Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät



Samankaltaiset tiedostot
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Työn muutokset kuormittavat

Working conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Onko kaikki suurempaa rapakon takana? Terveiset Kanadasta ja NAFAPA:sta

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Kohti vahvempia alueellisia kuntoutuksen toimintaverkostoja?

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Elixir of life Elixir for Mind and Body

Muutokset näkyvät punaisella

Sulautuva sosiaalityö

Päivitetty JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Sairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

TU Organisaatioteoria (5 op)

Työterveyslaitos

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN KORVAAVUUDET JA TULEVIEN OPINTOJEN SUUNNITTELU

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

Digitalisaation rakenteellisista jännitteistä. Tero Vartiainen tieto- ja tietoliikennetekniikan yksikkö

Epätyypillistä työaikaa tekevät perheet työelämän puristuksessa

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Kaupunginvaltuuston kokous oheismateriaali. Helsinkiläiset Euroopan mitassa 2006

Sickness Absence and Working Conditions in the Food Industry

Lataa Johtamisen muutos kuntien perusterveydenhuollon organisaatioissa - Jussi Jylhäsaari. Lataa

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri

Faculty of Economics and Administration

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT TURUN ALUEEN KUNNAT. Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Tutkinto-ohjelma Tiedekunta Tutkinto Koulutusala Ohjauksen ala Bioteknologian tutkinto-ohjelma Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta

Mitä pelillistäminen tuo liikkumisen tapojen muutokseen?

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Onko työyhteisöllä merkitystä terveyden edistämisessä. Tuula Oksanen, dosentti, johtava asiantuntija

Sairauspoissaolotarpeen arviointi

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

GOOD WORK LONGER CAREER:

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Terveyttä tilastoissa Stakesin tapaan. Kehittämispäällikkö, dosentti Mika Gissler STAKES Sosiaali- ja terveystilastot

ja taiteellisena johtajana toimii sisustusarkkitehti, professori Vivero Oy:n pääsuunnittelijana teollisuuskiinteistössä. Yrjö Wiherheimo.

Empiirisiä tutkimuksia työttömyydestä ja suhdanteista*

Kansainvälisen henkilöstön aktiivinen rekrytointi : yliopistojen strategiset ja operatiiviset toimenpiteet nyt ja jatkossa

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Liite opintojohtosääntöön (päivitetty vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja yliopiston hallituksen päätöksiä)

Terveyden edistämisen tutkimus:

L Ä Ä K Ä R I K S I S U O M E E N

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Tuire Palonen Oppimistutkimuksen keskus

Mielenterveys voimavarana

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Kv-yritysjohtajien kokemukset Suomesta työ- ja elinympäristönä. EK:n kysely ulkomaisille, Suomessa asuville yritysjohtajille Lokakuu 2019

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Muutokset näkyvät punaisella

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007

Production Professionals and Developers for the Cultural Field DEGREE PROGRAMME IN CULTURAL MANAGEMENT

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

EU:n ulkorajayhteistyöohjelmien (ENI CBC) valmistelu ohjelmakaudelle

Maahanmuuttajanuorten terveystutkimus ja kotoutumisen indikaattorit

Maatilayritysten vastuu alueellisesti määräytyvästä kestävyydestä

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

Case Otaniemi. Eetu Ristaniemi

Osallisuus ja yhteistyö muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakentässä

Kansantautien kanssa työelämässä

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Köyhä vai ihminen, joka elää köyhyydessä? Kielellä on väliä. Maria Ohisalo, tutkija, Y-Säätiö

Transkriptio:

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Pekka Virtanen, LT, dosentti Yliopettaja (terveyssosiologia) Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö

KULTTUURI System of shared ideas, systems of concepts and rules and meanings that underlie and are expressed in the way that humans live (Helman: Culture, health and illness. Arnold 2002) Sairaslomakulttuuri, the way that humans live with illness : - tuotetaan yhdessä, vuorovaikutuksessa - on jatkuvasti muutostilassa - identiteetti, sosialisaatio, enkulturaatio - monikulttuurisuus, fragmentoituminen

