Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (39) Julkinen Kokoustiedot Aika torstai klo 15:00 16:40 Paikka Valtuusto-virastotalo, lautakuntien kokoushuone, Suokatu 42 A, 3. krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna-Kaisa Eskelinen, varajäsen Kirsi Nuutinen, varajäsen Markus Jukarainen Tiina Kainulainen Jouko Hänninen, toimi kokouksen puheenjohtajana Sakari Pääkkö Henri Ruuskanen, varajäsen Muut saapuvilla olleet Jukka Pulkkinen kaupunginhallituksen edustaja Minna Kukkonen Maaningan edustaja Lea Pöyhönen, ympäristöjohtaja esittelijä Ilkka Korhonen, rakennustarkastaja esittelijä Jouni Hoffren, ympäristötarkastaja poistui kokouksesta kello 15:30 :n 38 käsittelyn jälkeen Timo Perätie, ympäristönsuojelusuunnittelija poistui kokouksesta kello 15:25 :n 37 käsittelyn jälkeen Erkki Pärjälä, ympäristönsuojelutarkastaja poistui kokouksesta kello 16:15 :n 40 käsittelyn jälkeen Pirjo Pääkkönen, ympäristöpalvelusihteeri pöytäkirjanpitäjä Asiat 35-42 Allekirjoitukset Jouko Hänninen puheenjohtaja Pirjo Pääkkönen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, (valtuusto-virastotalo), 19.5.2016 Markus Jukarainen Tiina Kainulainen
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 2 (39) Julkinen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, (ympäristö- ja rakennuslautakunnan toimisto, Suokatu 42), sekä Suonenjoen kaupungin teknisellä osasto (Sairaalapolku 3), 25.5.2016 Pirjo Pääkkönen Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 35-37 ja 40-42 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Pöytäkirjaan liitetään seuraava valitusosoitus :n 38 osalta liite X ja seuraava valitusosoitus : 39 osalta liite Y
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 3 (39) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 35 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 2 36 Pöytäkirjantarkastajat 5 3 37 1 Puijon luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnos 6 4 38 * Päätös maa-aineslupahakemuksesta / Sorakuljetukset Paavo Miettinen Oy / Punnonmäki, Kakkisenranta (297-482-12-48) 5 39 * Päätös ympäristölupahakemuksesta / Kuopion kaupunki, Ruotteen ampumarata, Sankarikuja 26, Karttula 6 40 * Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 7 41 2 Kymmenen suurimman kaupungin rakennusvalvontojen toiminnan vertailu 2015 8 42 Tiedonannot ympäristö- ja rakennuslautakunnalle vuonna 2016 34 Muutoksenhaku 38 Liite X Valitusosoitus maa-aineslain mukaiseen lupapäätökseen 36 39 Liite V Valitusosoitus ympäristönsuojelulain mukaiset luvat ja ilmoitukset Sivu 9 15 29 33 38
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 4 (39) 35 35 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan estyneenä ollessa lautakunta valitsi yksimielisesti puheenjohtajaksi Jouko Hännisen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 5 (39) 36 36 Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa ovat jäsenet Markus Jukarainen ja Tiina Kainulainen. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Markus Jukarainen ja Tiina Kainulainen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 6 (39) 37 37 Asianro 3654/11.01.04/2016 Puijon luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnos Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut Puijon luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräysten mukaan hoidon ja käytön yksityiskohdista päätetään hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka hyväksyy Pohjois-Savon ympäristökeskus. Ensimmäinen hoito- ja käyttösuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2004. Nyt on kyse suunnitelman tarkistamisesta. Suunnitelman valmistelun aikana on kuultu sidosryhmiä ja toteutettu nettikysely luonnonsuojelualueen hoidosta ja käytöstä. Kyselyn tuloksia on käytetty hyväksi suunnitelmaa valmisteltaessa. Suunnitelmaa on valmisteltu työryhmässä, jonka jäseninä ovat olleet Kuopion kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueelta maanhallinnan ja alueellisen ympäristönsuojelupalvelun edustajat, hyvinvoinnin edistämisen palvelualueelta Kuopion luonnontieteellisen museon ja omatoimisen hyvinvoinnin edustajat sekä jäsenet Pohjois-Savon