Valvonta- ja ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Diaarinumero Päivämäärä 33101 TAMPERE Puh. (03) 2420 111 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Nokian Seudun Ampujat r.y.:n ampumaratatoiminnan muuttamista, jätteen hyötykäyttöä ja pilaantuneiden maiden käsittelyä Nokialla Nokian ja Vastamäen kylissä. Päätös sisältää ratkaisun toiminnan aloittamisesta lupapäätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta ennen ympäristölupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. LUVAN HAKIJA Nokian Seudun Ampujat r.y. PL 60, 37101 NOKIA Yritys- ja yhteisötunnus: 0946017-7 LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA KÄSITTELYMAKSU Ampumarata Koivulehto RN:o 536-417-2-0, Nokian kylä, Nokian kaupunki Määräala tilasta Tupsuvuori RN:o 536-424-1-53, Vastamäen kylä, Nokian kaupunki Määräala tilasta Leonora RN:o 536-424-1-58 (ent.536-424-1-46), Vastamäen kylä, Nokian kaupunki Toimialatunnus: 92610 Ympäristönsuojelulaki 28 1 mom. ja 2 mom. kohta 4 Ympäristönsuojelulaki 78. Ympäristönsuojeluasetus 1 1 mom. kohta 14 a ja 3 mom. Ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 7 :n 1 momentin kohdan 14 a) perusteella ulkona sijaitsevan ampumaradan lupahakemuksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 6 :n 1 momentin kohdan 12 d) perusteella jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitoksen tai paikan, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5 000 tonnia vuodessa käsittelee alueellinen ympäristökeskus, jos alle 5 000 tonnia niin hakemuksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristönsuojelulain 78 :n ja 80 :n mukaan pilaantunutta maaperää koskevissa asioissa toimivaltaisena viranomaisena toimii ympäristökeskus ellei ympäristöministeriö ole kunnan hakemuksesta muuta päättänyt. Rakennus- ja ympäristölautakunta on siirtänyt asian käsittelyn Pirkanmaan ympäristökeskukselle, koska hakemus sisältää myös pilaantuneiden maiden käsittelyn.
ASIAN VIREILLETULO Yhteensä 1 497,50 euroa Hakemus on toimitettu Nokian kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalle 4.5.1999, jolloin se on tullut ympäristölupamenettelylain 2 :n mukaisena vireille (Terveydensuojelulaki 9 ). Hakemuksen käsittely ympäristökeskuksessa sekä päätös on tehty ympäristönsuojelulain mukaan, koska hakemus on täydennetty ympäristönsuojelulain mukaiseksi ja kuulutettu uudelleen 1.7 1.8.2003. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Hämeen lääninhallituksen Nokian Seudun Keskusampumarata r.y:lle myöntämä lupa ampumaradan (pistooli- ja pienoiskivääri- sekä skeet-, hirvi- ja villikarjuradat) rakentamiseen N:o 1568/II 6621/20 C 71 Nok-20.7.1971. Hämeen lääninhallituksen Nokian Seudun Keskusampumarata r.y:lle myöntämä lupa ampumaradan lisärakentamiseen (trap-rata ja yhdistetty skeet/trap-rata) ja ampumapaikkojen uuteen sijoitteluun rata-alueella N:o 243/A02 3181/621 85 A2 Nok- 13.6.1986. Nokian kaupungin terveyslautakunnan valvontajaoston Nokian Seudun Keskusampumarata r.y:lle myöntämä lupa ampumaradan toiminnalliseen muuttamiseen ja uudelleen järjestelyyn 17.10.1985. Patentti- ja rekisterihallitus on merkinnyt Nokian Seudun Ampujat r.y.:n yhdistysrekisteriin 30.11.1981. Nokian Seudun Ampujat ry:n on toimittanut Länsi-Suomen lääninhallitukselle ampumaradan perustamis- ja muutoslupahakemuksen. Lääninhallitus on kuuluttanut ko. lupahakemuksen ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä toukokuussa 2003. Toiminta sijoittuu maa- ja metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle. Alueella on voimassa seutukaava, jossa ampumarata sijoittuu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR) merkittyyn vyöhykkeeseen. Varauksen pohjoisrajana on Taivalkunnantie ja etelärajana valtatie 12. Ampumaradan ohella varaukseen sisältyy mm. Alastalon golfradan alueita sekä ns. Tupsuvuoren nykyisen latuverkoston alueet. Ampumarata ei sisälly voimassa olevaan yleiskaavaan eikä alueella ole voimassa asemakaavaa. Lähimmät voimassa olevat yleiskaava-alueet ovat Teernijärven, Nokianvirran ja Pyhäjärven ranta-alueilla, joilla on voimassa rantaosayleiskaava. Lähimmät asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Tervasuon-Sammaliston alueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Ampumarata-alue sijaitsee noin 4,5 km Nokian keskustaajamasta lounaaseen valtatien nro 12 pohjoispuolella noin 300 metriä tiestä. Maasto ampumaradan läheisyydessä on pääosin kallioista talousmetsää. Alueen 2
pintavedet laskevat ojia pitkin osin etelään päätyen Pyhäjärveen ja osin pohjoiseen päätyen Kuloveteen. Ampumarata-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa olevia suojeltavia arvokkaita luontokohteita tai erityisen arvokkaita kulttuurikohteita. Alue ei kuulu luokiteltuun pohjavesialueeseen. Alue ei kuulu valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman piiriin eikä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaisiin kallioalueisiin. Alue ei kuulu ehdotettuihin Natura 2000 kohteisiin. Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähimpiin loma-asuntoihin Pyhäjärven ja Teernijärven ranta-alueilla on radalta matkaa 1 200-1 700 metriä. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat Taivalkunnan Vastamäen alueella 1 100-1 600 metrin etäisyydellä ampumaradasta luoteeseen ja pohjoiseen sekä Sorvan - Lamminperän alueella 800-1 000 metrin etäisyydellä lounaassa, etelässä ja kaakossa. Nokian River Golf r.y.:n kenttäalueet sijaitsevat lähimmillään noin 1 100 metrin etäisyydellä radasta luoteeseen. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Ympäristön melulähteitä ovat ampumarata-alueen lisäksi lähinnä valtatie 12, noin 300 metriä radalta etelään, sekä Tampere-Pirkkalan lentokenttä (siviili- ja sotilaskäytössä), jolle radalta on matkaa 8 km. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Vuonna 1970 Nokian Seudun Keskusampumaratayhdistys ry vuokrasi noin 21 hehtaarin suuruisen maa-alueen Oy Nokia Ab Puunjalostusteollisuudelta ampumaratakäyttöön 20 vuodeksi. Ampumaradan perustamislupa on myönnetty 20.7.1971. Nykyisin noin 33 hehtaarin rata-alueen omistaa Nokian Seudun Ampujat ry. Radan käyttäjinä ovat Nokian Seudun Ampujat ry:n jäsenten lisäksi kaikki Nokialla ammuntaa jossakin määrin harrastavat seurat ja järjestöt. Mukana ovat reserviläisjärjestöt, riistanhoitoyhdistykset sekä alueella toimivat metsästysseurat. Hakemuksen mukaan rata on aikanaan rakennettu ja mitoitettu ensisijaisesti Nokialla urheiluammuntaa tai metsästystä harrastavien ihmisten harjoittelupaikaksi. Radalla voidaan myös järjestää pienimuotoisia kilpailuja, kuten seuraotteluja, rajattuja kansallisia kilpailuja sekä maakunnallisia aluemestaruuskilpailuja. Ampumarata-alueella on tai sinne ollaan hakemuksen mukaan rakentamassa seuraavat ampumaradat / -paikat: Pienoiskivääriammunta Alueella on yksi 18 ampumapaikkainen pienoiskiväärirata. Aseina käytetään.22 kaliiperin pienoiskivääriä. Ampumamatka on 50 metriä. Hakemuksessa esitetään 3
