper. Elevunderlaget för de kommande 5-6 åren är stabilt (baserad på nuläge utan beaktande av nybyggnation och/eller inflyttning). Kostnad per elev enligt bokslutet för år 2008; 5.071. Den tredje billigaste svenska skolan i Sibbo. Skolan ger Sibbo kommun ett nettoöverskott på 41.106 per år i form av oanvända statsandelar. Har investerats i nytt tak och ventilationssystem. Har ett bra samarbete med byns föreningar och kan utnyttja bland annat; isplan, fotbollsplan och skidspår. Kyrkoby skola Idag 157 elever fördelade på klasserna 1-6 och åtta undervisningsgrupper. Elevunderlaget för de kommande åren är stabilt med en något nedåtgående trend (baserad på nuläge utan beaktande av nybyggnation och/eller inflyttning). Kostnad per elev enligt bokslut för år 2008; 4.725. Den andra billigaste svenska skolan i Sibbo. Skolan ger Sibbo kommun ett nettoöverskott på 320.123 per år i form av oanvända statsandelar. Har investerats i omfattande grundrenovering. Grundrenoveringen kommer att göra kostnaden per elev högre under de kommande åren. De beräknade inbesparningarna vid en sammanslagning av Gesterby skola med Kyrkoby skola Kostnadsbesparingar Kommentarer 2 klasslärare52h/v 94 986 Ingen inbesparing 0 Städning 9 590 Inbesparing max 75% 7 192 Intern hyra 22 440 Ingen inbesparing 0 Resor till innegymnastik 2 000 Resor till innegymnastik 2 000 Sammanlagt 129 016 9 192 Kostnadsökning Kostnadsökning Skolskjuts - 15 558 Skolskjuts -15 558 Sammanlagt - 15 558 Sammanlagt -15 558 Nettoinbesparing/år 113 458 Nettoinbesparing/år -6 366

Vid en kritisk granskning av Sibbo kommuns utkast till inbesparingar är resultatet för Gesterby skolas del en kostnadsökning vid en eventuell sammanslagning med Kyrkoby skola.

Tabell 1 Kyrkoby skolas klasser läsåret 2009-2010 Årskurs Elevantal Kommentarer 1 19 2 29 Delade på två klasser; 13 och 16 3 25 4 28 5 26 5 elever med en årskurs 6 6 30 11 elever med en årskurs 5 Läsåret 2009-2010 har Kyrkoby skola en delad årskurs och en sammansatt klass. Sammanlagt har skolan åtta klasser. Tabell 2 Kyrkoby skolas klasser läsåret 2010-2011 kombinerade med Gesterby skolas klasser Årskurs Elevantal Kommentarer 1 12 + 2 = 14 2 19 + 6 = 25 3 29 + 3 = 32 Delade på två klasser 4 25 + 7 = 32 Delade på två klasser 5 28 + 7 = 35 Delade på två klasser 6 30 + 2 = 28 Läsåret 2010-2011 har Kyrkoby skola en delad årskurs, årskurs tre (nuvarande årskurs två). Det totala elevantalet sjunker från nuvarande 157 elever till 145 elever samtidigt som antalet klasser sjunker från nuvarande åtta klasser till sju klasser. Då Gesterby skolas elever läggs till Kyrkoby skolas elevantal blir även årskurs fyra och fem även de med mer än 30 elever och måste därför delas. Det totala elevantalet stiger från nuvarande 157 elever till 166 elever samtidigt som antalet klasser stiger från åtta till nio klasser. Antalet klasser är med andra ord två fler i Kyrkoby skola än skolorna hålls isär. Med beaktande av det nuvarande elevunderlaget kommer antalet klasser vid Kyrkoby skola att börja gå ner först läsåret 2012-2013 och den i Gesterby skolas inbesparingskalkyl nämnda inbesparing av två lärartjänster blir således aktuell först år 2014-2015. Kommentarer till Sibbo kommuns beräknade inbesparingar För att hålla klasstorlekarna på mindre än 30 elever och komma ens i närheten av vad som stipuleras i strategin för åren 2010-2012 måste Kyrkoby skola öka antalet klasser med två, från sju till nio, vid en eventuell sammanslagning. Av denna orsak blir det inga inbesparingar på lärarlönerna från Gesterby skola. Observeras bör också att Gesterby skola läser växelkurs vilket Kyrkoby skola inte gör på alla klasser. Detta medför ett ytterligare ökat timresursbehov och

