AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA LIITE A PERUSTIETOJA AMPUMATOIMINNASTA JA AMPUMARADOISTA

Transkriptio

1 AMPUMARATOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN HALLINTA PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA LIITE A PERUSTIETOJA AMPUMATOIMINNASTA JA AMPUMARADOISTA

2 A.1 Ulkona sijaitsevat ampumaradat A.1.1 Ampumalajit Arvio Suomessa toiminnassa olevien ampumaratojen määrästä vaihtelee kuudesta sadasta noin tuhanteen. Ampumaratakokonaisuuteen kuuluu tyypillisesti useita erillisiä lajiratoja. Pääosa ampumaradoista on ampuma- ja metsästysseurojen ylläpitämiä. Suurin yksittäinen toiminnanharjoittaja on puolustusvoimat. Ampumaratoja on myös muilla viranomaisilla, kuten poliisilla, rajavartiolaitoksella ja tullilla. Ampumaratoja tarvitaan, jotta ampuminen voi tapahtua valvotusti tarkoituksenmukaisella alueella. Erilaisia ampumalajeja eri aseille ja ampumamatkoille on lukuisia (taulukko A.1). Vuonna 2012 puolustusvoimilla oli käytössään 48 ampumarataa, joissa on noin 200 erillistä kivääri-, pistooli-, liikemaali- ja muuta lajirataa (Puolustusvoimat, tiedonanto 2012). Ampuma- ja metsästysseuroilla on pääasiassa kivääri-, pistooli- ja haulikkoampumaratoja. Taulukko A.1 Yleisimmät ampumalajit ja niiden kuvaukset (Ympäristöministeriö 2012, muokattu) Asetyyppi Ampumalaji Kuvaus Kivääri Ilmakivääriammunta Ampumamatka 10m, joko paikallaan olevaan tai liikkuvaan maaliin. Kaliiperi 4,5mm Urheilukivääri (naisten pienoiskivääri) ja pienoiskivääri Ampumahiihto Ampumamatka tyypillisesti 50m. Kaliiperi 22. Ampumamatka 50 metriä. Kaliiperi 22. Maalit kaatuvia metallisia tauluja. Siluettiammunta Ampumamatka metriä. Kaliiperi 5,6-11 mm. Siluettiammunnassa ammutaan aseilla kiskojen päälle asetettuja metallisia tauluja nurin. Metsästysammunta Ampumamatkat metriä. Kaliiperi 6-11 mm. Metsästysammuntalajista riippuen ammutaan joko paikallaan olevaan tai liikkuvaan tauluun. Riistamaali Ampumamatkat metriä. Kaliiperi 6-11 mm. Riistamaaliammunnassa ammutaan kivääriaseilla liikkuvaan maaliin. Maalitaulusta löytyy aina riistaeläimen kuva, jossa ns. kuolettavimmalle alueelle on merkitty maalitaulu. Kasa-ammunta Ampumamatka metriä. Kaliiperi 6-10 mm. Määrätyiltä matkoilta ampuen pyritään saamaan osumat mahdollisimman lähelle toisiaan. Vakio- ja vapaakivääriammunta Ampumamatka 300 metriä. Kaliiperi maksimissaan 8 mm. Haulikko Skeet Puoliympyrän muotoisella radalla ammutaan haulikolla kahdesta tornista heitettyjä kiekkoja. Ampumapaikkoja on kahdeksan. Kaliiperi 12

