LUONNOS JOENSUUN KAUPUNKI KONTIOLAHDEN KUNTA SOPIMUS VALTION JÄTEHUOLTOTYÖSTÄ

Transkriptio

1 <Sopimus> Dnro PIRELY/3620/2016? JOENSUUN KAUPUNKI LUONNOS KONTIOLAHDEN KUNTA SOPIMUS VALTION JÄTEHUOLTOTYÖSTÄ Pirkanmaan ELY-keskus, josta jäljempänä käytetään nimitystä valtio, Joensuun kaupunki ja Kontiolahden kunta, joista jäljempänä käytetään nimitystä yhteistyöosapuolet, ovat tehneet seuraavan sopimuksen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta jätelain ja siitä annetun asetuksen mukaisena valtion jätehuoltotyönä vuoden 2017 aikana. Kontiolahden kunnan Onttolassa tärkeällä pohjavesialueella kiinteistöllä , jonka omistaja on Joensuun kaupunki, sijaitsee vanha haulikkorata. Rata sijoittuu Lykynlammen I-luokan pohjavesialueen itäosaan. Ampumarata-alueen länsipuolella, noin 300 metrin etäisyydellä, sijaitsee Joensuun Veden vedenottamo. Valtiota ja yhteistyöosapuolta kutsutaan jäljempänä yhdessä sopijapuoliksi. 1 TYÖN TARKOITUS PIRKANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Valtion jätehuoltotyön kohteena olevan haulikkoradan virallinen toiminta alkoi vuonna 1968 ja päättyi 1980-luvun lopulla. Toiminnan organisoivat Joensuun Ampujat Ry, joka oli sopinut alueen käytöstä Joensuun kaupungin kanssa. Radalla oli sekä skeet-, että trap-radat. Trap-rataa siirrettiin toiminnan aikana alkuperäiseltä sijaintipaikaltaan pohjoisemmaksi, koska alkuperäiseltä paikalta haulit kantautuivat kanavan toisella rannalla olevalle mökkitontille saakka. Ampumaratatoiminnan seurauksena on kiinteistön maaperä pilaantunut raskasmetalleilla (Pb,) ja PAHyhdisteillä. Alueella on Kontiolahden kunnanvaltuuston vuonna 2004 hyväksymä osayleiskaava, jossa entisen haulikkoradan alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (kaavamerkintä MU). Rata-alueella on tehty pilaantuneisuustutkimuksia vuosina 2007 ja Pilaantuneisuustutkimusten yhteydessä alueelta on otettu maanäytteitä. Kunnostuskohteen maaperä on tutkimustulosten perusteella pilaantunut raskasmetalleilla (Pb,) ja PAH-yhdisteillä. Suurimmat haitta-ainepitoisuudet on havaittu maaperän pintakerroksissa. Alueella tehtyjen tutkimusten perusteella alueen maaperä on pilaantunutta, joten kohteessa tulee suorittaa kunnostustoimenpiteitä. Laaditun kunnostussuunnitelman mukaan, mikäli kunnostustoimenpiteitä ei tehdä, haitta-aineiden leviäminen maaperässä jatkuu ja uhkaa pohjaveden laajempaa pilaantumista. PL Tampere