ELY-keskuksesta, Metsähallituksen luontopalveluista, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksestä ja Pohjois-Savon metsäkeskuksesta, joka samalla edustaa työryhmässä luonnonsuojelualueiden toista maanomistajaa Kuopion ev.lut.seurakuntayhtymää. Hoito- ja käyttösuunnitelman tarkistamistyössä on keskitytty pääasiassa luonnon monimuotoisuuden edistämiseen ja luontoarvojen turvaamiseen. Mahdolliset liikunta-, ulkoilu- ja matkailukäytön kehittämiseen tähtäävät suunnitelmat ja toimenpiteet suunnitellaan ja hyväksytetään erikseen Pohjois-Savon ELY-keskuksessa. Suunnitelmaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville ja pyytää siitä lausunnot. Saadut lausunnot ja mielipiteet käsitellään työryhmässä, jonka jälkeen suunnitelma palaa vielä lautakuntaan, jolloin lautakunta omalta osaltaan hyväksyy suunnitelman ja lähettää sen hyväksyttäväksi.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 7 (39) 37 Puijo luonnonsuojelualueena ja Natura-alueena Puijolla on kolme luonnonsuojelulailla rauhoitettua yksityismaiden luonnonsuojelualuetta, joiden kokonaispinta-ala on noin 208 hehtaaria. Puijo I, perustettu 1928, pinta-ala 63 ha, omistaja Kuopion kaupunki Puijo II, perustettu 2000, pinta-ala 42 ha, omistaja Kuopion kaupunki Puijo III, perustettu 2001, pinta-ala 103 ha, omistaja Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä Kullakin alueella on omat rauhoitusmääräyksensä, jotka on laadittu yhteistyössä maanomistajien kanssa. Puijo on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä metsien ja lehtojen suojelualue. Suurin osa (171 ha) suojelualueesta kuuluu EU:n Naturaverkostoon lehtojen ja luonnonmetsien suojelualueena. Puijon lehdot ovat kasvillisuudeltaan hyvin edustavia ja niissä kasvaa useita koko EU:n alueella harvinaisia kasveja (luontodirektiivin liitteen II lajit). Luonnonmetsiä luonnehtii järeä ja iäkäs kuusivaltainen puusto. Aikaisemman talouskäytön ja voimakkaan virkistyskäytön vuoksi Puijon metsät eivät ole täysin luonnontilaisia. Hoito- ja käyttösuunnitelman tarkoitus Luonnonsuojelualueelle laadittavalla hoito- ja käyttösuunnitelmalla tarkennetaan suojelualueiden rauhoitusmääräyksiä. Hoito- ja käyttösuunnitelma ei kuitenkaan voi olla ristiriidassa rauhoitusmääräysten kanssa, eikä sisältää toimenpiteitä, jotka vaarantavat suojeluperusteiden säilymistä. Käsiteltävänä oleva suunnitelmaluonnoksessa esitellään suojelualueen luonnon nykytila, hoidon ja käytön tavoitteet, hoito-ohjelma sekä seurantatarpeet. Suunnitelma käsittää lisäksi 10 vuodeksi kerrallaan hyväksyttävän toimenpideosan. Suunnitelman keskeinen sisältö Suunnitelma käsittelee pääasiassa luonnonvaraista aluetta ja luonnonhoitoaluetta, koska urheilu- ja matkailualueiden samoin kuin koko Puijon selänteen kehittämistä käsitellään muissa yhteyksissä. Suunnitelman lähtökohtana on rauhoitusmääräysten ja Natura-säännösten mukaisesti suojeluperusteena olevien luontotyyppien ja lajien säilyminen alueella. Luonnonhoitotyöt keskittyvät suojelualueen eteläosassa olevalle hoito-osalle, josta huomattava osa on ns. Puijon puistometsää. Luonnonvaraiselle alueelle hoitotoimia ei esitetä. Poikkeuksen muodostavat ulkoilureitit ja niiden lähiympäristöt, joita voidaan hoitaa ulkoilun tarpeista lähtien. Toimenpideosaan on otettu seuraavalla kymmenvuotiskaudella tarpeelliseksi katsottu metsän ja muun luonnon hoito, ulkoilureittien ja polkujen kunnostukset sekä opastuksen kehittäminen. Toimenpideosa käsittää myös kasvi- ja eläinlajien seurantatarpeet sekä lahopuuston kehittymisen seurannan. Esityslistan liiteaineistona jaetaan suunnitelman tiivistelmä. Lautakunnan jäsenille jaetaan luonnos suunnitelmasta ja toimenpideosasta.