TOIMINTAOHJELMA NEUVOLATYÖLLE, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLOLLE SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄLLE SUUN TERVEYDENHUOLLOLLE VUOSILLE 2012-2016
SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN KAUPUNGIN VÄESTÖTIETOJA JA ASIAKASPALAUTTEIDEN YHTEENVETOA 5 3 LIPERIN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN ARVOLAUSELMA, TOIMINTA-AJATUS JA VISIO 6 3.1 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen arvolauselma 6 3.2 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen toiminta-ajatus 6 3.3 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen visio vuodelle 2015 7 4 ASETUKSEN MUKAINEN TOIMINTA 7 4.1 Äitiysneuvolatoiminta 7 4.2 Lastenneuvola 9 4.3 Kouluterveydenhuolto 11 4.4 Opiskeluterveydenhuolto 13 4.4.1 Lukiot 15 4.4.2 Ammatilliset oppilaitokset 15 5 LASTENSUOJELULAIN MUKAISET VELVOLLISUUDET 16 5.1 Lastensuojeluilmoitus 16 5.2 Ennakollinen lastensuojeluilmoitus 16 5.3 Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi 17 6 ERITYISEN TUEN TARVE 17 6.1 Lastensuojelu 18 6.2 Viranomaisten yhteistyöverkosto 19 6.3 Lapsen huomioiminen aikuisille tarkoitetuissa palveluissa 19 6.4 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 19 7 SUUN TERVEYDENHUOLTO 20 8 LÄHTEET 22 LIITTEET Neuvolaikäisten suun terveystarkastukset
Riskipotilaat hammashoidossa
4 1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 1.6.2007 kansanterveyslain 14 ensimmäisen momentin sisältämien valtuutusten mukaisesti työryhmän valmistelemaan asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Asetus tuli voimaan 1.7.2009 ja kunnille annettiin siirtymäaikaa tarkastusten saattamiseksi asetuksen mukaiseksi 31.12.2010 saakka. (STM 2009, 16.) Asetuksen tarkoituksen on varmistaa, että lasta odottavien perheiden sekä alle kouluikäisten lasten, oppilaiden ja heidän perheidensä sekä opiskelijoiden terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhteneväisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia kunnallisessa terveydenhuollossa. (STM 2009, 19.) Asetus neuvolatoiminnasta, sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) säätää määräaikaisten, määriteltyyn ikään tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluvien tarkastusten määrästä ja sisällöstä sekä yksilöllisistä tarpeen mukaisista terveystarkastuksista. Osa määräaikaistarkastuksista on laajoja tarkastuksia, joissa huomioidaan koko perhe. Terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve tulee selvittää, kohdentaa työtä erityistä tukea tarvitseville ja tehdä tarvittaessa moniammatillista yhteistyötä. Asetuksessa säädetään lisäksi kouluterveydenhuollon erikoistutkimuksista ja kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle ja lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle on laadittava yhtenäinen toimintaohjelma terveys-, sosiaali- ja opetustoimen kesken ja palvelujen suunnittelussa on huomioitava väestön terveyttä ja hyvinvointia koskevat tiedot. (STM 2009, 19.) Liperin kunta ja Outokummun kaupunki käynnistivät laajan sosiaali- ja terveystoimien yhteistyön vuonna 2005. Yhteistyön avulla pyritään turvaamaan alueen sosiaali- ja
5 terveyspalvelut aikaisempaa rakennetta paremmin. Tavoitteena on palvelujen saatavuuden turvaaminen, päällekkäisyyksien poisto sekä palvelu- ja hoitoketjujen sujuvuuden varmistaminen (Outokummun kaupunki ja Liperin kunta 2007) Liperin kunnassa terveyspalvelujen terveysneuvonnalla käsitetään ne palveluyksiköt, joissa tarjotaan pääasiassa ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää palvelua. Tätä tarjoavat äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolat, lastenneuvolat, aikuisneuvola sekä kouluja opiskelijaterveydenhuolto. Terveysneuvonnan toimipisteet ovat Liperin keskustassa, Outokummussa, Viinijärvellä ja Ylämyllyllä. Lisäksi koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto toimii useissa kouluissa