Kysely oppilasvaihdosta Venäjällä

Kysely oppilasvaihdosta Venäjällä Valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahaston (Cultura-säätiö) toteuttaman kyselyn tulokset Maaliskuu 2016 Irma Kettunen Lea Laine

Sisällys Johdanto... 3 Vastaajaprofiili... 4 Venäjän kielen opiskelu... 5 Oppilasvaihto Venäjällä... 6 Millainen vaihto-ohjelma?... 8 Venäjän kielen vaihto-ohjelma muussa maassa... 14 Tutkinto-opiskelu Venäjällä... 18 Oppilasvaihtoon lähtöön vaikuttavat tekijät... 19 Miten kiinnostusta venäjän kielen opiskeluun voitaisiin lisätä?... 21 Johtopäätökset... 22 Liite Kyselylomake... 23 2

Johdanto Valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahasto (Cultura-säätiö) teki maaliskuussa 2016 Kyselyn oppilasvaihdosta Venäjällä. Kyselyn toteutuksessa konsultoitiin vaihto-oppilasjärjestö Suomen Youth for Understanding ry:tä. Kysely kohdistettiin peruskoulun 9-luokkalaisille ja lukion 1- ja 2-luokkalaisille nuorille. Kyselylinkkiä lähetettiin Lukiolaisten liitto ry:n uutiskirjeen saajille, Suomen Rehtorit ry:n, Suomen kieltenopettajien liitto ry:n jäsenyhdistysten ja opinto-ohjaajien alueyhdistysten kautta oppilaille. Linkkiä jaettiin myös Cultura-säätiön opettajarekisterin kautta ja valikoidusti YFU ry:n vaihto-oppilasrekisterissä oleville oppilaille. Kyselystä tiedotettiin Cultura-säätiön verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Kyselyyn vastasi yhteensä 968 henkilöä eri puolilta Suomea. Noin puolet kyselyyn vastanneista on opiskellut venäjän kieltä. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista on naisia. Koulutaustan mukaan jaoteltuna vastaajat jakautuivat melko tasaisesti peruskoululaisiin, lukion 1- ja 2-luokkalaisiin. Kyselyn tuloksia tarkastellaan raportissa omissa luvuissaan. Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita oppilaita ja toteutukseen osallistuneita asiantuntijoita. Venäjän kielen opiskelun suosio on jonkin verran noussut peruskouluissa ja lukioissa vuosina 2010-2014. Etenkin lukiolaisia ovat kiinnostaneet venäjän kielen perusteet. Oppilaat lähtevät kuitenkin harvoin pidempiin, lukuvuoden tai puoli vuotta kestäviin oppilasvaihtoihin. Juhlarahaston apurahojen kohdentamiseksi sekä vaihto-oppilasohjelmien tukemiseksi ja kehittämiseksi selvitämme tällä kyselyllä mielenkiintoa oppilasvaihtoon Venäjällä. Kartoitimme myös syitä, miksi Venäjä ei ole kiinnostava vaihto-oppilasmaa. Samalla etsimme keinoja ja kannusteita oppilasvaihdon lisäämiseksi. Kysyimme myös, kiinnostaisiko venäjän kielen vaihto-ohjelma jossain toisessa maassa, jossa voisi asua venäjänkielisessä perheessä ja käydä venäläistä koulua. Lopuksi kysyimme kiinnostuksesta tutkintoopiskeluun Venäjällä ja pyysimme nuoria kertomaan, miten venäjän kielen ja venäläisen kulttuurin opiskelua Suomessa voitaisiin edistää. Valtiopäivätoiminnan 150. merkkivuoden juhlarahasto kannustaa suomalaisia venäjän kielen ja venäläisen kulttuurin opiskeluun ja tukee niiden opetuksen kehittämistä. Cultura-säätiöön sijoitettu rahasto perustettiin eduskunnan päätöksellä syyskuussa 2013. Juhlarahaston pääoman (10 miljoonaa euroa) vuotuista tuottoa voidaan käyttää suomalaisten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelun ja opetuksen edistämiseen. Rahaston tavoitteena on lisätä venäjän kielen opiskelun suosiota ja parantaa oppimistuloksia sekä venäläisen kulttuurin ymmärrystä Suomessa. Juhlarahasto järjesti ensimmäisen apurahahaun syksyllä 2015. Apurahaa myönnettiin muun muassa venäjän kielen ja venäläisen kulttuurin opiskeluun Venäjällä, oppimateriaalien tekemiseen sekä kerho- ja harrastetoimintaan Suomessa. 3