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 8 (39) 37 Vaikutusten arviointi - Esitys Lautakunta päättää asettaa Puijon luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksen nähtäville ja pyytää siitä tarvittavat lausunnot. Liitteet 1 3654/2016 Puijon luonnonsuojelueen HKS tiivistelmä Valmistelija Timo Perätie puh. 044 718 2145 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen. Merkitään, että ympäristönsuojelusuunnittelija Timo Perätie poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 9 (39) 38 38 Asianro 1633/10.03.00.02/2016 Päätös maa-aineslupahakemuksesta / Sorakuljetukset Paavo Miettinen Oy / Punnonmäki, Kakkisenranta (297-482-12-48) Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut Sorakuljetukset Paavo Miettinen Oy on 24.2.2016 jättänyt maa-aineslain mukaisen lupahakemuksen maa-ainesten ottamiseksi Punnonmäen kylän kiinteistöltä Kakkisenranta 297-482-12-48. Lupaa haetaan noin hehtaarin alueelle, otettavan aineksen ollessa yhteensä 18 000 m 3. Esitys on, että lupa myönnetään. Hakija Sorakuljetukset Paavo Miettinen Oy Viitataipaleentie 135 72100 Karttula yhteyshenkilö: Paavo Miettinen Oy, puh. 040 5014 615 Asian vireilletulo Lupahakemus on jätetty ympäristö- ja rakennuslautakunnalle 24.2.2016 Hakemuksen sisältö Sorakuljetukset Paavo Miettinen Oy hakee maa-aineslain mukaista lupaa maa-aineksen ottamiseksi kiinteistöltä Kakkisenranta 297-482-12-48. Lupaa haetaan noin hehtaarin (kaivualue 0,72 ha) alueelle 10 vuodeksi. Kyseessä on jatko- ja samalla lisälupahakemus vuonna 2015 päättyneelle maa-ainesluvalle. Haettu ottomäärä on yhteensä 18 000 m 3. Alin suunniteltu ottotaso on +133,50 (N2000), ottamissyvyys vaihtelee 0-5 metriin. Ottamissuunnitelmassa esitetyn jälkihoitosuunnitelman mukaan alue muotoillaan siten, että se mahdollisimman hyvin sulautuu ympäristöönsä. Lopulliset maaluiskat muotoillaan uudella alueella kaltevuuteen 1:3. Toiminnan jälkeen alue palautuu metsätalouskäyttöön.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 10 (39) 38 Alueen kaavoitustilanne, maankäyttö ja ympäristövaikutuksille herkät kohteet Suunnittelualueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. Pohjois-Savon maakuntakaavassa tai Kuopion seudunmaakuntakaavassa ei ole kohdealueeseen liittyviä kaavamerkintöjä. Kohdealue on topografialtaan vaihtelevaa, avointa metsämaata. Jo leikatulla alueella ei ole jäljellä puustoa. Maanpeite on päätyypiltään kivennäismaata. Maa-aines alueella on aiemman oton perusteella pääosin hiekkaa, myös soraa ylisuurine kivineen esiintyy jonkin verran. Kohde on kasvupaikkatyypiltään pääosin kangasta. Suunniteltu uusi otto sijoittuu alueen kaakkoisosaan. Sen alueella on mäntytaimikko. Kakkisenjärven Natura-alue (FI0600081) sijaitsee noin 800 metrin etäisyydellä lännessä. Jouhtenisenkankaan pohjavesialue (082277) sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä luoteessa. Lähimmät vesistöt ovat Kumpunen noin 900 metrin etäisyydellä luoteessa, Kakkisenjärvi noin 960 metrin etäisyydellä idässä ja Suojärvi 720 metrin etäisyydellä etelässä. Lähin yksittäinen vapaaajanasunto sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä lännessä. Asian käsittely Naapurien kuuleminen Hakemuksesta on kuulutettu Valtuusto-virastotalon ilmoitustaululla 7.3.2016 5.42016. Asian vireilläolosta on tiedotettu Kuopion kaupunkilehdessä 5.3.2016. Hakemuksen vireilläolosta on lisäksi tiedotettu 29.2.2016 päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville viereisten ja vastapäisten alueiden ja rakennusten omistajille ja haltijoille. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty mielipiteitä tai muistutuksia. Pyydetyt lausunnot Pohjois-Savon ELY-keskus on antanut hakemuksesta lausunnon, jossa todetaan: Toiminta-alue sivuaa Pohjois-Savon maakuntakaavan MY1-aluetta, maa- ja metsätalousvaltainen alue jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueella ei ole voimassa olevia asema- tai yleiskaavoja eikä suojelualueita. Toimintaan tarvittavista laitteistosta ja kalustoista mahdollisesti aiheutuvat vuodot maaperään on estettävä jo ennalta asianmukaisilla suojauksilla ja muilla varotoimenpiteillä. Toiminta-alueelle on tehtävä valmiussuunnitelma vahinkotapausten varalle. Pohjaveden pinnantasoa ja toiminnan vaikutuksia on suositeltavaa tarkkailla vuosittain alueen havaintoputkista. Mikäli lähialueella on talousvesikaivoja tai lähteitä, tulee toiminnan vaikutuksia tarkkailla em. kohteista. Jälkihoitotoimenpiteenä alueelle on muodostettava kunnollinen kasvualusta kasvillisuudelle. Kokonaisuudessaan jälkihoitotoimenpiteet on tehtävä ennen luvan päättymistä. Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanta on, että toiminta voidaan toteuttaa hakemuksen ja suunnitelman mukaisesta, mikäli edellä mainitut sekä liitteenä