pienoiskivääriradan laajentamista 40-paikkaiseksi, mikä voimassaolevien lupien mukaan olisi ollut myös mahdollista. Radalla ammutaan myös vapaapistooliammuntaa, jossa ampumamatka on 50 metriä. Pistooliammunta Pistooliammuntaratoja alueella on yksi. Aseina käytetään.22 -.38 kaliiperin pistoolia tai revolveria. Ampumamatka on 25 metriä. Pistooliradalla on nykyisellään 25 ampumapaikkaa. Hakemuksessa esitetään pistooliradan laajentamista 40-paikkaiseksi, mikä voimassaolevien lupien mukaan olisi ollut myös mahdollista. Villikarjuammunta Alueella on yksi villikarjuammuntarata, jossa aseina käytetään.22 kaliiperin pienoiskivääriä. Ampumamatka on 50 metriä. Radalla on yksi ampumapaikka. Hakemuksessa esitetään toisen yksipaikkaisen radan rakentamista, mikä voimassaolevien lupien mukaan olisi ollut myös mahdollista. Hirvi- ja luodikkoammunta Alueella on yksi yhdistetty hirviammunta- ja luodikkorata. Aseina käytetään maksimissaan Ø 8 mm:n luodikkoa. Ampumamatkat ovat 75 ja 100 metriä. Radalla on kaksi ampumapaikkaa. Hakemuksessa esitetään toisen yhdistetyn hirviammunta- ja luodikkoradan rakentamista mikä voimassaolevien lupien mukaan olisi ollut myös mahdollista. Hirviammuntaa varten uudelle radalla tulisi kaksi ampumapaikkaa. Lisäksi hakija esittää, että kummallekin hirviammunta- ja luodikkoradalle voitaisiin rakentaa kahdeksan ampumapaikkaa siten, että seisovaan maaliin ammuttaessa ampujia voisi samanaikaisesti olla yhdellä radalla kahdeksan. Haulikkoammunta, skeet ja trap Aseina käytetään maksimissaan 12 kaliiperista haulikkoa. Alueella on kaksi skeet-rataa ja yksi trap-rata. Hakemuksessa esitetään, että skeet- ja trap-ammuntaa varten rakennetaan uudet radat nykyisten ampumapaikkojen ja -ratojen itäpuolelle (ampumapaikka nro 11, skeet-rata ja ampumapaikka nro 12, yhdistetty skeet-/traprata) sekä uusi trap-rata nykyisen skeet-radan eteläpuolelle (ampumapaikka nro 9). Ampumapaikka nro 10 (trap-rata) poistetaan käytöstä sen jälkeen, kun radat nro 9 ja 11 on rakennettu ja otettu käyttöön. Haulikkoammunta, sporting/compac-sporting Aseina käytetään maksimissaan 12 kaliiperista haulikkoa. Hakemuksessa haetaan lupaa ns. compac-sporting tyyppiselle sporting-radalle, jossa maastoon rakennettujen ampumapaikkojen lisäksi käytetään trap- ja skeet-radoille ammunnan ajaksi sijoitettavia ampumapaikkoja. Ampumapaikat 1, 2, 3, 5 ja 6 sijoittuvat maastoon ja ampumapaikat 8A, 8B, 9, 10, 11 sekä 12 trap- ja skeet-radoille. Ampumahiihto- ja ampumasuunnistusammunta Aseina käytetään.22 kaliiperin pienoiskivääriä. Ampumamatka on 50 metriä. 4
Hakemuksessa esitetään ampumahiihto- ampumasuunnistusampumaradan rakentamista siten, että ko. ammunnan ajaksi haulikkoammunnan trap- ja skeet-radoille sijoitetaan maksimissaan yhteensä 20 ampumahiihto- ja ampumasuunnistusampumapaikkaa. Practical-ammunta Aseina käytetään pistooleita ja revolvereita, jotka ovat kaliiperiltaan vähintään 9 mm. Hakemuksessa haetaan lupaa enintään 5 paikkaiselle practical-ampumaradalle. Hakija esittää (20.2.2004), että kilpailuissa practical-ammuntaa voisi suorittaa myös hirviammuntaradoilla. Nykyisellään ampumarata-alueella ammutaan vuodessa yhteensä noin 315 000 laukausta: haulikot 150 000, matalapaineaseet 50 000 ja korkeapaineaseet 115 000 laukausta. Hakija ennakoi vuosittaisen laukausmäärän kasvavan voimakkaasti erityisesti hirvi- ja haulikkoammunnassa. Ampumaradan nykyiset aukioloajat on määrätty Nokian kaupungin terveyslautakunnan valvontajaoston Nokian Seudun Keskusampumarata r.y:lle 17.10.1985 myöntämässä sijoituspaikkaluvassa. Ammunta-ajat 15.4. 30.9. n. 130 pv/4 h. Toiminta-aikana melu syntyy pääasiassa klo 12.00 20.00, jolloin painopiste ajoittuu klo 17.00 20.00. Hakemuksessa esitetään uusia ammunta-aikoja seuraavasti: Kevät- ja kesäaikana 1.3.-30.9. Pienoiskivääri ja pistooli;.22 kaliiperia, päivittäin klo 8-21, ei kuitenkaan pitkäperjantaina, juhannusaattona eikä juhannuspäivänä Pistooliradalla; isopistooli,.32-.38 kaliiperia - maanantaista perjantaihin klo 9-20 - lauantaina ja sunnuntaina klo 9-18 - lauantaina ja sunnuntaina kilpailupäivinä klo 8-20 (kilpailupäivien määrä ei rajoitettu) - rata on kokonaan suljettu pitkäperjantaina, juhannusaattona ja juhannuspäivänä Haulikkoradat, luodikko- ja hirviradat sekä practical-rata - tiistaisin suljettu - maanantaina, keskiviikkona, torstaina ja perjantaina klo 9-20 - lauantaina 9-18 - sunnuntaina klo 12-18 - lauantaina kilpailupäivinä 8-20 ja sunnuntaina kilpailupäivinä klo 9-20 (enintään yhteensä 10 viikonloppua kaudessa 1.3.-30.9. (lauantai tai sunnuntai tai molemmat päivät)) - radat on kokonaan suljettu pitkäperjantaina, helatorstaina, juhannusaattona sekä juhannuspäivänä - kilpailujen järjestämistä normaalina aukioloaikana ei ole rajoitettu - sporting-haulikkoradan ampumapaikoilla nro 3, 5 ja 6 ei saa ampua muuta kuin kilpailupäivinä, mikäli radalla tuulee luoteen-koillisen välisestä 5
suunnasta (315 45 astetta) Laitteistot ja rakenteet Talviaikana 1.10.-28.2. Pienoiskivääri-, villikarjuammunta- ja pistooliradat - maanantaista lauantaihin klo 9-17 - sunnuntaisin klo 12-17 - jouluaaton ja joulupäivän radat on suljettu Haulikkoradat, luodikko- ja hirviradat sekä practical-rata - tiistaisin suljettu - maanantaista lauantaihin klo 9-17 - sunnuntaisin klo 12-17 - kilpailuja varten rata voi olla auki talviaikana enintään kerran kuukaudessa sunnuntaina klo 9-17 - sporting-haulikkoradan ammuntapaikoilla nro 3, 5 ja 6 ei saa ampua, mikäli radalla tuulee luoteen-koillisen välisestä suunnasta (315 45 astetta) muutoin kuin kilpailupäivinä. Ympäristölupahakemuksessa hakija hakee lupaa myös jätteen hyötykäyttöön sekä pilaantuneiden maiden käsittelyyn rata-alueella. Hakemuksen mukaan, rata-alueen vallien rakentamiseen sekä korottamiseen on tarkoitus käyttää enintään 6000 m 3 renkaita sekä yhteensä enintään 25 000 tonnia paperitehtaan siistausjätettä. Siistausjätettä on tarkoitus käyttää uusien vallien rakentamisen ja jo olemassa olevien vallien korottamisen lisäksi myös maan peitteeksi haulikkoradoille. Näistä hakija varautuu esittämään suunnitelmat vasta siinä vaiheessa kun hanke toteutuu. Autonrenkaita on hakemuksen mukaan tarkoitus käyttää myös practical-radan vallien korottamiseen hakemuksen liitteenä olevan, 1.3.2002 päivätyn, piirustuksen mukaisesti. Hakija hakee lupaa myös käsitellä ja varastoida (pysyvästi) rata-alueella lyijyllä pilaantuneita maa-aineksia yhteensä enintään 715 tonnia hakemuksen liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Radoilta poistettavia lyijyhauleilla pilaantuneita maa-aineksia 400 m 3 eli 650 tonnia ja lyijyluodeilla pilaantuneita maa-aineksia 40 m 3 eli 65 tonnia. Lisäksi hakija hakee lupaa enintään 80 000 m 3 eli 140 000 tonnin jätemaamäärän käyttämiseen vallien rakentamiseen ja korottamiseen sekä 100 vanhan sähkötolpan käyttämiseen haulien keruujärjestelmien rakenteissa. Ampumaradalla on kerhorakennus, sporting-torni sekä ampuma- ja laitesuojat eri aselajeille. Pistooli- ja pienoiskivääriradoilla on ampumataulujen takana teräksiset luotien keruulaitteet. Villikarjuammunta-, yhdistetyllä hirvi- ja luodikkoammunta- sekä practical- 6