3 cal. Trap Metsästysammunta Sporting Compak-sporting Ammutaan haulikolla ampujan edestä poispäin lentäviä kiekkoja. Ampumapaikkoja on viisi. Kaliiperi 12 cal (=metsästyshaulikko tai metsästystrap) Ampumamatka 5-35 metriä, muistuttaa skeet ja trap ammuntaa. Kaliiperi 12 cal. Ammunta tapahtuu maastoon rakennetulla radalla, jossa on useita ampumarasteja. Jokaisella rastilla on eri tavalla ammuttavia kiekkoja, jotka jäljittelevät erilaisia metsästystilanteita. Kaliiperi 12 cal. Samantapainen kuin varsinainen sportingammunta. Compak-sportingissa ampuja ei kuitenkaan kulje rastilta toiselle, vaan radan viisi ampumapaikkaa sijaitsevat suoralla linjalla noin 4 metriä toisistaan. Kaliiperi 12 cal. Pistooli Ilmapistooli Ampumamatka 10 metriä, kaliiperi 4,5mm 25m pistooli ja 50m pistooli Ampumamatka 25 ja 50 metriä. Kaliiperi 22. Kivääri, haulikko ja pistooli Isopistooli, vakiopistooli, pienoispistooli Siluettiammunta Sovellettu reserviläisammunta (SRA) Practical-ammunta Ampumamatka 25 metriä. Kaliiperi 5,6-10 mm. Ampumamatkat tyypillisesti m. Kaliiperi 6-11 mm. Siluettiammunnassa ammutaan kiskojen päälle asetettuja metallisia tauluja nurin. SRA:ssa jokaista ampumasuoritusta vastaavaa rastia varten laaditaan ampumatehtävä, jonka ampuja suorittaa ennalta annetun tilannekuvauksen edellyttämällä tavalla. Practicalissa pyritään saamaan paljon osumapisteitä suoritukseen käytettyyn aikaan nähden. Kilpailuissa tarkkuuden ja nopeuden arvostus suhteutetaan käyttämällä Comstock count -pistelaskua, jossa suorituksen aikana saadut osumapisteet jaetaan suoritukseen käytetyllä ajalla. A.2 Ampumaratojen rakenteet A.2.1 Kivääri- ja pistooliradat Kivääri- ja pistoolilajeissa ammutaan kiinteitä tai liikkuvia maalitauluja luotipatruunoilla. Luodit kasaantuvat luotiloukkuihin tai maalitaulujen taustapenkkaan muutaman kymmenen metrin levyiselle

4 kaistaleelle. Ratojen pituudet vaihtelevat lajista riippuen yleensä 25 metristä 300 metriin. Silhuettiammunnassa radan pituus voi olla jopa 500 metriä ja kasa-ammunnassa vielä tätäkin pidempi. Kivääri- ja pistooliradat ovat perusrakenteiltaan samanlaisia. Rakenteisiin kuuluvat ampumapaikka, välialue, maalialue ja taustavalli (kuva A.1). Kivääriradoilla välialueella (katoksen ja taulujen välillä) voi olla ampumapaikkoja 50 metrin välein. Taululaitteet on yleensä suojattu etuvallilla (maavalli tai puu- tai betonirakenne). Vanhemmilla kivääriradoilla on usein näyttösuoja ammunnanaikaista toimintaa varten. Uusimilla radoilla näyttösuojaa ei yleensä ole taululaitteiden rakenteen tai sähköisten taulujen vuoksi. Taustavalli on rakenteeltaan kaikilla kivääri- ja pistooliradoilla samanlainen. Erillinen rakennettu taustavalli tai ampumaradan taustavallina käytetyn rinteen pintaosa ovat osa ratarakennetta. Myös välialueen pintamaa, johon ammunnasta syntyvät jätteet kertyvät on ratarakennetta (Ympäristöministeriö 2012). Kuva A.1. Kivääri- ja pistooliradan rakenteita (Ympäristöministeriö 2012, muokattu). Ampumapaikka Ampumapaikoilla on yleensä puinen katos, jossa on betoninen lattia. Katos toimii lähinnä sääsuojana. Katoksen korkeus on tavallisesti noin 3 metriä ja syvyys 4 6 metriä. Yhden ampumapaikan leveys vaihtelee ampumalajista riippuen. Minimileveys on 1 1,7 metriä. Esimerkiksi 30-paikkaisen kivääriradan ampumakatoksen leveys on siten noin 50 metriä. Ampumapaikkojen välissä voi olla väliseinät.