Liperissä ja Outokummussa. Terveysneuvonnassa työskentelee puoli osastonhoitajaa ja 15,6 terveydenhoitajaa sekä syksystä 2012 alkaen 2 neuvolan perhetyöntekijää. Terveydenhoitajat työskentelevät sektoreittain äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa, aikuisneuvolassa, lastenneuvolassa ja koulu- tai opiskelijaterveydenhuollossa. Neuvolalääkäreiksi ovat nimetty neuvolasta vastaavat lääkärit, samoin koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon omat, nimetyt lääkärit. Terveydenhoitajien työtä ohjaavat muun lainsäädännön lisäksi muun muassa toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki sekä valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009), terveyden edistämisen laatusuositus (2006) ja muut laatusuositukset, Toimiva terveyskeskus- toimenpideohjelma sekä Terveys 2015-kansanterveysohjelma. Terveydenhoitajien työssä ovat myös nykyisin lisääntyneet ohjaavina toimintoina useat tietojärjestelmäohjelmat esimerkiksi hoitoilmoitusohjelmisto HILMO. Liperin sosiaali- ja terveystoimessa osallistuttiin osaamisen hallinnan uudet innovaatiot kehittyvien sosiaali- ja terveyspalvelujen tukena -hankkeeseen (eosmo-hanke), jonka yhtenä tavoitteena oli luoda uusia, innovatiivisia ratkaisuja osaamisen hallintaan. Lisäksi Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimi on mukana SHQS-laatuohjelmassa. Osallistuimme myös Terveyttä Tukien- hankkeeseen, jonka ansiosta varhainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen on muodostunut entistä systemaattisemmaksi toiminnaksi. Mm. ensimmäistä lastaan odottavan perheen voimavaramittari, vauvaperheen voimavaramittari ja pysähtymisen paikka päihdemittari kuuluvat systemaattisesti varhaisen puuttumisen ja puheeksiottamisen menetelmiin.
6 Liperin kunnan ja Outokummun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen yhtenäistymisen myötä myös terveysneuvonnan palvelukäytänteitä yhdenmukaistettiin. Yhdenmukaistamisen pohjana käytettiin mm. uutta neuvola-asetusta. Asetuksen edellyttämät terveystarkastukset otettiin Liperin kunnassa käyttöön 1.7.2009. Yksiköihin laadittiin sektorikohtaiset perehdytyskansiot, joissa työn sisältä kuvataan yksityiskohtaisesti. Sisällön laadinnassa on huomioitu uusi neuvola-asetus. 2 LIPERIN KUNNAN JA OUTOKUMMUN KAUPUNGIN VÄESTÖTIETOJA JA ASIAKASPALAUTTEIDEN YHTEENVETOA Liperin kunta järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut Liperin ja Outokummun asukkaille noin 20 000 väestöpohjan yhteistoiminta-alueella. Outokummun kaupungin väestömäärä vuoden 2011 lopussa oli 7 377 asukasta ja Liperin kunnan asukasluku 12 286 tammikuussa 2012. Outokummun väestömäärä on laskusuuntainen, mutta Outokummun väestöennusteessa on kuitenkin tapahtunut muutos parempaan suuntaan. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuoteen 2020 mennessä Outokummun väestömäärä on pienentynyt 6,5 prosenttia (n=502). Aiempien väestöennusteiden mukaan Outokummun väestön väheneminen oli suurempaa. Liperin väestömäärä kasvaa melko tasaisesti ja vuonna 2020 liperiläisiä on 1315 enemmän kuin vuonna 2005.. (Liperin kunta & Outokummun kaupunki 2007, 4.). Liperin kunta toteutti keväällä 2011 kuntalaiskyselyn. Neuvolapalveluihin on kyselyn mukaan oltu pääosin tyytyväisiä. Puhelinaikaa on toivottu iltapäivälle aiemman aamuajan lisäksi. Toukokuun 2012 alusta puhelinaika on muutettu Liperin alueen neuvoloiden osalta iltapäivälle. Lisäksi web-ajanvarausta on kehitetty niin, että asiakkaalla on mahdollisuus varata internetin kautta aika lastenneuvolaan, ehkäisyneuvolaan ja naisten joukkotarkastuksiin. Asiakkailla on jatkuvan palautteen antamisen mahdollisuus. Jokaisessa neuvolassa on asiakaspalautelaatikko. Neuvoloihin tuleva asiakaspalaute on erittäin positiivista. Asiakkaat ovat tyytyväisiä mm. terveydenhoitajien ammattitaitoon, ystävällisyyteen, palvelualttiuteen ja siihen, että annetaan aikaa. Myös web-ajanvaraus on saanut kiitosta.