Vastaajaprofiili Kyselyn taustatiedoiksi vastaajilta kysyttiin koulutausta (peruskoulun 9-luokkalainen, lukion 1-luokkalainen vai 2-luokkalainen) ja koulu. Lisäksi kysyttiin sukupuolta, tietoa venäjän kielen opiskelusta sekä asuinpaikkaa. Vastaajien jakautuminen koulutaustan, sukupuolen, venäjän opiskelun ja asuinpaikan mukaan on koottu kaavioihin I-IV. Koulutausta (N=968) 0 100 200 300 400 Sukupuoli (N=968) 0 200 400 600 800 Peruskoululainen Lukion 1- Lukion 2-314 281 373 Nainen Mies 275 693 Kaavio I Kaavio II Venäjän kielen opiskelu (N=968) 41 0 200 400 600 22 Kyllä En 470 498 188 154 210 196 157 Kaavio III Kaavio IV Myöhemmin kyselyn vastauksia tarkastellaan suhteessa vastaajien koulutaustaan, sukupuoleen tai venäjän opiskeluun. 4

Venäjän kielen opiskelu Venäjän kieltä opiskelleita on yli puolet kyselyyn vastaajista, ja venäjän opiskelu on tasaisesti jakautunut kaikkiin vastaajaryhmiin. Pyysimme aluksi venäjän kieltä opiskelleita kertomaan, kuinka pitkään he ovat opiskelleet venäjän kieltä. Vastausvaihtoehdot olivat: alle 1 vuotta 1-2 vuotta 2-3 vuotta 3-4 vuotta yli neljä vuotta Vastaajista noin puolet ilmoittaa opiskelleensa venäjää. Suurin osa venäjää opiskelleista on opiskellut venäjää korkeintaan kaksi vuotta. Viidesosa vastaajista on opiskellut venäjää yli neljä vuotta. Tämä ryhmä koostuu ilmeisesti venäjää A1-kielenä opiskelleista. Peruskoulun 9-luokkalaiset on kyselyn suurin vastaajaryhmä, samoin kuin 1-2 vuotta venäjää opiskelleista (Kaavio V). Venäjän opiskelun pituus vastaajaryhmittäin (N=498) 0 20 40 60 80 100 120 alle 1 vuotta 1-2 vuotta 2-3 vuotta 3-4 vuotta yli 4 vuotta 1 1 3 7 9 12 24 29 32 33 41 52 67 79 108 Peruskoululainen (N=205) Lukion 1-luokkalainen (N=154) Lukion 2-luokkalainen (N=139) Kaavio V Jos vastaaja ei ollut opiskellut venäjää, niin kysyttiin perusteita siihen. Erillisinä syinä mainittiin: Venäjän kieli ei ole koulun kielivaihtoehtona Kukaan kavereistani ei valinnut venäjän kieltä En pidä venäjän kieltä hyödyllisenä itselleni Venäjän kieli on liian vaikea Vastauksia koulutaustan mukaan tarkasteltuna yli 30 % kaikkien ryhmien vastaajista ei pitänyt venäjän kieltä hyödyllisenä. Venäjän kielen vaikeutta piti syynä yli 20 % kaikkien vastaajaryhmien vastaajista. Lähes 60 % peruskoululaisista mainitsi syyksi sen, ettei koulussa ollut tarjolla venäjän kielen opetusta (Kaavio VI). 5

Miksi et ole opiskellut venäjän kieltä? (N=470) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Venäjän kieli ei ole koulun kielivaihtoehtona Kukaan kavereistani ei valinnut venäjän En pidä venäjän kieltä hyödyllisenä itselleni Venäjän kieli on liian vaikea Muu syy, mikä? Peruskoululainen (N=168) Lukion 1-luokkalainen (N=160) Lukion 2-luokkalainen (N=142) Kaavio VI Edellä mainittujen vaihtoehtojen lisäksi vastaajille annettiin mahdollisuus kertoa vapaasti syitä siihen, miksi he eivät ole opiskelleet venäjää. Selitykseksi mainittiin ajan tai tilan puute lukujärjestyksessä, samoin kuin halu ylläpitää muiden opiskeltujen kielten osaamista. Muutamia kommentteja on alla. ei mahtunut lukujärjestykseen, kurssitarjottimessa ei ole tilaa opiskella venäjää en ole kiinnostunut kielestä itsestään halusin parantaa jo opiskelemieni kielten osaamista Oppilasvaihto Venäjällä Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa vastaajien mielenkiintoa lähteä vaihto-oppilaaksi Venäjälle. Seuraavasta kaaviosta VII löytyvät peruskysymyksen vastaukset. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista on kiinnostunut tai ehkä kiinnostunut oppilasvaihdosta Venäjällä, tosin vain noin 16 % vastaajista on varma kiinnostuksestaan. Tämä on kuitenkin enemmän kuin edellä venäjän kieltä yli neljä vuotta eli oletettavasti A1-venäjää opiskelleiden määrä (98). 6