Ei kulttuuria? - työ(ehto)sopimus - työlainsäädäntö - sairausvakuutus - taudit

Terveysepidemia Virtanen P. An epidemic of good health at the workplace. Sociology of Health & Illness 1994;16:394-401. Sairaslomia/työntekijä/vuosi ------------------------------------------------------------------ Työssä 1984-1988 Vuoden 1987 alussa irtisanotut N=407 N=32 -------------------------------------------------------------------------------------------- 1984 1.5 3.9 1985 1.5 3.7 1986 1.6 4.7 1987 1.0 1988 1.3

Terveysepidemia - vuosien 1984-86 keskiarvo = 100 120 100 80 60 40 Kaikki Hengitystieinfektiot TULE-vaivat 20 0 1984 1985 1986 1987 1988

Supistukset ja sairauspoissaolot - saneerausviesti - yt-viesti

Työpaikka, työsuhde ja sairauspoissaolo Virtanen P, Vahtera J, Nakari R, Pentti J, Kivimäki M. Economy and job contract as contexts of sickness absence practices: revisiting locality and habitus. Social Science & Medicine 2004;58:1219-1229. 140 120 100 80 60 Lyhyet Pitkät 40 20 0 Vakinaiset Raisio Vakinaiset Nokia Määräaik. Raisio Määräaik. Nokia

Sairauspoissaolot tehtaissa ja kunnissa

Aineistot - rekisteritieto konsernin kahdessa eri kaupungissa sijaitsevan tehtaan sairauspoissaoloista - rekisteritieto kaupunkien palveluksessa olevien sairauspoissaoloista - paikkakuntatason sosiaali- ja terveystietoja (Sotkanet) - lomakekysely sairauspoissaoloista tehtailla

2,5 2 1.38 (1.23-1.54) 1,5 1 1.48 (1.36-1.62) Kaupunki 1 Kaupunki 2 0,5 0 Tehdas Kunta 1-3 päivän sairaslomat/henkilötyövuosi

2,5 2 1.74 (1.54-1.97) 1,5 1 1.28 (1.15-1.42) Kaupunki 1 Kaupunki 2 0,5 0 Tehdas Kunta Yli 3 päivän sairaslomat/henkilötyövuosi

35 30 1.56 (1.27-1.93) 25 20 15 10 5 1.45 (1.27-1.66) Kaupunki 1 Kaupunki 2 0 Tehdas Kunta Sairauspäivät/henkilötyövuosi

Johtopäätös: kaupungin 1 työpaikoilla on enemmän sairaslomia kuin kaupungin 2 työpaikoilla - ovatko kaupungin 2 asukkaat terveempiä? - ollaanko kaupungissa 2 yleisemmin sairaana työssä? - terveyden ja työolojen vakiointi ei poistanut tehtaiden välistä eroa - väestötaso?

Väestötason terveysindikaattorit, taulukko 1 (Sotkanet) Kaupunki 2 Kaupunki 1 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu 100.9 97.1 Työkyky - sairauspäivärahaa saaneet, 16-64 v / 1000 as 99.1 135.0 - työkyvyttömyyseläkkeellä, 25-64 v / 1000 as 98.9 87.5 - tule-sairauden takia työkyvyttömyyseläkkellä 1.7% 2.0% - sydän-verisuonisairauden takia työkyvyttömyyseläkkeellä 0.5% 0.6% - psyyken sairauden takia työkyvyttömyyseläkkellä 2.6% 1.9%

Väestötason terveysindikaattorit, taulukko 2 (Sotkanet) Terveyspalvelujen käyttö Kaupunki 2 Kaupunki 1 - kaikki sairaalahoitojaksot, 18-64 v / 1000 as 198 198 - psykiatriset sairaalahoitojaksot, 18-64 v / 1000 as - somaattiset sairaalahoitojaksot, 18-64 v / 1000 as - lääkärissäkäynnit perusterveydenhuollossa / 1000 as - poliklinikkakäynnit somaattisista syistä / 1000 as 15 14 159 158 1897 2327 1022 1041