7 3 LIPERIN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN ARVOLAUSELMA, TOIMINTA-AJATUS JA VISIO Yksi Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen strategisista painopistealueista on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Tämän painopistealueen tavoitteet ovat seuraavat: Vahvistetaan pohjaa hyvinvoinnille lapsuus- ja nuoruusiässä. Lastensuojelun avohuollon tukitoimet lisääntyvät ja pitkäaikaiset laitos- tai ammatilliset perhekotisijoitukset vähenevät. Tunnistetaan koulupudokkaat ja kehitetään vaihtoehtoja heidän elämässä eteenpäin selviytymisekseen. Koulupudokkaille turvataan jatkokoulutus, työllistyminen tai kuntoutus. Nuorisotyöttömyys on alle 15 % 15 24-vuotiaasta työvoimasta. (Liperin kunta & Outokummun kaupunki 2007, 10.). 3.1 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen arvolauselma Toimintamme ja palvelumme perustuvat asiakkaan/potilaan arvioituun palvelutarpeeseen. Huolehtimalla ammattitaidon ja osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä varmennamme toiminnan vaikuttavuuden. Työntekijöinä kohtelemme asiakkaita ja toinen toisiamme kunnioittavasti ja tasapuolisesti. Keskinäinen yhteistyömme on avointa, vastuullista ja luotettavaa sekä työhyvinvointia vahvistavaa. Suhtaudumme palvelujen kehittämiseen innovatiivisesti. (Liperin kunta & Outokummun kaupunki 2007, 3.).
8 3.2 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen toiminta-ajatus Liperin kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävänä on järjestää asukkaiden lakisääteiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen periaatteella. Työskentelytapamme on kuntalaisten omatoimisuutta ja toimintakykyä edistävää. Arvioimme toiminnan laatua ja tuloksellisuutta. Vertaamme niitä esim. kansallisiin ja alueellisiin palvelu- ja hoitosuosituksiin ja ohjelmiin sekä muihin palvelutuottajiin. Lisäämme kustannuskehityksen ennustettavuutta. (Liperin kunta & Outokummun kaupunki 2007, 3.). 3.3 Liperin kunnan sosiaali- ja terveystoimen visio vuodelle 2015 Vuonna 2015 Outokummun kaupungin ja Liperin kunnan väestö saavat sosiaali- ja terveyspalveluja tasavertaisesti asuinpaikasta riippumatta. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan laadukkaasti ja asiakaslähtöisesti. (Liperin kunta & Outokummun kaupunki 2007, 16.). 4 ASETUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan tulee olla suunnitelmallista toimintaa niin, että ne muodostavat lapsen, nuoren ja heidän perheidensä hyvinvointia ja terveyttä seuraavan kokonaisuuden raskauden alusta opiskeluvaiheen loppuun saakka. Yhtenäisyyden ja alueellisen tasa-arvoisuuden saavuttamiseksi asetus ohjaa melko yksityiskohtaisesti sekä tarkastusten ajankohtia että terveystarkastusten että terveysneuvonnan sisältöä. On olennaista, että mainittujen väestöryhmien tarpeet on otettu huomioon asetuksen toteuttamisessa. Toiminta on suunnitelmallista ja valtakunnallisesti riittävän yhtenäistä. (STM 2009, 19-20.) Liperin kunnan ja Outokummun kaupungin terveysneuvonnoissa aloitettiin vuoden 2008 aikana terveysneuvonnan palveluiden yhdenmukaistaminen tasa-arvoiseksi ja
