Pöytäkirja 11/2013 1(29) Koodistopalvelun johtoryhmän kokous Aika Tiistai klo 12.30 15.30 Paikka Allergiatalon kongressikeskus, Iso neuvotteluhuone 208, Paciuksenkatu 19, Helsinki Puheenjohtaja Hämäläinen Päivi (+) THL Varapuheenjohtaja Palotie-Heino Tiina (+) THL Jäsen Varajäsen Organisaatio Eronen Marianne (-) Helminen Sari (-) Kela Hartikainen Kauko (-) Savolainen Tuija (-) Suomen Kuntaliitto Häkkinen Pirjo (+) Räikkönen Outi (-) THL/Tieto-osasto Härkönen Sampo (-) Lääkärikeskus Aava Oy Junttila Kristiina (+) Vinkanharju Anne (-) HUS, Hoitotyö Kaskinen Timo (-) Mykkänen Juha (-) HL7 Finland ry. Kopra Kyösti (-) Lukander Maisa (+) HUS Kälviä Minna (+) Marttinen Paula (-) Eksote, Sosiaalityö Leinonen Kirsiliina (-) Kallio Leea (-) Helsingin kaupunki, terv.huolto Lindgren Marina (-) Toivola Kari (-) Kela, Kanta-palveluyksikkö Mettovaara Vesa (-) Toiviainen Hanna (-) Valvira Oikarinen Tommi (-) Heikkinen Jani (-) VM Porrasmaa Jari (-) STM Pouta Anneli (-) Salo Jarmo (+) THL/sosiaali- ja terveyspalvelu Räsänen Maija (-) Kantola Christian (-) Vaasan sairaanhoitopiiri Siipola Anne (+) Väinälä Anna (-) Helsingin kaupunki, sosiaalihuolto Siponen Tiina (+) Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Virkkunen Heikki (+) Laaksonen Maarit (-) THL/OPER Virtanen Martti (+) Lukander Maisa (+) Nordic Casemix Center Witick Tanja (+) Andtbacka Marjo (-) Kokkolan sosiaali- ja terveystoimi Ylönen Saija (+) Kaukonen Essi (-) Tilastokeskus Koodistopalvelutiimi Ailio Erja THL (-) Eerola Johanna THL (-) Härkönen Mikko, sihteeri THL (+) Kalliokuusi Virpi THL (+) Kärki Jarmo THL (+) Lehtonen Jari THL (+) Lehtonen Santeri THL (+) Lehtovirta Jukka THL (-) Mäkelä-Bengs Päivi THL (+) Peltonen Veli-Pekka THL (+) Vuokko Riikka THL (+)
Pöytäkirja 11/2013 2(29) TIIVISTELMÄ KOKOUKSEN AIKANA TEHDYISTÄ PÄÄTÖKSISTÄ Asiakohta 2. Hyväksyttäväksi KanTa-palvelut UCUM luokituksen päivitys sekä THL Aikayksikkö luokituksen hankevalmistelun päättäminen Päätös: Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys siitä, että nykyisen Kanta-palvelut UCUM- luokituksen päivitystä voidaan jatkaa ja päivityksessä tulisi huomioida nimenmuutos, että vastaa kooodistoa, sekä tarkistaa yhteistyö HL7 kanssa, miten sitä käytetään terveydenhuollossa. Käyttötarkoituskuvaus tulisi myös päivittää samassa yhteydessä. Koodistopalvelun laaturyhmä voi päivittää normaalin prosessinmukaisesti ja selvittää, mikä on nimen oikea muoto. Hyväksyttiin THL-Aikayksikkö hankevalmistelun päättäminen. Asiakohta 3. Hyväksyttäväksi ICD-10 tautiluokituksen päivittäminen uudella koodilla R68.81 Jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille Päätös: Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, että ICD-10 tautiluokitukseen voidaan lisätä päivityksenä koodi kuvaamaan ympäristöherkkyyttä. Päivitys valmistellaan normaalissa koodistopalveluprosessissa. Jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon johtoryhmän käsittelyn aikana esille nousseet asiat. Lopullinen versio esitellään koodistopalvelun johtoryhmälle tiedoksi. Asiakohta 4. Hyväksyttäväksi THL-LAPS-lomakerakenne Päätös: Hyväksyttiin THL-LAPS-lomakerakenteen jatkovalmistelu koodistopalvelimelle. Ennen Koodistopalvelun julkaisutoimikunnan käsittelyä tulee tarkistaa tekninen rakenne. Asiakohta 5. Hyväksyttäväksi THL LENE-lomakerakenne Päätös: Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys THL-LENE-lomakerakenteen jatkovalmistelu koodistopalvelimelle. Asiakohta 6. Hyväksyttäväksi THL-Lumiukko-testi-lomakerakenne Päätös: Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys THL-Lumiukko-testi lomakerakenteen tekninen valmistelu ja sisältö. Lomakerakenne voidaan ottaa kansalliseen käyttöön sitten kun kokonaisuus on saatavilla maksuttomana palveluna. Asiakohta 7. Hyväksyttäväksi Valvottu syöttökoodi hankevalmistelun lopettaminen Päätös: Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys Lääkeannostelun syöttökoodin (Valvottu syöttökoodi) kuvaaminen osana Lääkitysmerkinnän tekeminen ja lääkityksen tietosisältö 2016 dokumenttia, luovutaan sen kuvauksen tuottamisesta koodistopalvelimelle ja lopetetaan hankkeen valmistelu Koodistopalveluhankkeena.
Pöytäkirja 11/2013 3(29) 1. Osallistujat, asialistan hyväksyminen ja edellisen kokouksen pöytäkirja Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12.35. Hyväksyttiin asialista. Hyväksyttiin edellinen pöytäkirja muutoksitta. Se voidaan julkaista thl.fi verkkosivulla. 2. Hyväksyttäväksi KanTa-palvelut UCUM luokituksen päivitys sekä THL Aikayksikkö luokituksen hankevalmistelun päättäminen Esittelijänä Jarmo Kärki, THL Kehittämispäällikkö Jarmo Kärki THL:stä esitteli hyväksyttäväksi KanTa-palvelut UCUM luokituksen päivityksen sekä THL-Aikayksikkö luokituksen hankevalmistelun päättämisen. Esittely: Esittelijä on sopinut Pekka Rinteen Kelasta kanssa, että KanTa-palveluihin kuuluva luokitus UCUM-luokituksen päivitys voidaan esitellä samalla kertaa THL-Aikayksikkö-luokituksen kanssa. THL-Aikayksikkö luokitus hyväksyttiin 29.3.2011 Koodistopalvelun johtoryhmässä valmisteluprosessiin. Valmistelun aikana tunnistettiin päällekkäisyys Kanta-palvelut UCUMluokituksen kanssa ja valmisteltiin Kela-THL yhteistyönä muutosesitys UCUM-luokituksen käyttötarkoituskuvaukseen ja suomennos. Koodistotekninen asiantuntijaryhmä käsitteli muutosehdotusta 28.11.2013. Aikayksikkö osana asiakastietomallia Sosiaalihuollon asiakastietomalliin kuuluvan Toistumistiheys-tietokomponentin yhtenä kenttänä on Aikayksikkö. Toistumistiheys = tietyn asian kertautuminen, joka ilmaistaan tietyssä aikayksikössä. Toistumistiheys-tietokomponentilla voidaan ilmaista esimerkiksi se, että sosiaalihuollon asiakas on tehnyt hakemuksen ateriapalvelusta, jossa hänelle toimitettaisiin ateria kerran päivässä ja viitenä päivänä viikossa. Aikayksikkö on koodi, joka voi saada arvoja: vuosi, kuukausi, viikko, päivä, tunti, minuutti, sekunti. THL-Aikayksikkö luokitus ja KanTa-palvelut UCUM luokitus ovat sisällöllisesti identtisiä. KanTa-palvelut-UCUM CodeId LongName LastModifiedBy Status Description OID ALONG:Beskrivning A:Långt_namn A Year Lehtonen, ajan mittayksikkönä Santeri ovat vuodet 1.2.246.537.5.40176.2008.8 År year D Day Lehtonen, ajan mittayksikkönä Santeri ovat päivät 1.2.246.537.5.40176.2008.9 Dagar day H Hour Lehtonen, ajan mittayksikkönä Santeri ovat tunnit 1.2.246.537.5.40176.2008.10 Timmar hour MIN Minute Lehtonen, ajan mittayksikkönä Santeri ovat minuutit 1.2.246.537.5.40176.2008.11 Minuter minute MO Month Lehtonen, ajan mittayksikkönä Santeri ovat kuukaudet 1.2.246.537.5.40176.2008.12 Månader month S Second Lehtonen, ajan mittayksikkönä Santeri ovat sekunnit 1.2.246.537.5.40176.2008.13 Sekunder second WK Week Lehtonen, ajan mittayksikkönä Santeri ovat viikot 1.2.246.537.5.40176.2008.14 Veckor week