ökade kostnader för dubbla läromedel. Som ovan redan nämns nås de planerade inbesparingarna i praktiken först läsåret 2014-2015. Vid en eventuell indragning av Gesterby skola försvinner inte städkostnaderna till sitt fulla belopp. En viss grundstädning måste göras även i tomma lokaler för att undvika skadedjur och så vidare. En mer realistisk summa är därför 75% av den föreslagna inbesparingen. Den interna hyran försvinner ingenstans, det blir bara en annan instans eller sektion som står för pengarna. Som beräkningen nu är gjord blir det bara en suboptimering utan någon nettoeffekt för Sibbo kommun. Av denna orsak blir det inga inbesparingar av den interna hyran. Såväl resor till innegymnastik och skolresor beaktas enligt Sibbo kommuns förslag. Gesterby delgeneralplan Gesterby-Pigby byaförening rf har dragit igång ett projekt med målet att göra upp en delgeneralplan för Gesterby-Pigby-Norrkulla området. Projektet kommer att tas upp med Sibbo kommun våren 2010 varefter första utkastet till delgeneralplan skall vara klart år 2012. Målet är att se till byn som en helhet för åren 2010-2025 och innefattar bland annat; kommunalteknik, nybyggnation, dagvård, skola, äldreboende och fritid. Det initiala målet är att planera utgående en betydande befolkningsökning med 100-150 nya tomter. Gällande skolan är tanken att ta ställning till skolan i dess nuvarande form, en eventuell kvartersskola för klasserna 1-4, en tvåspråkig skola och en enspråkigt finsk skola. AVSLUTNING I avslutningen behandlas argument för varför Gesterby skola inte i detta skede bör stängas. Dessutom tas förslag hur Sibbo kommun kan ta skoldiskussionen vidare upp. Argument mot en indragning av Gesterby skola 8. Gesterby skola är en av de billigaste och mest effektiva skolor i dagens Sibbo. Räknat utgående från bokslutet år 2008 är skolan den tredje billigaste räknat per elev såväl bland svenska skolor som i hela kommunen.

9. Den föreslagna inbesparingen är inte realistisk. Den huvudsakliga orsaken är att klasserna vid Kyrkoby skola kommer att bli överstora och därför måste delas på två klasser per årskurs för två årskurser mer än idag. Den planerade inbesparingen för lärarlönerna verkställs inte förrän läsåret 2014-2015. 10. De interna hyrorna ger ingen inbesparing eftersom de är en intern förflyttning av medel mellan olika sektioner. Att räkna den interna hyran som en inbesparing är suboptimering och ger inte Sibbo kommun någon nettoinbesparing. 11. Utgående från vad som nämnts i argument 2-3 ger en indragning av Gesterby skola ingen inbesparing utan tvärtom ökar kostnaderna. En inbesparing fås tidigast läsåret 2012-2013 och i det omfattning som planerats läsåret 2014-2015. 12. Gesterby skola har redan i nuläge ett konstant elevunderlag för de kommande 5-6 åren. Detta utan att beakta nybyggnation och/eller inflyttning. Detta är det inte många svenska skolor i Sibbo som kan visa upp. 13. En delgeneralplan för Gesterby skall börja planeras våren 2010. Målet är 100-150 tomter och en helhetslösning på skolfrågan. 14. Avslutningsvis räknar Sibbo kommun med att antalet elever kommer att börja öka år 2011 som ett resultat av kommunens tillväxtstrategi Sibbo 2025. I ett dylikt läge är det väldigt kortsiktigt att dra in skolor, framförallt de mest effektiva.