Seitsemän sosiaalisten olojen indikaattoria (Sotkanet) Kaupunki 2 Kaupunki 1 Työttömyys 7,7% 12,3% Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä 11,4% 28,7% Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavat 25-64 v 0,9% 1,4% Päihteiden takia sairaalahoidossa olleet /1000 as 5,6 5,3 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset 0-17 v 0,3% 0,8% Väkivaltarikokset / 1000 as 4,5 6,3 Omaisuusrikokset / 1000 as 37,0 31,7

Johtopäätös: sairauspoissaolot näyttävät liittyvän paikkakunnan sosiaalisiin oloihin johdonmukaisemmin kuin terveysindikaattoreihin - onko selitys rakenteissa vai toimijoissa? - tutkitaanko paikkakuntia vai ihmisten käytäntöjä?

Sairaslomakulttuuri, the way that humans live with illness : - tuotetaan yhdessä, vuorovaikutuksessa - on jatkuvasti muutostilassa - identiteetti, sosialisaatio, enkulturaatio - monikulttuurisuus, fragmentoituminen

Lomakekysely tehtailla Miten työpaikallasi toimitaan, jos joudut olemaa viikon sairaslomalla? Kaupunki 2 Kaupunki 1 Otetaan sijainen 73% 68% Työtoverit joutuvat tekemään työt 72% 55%, 0.40 (0.23-0.70) Työt jäävät odottamaan paluuta 20% 13% Työtahti kiristynyt /ylityöt palatessa 20% 13% Työt hoituvat hyvin 64% 76% Sairasloma kiristää tunnelmaa 18% 11%, 0.44 (0.21-0.91) Huolestunut työasioista lomalla 32% 20% Sairaslomia pidetään luonnollisena 33% 61%, 2.56 (1.47-4.44)

Tulkintaa - toimijat rakenteissa ja rakenteet toimijoissa - paikkakuntien asukkaat ovat kehittäneet erilaiset elämänpolitiikat (Giddens) - practice = field + [(habitus)(capitals)] (Bourdieu)

Virtanen P, Vahtera J, Nygård C-H. Locality differences of sickness absence in the context of health and social conditions of the inhabitants. Scand J Public Health 2010;38:309-316.

Työjärjestelyjen ja asenteiden yhteys 1-7 päivän sairauspoissaoloon Työntekijät Toimihenkilöt Otetaan sijainen 1.10 (0.95-1.28) 1.58 (1.10-2.29) Työtoverit joutuvat tekemään työt 0.99 (0.84-1.16) 1.00 (0.74-1.35) Työt jäävät odottamaan paluuta 0.73 (0.56-0.96) 0.63 (0.45-0.87) Työtahti kiristynyt /ylityöt palatessa 0.60 (0.45-0.80) 0.76 (0.54-1.06) Työt hoituvat hyvin 0.94 (0.72-1.24) 0.99 (0.74-1.33) Sairasloma kiristää tunnelmaa 0.95 (0.82-1.11) 1.09 (0.82-1.45) Huolestunut työasioista sairaslomalla 0.88 (0.75-1.03) 1.09 (0.76-1.58) Sairaslomia pidetään luonnollisena 1.27 (1.05-1.52) 1.31 (0.98-1.75) Siukola A, Nygård C-H, Virtanen P. Attitudes and arrangements at workplace and sickness absence among blue- and white-collar workers. International Journal of Workplace Health Management, in press

Anna Siukola: Sickness absence and working conditions in the food industry Väitöstilaisuus 26.4. Tampereen yliopisto

Työssä jatkamisen tukeminen - vaikuttamalla sairauspoissaolokäytäntöihin?