Vesihuolto radoilla on ampumataulujen takana suojapenkka, mistä luodit voidaan tarvittaessa seuloa. Hakija on varautunut kattamaan villikarjuammunta- sekä yhdistettyjen hirvi- ja luodikkoammuntaratojen ampumataulujen takana sijaitsevat suojapenkat siten, ettei sadevesi pääse huuhtelemaan luodeista raskasmetalleja pinta- ja pohjavesiin. Melusuojausrakenteet on esitetty kohdassa "Melu ja sen torjunta". Itse ampumaratatoiminnassa ei vettä tarvita. Toimisto-kokoontumistilan käyttövesi otetaan radalla olevasta kaivosta. Kaivon vesi on todettu Tampereen kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorion tutkimuksissa (7.10.1997) täyttävän pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimukset (STMp953/94). Kerhorakennuksen jätevedet (keittiö ja wc) kerätään umpisäiliöön ja kuljetetaan kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Jatkossa luodit ja haulit pyritään hakemuksen mukaan keräämään asianmukaisella tekniikalla ja melusuojaukset pyritään tekemään parhaalla mahdollisella tavalla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt maaperään ja pohjavesiin Haulikkoradoilla ammutaan vuodessa noin 3600 kiloa lyijyä ampumarata-alueen maaperään. Lyijyä ei nykyisellään kerätä maaperästä. Tampereen Teknillisen Korkeakoulun rakennusgeologian laboratorio / geologi Pasi Niskanen on suorittanut haulikkoradoilla maaperätutkimuksia 19.10.2000. Tutkimusraportin (20.12.2000) mukaan silmämääräisessä tarkastelussa hauleja havaittiin runsaasti tai selvästi vallin päällä ja reunalla. Lisäksi osa koekuopista otetuista näytteistä ylitti arvon 300 mg/kg. Analyysitulosten perusteella näytteissä todettu lyijy oli liukoisessa muodossa, jolloin se kulkeutuu tutkimusraportin mukaan maaperässä ja vesissä luonnonolosuhteista riippuen. Yhdistetyillä hirvi-ja luodikkoammunta- sekä villikarju- ja practical-radoilla ammutut luodit (yhteensä noin 1000 kiloa vuodessa) osuvat maapenkkaan, josta ne ajoittain poistetaan. Pistooli- ja pienoiskivääriradoilla on ampumataulujen takana teräksiset luotien (yhteensä noin 200 kiloa vuodessa) keruulaitteet. Haulikkoratojen osalta hakija esittää seuraavia lyijynkeräys- ja maaperän suojaustoimia: 7
A. Uusi alue: skeet-rata nro 11 ja yhdistetty trap/skeet-rata nro 12 Tältä alueelta haulit kerätään Pihtikorvenvuoren rinteeseen pystytettävien vanhojen sähkötolppien varaan kiinnitettävillä verkoilla, jotka ovat keinokuitua. Ilmaverkkojen alle ja etupuolelle asennetaan maahan kaivettavaan kouruun keruuverkko, joka on paperikoneen viiraa. Järjestelmä pystytään rakentamaan ko. alueelle em. tavoin, koska ampumapaikoilta Pihtikorvenvuoren rinne kohoaa n. 25 metriä 200 metrin matkalla. Rakennettavien verkkojen ei siten tarvitse olla niin korkeita kuin tasaisella maalla olevat keruujärjestelmät. B. Pihtikorvenvuoren rinteen vanha alue ja meluvallin etelärinne: (skeet-rata nro 11, yhdistetty trap/skeet-rata nro 12 ja pääosin trap-rata nro 9) Keräys toteutetaan Pihtikorvenvuoren rinteessä vastaavalla tavalla kuin uudella alueella. Meluvallin päälle asennetaan vastaavalla tavalla sähkötolppien varaan ilmaverkot. Ilmaverkkojen alle asennetaan maaverkot, kuten edellä on selvitty sellaisille paikoille, joissa ilmaverkoista putoavat haulit eivät putoa vallin rinteeseen. Meluvallin rinteessä keräys toteutetaan maaverkoilla siten, että vallin rinne tasataan siistausjätteellä, jonka päälle maaverkko (esim. viira) asennetaan. C. Sporting-ampumapaikka nro 2 Ampumapaikan nro 1 eteen rakennetaan (läntinen) meluvalli (korkeus n. +115), jonka länsipuolen rinne peitetään joko savipitoisella maalla, johon haulit jäävät, tai vaihtoehtoisesti siistausjätteellä, jonka päälle asennetaan maaverkot em. tavoin. D. Sporting-ampumapaikat nrot 3, 5, 6 Keräys toteutetaan kahdella tavalla: - jokaisen ampumapaikan etumaastoon asennetaan sähkötolppien tai puiden varaan verkot ja - jokaisen ampumapaikan eteen levitetään siistausjätteestä tai savipitoisesta maasta kerros, josta haulit voidaan yhdessä massan kanssa kerätä. Ampumapaikalle nro 3 rakennetaan matala maavalli ampumapaikan eteen n. 25 45 metrin päähän. Valliin ja sen edessä olevaan maa-alueeseen levitetään savipitoinen maakerros ja/tai siistausjätekerros. Ampumapaikan nro 5 eteen laitetaan maan pinnalle savi- ja/tai siistausjätekerros. Ampumapaikalla nro 6 levitetään lammen ylärinteeseen savipitoinen maakerros ja/tai siistausjätekerros. E. 8B-luode Hauleja kerättäisiin ilmaverkoilla, jotka kiinnitettäisiin puihin tai puhelintolppiin. 8
Päästöt vesiin F. Ampumapaikat nro 8A ja 8B-koillinen Ko. ampumapaikoilta haulit leviävät vanhalle haulikkokentälle. Kenttä on rakennettu jätemaasta ja siistausjätteestä. Hauleja voidaan kerätä siten, että ne on poistettavissa poistamalla alueelta pintamaakerros. G. Keruujärjestelmän rakentamisaikataulu ja käyttöönotto Hakija esittää, että uudelle alueelle keruujärjestelmä rakennetaan ennen sen käyttöönottoa ja vanhalle alueelle (muu alue) viiden (5) vuoden kuluessa lupapäätöksen saatua lainvoiman. H. Keruutavoitteet Skeet-, skeet/trap- ja trap-radoilta ammuttavien haulien keruu- ja kierrätystavoite on 80 % hauleista. Sporting- ja compac-sporting ampumapaikoilta 8B-luode, 2, 3, 5 ja 6 keruutavoite on 50 % hauleista ilmakeruun tai maakeruun avulla. Sporting- ja compac-sporting ampumapaikoilta 8A ja 8B-koillinen haulit ammutaan haulikkokentälle. Osa hauleista kerätään meluvallin rinteeseen rakennettavalla maaverkolla. Lisäksi hakija esittää, että radalle asennetaan sporting-torniin tuulimittari, josta ampujat voivat todeta tuulen suunnan. Ko. mittariin kytketään atk-ohjelma, joka rekisteröi sääolosuhteet sekä tallentaa ne. Radan sääolojen seuraaminen on hakijan mukaan tarpeen, jotta haulien joutuminen naapurikiinteistöille kaikissa sääolosuhteissa estyy. Alueen pintavedet laskevat ojia pitkin pääosin etelään päätyen Pyhäjärveen ja osin pohjoiseen päätyen Kuloveteen. Rata-alueelta etelään laskevasta ojasta on otettu vesinäyte 25.8.1999 ja Kokemäenjoen Vesistön Vesiensuojeluyhdistys ry:n 15.9.1999 päivätyn tutkimusselosteen mukaan tutkitun ojavesinäytteen lyijypitoisuus osoittautui alhaiseksi. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Melu ja sen torjunta Messinkihylsyt sekä luotien keruukaukaloista ja tarvittaessa taustapenkkojen seulonnasta kertyvä lyijy kerätään talteen ja toimitetaan sopivissa erissä jatkokäsittelyä varten. Ampumarata-alueella syntyvät roskat ja jätteet kerätään umpilavalle, joka tarpeen mukaan tyhjennetään kaatopaikalle. Suunnittelutoimisto Tampereen Viatek Oy on laatinut hakijan toimeksiannosta Nokian 9