Mielenkiinto oppilasvaihtoon Venäjällä (N=968) 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 Kyllä 152 En 357 Ehkä 459 Kaavio VII Tarkastellaan seuraavaksi vastauksia taustamuuttujan venäjän opiskelu mukaan jaoteltuina. Kaaviossa VIII kuvataan venäjän kieltä opiskelleiden kiinnostusta oppilasvaihtoon ja kaaviossa IX niiden vastaajien kiinnostusta oppilasvaihtoon, jotka eivät ole lukeneet venäjää. Vastausten perusteella näyttää siltä, että venäjän kielen opiskelu lisää kiinnostusta oppilasvaihtoon. Venäjää opiskelleista vastaajista noin 23 % on kiinnostunut oppilasvaihdosta Venäjällä. Ryhmästä, joka ei ole opiskellut venäjää vain noin 8 % ilmoittaa olevansa kiinnostunut oppilasvaihdosta Venäjällä. Sen sijaan sekä venäjää opiskelleiden että ei-opiskelleiden ryhmässä on huomattava kiinnostuksestaan epävarmojen ryhmä (ehkä-vastaajien ryhmä). Mielenkiinto oppilasvaihtoon Venäjällä (N=498, opiskellut venäjää) 0 50 100 150 200 250 300 Kyllä 114 En 129 Ehkä 255 Kaavio VIII 7

Mielenkiinto oppilasvaihtoon Venäjällä (N=470, ei opiskellut venäjää) 0 50 100 150 200 250 Kyllä 38 En 228 Ehkä 205 Kaavio IX Millainen vaihto-ohjelma? Jos vastaaja oli kiinnostunut oppilasvaihdosta Venäjällä, niin häneltä kysyttiin millainen vaihto-ohjelma kiinnostaisi. Vaihtoehdot olivat: Vuosivaihto Puolivuosivaihto Kesäohjelma Kieli- ja kulttuuriohjelma Lyhyet vaihto-ohjelmat näyttävät olevan kiinnostavimpia kaikille Venäjän oppilasvaihdosta kiinnostuneille. Yli puolta vastaajista kiinnostavat sekä kesä- että kieli- ja kulttuuriohjelma. Lähes 40 %:a vastaajista kiinnostaa myös puolen vuoden pituinen oppilasvaihto. Vuoden oppilasvaihto kiinnosti vain vajaata viidennestä vastaajista (Kaavio X). 8

Millainen Venäjän vaihto-ohjelma kiinnostaa? (N=611) 0 100 200 300 400 Vuosivaihto 117 Puolivuosivaihto 237 Kesäohjelma 330 Kieli- ja kulttuuriohjelma 337 Jokin muu, mikä? 30 Kaavio X Avoimissa jokin muu, mikä? -kohdan vastauksissa esitettiin muun muassa seuraavia vaihto-ohjelmia: lyhyt viikon-parin vaihto kaikki, mikä ei liiaksi sotke opiskelua Suomessa leirikoulu tutustuminen venäläisten opettajien työhön Venäjän kieltä opiskelleita kiinnostaa merkittävästi enemmän vuoden ja puolen vuoden oppilasvaihto kuin kaikkia vastaajia (Kaavio XI). Eniten tämän ryhmän keskuudessa kannatetaan kuitenkin kesäohjelmaa, joka taas kaikkien vastaajien mielestä on vasta toiseksi suosituin vaihto-ohjelma. Millainen Venäjän vaihto-ohjelma kiinnostaa? (N=114, venäjää opiskellut) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Vuosivaihto 46 Puolivuosivaihto Kesäohjelma 72 75 Kieli- ja kulttuuriohjelma 64 Jokin muu, mikä? 7 Kaavio XI 9