9 yhdenmukaiseksi toiminnaksi asuinpaikasta riippumatta. Yhdenmukaistamisen lähtökohtana oli STM:n ja THL:n asetukset ja suositukset. 4.1 Äitiysneuvolatoiminta Äitiysneuvolatoiminta on Suomessa ehkäisevän terveydenhuollon tärkeimpiä toimintamuotoja, jonka tehtävänä on edistää raskaana olevan naisen, sikiön ja vastasyntyneen lapsen ja koko lasta odottavan perheen terveyttä ja hyvinvointia. Lasta odottavan perheen terveysneuvontaa on tarjottava molemmille vanhemmille. Sen tulee antaa tietoa raskausajasta ja siihen liittyvistä riskeistä, synnytyksestä ja lapsen hoidosta sekä odotusaikaan ja synnytykseen mahdollisesti liittyvistä mielenterveyden muutoksista. Neuvonnan on tuettava lapsen ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta sekä äidin voimavaroja imettää. Neuvolan tuki suunnataan koko perheelle. Huomiota kiinnitetään parisuhteeseen ja vanhemmuuteen, johon olennaisena osana kuuluu isän rooli ja vastuu vanhempana. Neuvola tukee vanhempia valmistautumaan vanhemmuuteen ja lapsen tuomiin muutoksiin perheessä sekä edistää terveellisiä elintapoja. Perheelle tarjotaan normaalisti sujuvan raskauden aikana neuvolassa 11 15 tarkastusta terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotolla. Käynneillä seurataan raskauden etenemistä, ja pulmien ilmetessä äiti lähetetään jatkohoitoon. Äidille tarjotaan mahdollisuus valtakunnallisen seulontaohjelman mukaisiin raskauden aikaisiin sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulontoihin. Neuvolatoimintaa säätelevän asetuksen mukaan odotusaikana järjestetään yksi laaja terveystarkastus, jossa arvioidaan molempien vanhempien hyvinvointia ja tuen tarpeita sekä äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi selvitetään perheen hyvinvointia haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Ensimmäistä lasta odottavan tai ensimmäisen lapsen saaneen perheen luokse on järjestettävä vähintään yksi kotikäynti. Liperin kunnan terveysneuvonnassa kotikäynnille osallistuu tarvittaessa myös perhetyöntekijä. Perhetyöntekijä voi myös tarvittaessa
10 jatkaa kotikäyntejä. Lisäksi ainakin ensimmäistä lasta odottavalle perheelle on järjestettävä moniammatillisesti toteutettua perhevalmennusta. Liperin kunnan perhevalmennukseen sisältyy mm. äitiysneuvolan, lastenneuvolan, suunterveydenhuollon, fysioterapian, psykologin sekä perhetyön osuus. Liperin kunnan terveysneuvontaan on syyskuun 2012 alusta alkaen palkattu 2 perhetyöntekijää. Palvelu on vapaaehtoista, maksutonta ja lyhytkestoista. Neuvolan perhetyö on perheen hyvinvointia edistävää, ennaltaehkäisevää, varhaista puuttumista matalan kynnyksen periaatteella. Perhetyö on perheen tarpeista lähtevää ja tavoitteena on perheen oman asiantuntijuuden ja voimavarojen vahvistaminen. Perheen kanssa työskennellään yhdessä ratkaisuja etsien, keskustellen, ohjaten ja neuvoen, rinnalla kulkien ja perhettä tukien. Neuvolan perhetyön avulla voidaan löytää ratkaisuja erilaisiin elämäntilanteisiin. Perhetyöntekijä voi olla apuna, kun odotus, vauvaperhe-elämä, lasten kasvatusasiat, vanhemmuus tai parisuhde askarruttaa. Myös arjen sujumattomuus, vanhemman uupumus, lähiverkoston puuttuminen tai yllättävä elämäntilanne ovat asioita, jolloin perhetyöntekijään voidaan olla yhteydessä. Äitiysneuvolassa tehdään laaja-alaista moniammatillista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Muun muassa erikoissairaanhoito on kiinteä yhteistyökumppani oman kunnan yksiköiden lisäksi. Erikoissairaanhoito voi mm. kutsua koolle moniammatillisen palaverin, jos perheen tilanteen katsotaan sitä edellyttävän. Perusterveydenhuollosta palaveriin osallistuu vähintään äitiys- /lastenneuvolan terveydenhoitaja sekä tarvittaessa esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluiden henkilöstöä, perheneuvolan työntekijä tai lastensuojelun työntekijä. Palaverikäytänteestä on laadittu kirjallinen ohje. Myös kunnan eri yksiköiden välisestä yhteistyöstä on sovittu ja rajapintaprosesseja pyritty kuvaamaan. 4.2 Lastenneuvola Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä
11 tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa. Lisäksi neuvolassa edistetään lapsen kasvu- ja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyttä. Liperin kunnan lastenneuvoloissa järjestetään alle kouluikäisille lapsille 16 määräaikaistarkastusta, joista viisi tekee lääkäri yhdessä terveydenhoitajan kanssa. Näistä kolme on laajoja terveystarkastuksia. Runsaat puolet tarkastuksista tehdään alle 1-vuotiaille. Ylimääräisiä tarkastuksia suositellaan tarpeen mukaan. Olennainen osa tapaamisten sisällöstä koostuu perheen tarpeiden ja lapsen kehitysvaiheen mukaisesta terveysneuvonnasta. Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset. Neuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain ja järjestämään tarkoituksenmukainen tuki ja apu. Lastenneuvolat tekevät tiiviisti moniammatillista yhteistyötä muiden lapsiperheiden parissa työskentelevien kanssa, kuten perheneuvola, mielenterveys- ja päihdepalvelut ja lastensuojelu. Terveystarkastus 1-4 vko 4-6 vko 2 kk 3 kk 4 kk 5 kk 6 kk 8 kk 1 0 kk 1 2 kk Terveydenhoitajan x x x x x x x x x x tarkastus (laaja) Lääkärin tarkastus x x (laaja) x Taulukko 1. Määräaikaiset terveystarkastukset lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana Terveystarkastus 18 kk 2 v 3 v 4 v 5 v 6 v Terveydenhoitajan tarkastus x (laaja) Lääkärin tarkastus x (laaja) x x x (laaja) x (laaja) x x
12 Taulukko 2. 1-6 v lapsen määräaikaiset terveystarkastukset Sekä lasten- että äitiysneuvolassa tehdään moniammatillista yhteistyötä mm. lasten ja perheiden palveluiden kanssa. Moniammatillinen lapsiperheiden tukityöryhmä kokoontuu n. kuuden viikon välein kaikissa neljässä taajamassa. Ko. työryhmään kuuluu työntekijöitä terveysneuvonnasta, varhaiskasvatuksesta, lasten ja perheiden palveluista, mielenterveys- ja päihdepalveluista. Lisäksi kokoontuu lastensuojelun tukityöryhmä, johon myös kuuluu moniammatillinen yhteistyöverkosto. Terveysneuvonnassa on kehitetty ryhmätoimintaa, mm. lapsiperheille suunnattu äiti-vauva ryhmä sekä voimaa vanhemmuuteen ryhmä. Ryhmänvetäjät tulevat eri yksiköistä, joka edesauttaa saumatonta yhteistyötä. Lastenneuvolassa on myös kokeiltu ryhmävastaanottoa 4 kuukauden ikäisen vauvan tarkastuksen yhteydessä. Yhteistyötä tehdään myös järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Liperin kunnassa on otettu vuoden 2012 alusta käyttöön myös imetyspoliklinikkatoiminta. Imetyspoliklinikalle voi soittaa ja varata ajan kaikissa imetykseen liittyvissä asioissa. Vastaanotto tapahtuu Ylämyllyn neuvolassa, mutta tarvittaessa imetyspoliklinikan terveydenhoitaja tekee myös kotikäyntejä. 4.3 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon toiminta perustuu asetukseen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009). Kouluterveydenhuollon toimintaa ohjaavat lisäksi mm. kouluterveydenhuollon opas, kouluterveydenhuollon laatusuositukset sekä uusi terveystarkastusten menetelmäkäsikirja. Oppilaan ja opiskelijan terveydenedistämiseksi on kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastettava joka kolmas vuosi. Tarkastus on tehtävä yhteistyössä oppilaitoksen ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai
13 opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilötön, työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista on seurattava vuosittain. (STM 2009). Outokummun ja Liperin kouluissa nämä tarkastukset on aloitettu vuoden 2012 aikana. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden oppilashuollon muun henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa. (Stakes 2002, 28.) Kouluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen. Terveydenhoitaja osallistuu oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön ja opetushenkilöstön kanssa sekä koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvontaan ja edistämiseen. (Stakes 2002, 28.) Lapsen ja nuoren terveystarkastukseen sisältyy fyysisen ja neurologisen kehityksen lisäksi aina myös psykososiaalisen kehityksen, turvallisuuden, ihmissuhteiden ja mielenterveyden selvittäminen sekä kotona että muissa kehitysympäristöissä. Oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy huoltajien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Laajaan tarkastukseen kutsutaan aina molemmat vanhemmat. Huoltajien kirjallisella suostumuksella laajaan terveystarkastukseen sisältyy päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä päivähoidossa ja opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa on käytettävä arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja. (STM 2009, 31-36.) Terveystarkastus 1lk 2lk 3lk 4lk 5lk 6lk 7lk 8lk 9lk
14 Terveydenhoitajan x (osa x x x x (osa x x X (osa x tarkastus laajaa laajaa) laajaa) tark.) Lääkärin tarkastus x (osa x (osa x (osa laajaa laajaa laajaa tark.) tark.) tark.) Taulukko 3. Määräaikaiset terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa Kouluterveydenhuollossa tehdään moniammatillista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Mm. oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu kullakin koululla säännöllisesti. Osalla kouluista terveydenhoitajan työajasta valtaosa meneekin nimenomaan oppilashuoltotyöhön. Liperin kunnassa kokoontuu säännöllisesti myös esikoululaisille oma moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmänsä. Liperin kunnassa on työstetty esi- ja perusopetuksen strategia vuosille 2012 2014. Ravitsemusterapeutti on yksi keskeisistä kouluterveydenhuollon yhteistyökumppaneista. Ravitsemusterapeutille voidaan varata yksilöaikoja kaikkien kouluterveydenhoitajien toimesta. Lisäksi Outokummun ja Ylämyllyn kouluterveydenhuollossa on ollut jo usean vuoden ajan käytössä ravitsemusterapeutin luokkakohtaiset ohjaustunnit (1. ja 4 lk Oku ja 1. lk Ylämylly). Nämä ohjaustunnit on todettu loistavaksi käytänteeksi. Lisäksi ravitsemusterapeutti käy vanhempainilloissa puhumassa. Ravitsemusterapeutin työpanosta on tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa laajemminkin. Myös fysioterapeutin ryhti- ja ohjauskäynnit ovat käytössä niin Liperissä kuin Outokummussakin. Alakouluikäiset ohjataan fysioterapeutin yksilökäynnille terveyskeskukseen, yläkouluikäisille järjestetään fysioterapeutin pitämiä ryhtipäiviä koululla. Oppilaiden ergonomia-asioissa fysioterapeutin rooli on merkittävä. Outokummussa fysioterapeutit pyrkivät käymään vuosittain luokissa ergonomia-asioissa. He myös huolehtivat ohjeistuksen laatimisesta opettajille lapsen oikeasta istuma-asennosta ja sen tärkeydestä.