Liikenne keskusampumaradan, 26.11.2001 päivätyn (4.12.2001, 26.9.2002, 26.8.2003 sekä 11.9.2003 täydennetyn) meluselvityksen. Lisäksi Tampereen aluetyöterveyslaitos on suorittanut hakijan toimeksiannosta melumittauksia 29.11.1998, 10.1.1999, 8.5.1999, 23.6.1999, 24.10.2000, 14.11.2000, 10.12.2000, 15.6.2001, 26.6.2001 ja 4.9.2001 sekä laatinut 22.1.2001 päivätyn lausunnon meluntorjunnasta. Meluselvityksen ja suoritettujen mittausten mukaan pienoiskivääri-, villikarju- ja pistooliratojen ampumamelut eivät ylitä Valtioneuvoston päätöksen nro 53/1997 mukaisia ohjearvoja lähimmillä asumiseen ja loma-asumiseen käytettävillä alueilla. Yhdistetyn hirvi- ja luodikkoammunta- sekä practical- ja haulikkoratojen ampumamelut (L Aimax ) sen sijaan ylittävät, sääolosuhteista riippuen, aika-ajoin ohjearvot 60 db (virkistysalueet taajamissa tai taajamien välittömässä läheisyydessä sekä loma-asumiseen käytettävät alueet) ja 65 db (asumiseen käytettävät alueet). Merkittävimmät häiriintyvät kohteet sijaitsevat Taivalkunnan Vastamäen alueella 1 100-1 600 metrin etäisyydellä ampumaradasta luoteeseen ja pohjoiseen sekä Sorvan - Lamminperän alueella 800 1 000 metrin etäisyydellä lounaassa, etelässä ja kaakossa. Ampumaradalta Taivalkunnan Vastamäen alueen lähimpään asuinrakennukseen on matkaa 850 metriä. Kyseinen rakennus jää kuitenkin Tupsuvuoren rajoittamalle melun katvealueelle, jossa ampumamelu on ympäröiviä alueita alhaisempi. Hakija on varautunut ampumamelua vähentävien uusien ampumasuojien (trap-rata sekä yhdistetyt hirvi- ja luodikkoammuntaradat), meluseinien sekä vallien rakentamiseen ja jo olemassa olevien vallien korottamiseen. Vallien vaikutus ampumaratameluun on jo osittain huomioitu Suunnittelutoimisto Tampereen Viatek Oy:n laatimassa Nokian keskusampumaradan, 26.11.2001 päivätyssä, meluselvityksessä täydennyksineen. Hakija esittää, että se voisi rakentaa uudet meluaidat ja vallit kolmen (3) vuoden kuluessa ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulosta. Lisäksi hakija esittää, että sporting-radan ampumapaikoilla 3, 5 ja 6 ammuntaa rajoitetaan, kun tuulen suunta on luode-pohjoinen-koillinen, ei kuitenkaan kilpailupäivinä. Radalle asennetaan sporting-torniin tuulimittari, josta ampujat voivat todeta tuulen suunnan. Ko. mittariin kytketään atk-ohjelma, joka rekisteröi sääolosuhteet sekä tallentaa ne. Liikenteestä ei aiheudu ulkopuolisille haittaa, sillä ampumarata-alueelle valtatie 12:lta johtavan tien varrella ei ole asutusta. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Suurimmat vaikutukset kohdistunevat alueen eläimistöön melun muodossa. 10
Vaikutus pintavesiin Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Melun ja tärinän vaikutukset Muut selvitykset Tutkitun ojanäytteen (KVVY, 15.9.1999) vedessä ei ollut liuennutta lyijyä. Tampereen Teknillinen Korkeakoulun rakennusgeologian laboratorion (geologi Pasi Niskanen) haulikkoradalla suorittamista maaperätutkimuksista, 20.12.2000 laaditun, tutkimusraportin mukaan suuri osa hauleista liuenneesta lyijystä oli maan pintakerroksessa. Lisäksi osa koekuopista otetuista näytteistä ylitti arvon 300 mg/kg. Osa lyijystä on kuitenkin todennäköisesti jäänyt täytön alle. Samoin meluvallia vähitellen rakennettaessa valliin joutunut lyijy on peittynyt uusien täyttökerrosten alle. Analyysitulosten perusteella näytteissä todettu lyijy oli liukoisessa muodossa, jolloin se kulkeutuu tutkimusraportin mukaan maaperässä ja vesissä luonnonolosuhteista riippuen. Hakemuksen liitteenä olevan, Tampereen kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorion 7.10.1997 päivätyn, tutkimustodistuksen mukaan ampumaradan kaivovesi on suoritetun tutkimuksen perusteella hyvälaatuista juoma- ja talousvettä. Ko. vesinäytteestä ei kuitenkaan ole tutkittu lyijy- eikä muitakaan raskasmetallipitoisuuksia. Suoritettujen melumittausten sekä meluselvitysten mukaan suurin haitta kohdistuu lähimpiin loma-asuntoihin Pyhäjärven ja Teernijärven ranta-alueilla sekä lähimpiin asuinkiinteistöihin, jotka sijaitsevat Taivalkunnan Vastamäen alueella ampumaradasta luoteeseen ja pohjoiseen sekä Sorvan - Lamminperän alueella ampumaradasta lounaaseen, etelään ja kaakkoon. Selvitysten mukaan meluhaittaa kohdistuu myös radan ympäristössä sijaitseville virkistysalueille mm. Nokia River Golfin kenttäalueille, jotka sijaitsevat radasta luoteeseen. Hakija on toimittanut ympäristökeskukselle haulien lentomatkaa käsittelevän Teknillisen korkeakoulun Aerodynamiikan laboratorion tutkimuksen "Haulin suurin lentomatka" (Sailaranta, T. ym., 2004) 15.3.2004. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemuksen mukaan tarkkailu tullaan suorittamaan ympäristöluvan määräysten mukaisesti. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ampumarata-alue on merkitty varoitustauluin ja ampuma-ajat ovat näkyvissä alueelle johtavalla portilla. Lisäksi hakija ilmoittaa, että rata-alueella on paikalla ammunta-aikoina ja välittömästi niiden päätyttyä yhdistyksen edustaja tai rataa käyttävien niiden 11
LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY reserviläisyhdistysten, metsästysseurojen tai riistanhoitoyhdistysten edustaja, jotka ovat kirjallisesti sitoutuneet noudattamaan radan lupa- ja turvallisuusmääräyksiä. Nokian kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on velvoittanut hakijan hakemaan ympäristölupamenettelylain mukaista lupaa kokouksessaan 22.10.1998. Hakija valitti luvanhakuun velvoittavasta päätöksestä Hämeen lääninoikeuteen, joka hylkäsi valituksen päätöksellään 30.9.1999. Hakija haki lupaa alkuperäiseen määräaikaan 30.4.1999 mennessä (hakemus kirjattu Nokian kaupunki/ympäristökeskus 4.5.1999). Kokouksessaan 21.10.1999 rakennus- ja ympäristölautakunta päätti siirtää asian käsittelyn Pirkanmaan ympäristökeskukselle, koska hakemus sisälsi myös pilaantuneiden maiden käsittelyn. Pilaantuneiden maiden kyseessä ollessa toimivaltainen viranomainen on alueellinen ympäristökeskus. Hakija valitti asian käsittelyn siirrosta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen päätöksellään 9.8.2000. Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakija on toimittanut lupahakemukseen viimeisimmän kuulutuksen 25.6.2003 jälkeen seuraavat täydennykset: - Annettujen vastaselitysten täydennys 3.7.2003-5. täydennys 11.9.2003 - Täydennyksiä 20.2.2004-4 kpl asemapiirroksia (MK 1:1000) 26.2.2004 - Täydennyksiä: kirje 17.3.2004, liitteet sähköpostilla 15.3.2004 - Vastineen korjaus 27.4.2004-4 kpl asemapiirroksia (MK 1:3000) 30.4.2004 Hakemus on kuulutettu, lupakäsittelyn aikana hakemukseen tehtyjen muutosten ja täydennysten johdosta, yhteensä kolmesti. 26.7.-23.8.1999 välisen ajan Nokian kaupungin virallisella ilmoitustaululla Nokialla sekä 7.4.-16.5.2003 ja 1.7.-1.8.2003 väliset ajat Pirkanmaan ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla Tampereella ja Nokian kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Nokian Uutisissa 26.7.1999, 7.4.2003 ja 27.6.2003. Lisäksi hakemuksen vireilläolosta on ilmoitettu kirjeellä ampumarata-alueen naapurikiinteistöjen omistajille sekä postin osoitteettomana ykkösjakeluna YSL 38 2 momentin tarkoittamille asianosaisille eli yhteensä 480:lle lähimpien kiinteistöjen, asuin- ja lomarakennusten omistajille. Ykkösjakelun alue määritettiin meluselvitysten perusteella. Lausunnot koko lupahakemuksesta on pyydetty Nokian kaupunginhallitukselta, Nokian kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnalta, Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaalija terveysosastolta sekä Pirkanmaan liitolta. Lisäksi Johanna Horellilta ja Eero Horellilta on pyydetty lausunto uusien haulikkoampumapaikkojen (skeet-rata nro 11 ja yhdistetty trap/skeet-rata nro 12 sekä trap-rata nro 9) sijainnista. Tämän lisäksi on huomioitu 12
hakijan ympäristölupahakemuksen liitteeksi pyytämä lausunto Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiriltä. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Ympäristökeskuksen edustajat ovat lupakäsittelyn aikana tutustuneet rataan 4.6.2002. Lupahakemuksesta on neuvoteltu luvanhakijan kanssa 18.1.2001, 20.2.2002, 12.2.2004 ja 5.5.2004. Lausunnot Nokian kaupunginhallituksen lausunnot 28.5.2001, 16.6.2003 ja 6.10.2003: Nokian kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan 28.5.2001 seuraavaa: Nokian Seudun Ampujien hanke Nokian Keskusampumaradan toiminnan kehittämisestä on Nokian kaupungille tärkeä kuntalaisten harrastusmahdollisuuksien (ampumaurheilu, metsästyksen ampumaharjoittelu) kuin myöskin ampumaharrastukseen liittyvän matkailun takia. Radalla on myös merkitystä Nokian kihlakunnan 70 poliisimiehen viranhoitoon kuuluvan ampuma-harjoittelun kannalta. Ampumaharrastuksen keskittyminen yhteen kehittyvään paikkaan antaa mahdollisuudet saada myös ampumiseen liittyvät melu- ja saastehaitat hallintaan. Nokian Seudun Ampujat ilmoittaa kirjeellään 18.4.2001 aktivoivansa alueella meluntorjuntaa ja lyijyluotien keräystä, sekä rajoittavansa jossain määrin nykyisen luvan mukaisia aukioloaikoja. Nämä toimenpiteet on syytä asettaa myönnettävän ympäristöluvan ehdoksi. Edellä esitetyillä perusteilla kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Lisäksi Nokian kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan 16.6.2003 seuraavaa: Edellä olevat kaupunginhallituksen 28.5.2001 227 lausunnon perustelut ovat edelleenkin ajankohtaisia. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että kun radalle tultaneen keskittämään ampumaharrastus kaupungin alueella ja, kun erityisesti hirvikivääri- ja haulikkoratojen käyttöä ollaan muutoinkin lisäämässä, tarvitsevat harrastajat riittävästi aikaa harrastukselleen yleisinä vapaa-aikoina sekä loma-aikoina. Haulikkoratojen ympäristönsuojeluvelvoitteita tulisi arvioida vastaavin perustein kuin muillakin vastaavilla haulikkoradoilla, ja haulikko- ja hirviratojen aukioloajoissa tulisi huomioida, että näitä voisi käyttää myös viikonloppuisin. Lisäksi Nokian kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan 6.10.2003 seuraavaa: Nokian Seudun Ampujat ry:n hanke Nokian keskusampumaradan kehittämiseksi on kaupungille tärkeä kuntalaisten harrastusmahdollisuuksien (ampumaurheilu, metsästyksen ampumaharjoittelu) kuin myöskin ampumaharrastukseen liittyvän matkailun vuoksi. Nokian kaupunginvaltuuston päätöksessä 14.12.1989 kuntasuunnitelmassa 1990-1994 mm. panostetaan matkailuun ja mainitaan yhtenä kohteena Alastalon vapaa-aikakeskus. Vapaa-aikakeskuksen ja Taivalkuntaan suunniteltujen kilpahiihtoratojen muodostama mittava murtomaa- ja ampumahiihtokeskus ei kuitenkaan ole hankkeena toteutunut. 13
Ampumaharrastuksen keskittyminen yhteen kehittyvään paikkaan antaa mahdollisuuden saada myös ampumiseen liittyvät melu- ja saastehaitat paremmin hallintaan. Maaperän lyijyongelman hallitsemiseksi on tärkeää, että maahamme saadaan nopeasti yhtenäinen linja. Tämän ongelman edessä tuntuisi järkevältä, että toiminta jatkuu jo olemassa olevilla radoilla. Luvan myöntäjän tulisi harkita, pitääkö hakijan ottaa lakisääteinen ympäristövahinkovakuutus liittyen radan pilaantuneisiin maihin. Siurontien, Taivalkunnantien ja Sorvantien suunnat ovat Nokian taajamarakenteessa merkittäviä tulevaisuuden kasvusuuntia. Ampumarata ei sijoitu näille kasvuvyöhykkeille. Etenkin Sorvantien ja Taivalkunnantien kasvuvyöhykkeiden kaavasuunnittelun kannalta radan ympäristövaikutukset on kuitenkin tarpeen tuntea. Kaupunginhallitus puoltaa Nokian Seudun Ampujat ry:n muutettua ja täydennettyä ympäristölupahakemusta Pirkanmaan ympäristökeskukselle edellyttäen, että hakija toteuttaa esittämänsä toimenpiteet meluhaittojen vähentämiseksi sekä lyijyhaittojen torjumiseksi samoin periaattein kuin vastaavilta radoilta edellytetään. Ottaen huomioon ampumaradan ympäristön kaavoitusselvitys ja hakijan esittämä meluselvitys, ampumaradan ympäristölupa tulisi voida myöntää toistaiseksi voimassa olevana. Eri ampumapaikkojen samanaikaiseen käyttöön ei ole hakijan esittämästä päätellen melusta johtuvia esteitä. Nokian kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnot 22.3.2001, 21.5.2003 ja 24.9.2003: Nokian kaupungin Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan 28.5.2001 seuraavaa: Hakemuksessa