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 11 (39) 38 olevat asiat otetaan lupamääräyksissä ja toiminnassa huomioon. Hankkeella ei ole merkittäviä heikentäviä vaikutuksia n. 700 m päässä olevaan Kakkisenjärven Natura-kohteeseen. Vaikutusten arviointi - Esitys Sorakuljetus Paavo Miettinen Oy:lle myönnetään maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen 24.2.2016 päivätyn hakemuksen ja sen liitteiden mukaisesti sekä seuraavin lupamääräyksin: 1. Lupa oikeuttaa maa-ainesten ottamiseen ottamissuunnitelmaan rajatulta 0,72 ha alueelta (ottamisalue 1,12 ha). Ottamismäärä on enintään 18 000 m 3. 2. Alin kaivutaso on +133,50 m (N2000). Alimman kaivutason ja ylimmän havaitun pohjavesipinnan väliin on kuitenkin jätettävä vähintään kahden metrin paksuinen koskematon suojakerros. 3. Ottamisalue on merkittävä maastoon ja turvallisuudesta on huolehdittava aitaamalla jyrkännekohdat. Ulkopuolisten pääsy alueelle on mahdollisuuksien mukaan estettävä lukittavalla puomilla. 4. Valvontaa varten alueella on oltava korkeuslukeman ilmoittavat merkit. 5. Pohjaveden pinnan korkeutta tulee seurata alueella olevasta havaintoputkesta säännöllisesti kahdesti vuodessa. Vuotuiset tarkkailutulokset on toimitettava Alueellisille ympäristönsuojelupalveluille ja Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä 6. Alueelle tulee laatia valmiussuunnitelma vahinkotapausten varalle. 7. Kuljetus- ja maansiirtokaluston paikoitus ja polttonesteiden jakelupaikka on varustettava öljyhiilivetyjen vaikutusta kestävällä pinnoitteella tai suojakalvolla ja sen päälle levitettävällä 30 cm:n suojamaakerroksella. Maaperäsuojauksen reunat tulee muotoilla niin, että alueelta öljy yms. vuodot voidaan onnettomuustilanteissa kerätä hallitusti. Suojausrakenteen kunto tulee tarkistaa säännöllisesti ja se on kunnostettava välittömästi, kun vaurioita havaitaan. 8. Polttonesteiden jakelulaitteistossa on oltava järjestelmä ylitäytön estämiseksi. Ottamisalueella ei sallita: - nestemäisten polttoaineiden, öljytuotteiden ja ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointia - koneiden ja laitteiden huoltoa
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 12 (39) 38 - kiinteän ja nestemäisen jätteen varastointia ja hautaamista Mikäli alueella suoritetaan kiven murskausta voi kuitenkin ko. toiminnassa käytettäviä polttoaineita säilyttää ja murskauslaitetta huoltaa Alueellisten ympäristönsuojelupalveluiden hyväksymällä tavalla. 9. Mikäli alueella suoritetaan kiven murskausta, tulee maaperän suojaus ja tarkkailu toteuttaa Alueellisten ympäristönsuojelupalveluiden hyväksymällä tavalla. Murskaustöistä on tehtävä Alueellisille ympäristönsuojelupalveluille ympäristönsuojelulain 118 :n mukainen ilmoitus vähintään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Mikäli kiviainesta käsitellään vähintään 50 vrk, tulee toiminalle hakea ympäristönsuojelulain mukainen lupa. 10. Kaivualueella työskenneltäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta. Mahdollisen öljyvahingon sattuessa luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin öljyyntyneen maan poistamiseksi sekä ilmoitettava asiasta Pohjois-Savon pelastuslaitokselle ja Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille. Öljyvahinkoja varten alueella on oltava riittävästi imeytysainetta sekä tiivispohjainen paikka, johon saastunut maa voidaan väliaikaisesti koota. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä valmiussuunnitelma vahinkotapausten varalle. 11. Maisemoidessa luiskat on muotoiltava ympäristöön sopiviksi. Rinteiden ylä- ja alaosat tulee pyöristää ja luiskien kaltevuuden tulee olla suunnitelmassa esitetyn mukaiset. Rinteiden kaltevuutta voidaan maiseman elävöittämiseksi vaihdella niiden eri osissa. Luiskien ja kuoppien tasaukseen ei saa käyttää lahoavia jätteitä eikä tienpenkoista tai muista likaantuneista paikoista otettuja maa-aineksia. Alueelle on muodostettava kunnollinen, puolen metrin paksuinen kasvualusta kasvillisuudelle. Alueen jälkihoito on toteutettava lupakauden loppuun mennessä. 