15 4.4 Opiskeluterveydenhuolto Opiskelijalle, joka opiskelee lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa tulee järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna terveydenhoitajan tarkastus ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna lääkärintarkastus, ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. Lääkärintarkastus tulee kuitenkin aina järjestää ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat 2 ja 3 luvussa säädettyjen terveystarkastusten ja terveysneuvonnan lisäksi kansanterveyslain (66/1972) 14 :n ja 1 momentin 6 kohdassa säädetyt terveyden- ja sairaanhoitopalvelut kuten: 1. Mahdollisten mielenterveyshäiriöiden varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus 2. Mahdollisten päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus 3. Seksuaaliterveyttä edistävät palvelut 4. Suun terveydenhuollon palvelut, jotka sisältävät terveysneuvonnan, suun ja hampaiden yksilöllisen tarpeen mukaiset tutkimukset ja hoidon sekä suun terveydenhuollon ammattihenkilön terveystarkastuksen perusteella laatiman omahoidon sisältävän hoitosuunnitelman. TERVEYSTAPAAMINEN 1.vuosi 2.vuosi 3.vuosi Terveyskysely T e r v e y d e n h o i t a j a n tarkastus Lääkärintarkastus x x x tarvittaessa x
16 Ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnatun terveystarkastustoiminnan tavoitteena on: Selvittää yhdessä opiskelijan elämäntilanne, elämäntavat, sosiaaliset verkostot ja opiskelu osana hyvinvoinnin kokonaisuutta Tukea ja vahvistaa voimavaroja Havaita elämäntapoihin liittyvät riskit ja antaa ohjausta ja neuvontaa niiden vähentämiseksi Arvioida opiskelijan terveydentilaa opinnoista selviytymisen kannalta Ohjata opiskelija palvelujen piiriin, jos löytyy toimintakykyä uhkaavia tai sitä haittaavia ongelmia Suunnitella kroonisten sairauksien seuranta, hoito ja kuntoutus opiskelun ajaksi Selvittää erityisopiskelijan tarvitsemat kuntoutus- ja tukitoimet yhdessä oppilaitoksen ja muiden tahojen kanssa Selvittää raskauden ehkäisyn ja seksuaaliterveysneuvonnan tarve Tiedottaa opiskeluterveydenhuollon tarjoamista palveluista. Toimenpiteet: 1. Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa lääkärintarkastukset ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuotena ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. 2. Suun terveydenhuollossa peruskoulun jälkeen opiskelijan on määrä käydä terveystarkastuksessa ainakin yhden kerran ennen 18:aa ikävuotta. Yksilöllinen tutkimusväli ja terveystarkastuksen ajankohta on määritelty 8:nella luokalla. Opiskelija saa tällöin kirjallisen ohjeen hoitoon hakeutumisesta. Keskiasteen opiskelijoita ei kutsuta hoitoon. Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevilla on kotipaikkakunnasta riippumatta oikeus päästä suun terveydenhuoltoon. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi ottaa yhteyttä oman kuntansa hammashuoltoon. Suun terveydenhoito perustuu oman vastuun ottamiseen suun terveydestä ja palvelujen käytöstä.
17 4.4.1 Lukiot Kansanterveyslain 14 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuihin oppilaitoksiin kuuluvat lukiot, joiden opiskelijoille kunnan on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut. Lukiolaissa (629/1998) tarkoitettujen oppilaitosten lukiokoulutusta järjestetään lukioissa, aikuislukioissa ja muissa oppilaitoksissa. Liperin kunnan alueella ei ole yhtään lukiota. Outokummussa toimii lukio, johon Liperin kunnalta järjestetään opiskelijaterveydenhuolto. 4.4.2 Ammatilliset oppilaitokset Kansanterveyslain 14 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja oppilaitoksia, joiden opiskelijoille kunnan on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut, ovat ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetut oppilaitokset. Oppilaitoksen opiskelijana pidetään 1 momentissa tarkoitetun oppilaitoksen opiskelijaa, joka opiskelee opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa. Opintotukeen on oikeutettu opiskelija, jonka oppivelvollisuuden jälkeiset, päätoimiset opinnot kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Liperin kunnan alueella sijaitsee erityisoppilaitos Luovi ja Outokummun kaupungin alueella Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (PKKY), Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu sekä Pohjois-Karjalan aikuisopisto. Näissä oppilaitoksissa toteutetaan opiskelijaterveydenhuolto Liperin kunnan toimesta.