Pöytäkirja 11/2013 4(29) THL-Aikayksikkö CodeId LongName Description 1 vuosi 365 tai 366 päivää vastaava aikayksikkö 2 kuukausi 28,29,30 tai 31 päivää vastaava aikayksikkö 3 viikko 7 päivää vastaava aikayksikkö 4 päivä 24 tuntia vastaava aikayksikkö 5 tunti 60 minuuttia vastaava aikayksikkö 6 minuutti 60 sekuntia vastaava aikayksikkö 7 sekunti ajan mittaamisen perusyksikkö Ehdotukset Koska sisällöllisesti THL-Aikayksikkö-koodisto = koodistopalvelimella oleva UCUM (The Unified code for Units of Measure) koodisto Niinpä ehdotetaan, että: Laajennetaan UCUM-koodiston käyttötarkoituskuvausta siten, että sitä voidaan käyttää myös muualla kuin HL7-sanomissa. Lisätään koodien nimet myös suomeksi (ruotsin ja englannin rinnalle). Näin sosiaalihuollon asiakastietomallin Aikayksikkö-kentässä käytettäväksi koodistoksi voitaisiin määritellä UCUM-koodisto eikä identtistä THL Aikayksikkö-koodistoa tarvitsisi tuoda koodistopalvelimelle. Kanta-palvelut - UCUM (The Unified Code for Units of Measure) koodiston käyttötarkoituskuvauksen muutosesitys UCUM-luokituksen nykyinen kuvaus koodistopalvelimella: Käyttötarkoitus: Kanta-palvelut - UCUM (The Unified Code for Units of Measure) -luokituksella kuvataan ajan mittayksikköä, ja sitä käytetään HL7-sanomissa. Luokitus ei ole täydellinen UCUM, mutta se on kattava osajoukko ajan (time) osalta ja on HL7:n suositus. Ehdotus kuvauksen muuttamisesta: Käyttötarkoitus: Kanta-palvelut - UCUM (The Unified Code for Units of Measure) -luokituksella kuvataan ajan mittayksikköä. Luokitus ei ole täydellinen UCUM, mutta se on kattava osajoukko ajan (time) osalta ja on HL7:n suositus.
Pöytäkirja 11/2013 5(29) Ehdotus Kanta-palvelut - UCUM (The Unified Code for Units of Measure) koodien suomennoksista År year vuosi Dagar day päivä Timmar hour tunti Minuter minute minuutti Månader month kuukausi Sekunder second sekunti Veckor week viikko Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: - Todettiin, että koodistopalvelimella oleva UCUM on osa-joukko laajemmasta englanninkielisestä UCUMista. - Todettiin, että alun perin ne ovat olleet viestinvälitykseen liittyviä koodeja. Alkuperäinen UCUM ja sen viittaus ovat englanninkielisellä sivulla. - Ehdotettiin, että myös otsikko muutetaan uudeksi samassa yhteydessä. - Keskustelun aikana ehdotettiin ylläpitovastuun siirtämistä Kelan KanTa-palveluista Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselle. - Todettiin, että nimenmuutos tulisi olla mukana, koska Apotti-hankkeessa on kuvattu tätä aikayksikköä. - Todettiin, että luokituksen valmistelun aikana on käyty keskustelua THL:n koodistoteknisessä asiantuntijaryhymässä. - Todettiin myös, että UCUM-laajennus on osa Fimean lääketietokeskuksen kehittämishanketta. Ehdotettiin, että nyt ei tehtäisi laajempia muutoksia tämän vuoksi. Luokitukseen lisätään suomenkieliset nimet, isompi muutos ensi vuoden aikana, jolloin katsotaan kokonaisuutena, miten UCUM-luokitusta käytetään. - Todettiin esittelyn olevan muutos luokituksen pitkässä nimessä sekä käyttötarkoituskuvauksessa: pitkä nimi muutettaisiin suomenkieliseksi ja KanTa-palvelut muutetaan THL-alkuiseksi. Englanninkieliselle luokituksen koodeille tulisi oma kenttä. - Todettiin huoli, että ylläpitovastuu ja koodiston päivittäminen ovat tällä hetkellä vieraskielisellä sivuilla. Päivittämisestä ei ole varmuutta, kuka päivittää ja mitä tapahtuu jos sivusto lakkaa olemasta saatavilla netissä. - Todettiin, että UCUM-luokitus on mukana myös jo tehdyissä epsos-määrittelyissä. - Todettiin, että THL-Aikayksikkkö hankevalmistelu päättyy.
Pöytäkirja 11/2013 6(29) Puheenjohtajan esitys: Puheenjohtaja esitti, että nykyisen Kanta-palvelut- UCUM-luokituksen päivitystä voidaan jatkaa ja päivityksessä tulisi huomioda nimenmuutos siten, että se vastaa kooodistoa. Päivityksen aikana tulee tarkistaa yhteistyössä HL7 Finlandin kanssa, miten sitä käytetään terveydenhuollossa. Luokituksen käyttötarkoituskuvaus tulisi myös päivittää samassa yhteydessä. Koodistopalvelun laaturyhmä voi päivittää koodistoa eteenpäin ja ottaa huomioon keskustelun aikana tulleet asiat. Jatkovalmistelun yhteydessä arvioidaan Kelan ja HL7:n kanssa niiden käyttötarve. Puheenjohtaja esitti myös, että THL Aikayksikkö luokituksen hankevalmistelu päätetään samalla päätöksellä. Päätös: Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys siitä, että nykyisen Kanta-palvelut UCUM- luokituksen päivitystä voidaan jatkaa ja päivityksessä tulisi huomioida nimenmuutos, että vastaa kooodistoa, sekä tarkistaa yhteistyö HL7 kanssa, miten sitä käytetään terveydenhuollossa. Käyttötarkoituskuvaus tulisi myös päivittää samassa yhteydessä. Koodistopalvelun laaturyhmä voi päivittää normaalin prosessinmukaisesti ja selvittää, mikä on nimen oikea muoto. Hyväksyttiin THL-Aikayksikkö hankevalmistelun päättäminen. 3. Hyväksyttäväksi ICD-10 tautiluokituksen päivittäminen uudella koodilla R68.81 Jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille Esittelijänä Päivi Mäkelä-Bengs, THL Ylilääkäri Päivi Mäkelä-Bengs THL:stä esitteli tiedoksi koodistopalvelun johtoryhmälle ICD-10- tautiluokituksen päivittämisen uudella koodilla R68.81 Jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille. Esittely: Ylilääkäri Päivi Mäkelä-Bengs esitti hyväksyttäväksi ICD-10 tautiluokituksen päivittämistä uudella koodilla R68.81 Jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille. DIAGNOOSIEHDOTUS YMPÄRISTÖHERKKYYDELLÄ ICD-10 tautiluokitukseen Taustaa; määritelmä Ympäristöherkkyys (idiopathic environmental intolerance) sisältää ne tilat, joissa potilaat saavat erilaisia oireita ympäristöissä, jotka eivät suurimmalle osalle ihmisistä aiheuta oireita ja oireita eivät selitä tunnetut biolääketieteelliset mekanismit. Tyypillisesti oireita on useista elinjärjestelmistä. Tehtyjen kirjallisuuskatsausten perusteella käytettävissä ei ole laboratorio- tai muita mittauksia, joilla potilaat voitaisiin tunnistaa eikä oireiston hoitoon ole tarjolla tehokkaita täsmähoitoja.