5 Ampumapaikkojen edusta on tavallisesti hiekkaa tai soraa. Siinä voi olla jonkin verran matalaa kasvillisuutta. Sade- ja sulamisvedet pyritään ohjaamaan ympäristöön siten, ettei ampumapaikoille synny lammikoita. Joillakin ampumaradoilla on peite maan pinnalla ampumapaikan edessä (kuva A.2). Peitteen pääasiallisena tehtävänä on helpottaa hylsyjen keräystä ampumakatoksen edustalta. Kuva A.2. Esimerkki pistooliradan ampumakatoksesta ja peitetystä edustasta (Keski-Suomen Ampujat, Laukaa). Kuva Jorma Riissanen Välialue Välialueella tarkoitetaan rata-aluetta, joka on ampumapaikkojen ja maalitaulujen välissä. Välialueen sivuilla voi olla suojavallit tai -kulissit. Ne estävät harhalaukauksia radan ulkopuolelle. Joillain radoilla on myös yläkulissit. Kulissit ovat luodin lentoradan yläpuolelle peräkkäin asetettuja levyjä, jotka estävät luotien ampumisen ulos ampumaradalta. Turvallisuuden lisäksi sivuvalleilla ja -kulisseilla on myös jonkin verran vaikutusta melun leviämiseen. Kulisseja käytetään erityisesti asutustaajaman lähellä olevilla ampumaradoilla. Ampumaradoilla voi olla ampumapaikkoja myös radan välialueella, esimerkiksi 150 metrin etäisyydellä 300 metrin radalla. Välialueen ampumapaikat ovat tavallisesti tasaisia sora- tai betonialustoja eikä niitä yleensä ole katettu. Kivääriratojen välialueilla voi olla välivalleja suojaamassa esimerkiksi lyhyempien etäisyyksien ampumapaikkoja. Välivallien tarkoitus on suojata rakenteita ja estää kimmokkeiden syntymistä. Välivallit on rakennettu maa-aineksesta. Siluettiradoilla maalitaulut ovat välialueella ja maalitaulujen takana ovat matalat välivallit (Kuva A.3).

6 Kuva A.3. Siluettirata Sipoon ampumaradalla. Vedenkeräystä välialueella ei ole yleensä järjestetty, vaan sadevedet valuvat radan reunaojiin tai imeytyvät maaperään. Maalialue Maalialueella tarkoitetaan aluetta, jossa sijaitsee mahdollinen etuvalli, taululaitteet ja niiden takana oleva taustavalli. Etuvallilla tarkoitetaan maalitaulualueen edessä olevaa suojavallia, jonka tarkoituksena on suojata maalilaitteita ja mahdollista näyttösuojaa sekä estää kimmokkeiden syntymistä. Etuvalli on perinteisesti maavalli. Joillain ampumaradoilla etuvalli on korvattu kimmokkeita vähentävällä pystysuoralla seinämällä. Taululaitteet vaihtelevat vaneriin, rakennuslevyyn tms. kiinnitetyistä paperi- tai pahvitauluista elektronisiin taulujärjestelmiin kuminauhoineen tai metallisine tauluineen. Liikkuvan maalin radoilla, kuten hirviradoilla, taustavallin etupuolella on taululaitteiden sijaan kisko tai vaijeri, jota pitkin silhuetit liikkuvat taulualueen poikki. Ampumaradan tärkein suojavalli on maalitaulujen takana oleva taustavalli, jonka tarkoituksena on pysäyttää ammutut luodit. Taustavallin vähimmäismitat ja pintamateriaali sekä muut turvallisuuteen vaikuttavat tekijät on määritetty mm. puolustusvoimilla varomääräyksissä. Taustavallin korkeus riippuu radan pituudesta. Esimerkiksi 300 m radalla taustavalli on noin 6 m korkea. Liikkuvaan maaliin ampumista varten taustavalli voidaan rakentaa ampumasuuntaa vastaan kaarevaksi.. Taustavallin on noustava kauttaaltaan vähintään 34 kulmassa luotien lentorataan nähden. Taustavallin pinnan on oltava hiekkaa tai soraa (raekoko alle kolmekymmentä viisi (35) mm) ja taustavalliin mahdollisesti jäävät kivet on peitettävä vähintään 30 cm syvyyteen. Pinta voidaan vallin muodon säilyttämiseksi nurmettaa. Taustavalli voidaan kattaa, jolloin sadevedet eivät pääse huuhtomaan taustavallin maaperää. Joillakin radoilla on käytössä luotiloukut luotien keräämistä varten. Luotiloukkuja voidaan käyttää taustavallin lisänä tai joissain tapauksissa korvata taustavalli kokonaan. Osassa loukuista käytetään materiaalia, johon osuessaan luoti menettää energiansa ja pysähtyy. Osassa luodin liike-energiaa vähennetään ohjaamalla sitä esimerkiksi metallilevyjen avulla keräysastiaan. Tavoitteena on koota luodit mahdollisimman puhtaana materiaalina jatkokäsittelyyn. Nykyisillä ampumaradoilla vedenkeräystä maalitaulualueella ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta järjestetty. Usein veden johdetaan alueen reunaojiin tai ne imeytyvät maaperään. A.2.2 Haulikkoradat