12. Toiminnassa on noudatettava hakemuksessa esitettyä kaivannaisjätteitä koskevaa jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelma on tarkistettava 5 vuoden välein, ensimmäisen kerran 1.6.2021. Tarkistettu suunnitelma tulee toimittaa Alueellisille ympäristönsuojelupalveluille 13. Otetun aineksen määrä ja laatu on ilmoitettava ensisijaisesti sähköisesti maa-ainestenotto ilmoituslomakkeella (YM012), joka on löydettävissä täyttö- ja lähettämisohjeineen internet -osoitteesta: www.yrityssuomi.fi ja kirjaamalla hakukenttään YM012. Mikäli ottoilmoituslomakkeen sähköinen täyttäminen ei ole luvan haltijalle mahdollista tulee täytetty ottoilmoituslomake toimittaa Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille. Ilmoitus on tehtävä vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. 14. Mikäli luvan saaja siirtää oikeuden maa-ainesten ottamiseen toiselle, vastaa luvan saaja edelleen lupamääräysten noudattamisesta, ellei lupaviranomainen eri hakemuksesta vapauta häntä vastuusta.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 13 (39) 38 15. Lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi luvan saajan on toimitettava ennen luvan saamista 5 300 euron suuruinen vakuus. Vakuuden on oltava voimassa vähintään 31.12.2026 saakka. Vakuus palautetaan, kun alue on saatettu lupamääräysten mukaiseen kuntoon ja tämä on todettu valvovan viranomaisen toimittamassa loppukatselmuksessa. Vuotuisena valvontamaksuna peritään vahvistetun taksan mukaisesti toistaiseksi 365,00 euroa. Ottamissuunnitelman tarkastamisesta peritään vahvistetun taksan mukaisesti 399,00 euroa, lisäksi hakijalta peritään hakemuksen kuulutuskustannukset 152,83 euroa. Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa 1.6.2026 saakka. Perustelu Ottamisalueen maisemalliset ja geologiset arvot ovat jo heikentyneet, koska alueelta on otettu maa-aineksia jo aiemmin. Ottamisalueella ei ole metsä-, luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä eikä muita luontokohteita. Näin ollen ottamisalueella ei voida katsoa olevan erikoisia luonnonesiintymiä eikä merkittäviä geologisen muodostuman tai kasvillisuuden luomia luonnon kauneusarvoja. Sovelletut oikeus- ja viranomaisohjeet Ottamisalueen jälkihoitotyönä tehtävässä muotoilussa huomioidaan ympäristön vallitsevat maastonmuodot. Näin ollen maisemakuva ei turmellu. Alue palautuu metsätalousmaaksi. Alueelle luonteenomaiselle kasvillisuudelle rakennetaan soveltuva kasvualusta. Pohjaveden laatua ja antoisuutta ei heikennetä. Näin ollen huomattavia tai laajalle ulottuvia muutoksia luonnonolosuhteissa ei tapahdu. Hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti toimittaessa toiminnasta ei aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. Lupa toiminnan aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaisuutta voidaan myöntää, koska kyseessä on jo olemassa oleva toiminta. Maa-aineslaki 1, 3 7, 10 13 a, 16 b, 19 21, 23, 23 a Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta 1 4, 6 9 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) Kuopion kaupunki, maa-aineslupia ja maisematyölupia koskeva taksa (ympäristö- ja rakennuslautakunta 12.11.2015 113) Toimivalta Palvelualueiden johtosäännön 2 luku, 7, kohta 9
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 14 (39) 38 Muutoksenhaku Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Kuopion hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Viiteaineisto * Sijaintikartta Valmistelija Jouni Hoffren puh. 044 718 2186 etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen. Merkitään, että ympäristötarkastaja Jouni Hoffrén poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 15 (39) 39 39 Asianro 1901/11.01.00/2015 Päätös ympäristölupahakemuksesta / Kuopion kaupunki, Ruotteen ampumarata, Sankarikuja 26, Karttula Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen tukipalvelut Kuopion kaupunki on hakenut ympäristölupaa olemassa olevalle Ruoteen ampumaradalle Karttulassa. Lupa on määrätty haettavaksi, jotta radan toiminta saadaan vastaamaan voimassa olevia ympäristönsuojelulain