Pöytäkirja 11/2013 7(29) Taustaa; diagnoositarve Ympäristöherkkyys saattaa aiheuttaa siitä kärsivälle potilaalle merkittävää kärsimystä ja haittaa. Useat suomalaiset ja eurooppalaiset tahot, mukaan lukien Euroopan parlamentti, ovat esittäneet, että tilaan tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Eri potilasjärjestöt ovat toivoneet diagnoosinumeroa ympäristöherkkyydelle. Taustaa, muu kansainvälinen käytäntö Saksassa, Itävallassa ja Luxemburgissa monikemikaaliherkkyys ja sairasrakennusoireyhtymä luokitellaan T78.4;Määrittämätön allergia-nimikkeellä sekä sähköherkkyys Z58; Fyysiseen ympäristöön liittyvät ongelmat -nimikkeellä. Japanissa käytetään koodia T65.9; Määrittämättömän aineen myrkkyvaikutukset -nimikettä. Tanskassa käytetään R68.8;Muu yleinen oire tai sairaudenmerkki -nimikkeellä. Ehdotus STM:n ympäristöherkkyysverkosto ehdottaa ICD-10 tautiluokituksen päivittämisestä valtakunnallisella uudella nimekkäällä R68.81. Ehdotus sisältää sekä R68.8 luokan muuttamisen parent- luokaksi ja sen alle ehdotetaan kahta uutta nimekettä R68.81; Jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille R68.88 muu yleinen sairauden oire tai sairaudenmerkki Poissulkien R68.81 Diagnoosiesityksellä tavoiteltavat hyödyt Selkeyttää potilaan tilan määrittelyä, tutkimusta ja hoitokäytäntöjen yhtenäisyyttä. Parantaa tilastointia ja esiintyvyyden seurantaa sekä tutkimustyötä. Ei takaa potilaalle sosiaalivakuutusjärjestelmän piiriin kuuluvia etuuksia paremmin kuin mikään muukaan tautiluokitus ICD-10 diagnoosinimike. Ehdotuksen sisäinen valmistelu Ympäristöherkkyysverkostossa jäseninä Säteilyturvakeskuksen, Työterveyslaitoksen ja THL:n edustajien lisäksi STM:n hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osastolta ja vakuutusosastolta Luvusta 19, vammat myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset dg hylättiin, sillä altisteen ja oireiden välistä patofysiologiaa ei vielä tunneta. Luvusta 5, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt dg luovuttiin, sillä oireiden syntymekanismia ei tunneta.
Pöytäkirja 11/2013 8(29) Ehdotuksen lausuntokierros Valtakunnallinen lausuntokierros Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti lausuntopyynnön potilasjärjestöille, ympäristöherkkiä tukevilta yhdistyksille, Lääkäriliitolle, Duodecimille, sairaanhoitopiireille ja yliopistosairaaloille. THL:n lähetti lääketieteellisten asiantuntijaryhmien jäsenille kommentointipyynnön. Lausuntokierroksen tulos nro taho kannanotto perustelu Euroopan parlamentin jäsenet Satu Hassi R68.81 1 ja Sirpa Pietikäinen 2 Funktionaalisen lääketieteen yhdistys ei kannanottoa 3 Sähköherkät ry Ei heikentää sosiaaliturvaa 4 Lääkäriliitto R68.81 5 Terve Sisäilma -yhdistys R68.81 6 Suomen Hajuste- ja kemikaaliherkät ry R68.81 7 Duodecim Ei patofysiologia tuntematon 8 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri R68.81 9 Allergia- ja Astmaliitto R68.81 10 Homepakolaiset ry ei Homepakolaiset Ry:n keräämän tiedon mukaan suuri osa henkilöistä, jotka kärsivät laskeneesta sietokyvystä erilaisille ympäristöaltisteille, yrittää välttää saamasta kyseistä oirekoodia. Syynä on se, että oirekoodi leimaa henkilön oireilevan tavanomaisille altisteille, takaamatta potilaalle kuitenkaan minkäänlaista asiallista terveydenhoitoa tai sosiaaliturvaa. 11 Asumisterveysliitto Aste ry ei ei paranna potilaisen oikeuksia tai etuusturvaa ja monissa tilanteissa siitä saattaa olla potilaille jopa enemmän haittaa kuin hyötyä 12 Erikoisalojen asiantuntijaryhmät R68.81 12 vastausta; 11 puolesta, 1 vastaan 13 Infektiolääkärit ry R68.81
Pöytäkirja 11/2013 9(29) Lausuntokierroksen yhteenveto Yhteenveto puolesta vastaan muuta 13 lausuntoa 8 lausuntoa 4 lausuntoa 4 ehdotusta Monikemikaaliherkkyylle oma koodi ulkoisen syyn seurauksen luvusta: T 65.9, ei ehdotusta ulkoisesta syystä Ehdotus valtakunnallisesta uudesta koodista ICD-10 tautiluokitukseen STM:n ympäristöherkkyysverkosto ehdottaa ICD-10 tautiluokituksen päivittämisestä valtakunnallisella uudella nimekkäällä R68.81. Ehdotus sisältää sekä R68.8 luokan muuttamisen parent- luokaksi ja sen alle ehdotetaan kahta uutta nimekettä R68.81; Jatkuva tai toistuva poikkeuksellinen herkkyys ympäristön tavanomaisille tekijöille R68.88 muu yleinen sairauden oire tai sairaudenmerkki Poissulkien R68.81 Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: - Todettiin, että asia on aktiivinen ja taustalla on potilasyhdistyksiä, joilla on tarve koodistolle. - Todettiin, että koodistopalvelun johtoryhmä ottaa kantaa valmistelun riittävyydestä ja tavanomainen päivitys voi jatkua. - Todettiin, että on käsitteellinen ongelma: kysymys on siitä, että tähän tulisi koodata muualla luokittelematon oire eikä luokitus saa olla ristiriidassa muun koodiston kanssa. - Todettiin, että tämä ei ole ympäristöön liittyvä ainoa koodi. Nimessä asiaa tulisi täsmentää, koska nyt se ei tule ilmi. - Todettiin, että lausuntopyynnössä kerrottiin, että voidaan käyttää rinnan toisen koodin kanssa. Tätä esitettävää koodia käytettäisiin lisäkoodina muiden koodien kanssa esim. hengenahdistus tai astma. - Todettiin, että oire, joka kuvataan tässä ICD-10-kappaleessa. Tulisi lisätä muualla luokittelematon oire. - Todettiin, että jos tämä on oire, joita ei voida muualla koodata, mutta se pitäisi explisiittisesti koodata. - Todettiin, käytetään sisältää (Include) ja ei-sisällä (Exclude) kenttiä. - Todettiin, että valmistelun yhteydessä on tehty laaja lausuntokierros. Koodistopalvelun johtoryhmä ei nähnyt esteitä koodin päivittämiselle ICD-10 tautiluokitukseen. Esittelyn aikana ei nähty esteitä sitä periaatetta vastaan, että Suomella on valtuus lisätä uusi 5- merkkinen koodi ympäristöherkkyyden koodaamiselle.