esitetyt radan aukioloajat laajentavat toiminnan ympärivuotiseksi. Radan melulle altistuu laaja asukkaiden joukko sekä virkistysalueiden käyttäjät. Ammuntamelu koetaan erityisen häiritsevänä. On tärkeää, että ampumaradan melualueen asukkaille turvataan riittävästi täysin häiriötöntä aikaa oleskella piha- ja virkistysalueilla. Hakemuksessa on esitetty valtaosan (80 %) ratojen toiminnasta keskittyvän kesäajalle. Kesäaikana myös häiritsevyys on suurimmillaan, koska oleskellaan paljon piha- ja virkistysalueilla. Maaperän saastuttaminen on saatava hallintaan riittävin keinoin ja turvattava pinta- ja pohjavesien puhtaus. Pinta- ja pohjavesien lyijymääriä on tarkkailtava säännöllisesti ja tulokset toimitettava myös paikalliselle ympäristönsuojelun valvontaviranomaiselle. Lyijyn käytön vähentämismahdollisuudet on selvitettävä. Lisäksi Nokian kaupungin Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan 21.5.2003 seuraavaa: Toimintaa voidaan jatkaa annettavan uuden ympäristöluvan mukaisesti, ilman meluhelpotuksia, mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölupa ei anna oikeutta toisen omistaman maan käyttöön eikä esineiden tai materiaalin kuten haulien ja luotien levittämiseen ilman maanomistajan lupaa. Haulikko- ja kivääriammunnasta aiheutuu edelleen merkittävää meluhaittaa laajalle alueelle. Melun- ja ammusten kantomatkojen mittaukset tulee suorittaa puolueettomien tahojen valvonnassa, ja siten että mittausolosuhteet vastaavat todellisen ammunnan olosuhteita. 14
Melu pitää kaikissa olosuhteissa olla säädettyjen ohjearvojen alapuolella, ja se pitää huomioida erityisesti ranta-, seutukaava- ja seutukaavan virkistysalueilla ja varautua mahdolliseen tulevaan kaavoitukseen. Ampumaradan aukioloajat tulee määrätä siten, että ympäristön ihmisille turvataan riittävästi häiriötöntä aikaa. Aukioloajat voidaan määrätä ratakohtaisesti siten että pienoiskaliiperisten aseiden tai äänenvaimentimella varustettujen aseiden käyttöä rajoitetaan vähemmän. Nykyisessä luvassa oleva 4h/vrk on riittävä, ja se tulisi tapahtua klo 12-18 välisenä aikana. Viikonloppuisin ja yleisinä loma-aikoina haulikko- (trap&skeet) ja hirvikivääri/luodikkoratojen käyttö (ilman äänenvaimenninta) olisi kiellettyä. Haulikko- (trap&skeet) ja hirvikivääri/luodikkoratojen melusuojausta täytyy ensin parantaa. Melusuojauksen toimivuus on tarpeen selvittää ennen rakenteiden valmistumista. Haulikkoratojen lyijyn keräys tulee järjestää. Sporting- ja compac-sporting ratojen käyttö aiheuttaisi melun leviämisen laajalle alueelle pohjoiseen, etelään ja itään. Hakemuksessa ei ole esitetty melusuojauksen rakentamista ja se on käytännössä erittäin vaikeaa. Lyijyhauleja leviää myös laajalle alueelle eikä tätä ongelmaa ole huomioitu lainkaan. Näiden ratojen käytön edellytyksenä on, että lyijy- ja meluongelmat saadaan ratkaistua. Lyijyllä pilaantuneiden maiden keräämisestä sekä niiden varastoinnista ja jatkokäsittelystä tulee antaa määräykset. Romurenkaita voidaan käyttää suoja- ja meluntorjuntarakenteissa. Siistausjätteen käyttäminen rakenteissa ei ole perusteltua ilman lisäselvityksiä. Pinta- ja pohjavesien tarkkailu on syytä järjestää. Hakijan esittämistä lisäratojen rakentamisesta ja haulikkoratojen muutoksesta Nokian kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lisäksi seuraavaa 24.9.2003: Toisen villikarjuradan rakentamiselle voidaan antaa lupa, jos radan lyijynkeräys järjestetään asianmukaisesti. Toisen hirviradan rakentamiselle ei tule antaa lupaa ennen kuin hirviammunnan meluntorjunta joko melusuojauksia rakentamalla tai äänenvaimentimia käyttämällä saadaan hallintaan. Lupapäätöksessä tulee määrätä ettei sporting- ja compac-sporting ammuntaa saa harjoittaa samanaikaisesti skeet- ja trap ammunnan kanssa. Uusien alueiden pilaaminen lyijyllä tulee estää riittävillä suojausmenetelmillä. Länsi-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston lausunto 23.5.2003: "Valtioneuvoston päätöksessä 53/97 on määrätty meluntorjuntalain (382/87) nojalla ohjearvot ampumaratojen meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön suunnittelussa ja rakentamisen lupamenettelyissä. Ohjearvot 15
on annettu A painotetun impulssiäänen enimmäistasona L Almax esim. 65 db asuinalueet ja loma-asumiseen käytettävät alueet 60 db. Ampumamelun mittauksista (29.11.98, 10.1.99 ja 23.6.99) on nähtävissä, että haulikko- ja hirviammunnan aiheuttama melutaso voi tietyissä sääolosuhteissa ja tiettyjä ampumasuuntia (haulikko) käytettäessä nousta yli 65 db L Almax mm. Mittaustulosten suuruuteen vaikuttaa mittaushetkellä vallitsevat olosuhteet: tuuli (tuulen suunta ja nopeus), ilmanpaine ja kosteus sekä vuodenaika ja mittaus- ja ampumapaikan välissä olevan matkan äänen absorptio. Kohtuullisen pitkillä etäisyyksillä yksittäisten mittausarvojen hajonta kasvaa. Melumalleilla tehdyissä tarkasteluissa laukausäänen (haulikko) ja hirvi enimmäistasoksi ko. kohteessa on saatu nykyisin tietyissä olosuhteissa >65 L Almax, mutta meluvallien 1. vaiheen valmistumisen jälkeen laskennallinen melu näyttäisi asettuvan alle valtioneuvoston päätöksessä 53/1997 päättämä asuinalueelle sallittu suurin melutaso. Ylityksiä tulisi tietyissä tuuliolosuhteissa compact-sporting ammunnan meluvallien ulkopuolisilta ampumapaikoilta mm. 3, 5 ja 6 ja ampumasektori on suunnattu etelään. Melumallitarkasteluissa kokonaisvaimennus koostuu useiden eri vaimennustekijöiden yhteissummasta, jolloin lopputulokseen liittyy myös useita epävarmuustekijöitä mm. kasvillisuuden muutokset. Luonnonolojen mukaisesti tuulijakauma ko. alueella vaihtelee ja laskentamallin käyttämää myötätuulta osuu vain osalle ammuntapäivistä. Terveydensuojelulain 26 :n mukaisesti asunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset olosuhteet eivät saa mm. melun suhteen olla sellaiset, että ne voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut TsL 32 :n valtuutuksella ohjearvot asuntojen sisätiloissa noudatettavista melun A-taajuuspainotettu enimmäisaltistustaso L Aeq 07-22 35 db (asuinhuoneet, paitsi keittiö) ja ohjeet sisämelun mittauksissa tehtävistä impulssiäänikorjauksista 5/10 db, sekä tulosten tilastollisesta pysyvyystarkastelusta (Sisäilmaohje 1997, voimassa 1.5.2003 toistaiseksi). Sisämelun ohjearvon lähtökohtana on päiväaikaiselle ulkomelulle annettu ohjearvo L Aeq 07-22 <55 db. Em. epävarmuustekijöiden johdosta luvan hakija tulisikin velvoittaa mahdollista jatkotarkastelua varten selvittämään haulikko- ja hirviammunnan aiheuttama melutaso meluvallin valmistuttua asetetussa määräajassa suunniteltuun korkeuteen ja pituuteensa. Joissakin tapauksissa on myös käytetty ammunnan rajoittamista tietyillä ammuntasektoreilla, mikäli tuulen suunta on kohti häiriintyvää asutusta (häiriintyviä kohteita erityisesti tietyssä ilmansuunnissa esim. Taivalkunta tai eteläsektori). Hirviradoilla on aseen suupamauksen melun leviämistä kyetty rajoittamaan rakentamalla ampumakopin etuosaan ääntä absorboivat seinä ja kattorakenteet ns. ääniloukku." Pohjois-Hämeen Riistanhoitopiiri toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa 18.6.2003: Asiaa käsiteltäessä toivotaan otettavan huomioon ampumaradan merkittävä rooli alueen metsästäjien ja urheiluampujien kouluttamisessa ja harjoittelumahdollisuuksien tarjoajana. Nokian seudun riistanhoitoyhdistys järjestää Nokian keskusampumaradalla 16