mukaisia vaatimuksia. Lupa esitetään myönnettävän. Vaikutusten arviointi - Esitys Asia Luvan hakija myöntää ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan Kuopion kaupungille seuraavasti: Päätös ympäristölupahakemuksesta Kuopion kaupunki Minna Canthin katu 24 70100 KUOPIO Y-tunnus: 0171450-7 yhteyshenkilö: Janne Hentunen, p. 044 718 2502, sähköposti: janne.hentunen@kuopio.fi Toiminta ja sen sijainti Ruotteen ampumarata Sankarikuja 26, 72100 KARTTULA kiinteistö: 297-474-13-163 koordinaatit: pohjoinen 6975988: itäinen 3498144 Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta Toiminta on lupavelvollinen ympäristönsuojelulain 27 :n ja ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 14a mukaan. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen toiminnan ympäristölupa-asiassa valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 :n kohdan 13 a perusteella.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 16 (39) 39 Hakemuksen vireille tulo Toimintaa koskevat luvat ja sopimukset Lupahakemus on jätetty ympäristö- ja rakennuslautakunnalle 25.5.2015. Hakemusta on täydennetty neuvottelupöytäkirjalla (päivätty 10.12.2015) ja meluselvityksen täydennyksellä 14.12.2015. Radalla on Kuopion lääninhallituksen ympäristönsuojelutoimiston 11.6.1992 myöntämä ampumaradan perustamis- ja sijoittamislupa. Ympäristön kaavoitustilanne, maankäyttö ja ympäristövaikutuksille herkät kohteet Ampumarata sijaitsee alueella, jolla on voimassa Karttulan kirkonkylän osayleiskaavassa (hyväksytty 22.5.1995). Kaavassa ampumaradan alue on merkitty ampumarata-alueeksi (EA). Ampumaradan lähiympäristö on osayleiskaavassa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Ampumaradan luoteispuolella on hautausmaa-alue (EH). Alueella ei ole asemakaavaa. Ampumaradan ympäristö on pääosin metsämaastoa. Lähimmät yksittäiset asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä ampumaradasta koilliseen. Lähimmät loma-asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 400 m:n päässä lounaassa. Radasta luoteeseen sijoittuu vanha hautausmaa noin 70 m:n etäisyydelle. Kirkko sijaitsee noin 350 m:n etäisyydellä radasta. Lähin luonnonsuojelualue (Pörönmäki) sijaitsee n. 300 metrin etäisyydellä ampumaradasta koilliseen. Ampumarata ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kohdetta lähin pohjavesialue on noin 2,1 kilometrin etäisyydelle koilliseen sijoittuva Hatunkiven II-luokan pohjavesialue. Alueen pohjavedet virtaavat arvion mukaan kaakkoon. Lähimpään vesistöön (Virmasvesi) on radalta matkaa noin 450 m. Ampumarata-alueen halki virtaa puro luode-kaakkosuunnassa. Puro laskee noin 800 m:n päässä sijaitsevaan pieneen lampeen. Alueen ympäristön tila Ampumarata-alueen ympäristö on osin maa- ja metsätalouskäytössä sekä osittain asuinkäytössä. Alueen melutilannetta ei ole kartoitettu yksityiskohtaisesti, mutta arvion mukaan päivä- ja yöajan keskiäänitasot alueella jäävät alle voimassa olevien ohjearvojen. Alueen pinta- ja pohjavedet ovat arvion mukaan pääosin hyvässä kunnossa. Niitä kuormittaa lähinnä maa- ja metsätalouden päästöt sekä haja-asutuksen jätevedet. Ampumaradan alue sisältyy ympäristöhallinnon ylläpitämään maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI) kohteena, jossa alueen käyttöhistorian perusteella voitaisiin epäillä maaperän pilaantumismahdollisuutta. Kuvaus toiminnasta Ampumaratatoiminnot sijoittuvat kiinteistölle 297-474-13-163 (Pietarila). Kiinteistön pinta-ala on noin 18,4 ha. Ampumaradan toiminnot sijoittuvat
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 17 (39) 39 Päästöt ja jätteet sekä niiden käsittely 0,95 ha:n maa-alueelle kohdekiinteistön lounaisreunalle. Kiinteistön omistaa Kuopion kaupunki. Ampumaratatoiminnan aloitusvuodesta ei ole tarkkaa tietoa. Rata-alueella on harjoitettu ampumatoimintaa jo suojeluskunnan aikaan. Karttulan Ampujat ry:n käytössä ampumarata on ollut vuodesta 1985 alkaen. Radan ylläpito on siirtynyt Kuopion kaupungille vuonna 2015. Ampumaradalla on 22 kaliiberiselle aseille pienoiskiväärirata (25 m ja 50 m) sekä kääntyvien taulujen hirvenjuoksurata, jota sovelletaan talvisin