Pöytäkirja 11/2013 10(29) - Todettiin, että koodin valmistelu jatkuu. Jos on tarpeen saada oireen kuvaamiseen koodi, niin silloin käytetään R-koodia. - Keskustelun aikana ehdotettiin, että esiteltävän koodin nimeksi tulisi: muualla luokittelemattomat ympäristöherkkyden oireet. - Todettiin, että tämä koodipäivitys tulisi ottaa mukaan ICD-10 tautiluokituksen kirjaan. Puheenjohtajan esitys: Koodistopalvelun johtoryhmä näki, että asia on huolellisesti lausuntokierroksin valmisteltu eikä ole estettä ICD-10 tautiluokituksen koodiston päivittämiselle ja pöytäkirjaan voidaan kirjata valmistelun jatkuvan normaalisti koodistopalveluprosessin mukaisesti. Uusi koodisto tulisi voimaan 1.1.2015. Pyydetään esittelemään koodin lopullinen versio, jonka toimivuus luokitusteknisesti on varmistettu koodistopalvelun johtoryhmässä. Johtoryhmän tässä kokouksessa käymää keskustelua hyödynnetään valmisteluvaiheessa. Päätös: Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys, että ICD-10 tautiluokitukseen voidaan lisätä päivityksenä koodi kuvaamaan ympäristöherkkyyttä. Päivitys valmistellaan normaalissa koodistopalveluprosessissa. Jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon johtoryhmän käsittelyn aikana esille nousseet asiat. Lopullinen versio esitellään koodistopalvelun johtoryhmälle tiedoksi. 4. Hyväksyttäväksi THL-LAPS-lomakerakenne Esittelijänä Jarmo Salo, THL Esittely: Asiantuntijalääkäri Jarmo Salo esitteli LAPS-lomakerakennetta. Esittelyn aikana käytiin läpi myös asiakohdat 5 sekä 6. Jari Lehtonen esitti lomakkeiden teknisen rakenteen. Taustaa Käyttö Lene, Lumiukko-testi ja LAPS-lomake ovat laajassa käytössä lastenneuvoloissa. Em. lomakkeet kuuluvat olennaisena osana laajoihin terveystarkastuksiin. Lainsäädäntö Terveydenhuoltolaki (1326/2010, 15 ) ja neuvolatoimintaa koskeva asetus (388/2011) velvoittavat lapsen terveyden ja hyvinvoinnin seuraamiseen sekä tarvittavan tuen, hoidon ja kuntoutuksen järjestämiseen. Asetuksen 388/2011 perustelumuistiossa suositellaan Lenen, Lumiukko-testin (osana Leneä) ja LAPS-lomakkeen käyttöä laajoissa terveystarkastuksissa. LAPS-lomake Lapsen psykososiaalista kehitystä ja terveyttä kartoittava menetelmä Sisältää lomakkeen ja ohjeen Käytetään 4-15 v. laajoissa terveystarkastuksissa Lomakkeen täyttää lääkäri tai lääkäri-terveydenhoitaja työpari
Pöytäkirja 11/2013 11(29) Menetelmä arvioi lapsen mahdollisten psyykkisten oireiden vakavuutta sekä lapsen ja perheen tuki- ja hoitotoimenpiteiden tarvetta ja niiden kiireellisyyttä Auttaa myös määrittämään missä tarvittavat tukitoimet toteutetaan (peruspalvelut, erikoissairaanhoito jne.) Lomake on tehty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin LAMIKE-hankkeessa. Lomakkeen tekijänoikeudet omistaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, jonka kanssa on tehty sopimus lomakkeen rakenteistamisesta asianumero THL1789/5.07.03/2011. Lisätietoa Lastenneuvolakäsikirjassa http://www.thl.fi/fi_fi/web/lastenneuvola-fi/ohjeet/menetelmat/psykososiaalinen/ laps Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: - Tiedusteltiin, miten rakenteet ovat suhteessa koodistojen julkaisun kiireellisyysluokkaan. - Todettiin, että lasten terveydenhoidon lomakkeet, jotka tänään esitellään ovat vaiheistusasetuksen myöhemmin asetuksella määriteltäviä asiakirjoja. - Todettiin, että HILMOssa kerätään tieto, kuinka monelle lapselle on laaja terveystarkastus tehty. - Todettiin, että laajassa terveystarkastuksessa lääkäri tai th arvioi perheen hyvinvoinnin. - Todettiin, että mitään velvollisuuksia käyttää lomakkeita ei ole vaan ne ovat suosituksia. - Pohdittiin esityksessä ollutta koodistopalvelumuotoa, onko lomake- vai testirakenne. - Tiedusteltiin, miten eroaa jos on testirakenne. Todettiin, että tällä hetkelläkoodistopalvelimella on vain yksi testirakenne.testirakenteen otsikkorakenne eroaa lomakerakenteesta. Jatkovalmistelussa tulee selvittää kummasta rakenteesta on kyse. - Tiedusteltiin, onko Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tehty sopimus siitä, että maksuton jakelu on sallittu. Todettiin, että ylläpitotaho on valmis sitoutumaan ja jatkokehittämään ja se tapahtuu koodistopalveluprosessin mukaisesti. Todettiin, että sopimuksissa on mainittu maksuttomuus. - Tiedusteltiin, onko tavoitteena se, että loppukäyttäjä näkee lomakkeen tässä muodossa. Todettiin, että jokainen potilastietojärjestelmä voi tuottaa omanlaisensa, mutta sisältö on kaikilla sama. - Todettiin, että liitteenä ja esityksessä on koodistopalvelumuotoisen excelin teknisessä rakenteessa käytetty boolean kenttää paikassa, jossa olisi voinut käyttää Code Simple Valueta. - Todettiin, että koodistopalvelun johtoryhmä ei ota kantaa tekniseen laatuun, mutta jatkovalmistelussa pitää miettiä mikä on paras. - Todettiin, että esiteltävä lomake hyväksytään periaatteena koodistopalvelulla julkaistavaksi. Puheenjohtajan esitys: Puheenjohtaja ehdotti, että katsotaan esitys julkaista LAPS-lomakerakenne hyväksyttäväksi. Jatkovalmistelun yhteydessä ennen Koodistopalvelun julkaisutoimikunnan käsittelyä tulee tarkistaa koodistopalvelumuodon tekninen rakenne.
Pöytäkirja 11/2013 12(29) Päätös: Hyväksyttiin THL-LAPS-lomakerakenteen jatkovalmistelu koodistopalvelimelle. Ennen Koodistopalvelun julkaisutoimikunnan käsittelyä tulee tarkistaa tekninen rakenne. 5. Hyväksyttäväksi THL-LENE-lomakerakenne Esittelijänä Jarmo Salo, THL Esittely: Asiantuntijalääkäri Jarmo Salo esitti asiakohdan 4 yhteydessä myös LENE-lomakerakenteen. Jari Lehtonen esitti teknisen rakenteen. Taustaa: katso asiakohta 4. LENE-lomake Leikki-ikäisen lapsen neurologisen kehityksen arviointimenetelmä 2,5-3 vuotiaille sekä 4, 5 ja 6-vuotiaille. Menetelmä sisältää käsikirjan, tehtäväkirjan, testivälineistön ja arviointilomakkeet. Suositellaan tehtäväksi kehitysarviona kaikille 2,5-3 vuoden iässä ja laajana kaikille 4 vuoden iässä. 5 ja 6 vuoden iässä Lene tehdään tarvittaessa tarvittavalla laajuudella (suppea/laaja). Lenen tekee terveydenhoitaja tai lääkäri. voidaan tehdä myös päivähoidossa tai erityistilanteissa kotona. Lenen tavoitteena on löytää mahdollisimman varhain oppimisvaikeuksia ennakoivat kehitykselliset ongelmat. varhaisella tuella voidaan vaikuttaa myönteisesti kehitykseen ja ennaltaehkäistä vaikeuksien kasaantumista Lomakkeen tekijänoikeudet omistaa Niilo Mäki instituutti ja Riitta Valtonen, joiden kanssa on tehty sopimus lomakkeen rakenteistamisesta. asianumero THL353/5.07.03/2011 Lisätietoa Lastenneuvolakäsikirjassa http://www.thl.fi/fi_fi/web/lastenneuvola-fi/ohjeet/menetelmat/neurologia/lene Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: - Todettiin, että tämä on lomakerakenne. Tässä on erikoista, että yhdellä rakenteella viedään monta lomaketta. Tämä vastaa aikaisemmin käsiteltyä Kuolinsyytodistus -lomakerakennetta. - Todettiin, että tekijöiden ja omistajien kanssa tehty sopimus siitä, että maksuton jakelu on sallittu. Todettiin, että ylläpitotaho on valmis sitoutumaan ja jatkokehittämään ja se