Toinen lisäkysymys koski paikkaa tai aluetta Venäjällä, jonne oppilasvaihdosta kiinnostunut haluaisi lähteä vaihto-oppilaaksi. Erillisinä vaihtoehtoina esitettiin: Moskova Pietari Petroskoi Ei väliä Kaaviossa XII on kuvattuna vastaukset tähän kysymykseen. Yli puolet oppilasvaihdosta kiinnostuneista vastaajista valitsi oppilasvaihdon kohteeksi Pietarin. Vajaa puolet haluaisi Moskovaan. Lähes yhtä suurelle määrälle oppilasvaihdosta kiinnostuneita alueella tai paikalla Venäjällä ei ole merkitystä. Avoimessa jokin muu, mikä? -kohdassa useat vastaajat esittivät kuitenkin toivomuksia päästä pienempiin kaupunkeihin tai maaseudulle. Kohteina mainittiin muun muassa Sotši, Novgorod, Jekaterinburg, Kaliningrad ja Vladivostok. Alue, johon voisi lähteä vaihto-oppilaaksi? (N=611) 0 50 100 150 200 250 300 350 400 Moskova 265 Pietari 342 Petroskoi 85 Ei väliä 241 Jokin muu, mikä? 27 Kaavio XII Tarkasteltaessa aluetta tai paikkaa venäjän kieltä opiskelleiden ja Venäjän vaihdosta kiinnostuneiden sukupuolen mukaan (Kaavio XIII), niin sekä miehet että naiset lähtisivät mieluiten oppilasvaihtoon Pietariin tai Moskovaan. Naisvastaajien mielestä Moskovan kanssa lähes yhtä suosittu oli vaihtoehto ei väliä, eli he olisivat kiinnostuneita lähtemään mihin tahansa Venäjän alueella. 10

Alue, johon voisi lähteä vaihto-oppilaaksi (N=114, venäjää opiskellut) 0 10 20 30 40 50 60 Moskova 16 46 Pietari 21 54 Petroskoi 4 18 Ei väliä 7 39 Jokin muu, mikä? 1 4 Nainen (N=85) Mies (N=29) Kaavio XIII Niiltä vastaajilta, jotka eivät ole kiinnostuneita oppilasvaihdosta Venäjällä, kysyttiin miksi ei? Erillisinä syinä, joista oli mahdollista valita useampi, esitettiin kahdeksan eri vaihtoehtoa (alla). Osa vastaajista valitsi useamman vaihtoehdon. Kielestä ei ole hyötyä Kulttuuri on erilainen Arkielämä Venäjällä Venäjä ei ole trendikäs kohdemaa Epävakaa kansainvälinen tilanne En tunne riittävästi venäläistä yhteiskuntaa Muiden maiden suurempi kiinnostavuus En osaa sanoa Kaavion XIV mukaisesti epävakaa kansainvälinen tilanne on kaikkien vastaajien mielestä tärkein syy, miksi he eivät ole kiinnostuneita oppilasvaihdosta Venäjällä. Seuraavaksi tärkeimpiä syitä ovat en tunne riittävästi venäläistä yhteiskuntaa ja muiden maiden suurempi kiinnostavuus. Vastausten perusteella suomalaisnuorten mielestä kulttuurin ja arkielämän erot eivät vähennä kiinnostusta oppilasvaihtoon. 11

Miksi et ole kiinnostunut vaihto-ohjelmasta Venäjällä? (N=357) 0 20 40 60 80 100 120 140 160 Kielestä ei ole hyötyä Kulttuuri on erilainen 42 45 Arkielämä Venäjällä 76 Venäjä ei ole trendikäs kohdemaa 52 Epävakaa kansainvälinen tilanne 151 En tunne riitävästi venäläistä yhteiskuntaa 102 Muiden maiden suurempi kiinnostavuus 89 Jokin muu syy, mikä 72 En osaa sanoa 79 Kaavio XIV Vaihtoehdon muiden maiden suurempi kiinnostavuus -kohdalla mainittiin monia Länsi-Euroopan maita, mutta erityisen selkeästi tuli esille kiinnostus Aasian maihin ja Australiaan. Lisäksi vastaajat antoivat avoimessa jokin muu syy, mikä -kohdassa muita konkreettisia syitä siihen, miksi he eivät halua lähteä oppilasvaihtoon Venäjälle: En ole kiinnostunut vaihto-ohjelmista ylipäänsä. En halua matkustaa mihinkään. Venäjän kulttuuri vaikuttaa hyvin erilaiselta ja vähän konservatiiviselta Se olisi pelottavaa Erittäin kallista Tarkastellaan seuraavaksi vastauksia venäjän opiskelun mukaan. Kaaviossa XV esitetään venäjää opiskelleiden mielestä tärkeimmät syyt siihen, miksi he eivät ole kiinnostuneita oppilasvaihdosta Venäjällä. Vaihtoehdot en tunne riittävästi venäläistä yhteiskuntaa ja epävakaa kansainvälinen tilanne eivät näytä olevan tälle ryhmälle yhtä tärkeitä syitä kuin kaikille vastaajille. 12