7 Haulikkolajeissa ammutaan lentäviä kiekkoja. Kiekot lähetetään heittimistä, jotka haulikkolajista riippuen on sijoitettu joko torneihin tai maan pinnan tasoon. Heittimissä voidaan muuttaa kiekkojen lentorataa (korkeutta ja kulmaa). Ampujat vaihtavat suorituksen aikana ampumapaikkaa esimerkiksi Skeet-radalla paikkoja on kahdeksan ja Trap-radalla viisi. Radat voidaan ratarakenteiden puolesta jakaa kahteen alueeseen; ampumapaikat heittimineen ja torneineen sekä maalialue, johon kiekot ja haulit kertyvät. (Kuva A.4). Haulikkoradoilla ei yleensä ole taustarakenteita, jotka pysäyttäisivät kiekot ja haulit, vaan ne leviävät ympäröivään maastoon laajalle alueelle. Rata-alueen pintamaa, johon ammunnasta syntyvät jätteet kertyvät on ratarakennetta (Ympäristöministeriö 2012). Kuva A.4. Haulikkoradan rata-alueen pintamaa, johon ammunnasta syntyvät jätteet kertyvät, on ratarakennetta (Ympäristöministeriö 2012, muokattu).

8 A.3 Ampumaratojen ympäristövaikutukset Ampumaratatoiminnan merkittävät ympäristövaikutukset liittyvät ympäristön pilaantumiseen haitallisilla aineilla, meluun ja jätteisiin. Vaikutukset arvioidaan tapauskohtaisesti ottamalla huomioon kohteen erityispiirteet. Vaikutukset vaihtelevat mm. ampumaradan sijainnin ja ympäristön, käyttöajan, käyttöasteen ja käyttöiän, olemassa olevien ratarakenteiden sekä ampumalajien perusteella. Ampumaratojen ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltava vaikutusalue on varsinaista rata-aluetta suurempi. Ammusten sisältämät haitta-aineet voivat levitä rata-alueen ulkopuolelle pinta- ja pohjavesien tai pölyn mukana. Haitta-aineiden leviämiseen liittyvät ympäristövaikutukset ilmenevät yleensä pitkän ajan kuluessa. Ammunnan melu leviää usein laajalle alueelle radan ympäristöön, mutta sille altistuminen tapahtuu vain ammunnan aikana ja on siten lyhytaikaista. Kuvassa A.5 on esitetty yksinkertaistetusti ampumaratojen päästöihin vaikuttavia tekijöitä, päästöjen leviämisreittejä ja mahdollisia vaikutuksia. Ympäristövaikutusten suuruuteen ja laajuuteen vaikuttavat tekijät Sijainti Laukausmäärä Ikä Ratarakenteet Ympäristöolosuhteet Ampumalajit Käyttöaika Vaikutusten aiheuttajat Haitta-aineet Melu Pintavesi Maaperä Pohjavesi Ilma Vaikutusaika Pitkäkestoinen, kertyvä Lyhytkestoinen, toistuva Altistuskohteet Vesistöt Sedimentti Uimarannat Vedenottamot Kaivot Asutus Loma-asutus Erityisen herkät kohteet Altistujat Eliöt ja ekosysteemin toiminta Ekologinen vaikutus Ihminen Terveysvaikutus Ihminen Vaikutus viihtyisyyteen Kuva A.5. Ampumaratojen päästöjä ja niiden vaikutuksia Ampumatoiminnan päästöjä ja mahdollisia vaikutuksia on kuvattu tarkemmin osissa II ja III sekä liitteessä H.