Pöytäkirja 11/2013 13(29) tapahtuu koodistopalveluprosessin mukaisesti. Todettiin, että sopimuksissa on mainittu maksuttomuus. - Todettiin, että tämä on varsin monimutkainen esitystapa ja esimerkki voisi olla tarpeen. Todettiin, että ohjeistuksella tätä pyritään tarkentamaan. - Keskustelun aikana todettiin, että tämä on tulossa kansalliseen rakenteeseen ja rakenteen julkaiseminen mahdollistaa lomakkeen pilotoinnin jossakin potilastietojärjestelmässä. - Todettiin, että on haaste tietojärjestelmätoimittajalle, koska tällaista ei ole aikaisemmin tehty. Puheenjohtajan esitys: Puheenjohtaja esitti, että hyväksytään THL- LENE-lomakerakenne koodistopalvelimelle. Päätös: Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys THL-LENE-lomakerakenteen jatkovalmistelu koodistopalvelimelle. 6. Hyväksyttäväksi THL-Lumiukko-Testi -lomakerakenne Esittelijänä Jarmo Salo, THL Esittely: Asiantuntijalääkäri Jarmo Salo esitti Lumiukko-lomakeen. Se on osana LENE-lomaketta. Asia esiteltiin asiakohdan 4 yhteydessä. Jari Lehtonen esitti lomakkeen teknisen rakenteen. Taustaa: katso asiakohta 4. Lumiukko -testi Puheen ja kielenkehityksen arviointimenetelmä testi sisältää käsikirjan sekä kuvataulut 1-3, tutkimuslomakkeen sekä testivälineet Terveydenhoitaja tekee testin lastenneuvolassa 5 v. iässä. Tavoitteena löytää kielenkehityksessään viivästyneet, lisätutkimuksia ja/tai puheterapiaa tarvitsevat lapset. varhainen toteaminen mahdollistaa tehokkaat tukitoimet Lomakkeen tekijänoikeudet omistaa Pirjo Korpilahti, joka kanssa on tehty sopimus lomakkeen rakenteistamisesta asianumero THL354/5.07.03/2011 Lisätietoa Lastenneuvolakäsikirjassa http://www.thl.fi/fi_fi/web/lastenneuvola-fi/ohjeet/menetelmat/neurologia/lumiukko Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja sekä annettiin seuraavaa lisätietoa:
Pöytäkirja 11/2013 14(29) - Todettiin, että tämä on ylläpidettävä asiakirja, jossa voidaan hyödyntää aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia ja siitä saatavia tuloksia. - Tiedusteltiin testin oheisdokumentteja ja niiden valmistelua koodistopalvelumuotoon. Todettiin, että tähän testiin ei synny oheisdokumentteja, vain tulokset lapsen vastauksista. - Todettiin, että tehty sopimus sallii maksuttoman jakelun. Myös testissä käytettävät kuvat tulee olla vapaasti jaettavissa. - Todettiin, että ylläpitotaho on valmis sitoutumaan ja jatkokehittämään ja se tapahtuu koodistopalveluprosessin mukaisesti. - Tiedusteltiin lomakkeiden ylläpidosta. Todettiin, että sama kehittäjä on sitoutunut myös tämän lomakkeen ylläpitoon. Tiedusteltiin, voisiko tarkistaa kaikki sopimusoikeudelliset asiat. Tämä edellyttää oheismateriaaliin liittyvän käyttöön maksuttomana palveluna. - Ehdotettiin, että lomakerakenteesta voidaan hyväksyä tekninen valmistelu, mutta ennen julkaisua tulee varmistaa että tämä on vapaasti hyödynnettävissä ja voidaan käyttää Kantajärjestelmissä. - Todettiin, että koodistopalvelimella tulee olla tieto mistä oheismateriaalissa käytettävät kuvat ovat saatavilla. Puheenjohtajan esitys: Puheenjohtaja esitti, että THL-Lumiukko testi lomakerakenteesta hyväksytään tekninen valmistelu ja sisältö. Lomakerakenne otetaan kansalliseen käyttöön, kun sen käyttö kokonaisuutena on saatavilla maksuttomana palveluna. Päätös: Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys THL-Lumiukko-testi lomakerakenteen tekninen valmistelu ja sisältö. Lomakerakenne voidaan ottaa kansalliseen käyttöön sitten kun kokonaisuus on saatavilla maksuttomana palveluna. 7. Hyväksyttäväksi Valvottu syöttökoodi hankevalmistelun lopettaminen Esittelijänä Heikki Virkkunen, THL Esittely: Ylilääkäri Heikki Virkkunen esitti Valvottu syöttökoodin hankevalmistelun päättämisen. Esitys hankevalmistelun lopettamisesta: Valvottu syöttökoodi sekä Lääkeannostelun syöttökoodisto. Koodistopalvelun johtoryhmässä 22.5.2012 päätettiin avata valmisteluhanke Lääkeannostelun syöttökoodin (Valvottu syöttökoodi) Koodistopalveluun viemiseksi. Laajan keskustelun jälkeen Koodistopalvelun johtoryhmässä todettiin, että valmisteluhankkeessa pitää huomioida kansallisen tiedonhallintapalvelun määrityshanke ja ehdotettiin, että valmisteluhankkeen asiantuntijaryhmänä toimisi rakenteisen potilaskertomuksen asiantuntijatyöryhmä, joka valmistelee hankkeen ja tuo sen jälkeen KP-joryn käsiteltäväksi. Valmistelu tulee huomioida osana lääkityksen tietorakenteiden määrittelytyötä.
Pöytäkirja 11/2013 15(29) Käydyssä keskustelussa nousi esiin mm. seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja, sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: - Todettiin, että idea on hyvä, mutta ereseptin kannalta vielä keskeneräinen. Kelan asiantuntijoiden mukaan syöttökoodia ei saa välittää reseptikeskukseen, koska tästä voi seurata ongelmia. Reseptikeskuksessa on tälle tiedolle (syöttökoodille) kyllä paikka, mutta se ei ole käytössä. Tämä pitäisi huomioida ohjeistuksessa myös niin, että syöttökoodia ei välitetä Reseptikeskukseen. Pyydettiin myös, että Kela selvittää, mikä on valmisteluvaihe asian osalta, koska sellaista tilannetta ei saa tulla että kaksi syöttökoodistoa on olemassa. - Kysyttiin, että miten valvottua syöttökoodia voidaan hyödyntää kertomuksen puolella? Kaikki lääkitys kirjattaisiin siten, että rakenteisuus toteutuu. - Miten liittyy lääkehoidon kirjaamiseen? Tarkoittaisiko tämä sitä, että myös hoitajien tulee käyttää syöttökoodistoa? Lääkitystiedon tulee olla tiedonhallintapalvelussa. Syöttökoodi on vain kirjaamista varten. Syöttökoodin on tarkoitus olla vain kirjoittamista helpottava työkalu. Yhteensovitus reseptin, lääkitystiedon yms. muiden osalta on kuitenkin vielä selvitettävä. - Keskusteltiin, että miten tällaisen päättelysäännön/algoritmin voisi viedä koodistopalvelimelle? Pitäisi tehdä ohje, jossa on liitteenä algoritmi. Duodecim joka on tehnyt tämän, ei ole ohjeistanut, että miten tämä viedään koodistopalveluun ja on myös tältä osin vielä epäselvää. - Ehdotettiin, että koodistopalvelimelle vietäisiin karkeasti tämä liitteenä ollut kuvaustaulukko ja algoritmi olisivat muualla kuin koodistopalvelimella. - Todettiin, että tämä koodisto todellakin poikkeaa siitä mitä koodistopalvelimella tällä hetkellä on, joten algoritmi pitää kuvata kunnolla. - Tuotiin