Miksi et ole kiinnostunut vaihto-ohjelmasta Venäjällä? (N=129, venäjää opiskellut) 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Kielestä ei ole hyötyä Kulttuuri on erilainen Arkielämä Venäjällä Venäjä ei ole trendikäs kohdemaa Epävakaa kansainvälinen tilanne En tunne riitävästi venäläistä yhteiskuntaa Muiden maiden suurempi kiinnostavuus Jokin muu syy, mikä En osaa sanoa 7 14 15 25 30 31 34 38 43 Kaavio XV Sukupuolen mukaan tarkasteltuna näyttää siltä, että naiset mainitsevat selkeästi miehiä useammin syyksi muiden maiden suuremman kiinnostavuuden. (Kaavio XVI) Miksi et ole kiinnostunut vaihto-ohjelmasta Venäjällä? (N=357) 0 20 40 60 80 100 120 Kielestä ei ole hyötyä Kulttuuri on erilainen Arkielämä Venäjällä Venäjä ei ole trendikäs kohdemaa Epävakaa kansainvälinen tilanne En tunne riitävästi venäläistä yhteiskuntaa Muiden maiden suurempi kiinnostavuus Jokin muu syy, mikä En osaa sanoa 21 21 27 18 30 31 21 29 16 32 32 46 46 40 47 73 73 105 Nainen (N=228) Mies (N=129) Kaavio XVI 13

Tarkastellaan tärkeimpänä pidetyn vaihtoehdon epävakaa kansainvälinen tilanne valinneiden vastaajien taustaa. Kaaviossa XVII on kuvattuna vaihtoehdon syyksi maininneet vastaajat (N=151) koulutaustan mukaan jaoteltuna. Epävakaan kansainvälisen tilanteen syyksi valinneiden joukko koostuu melko tasaisesti tarkasteltavana olevista ryhmistä, lukion 2-luokkalaisia heistä on hieman enemmän kuin muita. Kaaviossa näkyvät myös heidän muut syynsä siihen, miksi eivät ole kiinnostuneita oppilasvaihdosta Venäjällä. Peruskoululaiset pitävät syynä kielen hyödyttömyyttä ja kulttuurin erilaisuutta useammin kuin muut vastaajaryhmät. Peruskoululaiset nimesivät keskimäärin 3,2 ja kaikki lukiolaiset keskimäärin 2,6 syytä. Miksi et ole kiinnostunut vaihto-ohjelmasta Venäjällä? (N=151) 0 10 20 30 40 50 60 Kielestä ei ole hyötyä Kulttuuri on erilainen Arkielämä Venäjällä Venäjä ei ole trendikäs kohdemaa Epävakaa kansainvälinen tilanne En tunne riitävästi venäläistä yhteiskuntaa Muiden maiden suurempi kiinnostavuus Jokin muu syy, mikä En osaa sanoa 2 9 8 9 17 18 15 21 19 10 12 17 23 17 20 11 15 12 2 4 6 2 1 5 46 50 55 Peruskoululainen (N=50) Lukion 1-luokkalainen (N=46) Lukion 2-luokkalainen (N=55) Kaavio XVII Venäjän kielen vaihto-ohjelma muussa maassa Kysyttäessä mielenkiintoa venäjän kielen vaihto-ohjelmaan jossain muussa maassa yli puolet vastaajista on kiinnostunut ja ehkä kiinnostunut, mutta vain noin 17 % vastaajista vastasi kyllä. Kaavion XVIII mukaan lähes puolet vastaajista ei ole kiinnostunut venäjän kielen vaihto-ohjelmasta jossain muussa maassa. Huomionarvoista on, että oppilasvaihdosta jossain toisessa maassa kiinnostuneita (17 %) on vain hieman enemmän kuin oppilasvaihdosta Venäjällä kiinnostuneita (16 %) (vrt. kaavio VII). 14

Mielenkiinto venäjän kielen vaihto-ohjelmaan jossain muussa maassa? (N=968) 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 Kyllä 164 En 465 Ehkä 339 Kaavio XVIII Niistä vastaajista, jotka eivät ole kiinnostuneet oppilasvaihdosta Venäjällä, vain hyvin pieni osa oli kiinnostunut venäjän kielen vaihto-ohjelmasta muussakaan maassa. Lähes kaikki vastaajat vastasivat kysymykseen kielteisesti (Kaavio XIX). Mielenkiinto venäjän kielen vaihto-ohjelmaan jossain muussa maassa (N=357, ei kiinnostunut oppilasvaihdosta Venäjällä) 0 50 100 150 200 250 300 350 Kyllä 12 En 300 Ehkä 45 Kaavio XIX Venäjää opiskelleet vastaajat ovat yhtä kiinnostuneita oppilasvaihdosta jossain muussa maassa kuin Venäjällä. Oppilasvaihdosta Venäjällä ehkä kiinnostuneita on jonkin verran enemmän kuin oppilasvaihdosta ehkä kiinnostuneita jossain muussa maassa. (Kaaviot XX ja XXI) 15

