Metsien käytön tulevaisuus Suomessa

Samankaltaiset tiedostot
Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen?

Miten ilmastonmuutos muuttaa metsien käyttöön liittyvää politiikkaa?

Miten metsästä lisää hyvinvointia?

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Miten metsästä lisää hyvinvointia?

Suomen metsävarat

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Riittääkö puu VMI-tulokset

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Suomen puuvarat, metsänkasvu sekä puunkäytön lisääntymisen vaikutukset

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Suomen metsien inventointi

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Hakkuumahdollisuusarviot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Tutkimuksen asema metsäpoliittisessa päätöksenteossa

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Metsäohjelman seuranta

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Metsäohjelman seuranta

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Metsäohjelman seuranta

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kestävien puubiomassojen ja metsäenergian avoimet kysymykset, hiilitase ja riittävyys liikenteen biopolttoaineisiin

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen.

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

Puuraaka-aineen saatavuus

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

Metsäbioenergia energiantuotannossa

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Metsäohjelman seuranta

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Lahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon

Metsäohjelman seuranta

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Transkriptio:

Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Seminaari Suomenlinna Helsinki 19. marraskuuta 2007

Seminaarin tausta Metsämiesten Säätiön päätös keväällä 2007 rahoittaa 3.5 vuotista hanketta Metsien käytön tulevaisuus Suomessa

Seminaarin tarkoitus 1. Herättää keskustelua ja uusia ajatuksia metsäalan roolista energia- ja ilmastopolitiikassa. 2. Auttaa hanketta Metsien käytön tulevaisuus Suomessa orientoitumisessa tutkimuskysymysten suhteen.

Metsien käytön tulevaisuus Suomessa, Suomenlinna, Helsinki Marraskuun 19, 2007 Ilmastopolitiikan vaikutukset Suomen metsäsektorille Metsäntutkimuslaitos METLA Unioninkatu 40 A, FIN-00170 Helsinki jussi.uusivuori@metla.fi

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Vuoteen 2015 mennessä vuotuisen keskilämpötilan ja lämpösummien ennakoidaan kohoavan Etelä- Suomessa ja Pohjois-Suomessa niin, että runkopuun kasvu voi lisääntyä Etelä-Suomessa 5-7 % verrattuna kasvuun nykyilmaston vallitessa. Pohjois-Suomessa kasvun lisäys voi olla 16-18 %.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsätalouteen Haitta Ravinteiden huuhtoutuminen Myrskytuhoriski Hallan riski Hyönteistuho- ja sienitautiriskit Puunkorjuuolosuhteiden vaikeutuminen Kuusikoiden kuivuminen Etu + Tuottavuuden kasvu + Hakkuumahdollisuudet kasvavat + Ravinteita käytettävissä + Puiden siemensadot paranevat (=> uudistaminen helpottuu pohjoisessa)

Metsien kasvihuonekaasunielut kymmenvuotiskausittain. Metaanin ja dityppioksidin päästöt, yhteensä 4.2 milj. tn CO2-ekvivalenttia /v. huomioitu. Lähde: Sievänen et al. 2007

Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla MELA-arvio milj. m³ 3500 3000 2500 2000 Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla Kokonaistilavuus Manty Kuusi Lehtipuu 1500 1000 500 0 2006 2016 2021 2026 2036 2046 2051 Lähde: Salminen 2007

Puuston kasvu metsä- ja kitumaalla MELA-arvio milj. m³/v 120 Puuston kasvu metsä- ja kitumaalla 100 80 Kokonaiskasvu Manty Kuusi Lehtipuu 60 40 20 0 2006-2015 2016-2025 2026-2035 2036-2045 2046-2055 Lähde: Salminen 2007

Mahdollisia ohjauskeinoja yksityismetsien hiilensidontaan (i) Suorat vuokrakorvaukset hiilivarannoista (ii) Vapaaehtoinen osallistuminen hiilidioksidipäästökauppaan (ilmaiset päästöoikeudet hakkuukypsää metsää omistaville)

Puutuotteisiin sitoutunut hiili Suomessa vuodesta 1955 ja skenaariot vuosille 2005-2050 Lähde: Laturi et al. 2007

Metsähakkeen rooli ilmastopolitiikassa Metsähakkeen käytön noustessa nykytasolta 12 milj. m3:iin vuodessa, laskennallinen päästövähenemä 6-7 milj. tco2 vuodessa korvattaessa turvetta. Nykyhinnoin (turve: 8 ; metsähake:12 /MWh) tco2 hinnaksi 10-11. Metsähakkeen hinnan kohotessa tasolle 20 /MWh, tco2 hinnaksi 30 EUR. 12 milj. m3:n metsähakkeen kokonaiskustannukset (sisäänostoliiketoiminnan arvo) olisi 480 milj. /v.

Metsä- ja energiapolitiikan ohjauskeinoja Verotuet, investointituet Hakkeen korjuu- ja kuljetustuki - EU:n kanta? - voidaanko linkata päästöoikeuden hintaan? => jousto Nuoren metsän tuki - edesauttaa myös materiaalipuun saantia Syöttötariffit - määrävaikutus epävarma - polttoturpeen takuuhinta vaikeuttaa 12 milj. metsähakekuution tasolle pääsyä Vihreät sertifikaatit - hintavaikutus epävarma

Kiitokset

Kasvihuonekaasupäästöt Baselineskenaariossa vuosina 1990-2050, Mt CO 2 ekv * Mt CO 2 ekv