vuosittain useita ampumakoetilaisuuksia, jonne osallistuu metsästäjiä myös viereisten riistanhoitoyhdistysten alueilta. Tämän lisäksi riistanhoitoyhdistys käyttää ampumarataa lakisääteisen metsästäjäntutkinnon koulutus- ja tutkinto-osien järjestämisessä. Ampumaradan roolin tekee entistä merkittävämmäksi sen sijainti lähellä Tamperetta ja Juhansuon ampumaradan tulevaisuuden epävarmuus. Mikäli Juhansuon ampumarata ei jatka toimintaansa, tulee pystyä varmistamaan, että Nokian keskusampumaradan kapasiteetti on riittävä sinne siirtyvän käyttöpaineen kasvaessa. Tällöin toisen hirviradan rakentaminen ampumaradalle olisi perusteltua. Nokian keskusampumarata tarjoaa nykyaikaiset haulikkoammunnan harjoittelumahdollisuudet, joita käyttää laaja joukko ympäröivän alueen metsästäjiä ja urheiluampujia. Vain harjaantuneella aseenkäsittelyllä ja hyvällä ampumataidolla voidaan saavuttaa harkittuja riistalaukauksia ja taata osaltaan metsästyksen turvallisuus. Mahdollisuudet ammunnan harjoitteluun tulee turvata. Ampumaradan aukioloaikoja ei tule tarpeettomasti rajoittaa ja tulee huolehtia, että rata on käytössä normaalin ajankäytön puitteissa. Radan tulee siis olla käytettävissä myös iltaisin ja viikonloppuina, sillä muutoin mahdollisuus sen käyttämiseen jää teoreettiseksi. Nokian keskusampumaradan toimintamahdollisuudet tulee turvata riittävässä laajuudessa ja mahdollistaa radan kehittäminen tulevaisuuden tarpeita varten. Pirkanmaan liitto esittää lausunnossaan mm. seuraavaa 27.6.2003: Pirkanmaan 3. seutukaavassa ampumaradan alue on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Lisäksi alueen poikki kulkee ohjeellinen ulkoilureitti ja alue rajoittuu etelässä 400 kv:n pääsähkölinjaan. Vaikka VR-merkintä on pääsääntöisesti tarkoitettu yleisen ulkoilun alueille, on seutukaavassa käytetty merkintää myös suljettujen harrastustoimintojen alueilla, kun ne liittyvät laajempaan ulkoilu- ja virkistyskokonaisuuteen (esim. golfkentät). Myös ampumarata on suljettua harrastustoimintaa, mutta varsinaisesti ulkoiluun liittymättömänä sitä ei voida pitää erityisen soveliaana VR-alueelle. Koska Nokian ampumarata on kuitenkin ollut jo pitkään olemassa ja on nykyisellään käyttäjäalueeltaan seudullinen ja pienempien ratojen vähitellen poistuessa käytöstä jopa maakunnallinen, voidaan sen kehittämistä ja harrastuksen keskittämistä alueelle puoltaa aluerakenteellisesti hyvänä ratkaisuna. Ampumarata tulee kuitenkin toteuttaa niin, ettei siitä aiheudu lähiympäristölle kohtuutonta melusta tai maa-alueiden ja vesistöjen saastumisesta tai maa- ja metsätalouden harjoittamisen vaikeutumisesta aiheutuvaa haittaa. Lisäksi ampumaradan suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida seutukaavassa osoitettu seudullinen ulkoilureitti. Ympäristöluvan käsittelyä helpottaisi, jos lupakäsittelyn yhteydessä yhteistyössä Nokian kaupungin kanssa tarkemmin selvitettäisiin ulkoilureitin turvallinen sijainti. ( ) ja ( ) edunvalvojanaan Jaakko Horelli esittävät mm. seuraavaa lausunnossaan 15.11.2003: Muistuttajat katsovat, että lupahakemuksen asemapiirustukset ovat harhaan johtavia ja naapurien oikeusturvaa loukkaavia, mm. rata-alueen rajaus puuttuu ja lajiratojen sijaintia 17
ei ole määritelty tunnetusta karttapisteestä. Muistuttajien mukaan hakemuksen meluselvitys on virheellinen ja puutteellinen, ja muistuttajat kehottavat lisäksi ottamaan huomioon lähikiinteistöillä sijaitsevien metsien päätehakkuuvaiheen. Haulien lentoradoista ja leviämisalueista esitettyjä väittämiä ei pidetä luotettavina. Hakijan esittämä jätteiden hyötykäyttö ampumarata-alueella on muistuttajien mukaan esitetty puutteellisesti, mm. siistausjätteen käyttökelpoisuutta maarakentamiseen ja pintavesien hallittua johtamista ei katsota selvitetyn riittävästi. Lisäksi muistuttajat eivät katso hakijan hankkeiden edistävän matkailua ja elinkeinoelämää sekä epäilevät hakijan vakavaraisuutta. Muistuttajat vaativat, että hakijalle tulee asettaa ennen toiminnan jatkamista vakuuksia maa-alueiden puhdistamiseen ja ennallistamiseen. Muistutukset ja mielipiteet ( ) ja 5 muuta muistuttajaa esittävät muistutuksenaan seuraavan 16.8.1999: "Me allekirjoittaneet vastustamme uusien ratojen rakentamista ja käyttöaikojen pidentämistä, koska tämän hetkinen meluhäiriö on mielestämme huomattavan häiritsevää. Syytä olisi tutkia millä häiriöitä saataisiin eliminoitua pienenmäksi, koska haluaisimme nauttia maaseudun rauhasta lomaillessa ja muulloinkin." ( ) toteaa muistutuksessaan mm. seuraavaa 19.8.1999: Muistuttaja vastustaa luvan myöntämistä hakijalle, koska pitää lupahakemusta puutteellisesti laadittuna ja naapureille aiheutuvia haittoja vähättelevänä. Muistuttaja pitää meluselvitystä puutteellisena ja sen tietoja epäluotettavina. Muistuttaja on lisäksi huolestunut Tupsuvuoren hiihtoreittien käytön tulevaisuudesta ampumaradan toiminnan jatkuessa sekä lyijyn kertymisestä maaperään. Muistuttaja on huolestunut melun vaikutuksista hevoskasvatukseen ja golfharrastukseen alueella ja vaatii, ettei ampumisesta johtuva melutaso saa nousta yli 65 db:n. ( ) ja 74 muuta muistuttajaa ("Taivalkunnan asukkaat") huomauttavat seuraavaa 20.8.1999: Muistuttajat katsovat, että ampumarata on osa Taivalkunnan kyläyhteisöä, ja että oikeuden radan käyttämiseen ampumaharrastukseen tulee säilyä. Muistuttajien mukaan radan melu- ja muut ympäristöhaitat ovat vähäisiä eivätkä haittaa normaalia asumista. Nokian Luonto ry huomauttaa mm. seuraavaa 20.8.1999 ja 29.4.2003: Muistuttaja pitää ampumaratatoiminnasta aiheutuvia haittoja merkittävinä ja niiden arviointia puutteellisena. Aidan puuttumista alueen ympäriltä pidetään turvallisuusriskinä. Muistuttajan mukaan ympäristömelu pitää rajoittaa kaikissa olosuhteissa hyväksyttyihin ohjearvoihin ja huomauttaa, että haittavaikutusten tarkastelu Nokian kaupungin päätöksellä suojelluille alueille ja kaavaan merkitylle virkistysalueelle on jäänyt vähälle huomiolle. Muistuttajan mielestä meluvallien tulee olla rakenteeltaan ja materiaaleiltaan ympäristöystävällisiä, puhtaita aineksia. Muistuttaja vaatii maaperään joutuvasta lyijystä 18