Mielenkiinto oppilasvaihtoon Venäjällä? (N=498, venäjää opiskellut) 0 50 100 150 200 250 300 Kyllä 114 En 129 Ehkä 255 Kaavio XX Mielenkiinto venäjän kielen vaihto-ohjelmaan jossain muussa maassa? (N=498, venäjää opiskellut) 0 50 100 150 200 250 Kyllä 116 En 166 Ehkä 216 Kaavio XXI Jossain muussa maassa toteutettavasta vaihto-ohjelmasta kiinnostuneita vastaajia pyydettiin valitsemaan maat, joissa he haluaisivat suorittaa oppilasvaihdon. Alla esitetyistä vaihtoehdoista oli mahdollista valita useampi. Viro Latvia Liettua Ukraina Moldova Suosituimmaksi maaksi valikoitui Viro. Vastausten perusteella näyttää siltä, että myös muut Baltian maat ovat kiinnostavia oppilasvaihtomaita (Kaavio XXII). 16

Mikä olisi kiinnostava maa, jos siellä olisi tarjolla venäjän kielen vaihtoohjelma? (N=476) 0 50 100 150 200 250 300 Viro 263 Latvia 229 Liettua 210 Ukraina 192 Moldova 172 Muu, mikä? 44 Kaavio XXII Oppilasvaihdosta sekä Venäjällä että jossain muussa maassa kiinnostuneiden vastaajien (N=52) mukaan (Kaavio XXIII) kiinnostavien maiden järjestys on lähes sama kuin edellisessä kaaviossa XXII. Mikä olisi kiinnostava maa, jos siellä olisi tarjolla venäjän kielen vaihtoohjelma? (N=52) 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Viro 37 Latvia 33 Liettua 32 Ukraina 27 Moldova 29 Muu, mikä? 4 Kaavio XXIII Esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi vastaajat saivat nimetä jonkin toisen maan, johon haluaisivat lähteä oppilasvaihtoon. Tässä kohdassa mainittiin muun muassa Valko-Venäjä, Kazakstan ja Georgia. 17

Tutkinto-opiskelu Venäjällä Oppilasvaihdon lisäksi kysyimme osion lopuksi mielenkiintoa korkeakoulututkinnon (AMK tai yliopisto) suorittamiseen Venäjällä. Kysyimme myös, minkä alan tutkinto Venäjällä olisi kiinnostava. Annetuista vaihtoehdoista pystyi valitsemaan useamman: Oikeustiede Lääketiede Matkailu Kulttuuriala: tanssi, teatteri, musiikki, kuvataide jne. Tekniset alat Venäjän kieli ja kulttuuri Vastaukset ovat kaavioissa XXIV ja XXV. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista ei ole kiinnostunut opiskelemaan tutkintoa Venäjällä tai ei osannut sanoa kiinnostuksestaan, kun taas loppua vajaata kolmasosaa se kiinnostaisi. Tutkinto-opiskelusta kiinnostuneet pitivät mielenkiintoisimpina kulttuurialan ja Venäjän kielen opintoja Venäjällä. Myös oikeus- ja lääketiede, samoin kuin matkailualan tutkinto saivat kannatusta tasaisesti. Muu, mikä? -vaihtoehdossa mainittiin useasti kauppatieteet ja psykologia. Oletko kiinnostunut tutkinto-opiskelusta (ammattikorkeakoulu tai yliopisto) Venäjällä? (N=968) 0 100 200 300 400 500 Kyllä 49 Ainoastaan, jos tutkinto rinnastetaan/hyväksytään Suomessa 215 En 467 En osaa sanoa 237 Kaavio XXIV 18

Minkä alan tutkinto Venäjällä olisi kiinnostava? (N=261) 0 20 40 60 80 100 120 Oikeustiede Lääketiede Turismi ja matkailu 82 81 87 Kulttuuriala: tanssi, teatteri,musiikki, kuvataide,jne. 103 Tekniset alat 48 Venäjän kieli ja kulttuuri 95 Muu, mikä? 28 Ei mikään 3 Kaavio XXV Oppilasvaihtoon lähtöön vaikuttavat tekijät Lopuksi Venäjän oppilasvaihdosta kiinnostuneilta vastaajilta kysyttiin oppilasvaihtoon lähtöön vaikuttavien tekijöiden tärkeyttä. Vaihtoehdoista pystyi valitsemaan useamman. Erillisinä tekijöinä kyselyssä mainittiin: venäjän kielen oppiminen venäjän kielitaidon parantaminen venäläisiin ikätovereihin tutustuminen arkielämään tutustuminen taloudellinen tuki vaihto-ohjelmaan opettajan suositus tieto jatko-opiskelumahdollisuuksista Venäjällä Kaaviosta XXVI käy ilmi, mitkä tekijät ovat tärkeitä oppilasvaihtoon lähdön kannalta. Yli puolet vastaajista pitää erittäin tärkeänä kaikkia muita vaihtoehtoja paitsi opettajien suositusta ja tietoa jatkoopiskelumahdollisuuksista, joita pitää erittäin tärkeänä vain vajaa 20 % vastaajista. Jopa yli 90 % vastaajista pitää ensin mainittuja tekijöitä melko ja erittäin tärkeänä. 19