keskustelussa esille myös huoli siitä, että koska koodisto on tavanomaisesta poikkeava, onko mahdollisuus virheisiin, jotka näkyvät vasta tekstinä lääkepurkissa. - Todettiin, että päättelysäännöstö ja sanasto kuuluvat koodistopalveluun ja koodistopalvelu on myös paikka jossa muutokset hoidetaan. - Todettiin myös, että tarvitaan säilytyspaikka yhteisesti sovituille koodistoille. Lisäksi pitää selvittää myös se, että missä muodossa viedään lääkitystiedon tietosisältö tiedonhallintapalveluun. Lääkeannostelun syöttökoodia (Valvottu syöttökoodi) on määritelty osana Tiedonhallintapalvelun Potilasyhteenvedon määrittelyitä (2012) ja tarkemmin Rakenteisen lääkitysmerkinnän määrittelyprojektin yhteydessä (2013). Määrittelyitä on käyty läpi kyseisten projektien määrittelytyöryhmissä, useissa kliinikko- ja potilastietojärjestelmätoimittajatyöpaoissa, Viilapajassa, THL:n koodistoteknisessä ryhmässä sekä Kansallisesti yhtenäisten rakenteisten potilaskertomusten (KAYRA) asiantuntijaryhmässä. Lisäksi määrittelyt ovat olleet avoimella lausuntokierroksella. Yhtenäisen valtakunnallisen syöttökoodin mallin tarpeellisuudesta on työryhmissä ja työpajoissa ollut suuri yksimielisyys ja myös siitä työstettyyn määrittelyyn ollaan oltu tyytyväisiä. Yhtenäisen valtakunnallisen mallin tuottamista ovat myös potilastietojärjestelmätoimittajat kannattaneet. Mallista ei kuitenkaan haluttu tehdä pakollista, jotta se ei rajoittaisi liikaa
Pöytäkirja 11/2013 16(29) tietojärjestelmätoimittajien toimintaa ja mahdollistaisi myös mallin kehittämisen myös mallia pitemmälle. Vahvana suosituksena kuitenkin pidetään valtakunnallisesti kuvatun syöttökoodin käyttöä sellaisenaan, tai että myös jatkossa käytettävät mahdolliset muutkin syöttökoodit perustuvat yhtenäiseen mallin perusperiaatteisiin, jotka ovat saaneet laajan hyväksynnän. Valvotun syöttökoodin kuvaaminen koodistopalvelumuotoon ei kuitenkaan ole helposti toteutettavissa yksiselitteisesti ja joka tapauksessa se vaatisi erillisen laajemman kuvauksen muualle. Siksi projekteissa on päädytty esittämään luopumista koodistopalvelimelle tuotettavasta Valvotun syöttökoodin kuvauksesta ja kuvaamaan se kokonaisuudessaan Rakenteisen lääkitysmerkinnän periaatteiden ja toiminnallisen määrittelyn dokumenttiin, johon se asiayhteydellisesti kuuluukin. Valvottu syöttökoodi ja sen toiminta on kuvattu Lääkitysmerkinnän tekeminen ja lääkityksen tietosisältö 2016 dokumentissa, joka on viimeistelyvaiheessa avoimen kommentointikierroksen jälkeen ja joka julkaistaan alkuvuodesta 2014. Asialistan liitteenä on Dokumentin Valvotun syöttökoodin osuuden viimeistelemätön versio, johon päivitetään vielä kommentoinnissa esiin tulleet muutamat parannusehdotukset ja virhekorjaukset. Ehdotus: 1) Hyväksytään Lääkeannostelun syöttökoodin (Valvottu syöttökoodi) kuvaaminen osana Lääkitysmerkinnän tekeminen ja lääkityksen tietosisältö 2016 dokumenttia, luovutaan sen kuvauksen tuottamisesta koodistopalvelimelle ja lopetetaan hankkeen valmistelu Koodistopalveluhankkeena. 2) Koodistopalvelun johtoryhmä voi antaa palautetta (parannusehdotuksia sekä korjausesityksiä mahdollisiin virheellisyyksiin) liitteenä olevan Valvotun syöttökoodin määrittelyn (viimeistelemättömän version) pohjalta 31.12.2013 saakka osoitteella heikki.virkkunen@thl.fi. Keskustelu: Käsittelyn yhteydessä käydyssä keskustelussa esitettiin seuraavia kysymyksiä ja kannanottoja sekä annettiin seuraavaa lisätietoa: - Tiedusteltiin sitä, kun koodistorakenteet ja hallintamalli on kuvattu prosessina, miten on valmisteltu määrittelydokumenttia. - Todettiin, että muuta määrittelyprosessia ei ole kuvattu, ollut mukana tiedonhallintaprosesissa.valmistelutyötä tarvitaan ja jatkokehitystä on määrittelytyöpajoissa tehty. On perustettu projektiryhmä, 5:een eri asiantuntijatyöpajoihin kutsuttu mukaan kliinisiä asiantuntijoita. Koodistotekninen asiantuntijaryhmä sekä KAYRA ovat koodistopalveluprosessin mukaisesti käyneet tätä läpi. - Todettiin, että kliiniset asiantuntijat ovat osallistuneet työpajoihin. - Todettiin, että määrittelyjen hallintamallia tulisi pohtia, miten jatkokehitys tapahtuu. - Todettiin, että THL:n sisällä on painotuotteiden julkaisutoimikunta, joka keskittyy julkaisun laatuun.
Pöytäkirja 11/2013 17(29) Puheenjohtajan esitys: Puheenjohtaja esitti, että hyväksytään Lääkeannostelun syöttökoodin (Valvottu syöttökoodi) kuvaaminen osana Lääkitysmerkinnän tekeminen ja lääkityksen tietosisältö 2016 dokumenttia ja luovutaan sen kuvauksen tuottamisesta koodistopalvelimelle sekä lopetetaan hankkeen valmistelu Koodistopalveluhankkeena. Päätös: Hyväksyttiin puheenjohtajan esitys Lääkeannostelun syöttökoodin (Valvottu syöttökoodi) kuvaaminen osana Lääkitysmerkinnän tekeminen ja lääkityksen tietosisältö 2016 dokumenttia, luovutaan sen kuvauksen tuottamisesta koodistopalvelimelle ja lopetetaan hankkeen valmistelu Koodistopalveluhankkeena. 8. Tiedoksi katsaus vuoden 2013 Koodistopalvelun toimintaan Esittelijänä Mikko Härkönen, THL Kehittämispäällikkö Mikko Härkönen esitteli katsauksen vuoden 2013 Koodistopalvelun toimintaan. Esittely: Kehittämispäällikkö Mikko Härkönen esitti katsauksen vuoden 2013 Koodistopalvelun toimintaan. mennessä Koodistopalvelussa julkaistiin 39 uutta koodistoa (vuonna 2012 17 kpl), päivitettiin 81 koodistoa (vuonna 2012 32 kpl), poistettiin kaksi koodistoa (vuonna 2012 ei yhtään), vaihdettiin CodeServer versiosta 5.3.2 versioon 5.4.1, lähetettiin 78 koodistopalvelutiedotetta (vuonna 53 kpl). Koodistopalveluprosessi ( Sosiaali- ja terveydenhullon koodistopalvelutoiminta THL:n Kooodistopalvelun prosessikuvaus) julkaistiin suomeksi ja englanniksi, IMS Ohjelmisto tiedonhallintajärjestelmä otettiin käyttöön koodistopalveluprosessin hallintaan. Kansallinen Koodistopalvelu virallistettiin 15.12.2003. Keskustelu: - Todettiin, että koodistopalvelutoiminta on lisääntynyt ja julkaistujen koodistojen määrä on kasvanut edellisestä vuodesta. - Todettiin, että koodistopalveluprosessia on esitelty EHTEL-konferenssissa Brysselissä ja se on herättänyt mielenkiintoa ulkomailla. - Todettiin, että ensi vuonna tulee 10 vuotta koodistopalvelutoiminnan käynnistymisestä. Ensimmäisenä vuonna ladattiin 23 koodistoa koodistopalvelimelle. 9. Tiedoksi vuoden 2013 Koodistopalvelun laatupoikkeamat Esittelijänä Veli-Pekka Peltonen, THL Erikoissuunnittelija Veli-Pekka Peltonen THL:stä esitti vuoden 2013 Koodistopalvelun laatupoikkeamakoosteen. Esittely: Erikoissuunnittelija Veli-Pekka Peltonen esitti Koodistopalvelun laatupoikkeamat. Vuoden 2013 aikana laatupoikkeamia tilastoitiin yhteensä 19 kpl (kuukausittainen vaihteluväli 0-5 kpl).