ampumahiihtokäyttöön. Molemmilla radoilla ammutaan pääsääntöisesti pienoiskivääreillä. Radalla harjoitetaan vähäisesti myös pienoispistooliammuntaa. Pienoiskivääriradalla on ampumakatos, 25 ja 50 metrin etuvallit, taulutelineet sekä luonnonmaasta koostuva taustapenkka. Taustavallin päälle on rakennettu peltiaidat suojarakenteiksi taustalla olevalle vanhalle hautausmaalle. Radalla ei ole luotien talteenottojärjestelmää. Hivenjuoksuradalla ampumapaikka on ulkona kentällä 50 metrin etäisyydellä taulutelineistä (kääntyvät taulut). Taulutelineiden takana on taustapenkka, jossa on luotien iskemäalueella auton renkaita suojarakenteina. Hirvenjuoksuradalle on asennettu tammikuussa 2015 uudet taulutelineet, joissa on luotien keräysjärjestelmä ja maassa suodatinkangas, jolta luodit voidaan kerätä pois. Pienoiskivääriradan ja hirvenjuoksuradan käyttöajoiksi on ilmoitettu ma-la klo 08.00-20.00. Sunnuntaisin rata ei ole käytössä, paitsi kilpailujen aikana. Ampumaradalla ammutaan noin 70 000 laukausta vuodessa ja se palvelee noin 40-50 aktiivista kävijää vuodessa sekä mahdollistaa ampumaurheilun toteuttamisen kilpailumuodossa. Ammunta on vähäistä lokakuusta huhtikuuhun. Vilkkainta ratojen käyttö on toukokuusta syyskuuhun. Aluetta käyttävät Karttulan Ampujat ry, Karttulan riistanhoitoyhdistys sekä Puijon hiihtoseura. Rataa ovat jonkin verran käyttäneet myös paikallisen metsästysseuran jäsenet ja reserviläiset. Ampumaradan toimintojen ylläpidosta vastaa Karttulan Ampujat ry. Kivääriradalla järjestetään vuosittain noin 12 kilpailua (200 laukausta/kilpailu) ja hirvenjuoksuradalla 3 kilpailua (100 laukausta/kilpailu). Radalla pidetään vuosittain yksi SM-tason kilpailu. Tavoitteena on, että radalla voitaisiin pitää jatkossa 1-2 kansallista ampumakilpailua. Rata-alueelle liikennöi keskimäärin 6 kevyttä ajoneuvoa viikossa. Ampumarata-alue on rajattu varoituskyltein. 1. Melupäästöt Toiminnasta aiheutuu melupäästöjä. Ampuma-aseiden melu on impulssimaista. 2. Jätteet
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 18 (39) 39 Toiminnassa muodostuu seuraavia jätteitä: Jätelaji Jätetunnus 1 Määrä Toimituspaikka (kg/a) Maalitaulut 20 01 01 300 Patruunoiden pakkaukset 15 01 01 50 Hylsyt 17 04 07 300 metallin kierrätykseen Luodit ja haulit 17 04 03 keräysjärjestelmästä metallin kierrätykseen Puujäte 17 02 01 50 poltto paikalla Sekajäte 20 03 01 350 sekajätteen keräykseen 1 = valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) liite 4, jäteluettelo: yleisimmät jätteet sekä vaaralliset jätteet Ampumaradalla on erilliset astiat metallisille hylsyille ja sekajätteelle. Radalla on kaksi kompostikäymälää. 3. Päästöt ilmaan Toiminnasta ei aiheudu mainittavia päästöjä ilmaan. 4. Maaperään kohdistuva kuormitus Ampumaradan kokonaislaukausmäärä on arviolta 70 000 vuodessa. Suhteutettuna ammuttavien luotien painoihin ja niiden metallisisältöön vuosittain radan eri taustavalleihin arvioidaan ammuttavan noin 950-1050 kg lyijyä. Antimonin, kuparin ja arseenin kuormitus on selvästi lyijyä vähäisempää. Ammuksista peräisin oleva lyijy on metallisessa muodossa, eikä sellaisenaan kulkeudu maaperässä tai ole eliöille biosaatavassa muodossa. Luotien lyijy vapautuu vasta pitkän ajan kuluessa rapautumisen seurauksena. Hirvenjuoksuradan taustapenkassa olevat autonrenkaat toimivat taustavalleissa pehmentävänä aineena estäen harhaluotien kimmokkeita. Osittain renkaisiin uppoavat luodit estävät luotien suoran kosketukseen maaperään. Renkaisiin osuneet luodit ovat suojassa sadeveden vaikutukselta vähentäen rapautumisen vaikutuksia ja vähentäen metallien päätymistä maaperään. Hirvenjuoksuradan taulualueelle asennettu luotien kerääjä estää sadeveden pääsyn ammuttuihin luoteihin estäen vaikutukset alueen maaperään. Vuonna 2014 tehtyjen maaperätutkimusten perusteella ampumaradalla esiintyy toiminnalle tyypillisesti kohonneita metallipitoisuuksia pienoiskivääriradan taustavallissa ja hirvenjuoksuradan taulutelineiden / taustapenkan ympäristössä. Maaperätutkimusten mukaan riskiperusteista tarvetta kohteen maaperän kunnostukselle ei alueen nykyisellä käytöllä ole, niin kauan kuin ampumaratatoimintaa harjoitetaan. Maaperän kunnostuksen tarve tulee arvioida uudestaan, mikäli ampumaratatoiminta lopetetaan tai rata-alueella tehdään muutoksia, jotka edellyttävät maanrakennustöitä.