Kuinka tärkeänä pidät seuraavia tekijöitä Venäjän oppilasvaihtoon lähdölle? (N=610) 0 100 200 300 400 500 600 700 Venäjän kielen oppiminen 732 223 341 Venäjän kielitaidon parantaminen 1029 176 371 Venäläisiin ikätovereihin tutustuminen 7 52 233 304 Arkielämään tutustuminen 3 42 240 311 Taloudellinen tuki vaihto-ohjelmaan 2 44 230 292 Opettajan suositus 24 176 255 83 Tieto jatko-opiskelumahdollisuuksista 48 165 232 107 Ei ollenkaan tärkeä Ei kovin tärkeä Melko tärkeä Erittäin tärkeä Kaavio XXVI Jatkokysymyksenä edelliseen kysyimme vielä erikseen taloudellisen tuen merkitystä vastaajien vaihtooppilaaksi lähdön kannalta. 72 % vastaajista ilmoitti taloudellisella tuella olevan merkitystä (Kaavio XXVII). Taloudellisen tuen merkitys vaihto-oppilaaksi lähtööni (N=611) 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 Ei merkitystä 29 On merkitystä 444 En osaa sanoa 138 Kaavio XXVII Toisena jatkokysymyksenä kysyttiin valmiutta lähteä oppilasvaihtoon Venäjälle, jos vastaaja saisi vaihtooppilasohjelman ohjelmamaksusta stipendinä 20 % 50 % 80 % 20

Ennakko-odotusten mukaisesti noin puolet vastaajista olisi valmis lähtemään oppilasvaihtoon Venäjälle, jos saisi ohjelmamaksusta 80 % stipendinä. Halukkuus vähenee sitä mukaa kuin stipendin määrä pienenee. 20%:n stipendillä ohjelmamaksusta enää vajaa seitsemän prosenttia olisi halukas lähtemään oppilasvaihtoon. Joissakin avoimissa vastauksissa esitettiin 100 %:n stipendiä (Kaavio XXVIII). Olisin valmis lähtemään oppilasvaihtoon Venäjälle, jos saisin stipendinä (N=440) 0 50 100 150 200 250 20 % ohjelmamaksusta 30 50 % ohjelmamaksusta 165 80 % ohjelmamaksusta 220 Muu, mikä? 25 Kaavio XXVIII Miten kiinnostusta venäjän kielen opiskeluun voitaisiin lisätä? Kyselyn lopuksi vastaajilla oli mahdollisuus kertoa näkemyksiään siitä, miten kiinnostusta venäjän kielen ja venäläisen kulttuurin opiskeluun voitaisiin lisätä. Erillisinä vaihtoehtoina listattiin: Ajanmukaiset oppimateriaalit Luokkaretki tai leirikoulu Venäjälle Opettajan innostus ja kannustus Monipuolinen, kiinnostavia näkökulmia tarjoava tietoa venäläisestä yhteiskunnasta ja kulttuurista Yhteistyö vanhempien kanssa Tieto venäjän kielen hyödyistä työmarkkinoilla Tieto jatko-opintomahdollisuuksista Venäjällä Kaaviosta XXIX ilmenee eri keinojen kannatus. 21