Pöytäkirja 11/2013 18(29) Pikapäivityksiä tehtiin yhteensä 11 kpl tammikuussa 4 kpl, helmikuussa 3 kpl, kesä-, elo-, syys ja lokakuussa 1 kpl per kuukausi. Eri vuosia vertailtaessa laatupoikkeamien lukumäärä oli vuonna 2013 alhainen (2008 23 kpl, 2009 53 kpl, 2010 38 kpl, 2011 44 kpl, 2012 30 kpl). Pikapäivityksiä tehtiin vuonna 2013 11 kappaletta vuoden 2012 luvun ollessa 4 kpl. Pikapäivityksien seuranta aloitettiin syyskuussa 2012. Suurin osa laatupoikkeamista raportoitiin Koodistopalvelun toiminnossa (25 kpl), Kelan toiminnossa 4 kpl ja käyttäjän omassa sovelluksessa 1 kpl. Laatupoikkeamat ja pikapäivitykset koskivat määritelmää tai koodiston kuvausta 8 kpl, koodin ruotsinnosta 4 kpl, koodia sekä hierarkia/ solmua 3 kpl ja koodin nimeä 1 kpl. Laatupoikkeamat koskivat ICD-10 tautiluokitusta, toimenpideluokitusta, Valvira-Koulutusluokitusta 3 kpl kutakin, KanTa-palvelut koodistoja, earkisto-koodistoja, AR/YDIN Riskitiedon tyyppi luokitusta, Fimea-ATC-luokitusta, Hoitotyön Tarveluokitus (SHTaL) sekä Organisaatiorekisterit luokituksia kutakin 2 kpl. Laatupoikkeamia ilmoitettiin eniten Kelalta ja Koodistopalvelun tiimistä molemmista 6 kpl, tietojärjestelmätoimittajat ilmoittivat 5 kertaa, Duodecim, Valvira molemmat 3 kertaa, THLtilastoryhmät, sairaanhoitopiirit sekä THL/ OPER-yksikkö kaksi kertaa. Kuntaliitto ilmoitti laatupoikkeamasta kerran. Laatupoikkeama korjattiin 29 kertaa Koodistopalvelun tiimissä, yksi ohjattiin tietojärjestelmätoimittajalle. Keskustelu: - Todettiin, että tietojärjestelmätoimittajat ovat tärkeässä asemassa laatupoikkeamien ilmoituksissa. Niitä pyritään korjaamaan mahdollisimman pian. 10. Tiedoksi Koodistopalvelun ajankohtaiset asiat THL esitteli Koodistopalvelun ajankohtaisia asioita. Asia jaettiin jäsenille kokouksen aikana pöydälle. Ajankohtaiset asiat julkaistaan pöytäkirjan liitteenä thl.fi-sivulla: http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/palvelut/koodistopalvelu/ryhmat/jory/muistiot Täydennys ajankohtaisiin asioihin: Fimean kanssa on käyty neuvottelua, jotta ATC-luokitus saadaan ensi vuoden aikana automaattiseksi päivitykseksi. 11. Tiedoksi koodistojen valmisteluvaihe THL esitteli Koodistojen valmisteluvaiheen johtoryhmälle. Asia jaettiin jäsenille kokouksen aikana pöydälle. Koodistojen valmisteluvaihe julkaistaan thl.fi-sivulla: http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/palvelut/koodistopalvelu/koodistot/valmistelu 12. Ennakkokatsaus seuraavan johtoryhmäkokouksen sisältöön Tammikuun koodistopalvelun johtoryhmän kokoukseen on alustavasti suunniteltu seuraavia asioita: hyväksyttäväksi THL Lääkitysmerkinnän tietosisältö ja siihen liittyvät luokitusten päivitys, Suomalaisen perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokituksen (SPAT) laaja päivitys,
Pöytäkirja 11/2013 19(29) raskauden keskeyttämis- ja steriloimislomakkeet (ABST). Avattavaksi on suunniteltu THL Reseptin muutoksen perustelu. 13. Muut asiat EpSOS-hankeliittyminen on valmistunut ja toiminta alkamassa tällä viikolla. 14. Seuraava kokous ja kokouksen päättäminen Seuraava kokous on 20.1.2014 klo 12.30 15.30. Paikka vahvistuu myöhemmin. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.55. Päivi Hämäläinen puheenjohtaja Mikko Härkönen sihteeri
Pöytäkirja 11/2013 20(29) Liite 1. asiakohtaan 7. Valvottu syöttökoodi Liite 1. Valvottu syöttökoodi Valvotulla syöttökoodilla tarkoitetaan mahdollisimman lyhyttä ja helposti ymmärrettävää yksiselitteistä tapaa kirjata lääkkeen annostelu. Tavoitteena on edistää annostelun täsmällistä kirjaamista, niin että mahdollisimman pieni osa kirjauksista tehtäisiin vapaata tekstiä käyttäen virheellisen kirjauksen mahdollisuuden vähentämiseksi. Potilastietojärjestelmän tehtävänä on tulkita syöttökoodi ja tuottaa automaattisesti edellä luvussa 4.6. kuvattu annostuksen rakenteinen tietosisältö, vastaava sanallisen esitysmuoto sekä terveydenhuollon ammattilaisten käyttämä lyhyt annostuksen esitysmuoto. Valvottu syöttökoodi ohjeistus perustuu alun perin dosentti Ilkka Kunnamon ehdotukseen, ja sen toteutettavuutta on testattu Kustannus Oy Duodecimin EBMeDS-toimituksessa. Ohjeistusta on myös käsitelty THL:n RPK10 hankkeessa ja THL:n AR-kliininen työryhmä on sen hyväksynyt. Ohjeistusta on sen jälkeen päivitetty ja se on hyväksytty THL:n Koodistopalvelun johtoryhmässä valtakunnalliseksi kirjausmalliksi, jonka käyttöä potilastietojärjestelmissä suositellaan. Syöttökoodi noudattaa mahdollisimman pitkälle tekstimuotoisissa potilaskertomuksissa vakiintunutta tapaa ilmoittaa lääkkeiden annostus ja syöttökoodin käytön odotetaan vähentävän kirjaamiseen kuluvaa aikaa ja kirjaamisvirheitä verrattuna annostelun kirjaamiseen vapaana tekstinä. Valvotun syöttökoodin käyttö ei ole potilastietojärjestelmille pakollista. Se on kuitenkin vahvasti suositeltavaa yhtenäisen kirjaamistavan mahdollistamiseksi koko valtakuntaan. Valtakunnallisesti yhtenäisen suositeltavan syöttökoodin julkaiseminen on saanut kannatusta paitsi käyttäjiltä, myös potilastietojärjestelmätoimittajilta. Potilastietojärjestelmä, joka käyttää valvottua syöttökoodia, tulee heti annostelun kirjaamisen jälkeen näyttää vastaava sanallinen esitysmuoto sekä terveydenhuollon ammattilaisten käyttämä lyhyt annostuksen esitysmuoto, jotta kirjaaja voi tarkistaa kirjanneensa annostelun oikein. Vaihtoehtoisesti potilastietojärjestelmän käyttämään lääkevalmistetietokantaan voidaan valmiiksi tallentaa lääkkeen tavanomaiset annosteluvaihtoehdot, jotka potilastietojärjestelmä voi tarjota valikkona tai tarjota lääkkeen määräysmerkintään ja reseptille täysin valmiina silloin kun lääkkeen annostelu on kaikille potilaille sama. Kehittyneissä järjestelmissä myös käyttäjä voi luoda omia valmiita lääkkeen määräys pohjia omaan käyttöönsä. Tilanteissa, joissa annostusta ei voida kirjata syöttökoodilla, käyttäjällä tulee aina olla mahdollisuus kirjata annostus rakenteisesti ja/tai vapaamuotoisena tekstinä. Valvotun syöttökoodin tai muun rakenteisen annostelun kirjaustavan käyttö aina lääkkeitä määrättäessä tekee mahdolliseksi päätöksentuen keinoin tarkistaa, että esimerkiksi ikään, painoon ja mahdollisiin muihin käytettävissä oleviin tietoihin perustuvaa suositeltua enimmäisannosta ei ylitetä tai pienintä tehoavaa annosta aliteta. Näin edistetään lääkehoidon turvallisuutta. Valvotun syöttökoodin rakenne Valvottu syöttökoodi noudattaa kolmea perusrakennetta, ja miinusmerkillä ja tietyillä kirjainlyhenteillä on siinä lisäksi oma merkityksensä. Koodissa itsessään ei ole annosyksikköä, vaan se kirjataan erikseen.