tehtäväksi selvitystä ja pitää kalkituksen lopettamista arveluttavana. Lisäksi muistuttaja haluaa, että kaikilla luotiaseiden ampumapaikoilla olisi luotiloukut ja haulikkopaikoilla haulien keräilyverkot. Ammuttujen luotien ja haulien tulisi pysyä ampumarata-alueella. Muistuttajan mukaan ympäristöluvan myöntämiselle ei ole perusteita. ( ) ja ( ) esittävät muistutuksissaan mm. seuraavaa 20.8.1999, 11.5.2003 ja 7.7.2003: Muistuttajien mukaan ampumarataa ympäröivien asutus- ja virkistysalueiden takia ampumaratatoimintaa ei pitäisi missään tapauksessa laajentaa, mieluummin supistaa. Uudet haulikko- ja kiväärilajit tulisi muistuttajien mukaan sijoittaa radoille kauaksi asutuksesta. Ampumarataa tulisi käyttää vain vähemmän melua aiheuttaviin lajeihin. Muistuttajat kokevat ampumaradalta kantautuvan melun haittaavan myös kesäasuntonsa virkistyskäyttöä. Muistuttajat vaativat meluvallin rakentamista myös Alasenlahden suuntaan. Muistuttajat vastustavat ympäristöluvan myöntämistä ampumarata-alueen uusille haulikko- ja kivääriammunnan ampumapaikoille sekä radan aukioloajan pidentämistä ja haulikko- ja hirviratojen sekä practical-radan aukioloa sunnuntaisin kevät- ja kesäkaudella. ( ) ja ( ) sekä useiden kymmenien eri allekirjoittajien yhteisissä muistutuksissa ja niiden täydennyksissä päivämääriltä 16.8.1999, 30.3.2001, 5.6.2001, 12.6.2001, 22.8.2001, 25.2.2002, 30.4.2003 ja 11.7.2003 todetaan mm. seuraavaa: Muistuttajat vastustavat ampumaradan laajentamista ja muuttamista siten, että siitä on haittaa lähialueen asukkaille. Muistuttajat korostavat nykyisten lupaehtojen tähdentämistä ampumaseuralle sekä viranomaisvalvonnan tärkeyttä. Ampumaharrastusta ei kuitenkaan sinänsä vastusteta, kunhan se tapahtuu turvallisesti, asiallisissa olosuhteissa, ympäristöä haittaamatta ja luvallisesti. Muistuttajat huomauttavat, että Taivalkunnan ja Sorvan alueelle on viime vuosina tullut runsaasti uutta väestöä väestönkasvun ollessa 15 %. Muistuttajien mukaan koko ampumaratatoiminnan sijoittamista toiseen paikkaan on arvioitava. Muistuttajat kokevat ampumaradan toiminnasta syntyvän merkittävää meluhaittaa ympäristöön. Muistuttajat kokevat, ettei ampumaradan läheisyydessä liikkuminen ole turvallista. Ampumaradan tulisi olla riittävän etäällä asutuksesta ja muusta virkistystoiminnasta. Sen tulisi olla myös kunnollisesti merkitty maastoon. Muistutuksessa todetaan ampumaseuran rikkoneen luvassa määrättyjä aukioloaikoja ja ylittäneen jatkuvasti Valtioneuvoston päätöksen mukaisia melun ohjearvoja. Muistuttajat epäilevät suoritettujen melumittausten luotettavuutta ja vaativat objektiivisia ja kattavia mittauksia eri vuodenajoilta, varsinkin kesäajalta, ja eri olosuhteista ampumarataa ympäröivillä asuin- ja virkistysalueilla. Erityisen tärkeänä muistuttajat pitävät melumittausten tekemistä esim. kilpailutilanteessa. Muistuttajat pitävät olennaisena, että ampumiselta häiriötöntä aikaa jää maksimimäärä, erityisesti viikonloppuisin ja kesäaikaan yleisesti. Tämän takia laajamittainen kilpailutoiminta ei sovi radalle. Muistuttajien lähtökohta on, ettei ampumamelu missään olosuhteissa saa ylittää 19
ohjearvoja muistuttajien elinympäristössä. Muistuttajat ovat suorittaneet melumittauksia ampumaradan lähiympäristössä melu- ja virkistysalueilla radalla 9.-10.6.2001 pidettyjen sporting-ammuntakilpailujen aikana. Mitatut tulokset osoittavat hälyttävän korkeita arvoja, jopa lähelle 88 db. Muistuttajat toteavat, että vuoden 1986 luvan myöntämisen jälkeen radalla on tehty muutostöitä, jotka olisivat vaatineet ennen toteuttamistaan uuden luvan hakemista. Mm. ampumapaikkoja on rakennettu lisää ja ampumasuuntia muutettu. Samoin muistuttajien mukaan alueelle on pystytetty talousrakennuksia, joilta puuttuvat rakennusluvat, sekä heitintorni, jolta puuttuu rakennus- tai toimenpidelupa. Muistuttajat kertovat, että Taivalkunnan kyläläisten kantelun jälkeen Länsi-Suomen lääninhallitus määräsi 4.2.2002 ammunnan lopetettavaksi perustamislupaa vailla olevilla sporting- ja practical-ampumaradoilla. Muistuttajien käsityksen mukaan näitä ampumalajeja harrastetaan radalla edelleenkin. Muistuttajien mukaan ampumarata-alueen saastuneita maa-aineksia ei ole käsitelty ympäristöviranomaisten määräysten mukaisesti ja ampumaradalta käsin on saastutettu lyijyllä naapurimaita ilman niiden omistajien suostumusta. Muistuttajat vastustavat haettua lupaa sijoittaa rengas- ja siistausjätettä radalle ja edellyttävät jo saastuneiden maaainesten hoitamista kuntoon. Lisäksi todetaan, ettei vuonna 1986 myönnetyssä luvassa määrättyä suoja-aitaa ole edelleenkään rakennettu ampumaradan ympärille, jolloin radan käyttö on lupaehtojen vastaista ja se olisi turvallisuussyistä toistaiseksi välittömästi lopetettava. Muistuttajat huomauttavat, että seutukaavassa alueella sijaitseva golfkenttä on merkitty virkistysalueeksi ja että alueella on vahvistettu rantakaava. Muistuttajien mukaan ampumaradan toiminta-aika olisi rajattava kesäkuukausiin ja vuorokautinen aukioloaika neljään tuntiin tiettynä kellonaikana vuorokaudessa. Muistuttajien mukaan kuulutusaikana 26.7.-23.8.1999 nähtävillä olleista hakemusasiakirjoista puuttui Lääninhallituksen 13.6.1986 myöntämän ampumarataluvan lupaehdot aitaamisvelvoitteineen sekä ampumaradan aiheuttaman melun leviämisselvitys. Kuulutus on muistuttajien mukaan täten tehty puutteellisesti, ja uutta kuulutusta vaaditaan tehtäväksi (25.9.2001 muistutuksessa). Lisäksi muistuttajien mukaan yksittäisen kansalaisen tulee pystyä näkemään yksinkertaisesta karttakaaviosta, minkälainen melutaso syntyy milläkin etäisyydellä ympäristössä eri ampumalajeissa. Tällaista ei muistuttajien mukaan 26.7.-23.8.1999 kuulutuksessa ollut, kuten ei myöskään tietoa siitä, että ampumaradan toiminta ja sen voimassaolevat luvat eivät vastaa toisiaan. Fingrid Oyj esittää lausunnossaan seuraavaa 2.5.2003: "Nokian kaupungin Nokian kylässä, tila Koivulehto (536-417-2-0) rajoittuu Fingrid Oyj:n omistamaan 400 kv johtoon Olkiluoto-Kangasala (pylväsvälit 306-308) siten, että tontin raja sijoittuu osittain 400 kv johdon johtoalueelle. 400 kv johtoa varten on lunastettu käyttöoikeuden supistus 62 m leveälle johtoalueelle (Valtioneuvoston päätös 19.11.1981). Johtoalue muodostuu 42 m leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean 20