18 5 LASTENSUOJELULAIN MUKAISET VELVOLLISUUDET 5.1 Lastensuojeluilmoitus Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä säädetään lastensuojelulain 25 :ssä. Ilmoitusvelvollisia ovat: sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat rikosseuraamuslaitoksen sekä palo- ja pelastustoimen palveluksessa olevat muun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajat opetuksen tai koulutuksen järjestäjät terveydenhuollon ammattihenkilöt seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan henkilöstö koululaisten aamu-/iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön toiminnassa olevat turvapaikan hakijoiden vastaanottotoiminnan palveluksessa olevat ja kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitetussa perheryhmäkodissa ja muussa asuinyksikössä työskentelevät hätäkeskustoiminnan palveluksessa toimivat 5.2 Ennakollinen lastensuojeluilmoitus Ennakollinen lastensuojeluilmoitus, lastensuojelulaki 25 c, on tehtävä ennen lapsen syntymää, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Sosiaalitoimen on tärkeää saada tietoa mahdollisesta asiakkuudesta riittävän varhain, jotta yhdessä perheen kanssa voidaan sopia hyvissä ajoin riittävistä ja sopivista tukitoimista. Ennakollisen lastensuojeluilmoituksen tarkoituksena on ensisijaisesti turvata odottavalle äidille ja lapsen tulevalle perheelle riittävät tukitoimet jo raskausaikana.
19 5.3 Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi Lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa myös yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Pyyntö on lastensuojeluilmoituksen tavoin tehtävä viipymättä ja sitä tehtäessä on aina annettava tiedoksi pyynnön tekemiseen johtaneet syyt. Yhteistyössä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa toteutettu pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi, antaa usein paremmat mahdollisuudet lastensuojelulle tehdä yhteistyötä perheen kanssa, kuin suora lastensuojeluilmoituksen tekeminen. Pyynnön tehnyt viranomainen on jo keskustellut ja käynyt huoltaan läpi perheen kanssa sekä motivoinut perhettä ottamaan apua ja tukea vastaan. 6 ERITYISEN TUEN TARVE Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä siten, että lapsen ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Erityisen tuen tarve on selvitettävä, jos lapsessa, perheessä tai ympäristössä on tekijöitä, jotka voivat vaarantaa tervettä kasvua ja kehitystä. Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja toteuttamiseksi tulee tarvittaessa järjestää lisäkäyntejä ja kotikäyntejä. Lisäksi on laadittava suunnitelma yhteistyössä tukea tarvitsevan ja ikävaiheen mukaisesti hänen perheensä kanssa Suunnitelman toteutumista tulee seurata ja arvioida Erityisen tuen tarpeen arvioimiseksi ja tuen järjestämiseksi on tarvittaessa myös tehtävä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden ja muiden tarvittavien tahojen kesken.
20 varhaiskasvatus kotipalvelu lastensuojelu oppilashuolto erikoissairaanhoito terveyspalvelut vanhempien palvelut 6.1 Lastensuojelu Lastensuojelun edustajat osallistuvat perhepalveluverkoston ja tarvittaessa lastenneuvolatyöryhmän toimintaan. On tärkeää, että lastenneuvola, perhepalveluverkosto ja lastensuojeluviranomaiset tuntevat toistensa toimintatavat ja työmenetelmät riittävän hyvin, ja että heillä on yhdessä sovitut menettelyt lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. Liperissä ja Outokummussa ovat toiminnassa Lapsiperheiden tukiryhmät eli Latu-ryhmät. Latu-ryhmässä käsitellään alle kouluikäisten lasten asioita äitiys- ja lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä lastensuojelun yhteistyönä. Lastensuojelun tehtävät: 1. Lakisääteinen tehtävä on tukea lapsia ja nuoria, joiden terveys tai kehitys on vaarantunut. 2. Antaa konsultaatioapua heti lastensuojelun tarpeen epäilyksen herätessä alkuvaiheessa konsultaatio voidaan konsultaatiokynnyksen laskemiseksi tehdä nimeämättä perhettä 3. Osallistuu perhepalveluverkoston ja tarvittaessa lastenneuvolatyöryhmän toimintaan