Pöytäkirja 11/2013 21(29) Miinusmerkki syöttökoodissa Rakennemalleissa voidaan annos ja annosten määrä ilmaista tarkkana lukuna tai lukuvälinä. Lukuvälin merkkinä käytetään miinusmerkkiä (-) seuraavasti: Geneerinen ilmaisu: a-b esimerkiksi 1-2*3-4 (= 1-2 tablettia 3-4 kertaa vuorokaudessa) esimerkiksi 1+1-2 (= 1 tabletti (aamulla) ja 1-2 tablettia (illalla)) esimerkiksi 1-2t (= 1-2 tablettia tarvittaessa) ilmaisee lukuväliä, jolla annos ja antoajankohtien määrä on o voi olla kertomerkkien tai plusmerkkien yhteydessä o ei voi esiintyä annosrivillä ilman plus- tai kertomerkkiä Esimerkiksi 1-2*1 tarkoittaa tableteista puhuttaessa yhdestä kahteen tablettia kerran päivässä. 2-3*1-2 tarkoittaa kahdesta kolmeen tablettia yhdestä kahteen kertaa päivässä. Merkintään ei liity tarkkaa tietoa lääkkeen annosajankohdista, mutta yleensä jos muuta ei ole mainittu, oletetaan annosten ajoittuvan mahdollisimman tasaisesti vuorokauden ajalle. Rakenne 1: Kertomerkkimalli Kertomerkkimallissa annos ja annosten määrä jakson aikana sekä tarvittaessa annostelukauden kesto ilmaistaan kertomerkillä (*) erotettuna. Kertomerkin sijasta voidaan käyttää myös kirjainta x (ks. taulukko 7). Kertomerkillä on kaksi merkitystä: 1. Ensimmäinen tai ainoa kertomerkki lääkerivillä o geneerinen ilmaisu: a*b o esimerkiksi 1*2 tai 1*3 ensimmäinen luku tarkoittaa yksiköiden määrää annoskerralla toinen luku merkitsee annoskertojen määrää vuorokaudessa Esimerkiksi 1*2 tarkoittaa tableteista puhuttaessa yksi tabletti kaksi kertaa päivässä. Merkintään ei liity tarkkaa tietoa lääkkeen annosajankohdista, mutta yleensä jos muuta ei ole mainittu oletetaan annosten ajoittuvan mahdollisimman tasaisesti vuorokauden ajalle. 2. Kaksi kertomerkkiä annosrivillä o geneerinen ilmaisu: a*b*c o esimerkiksi 1*3*10 ensimmäisen kertomerkin ja ensimmäisten kahden luvun tulkinta on sama kuin kohdassa 1. Toinen kertomerkki kertoo, että perässä tulevalla luvulla ilmaistaan annostuksen/kuurin kesto päivinä. Esimerkiksi 1*3*10 tarkoittaa tableteista puhuttaessa yksi tabletti kolme kertaa päivässä kymmenen päivän ajan. Taulukko 1. Kertomerkkimalli. Valvotun Rakenteen kuvaus ja sanallinen esitysmuoto (annosteluyksikkönä
Pöytäkirja 11/2013 22(29) syöttökood esimerkissä tabletti, voi olla myös muu annosteluyksikkö) in rakenne Rakenne 1: Kertomerkkimalli (kertomerkin (*) sijaan voidaan käyttää myös kirjainta x) a-b*c-d*n a-b tablettia c-d kertaa vuorokaudessa n vuorokauden ajan. (a-b x c-d x Annos ja annosten määrä sekä annostuksen kesto kirjataan kertomerkillä n) (tai x-kirjaimella) erotettuna. Rakenne ei ilmaise lääkkeen annosajankohtia. Annosten oletetaan ajoittuvan mahdollisimman tasaisesti vuorokauden ajalle, ellei muuta ole mainittu. Annos ja määrä voidaan antaa tarkkana arvona (a, c) tai arvovälinä (a-b, c-d) ja kesto (n) voidaan antaa tai jättää antamatta. Rakenne voi silloin saada useita rakennetta osittain käyttäviä muotoja (esitetty alla). a*b a tablettia b kertaa vuorokaudessa a*b*n a*b-c a-b*c a-b*c-d a tablettia b kertaa vuorokaudessa n päivän ajan a tablettia b-c kertaa vuorokaudessa a-b tablettia c kertaa vuorokaudessa a-b tablettia c-d kertaa vuorokaudessa Rakenne 2: Plusmerkkimalli Plusmerkkimallissa kukin annos jakson aikana ilmaistaan erikseen plusmerkillä (+) erotettuna. Annosten määrä on plus merkillä erotettujen lukujen määrä. geneerinen ilmaisu: a+b+c esimerkiksi 1+2 (= 1 tabletti (aamulla) ja 2 tablettia (illalla)) ilmaisee jakson (yleensä vuorokauden) aikana vaihtuvia annoksia o kaikki luvut tarkoittavat yksiköiden määrää annoskerroilla o annoskertoja on yhtä monta kuin lukuja plussilla erotettuna Esimerkiksi 1+2 tarkoittaa tableteista puhuttaessa yksi tabletti vuorokauden ensimmäisellä ottokerralla ja kaksi tablettia toisella ottokerralla. Merkintään ei sinällään liity tarkkaa tietoa lääkkeen annosajankohdista. Kuitenkin plusmerkillä kirjattaessa tuotetaan annoksille oletusarvoiset antoajat luvussa 5.3.2 kuvatun mukaisesti, ellei niitä muutoin ole syöttökoodissa ilmaistu. Taulukko 2. Plusmerkkimalli. Valvotun syöttökoo din rakenne Rakenteen kuvaus ja sanallinen esitysmuoto (annosteluyksikkönä esimerkissä tabletti, voi olla myös muu annosteluyksikkö)
Pöytäkirja 11/2013 23(29) Rakenne 2: Plusmerkkimalli a+b+c+ a tablettia (1. ottokerralla), b tablettia (2. ottokerralla), c tablettia (3. ottokerralla) jne. Kukin annos kirjataan erikseen plusmerkillä erotettuna. Annosten määrä on plusmerkillä erotettujen lukujen määrä. Annosten määrä ei ole rajoitettu. Rakenne ei suoraan ilmaise lääkkeen annosajankohtia, mutta oletusajat voidaan tuottaa annosten määrän perusteella (taulukon 14 mukaisesti). Annosajankohta voidaan myös kirjata koodiin käsin Rakenteen 4 mukaisesti tai kirjata erikseen esim. annosjakotaulukon avulla (ks. luku 5.3). Rakenteen esimerkkejä esitetty alla. a+b a tablettia aamulla, b tablettia illalla a+b+c a+b+c+d+ e a tablettia aamulla, b tablettia päivällä, c tablettia illalla a tablettia aamulla, b aamupäivällä, c tablettia päivällä, d tablettia illalla, e tablettia yöksi Rakenne 3: Jakomerkkimalli Jakomerkkimallia 1 (taulukko 9) käytetään harvemmin kuin päivittäin annosteltavissa lääkkeissä. J-kirjaimen jälkeen olevalla numerolla ilmaistaan kuinka monen päivän välein lääkettä annostellaan. Jakomerkkiä edeltävällä numerolla ilmaistaan kunkin lääkkeen annos. Annostelu voidaan jakomerkkimallissa ilmaista seuraavasti: geneerinen ilmaisu: ajb esimerkiksi 1j2 (=1 tabletti joka toinen päivä) tai 4j7 (= 4 tablettia kerran viikossa) ilmaisee harvemmin kuin päivittäin annosteltavien lääkkeiden annosvälin (annostelujakson pituuden) Taulukko 3. Jakomerkkimalli. Valvotun syöttökood in rakenne Rakenteen kuvaus ja sanallinen esitysmuoto (annosteluyksikkönä esimerkissä tabletti, voi olla myös muu annosteluyksikkö) Rakenne 3: Jakomerkkimalli (jakomerkin (/) sijasta käytetään j-kirjainta) a j b a tablettia joka b:s päivä Harvemmin kuin päivittäin annosteltavissa lääkkeissä annosväli voidaan kirjata jakomerkin (tai j kirjaimen) jälkeen 1 Mallin nimestä huolimatta, rakenteen nimessä ei käytetä jakomerkkiä, koska merkintä (esim. 1/2 voitaisiin virheellisesti tulkita murtoluvuksi, vaan sen sijasta käytetään kirjainta j, joka on vakiintunut käyttöön lyhenteessä jtp (=joka toinen päivä).