Miten innostusta venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun Suomessa voisi lisätä? (N=949) 0 100 200 300 400 500 600 700 Ajanmukaiset oppimateriaalit 373 Luokkaretki tai leirikoulu Venäjälle 642 Opettajan innostus ja kannustus 441 Monipuolinen, kiinnostavia näkökulmia tarjoava tieto venäläisestä yhteiskunnasta 605 Yhteistyö vanhempien kanssa 82 Tieto venäjän kielen hyödyistä työmarkkinoilla 552 Tieto jatko-opintomahdollisuuksista Venäjällä 303 Jokin muu, mikä? 49 Kaavio XXIX Lisäksi kohdassa jokin muu, mikä? saimme paljon ehdotuksia kiinnostuksen lisäämiseksi, kuten stereotypioiden kumoaminen, ennakkoluulojen kitkeminen, enemmän mahdollisuuksia opiskella venäjää jne. Johtopäätökset Oppilasvaihdosta Venäjällä kiinnostuneita on noin 16 % kyselyyn vastanneista (N=968). Lähes puolet vastanneista ilmoitti olevansa mahdollisesti kiinnostunut. Noin 37 % vastaajista ei ole kiinnostunut oppilasvaihdosta Venäjällä. Periaatteellista kiinnostusta oppilasvaihtoon Venäjällä on, mutta kiinnostusta vähentävät tekijät näyttävät silti olevan vahvoja. Suurimmaksi syyksi siihen, miksi oppilasvaihto Venäjällä ei kiinnosta, kyselyssä nousi epävakaa kansainvälinen tilanne. Seuraavaksi tärkeimmäksi syyksi vastaajat katsoivat riittämättömän venäläisen yhteiskunnan tuntemuksen. Venäjää opiskelleiden mielestä nämä syyt eivät ole yhtä merkittäviä kuin kaikkien vastaajien mielestä, mikä johtunee venäläiseen yhteiskuntaan tutustumisesta kielen opiskelun aikana. Muiden maiden suurempi kiinnostavuus osoittautui kolmanneksi suurimmaksi tekijäksi. Naiset mainitsevat sen syyksi selkeästi useammin kuin miehet. Suomalaisnuorten mielestä kulttuurin ja arkielämän erot eivät vähennä kiinnostusta oppilasvaihtoon. Avoimissa vastauksissa jotkut nuoret toivat kuitenkin esille 22

venäläisen kulttuurin erilaisuuden, yhteiskunnan ja asenteiden konservatiivisuuden sekä pelkonsa oppilasvaihtoon Venäjällä. Monet mainitsivat syyksi myös oppilasvaihdon kalleuden. Nuoret tarvitsevat monipuolista tietoa venäläisestä yhteiskunnasta ja arkielämästä suoraan venäläisiltä tai oppilasvaihdossa jo olleilta ikätovereiltaan. Tämän kyselyn perusteella näyttää siltä, että venäjän kielen opiskelu lisää kiinnostusta oppilasvaihtoon Venäjällä. Venäjää opiskelleista vastaajista noin 23 % on kiinnostunut oppilasvaihdosta maassa. Ryhmästä, joka ei ole opiskellut venäjää, vain noin 8 % ilmoittaa olevansa kiinnostunut. Oppilasvaihdosta mahdollisesti kiinnostuneita on kuitenkin huomattavan paljon sekä venäjää opiskelleiden että ei-opiskelleiden ryhmissä. Vaihto-oppilasorganisaatiot voisivat kohdentaa tiedotustaan näille oppilaille. Lähes puolet vastaajista (N=968) ei ole ollenkaan kiinnostunut venäjän kielen vaihto-ohjelmasta muussa maassa. Tällaisesta vaihto-ohjelmasta on kiinnostunut vain noin 17 % vastanneista. Tämä luku ei eroa merkittävästi oppilasvaihdosta Venäjällä kiinnostuneiden määrästä (noin 16 % vastanneista). Lyhyet vaihto-ohjelmat ovat kaikkien vastanneiden mielestä kiinnostavimpia ohjelmia. Venäjää opiskelleita kiinnostavat myös vuoden ja puolen vuoden oppilasvaihto. Vaihto-oppilasorganisaatioiden kannattaa ottaa nämä seikat huomioon kehitettäessä venäjän kielen vaihto-ohjelmia. Venäjälle oppilasvaihtoon lähtöön vaikuttavien tekijöiden tärkeyttä kysyttäessä yli puolet vastaajista pitää kielen oppimista tai kielitaidon parantamista, venäläisiin ikätovereihin ja arkielämään tutustumista sekä taloudellista tukea vaihto-ohjelmaan erittäin tärkeänä. Opettajien suositusta ja tietoa jatkoopiskelumahdollisuuksista pitää erittäin tärkeänä vain vajaa 20 % vastaajista. Avoimissa vastauksissa nuoret pitivät erittäin tärkeänä kulttuuriin, historiaan ja venäläisiin tapahtumiin/juhliin tutustumista. Vastaajista 72 % piti taloudellista tukea merkityksellisenä oppilasvaihtoon lähdön kannalta. Noin puolet vastaajista (N=440) ilmoitti olevansa valmis lähtemään oppilasvaihtoon, jos saisi 80 % ohjelmamaksusta stipendinä. Taloudelliselle tuelle näyttää olevan tarvetta. Liite Kyselylomake Kysely oppilasvaihdosta Venäjällä 23