2 2/5 Kunnostustyön vaiheet 1 ja 2 on tehty vuosien 2016 ja 2017 aikana. Tämä sopimus koskee vaihetta 3, joka käsittää aikaisemmassa vaiheessa tehtyjen töiden loppuunsaattamisen, kuten seulottujen massojen siirron asianmukaiseen jatkokäsittelypaikkaan, seulaylitekivikasojen tasaamisen alueen painanteisiin sekä alueelle tulevan tien viimeistelyn Koivulehdon omistamalla tilalla. Valtion jätehuoltotyön tarkoituksena on kohteen haitallisten ympäristö- ja terveys riskien poistaminen. Kunnostusratkaisussa rata-alueen pilaantuneet maamassat poistetaan ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Kunnostettu alue muotoillaan puhtaalla maa-aineksella. 2 TYÖN TOTEUTTAMINEN Työ tehdään valtion ja yhteistyöosapuolien yhteistyönä vuoden 2017 aikana. Työ toteutetaan annetun lupapäätöksen ja lupapäätöksessä edellytetyn rakennussuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmasta voidaan tarvittaessa vähäisissä määrin poiketa sopijapuolten yhteisellä päätöksellä. Työn toteuttamisessa noudatetaan liitteenä 1 olevan päätöksen ehtoja. Yhteistyöosapuolet nimeävät työlle yhdyshenkilöt. 3 KUSTANNUKSET JA NIIDEN JAKAUTUMINEN Työn kokonaiskustannusarvio vaiheelle 3 on euroa, joka ei sisällä Valtion rahoitusosuus on enintään euroa (50 %), joka ei sisällä Joensuun kaupungin rahoitusosuus on euroa (25 %), joka ei sisällä arvonlisäveroa ja Kontiolahden kunnan osuus euroa (25 %), joka ei sisällä Mikäli toteutuneet kustannukset ilman arvonlisäveroa ovat kokonaiskustannusarviota pienemmät, niin kustannukset jaetaan sopijapuolten kustannusosuuksien suhteessa; valtio 50 % ja yhteistyöosapuolet 50 %. Mikäli toteutuneet kustannukset ilman arvonlisäveroa nousevat kokonaiskustannusarviota suuremmiksi niin kustannukset jaetaan sopijapuolten kustannusosuuksien suhteessa; valtio 50 % ja yhteistyöosapuolet 50 %. 4 KUSTANNUSTEN MAKSAMINEN Valtion osuus euroa maksetaan valtion talousarviossa pilaantuneiden maiden kunnostustarkoitukseen Pirkanmaan ELY-keskukselle osoitetuista määrärahoista.

3 3/5 5 TYÖN VALVONTA Työn suorittamisesta vastaa valtion puolesta Pirkanmaan ELY-keskus. ELYkeskus vastaa, että työ tehdään tämän sopimuksen ja liitteiden mukaisesti. Yhteistyöosapuolet määräävät työn toteuttamiselle päätöksen edellyttämän valvojan. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen valvontaviranomaiset valvovat lupaehtojen noudattamista. 6 TYÖN ALOITTAMINEN Työ voidaan aloittaa heti, kun sopimus on allekirjoitettu. 7 TYÖN VALMISTUMINEN Työn tulee olla valmis Työn valmistumisen jälkeen pidetään työn lopputarkastus, johon kutsutaan sopijaosapuolien edustajat. Tarkastuksessa todetaan mm. työtuloksen sopimuksenmukaisuus, työn kustannukset sekä valtion ja yhteistyöosapuolen lopulliset kustannusosuudet. 8 YMPÄRISTÖN TARKKAILU Yhteistyöosapuolet vastaavat kustannuksellaan työn kohteena olevien alueiden ja ympäristön tarkkailusta työn lopputarkastuksen jälkeen Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen edellyttämällä tavalla. 9 KUSTANNUSTEN TAKAISIN PERIMINEN JA HYVITTÄMINEN Tässä sopimuksessa mainittu valtion osuus kustannuksista jää valtion lopullisiksi menoiksi. 10 LUPIEN JA SOPIMUSTEN HANKKIMINEN Yhteistyöosapuolet vastaavat tarvittavien lupien hankkimisesta sekä ilmoitusten tekemisestä. 11 ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan Pirkanmaan käräjäoikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena, mikäli sopijapuolten keskinäisissä neuvotteluilla ei sopuun päästä.

4 4/5 12 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Sopimus tulee voimaan sen jälkeen, kun sopijapuolet ovat sen allekirjoittaneet. Mahdolliset muutokset tähän sopimukseen tulee tehdä kirjallisesti. 13 MUUT MÄÄRÄYKSET Tätä sopimusta on tehty kolme samansisältöistä kappaletta, yksi kaikille sopijapuolille. Tampereella?? päivänä elokuuta 2017 PIRKANMAAN ELINKEINO, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT VASTUUALUE Yksikön päällikkö Ari Nygrén Projektipäällikkö Kari Pyötsiä JOENSUUN KAUPUNGIN PUOLESTA Tekninen johtaja Anu Näätänen Kaupungingeodeetti Timo Lajunen

5 5/5 KONTIOLAHDEN KUNNAN PUOLESTA Tekninen johtaja Antti Asikainen Ympäristönsuojelusihteeri Antti Suontama LIITE: Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen päätös pilaantuneen alueen puhdistamisesta TIEDOKSI: Pohjois-Karjalan ELY-keskus PIRELY/Johtaja Olli Madekivi KP/kp