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 19 (39) 39 5. Jätevedet Toiminnasta ei synny jätevesiä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristöasioiden hallinta Ampumaratojen ympäristölupaoppaan (SY 23/2012) mukaan ampumaradoilla voidaan BAT:n osalta huomioida erityisesti: a) jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen b) käytettävien aineiden vaarallisuus sekä mahdollisuudet käyttää entistä haitattomampia aineita c) toiminnassa käytettyjen aineiden ja siinä syntyvien jätteiden uudelleen käytön ja hyödyntämisen mahdollisuus d) muodostuvien päästöjen laatu, määrä ja vaikutus e) toimintaan liittyvien riskien ja onnettomuusvaarojen ennaltaehkäisy sekä onnettomuuksien seurausten ehkäiseminen f) parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöön ottamiseen liittyvä aika ja toiminnan suunnitellun aloittamisajankohdan merkitys sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt g) kaikki vaikutukset ympäristöön h) käytössä ja saatavilla olevat päästöjen hallintaa koskevat menetelmät i) tekniikan ja luonnontieteellisen tiedon kehitys. Ruotteen ampumaradan osalta hakija esittää seuraavia näkökohtia edellä mainittuihin kohtiin a-i: a ja c) Jätteiden määrään tai haitallisuuteen ei toiminnan luonteesta johtuen pystytä juurikaan vaikuttamaan. Jätteet lajitellaan syntypaikallaan ampumaradalla ja hyödyntämiskelpoiset jätteet (metalli, pahvi) toimitetaan kierrätykseen. Toiminnan voidaan tältä osin katsoa olevan BAT:n mukaista. b) Mahdollisuudet siirtyä käyttämään haitattomampia aineita ja materiaaleja ovat vähäisiä. Siirtyminen lyijyttömiin ammuksiin ei ole nykyisin mahdollista. Lyijylle ei ole tällä hetkellä vaihtoehtoa, jota voitaisiin vakavasti harkita tai jonka on osoitettu olevan ympäristön kannalta turvallisempi kuin lyijy. Lisäksi käytössä olevat aseet on suunniteltu ja kehitetty lyijyluoteja varten. d) Muodostuvat päästöt ja niiden vaikutukset on kuvattu. Melupäästöjen vaikutuksia ei ole tarpeen vähentää nykyisessä toimintaympäristössä. Vaikutuksia maaperään ja pintaveteen ehkäistään hirvenjuoksuradan taustavallin rengasrakenteilla ja uudella taulutelineiden luotien kerääjällä. e) Toimintaan liittyvät riskit ja onnettomuusvaarat liittyvät lähinnä ammuntaan liittyvään terveysvaaraan. Riskejä ja onnettomuustilanteita ehkäistään radan teknisillä suojarakenteilla, järjestyssäännöillä sekä kilpailutapahtumien huolellisilla järjestelyillä. Rengastaustavallit ja luotien kerääjät vähentävät ympäristövaikutuksia. f) Melupäästöjen hallitsemiseksi ei tarvita toimenpiteitä. Maaperään ja pintaveteen kohdistuvien päästöjen ehkäisyn ja rajoittamisen (hirvenjuoksuradan luotien kerääjät) kustannukset ovat kertaluontoisia. Toimenpiteiden vaikuttavuudet tulevat todennäköisesti olemaan hyviä. Toimenpiteiden tekninen toteutettavuus on myös hyvä.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 20 (39) 39 g) Ampumaratatoiminnan merkittävimmiksi ympäristövaikutuksiksi on tunnistettu melu sekä maaperä- ja pintavesivaikutukset. Nämä sekä myös muut toimintaan liittyvät ympäristövaikutukset on arvioitu. h) Hakemuksessa esitetyt menetelmät päästöjen hallitsemiseksi (luotien kerääjät, rengastaustavallit) ovat tehokkaat ja vähentävät päästöjä maaperään ja pintaveteen. Tekniikoiden ja luonnontieteellisen tiedon kehitystä seurataan ja radalle tehtävissä hankinnoissa kiinnitetään huomiota ympäristönäkökohtiin, kuten hirvenjuoksuradan luotien kerääjät Ampumaradalla ei ole ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. Toiminnan ympäristövaikutukset ja niitä koskevat selvitykset Ampumamelua on mitattu vuonna 2015 lähimmän asuinrakennuksen pihaalueelta (Ramboll Finland Oy, 18.2.2015). Pienoiskiväärilaukausten mitattujen enimmäisäänitasojen (L IAmax) keskiarvot olivat mittauspisteessä 50-53 db. Pienoispistoolilla ammuttaessa mitattujen enimmäistasojen (L IAmax) keskiarvot olivat mittauspisteessä 61-67 db. Mittausjaksojen keskiäänitasot (L AFeq) olivat 32-43 db. Mittaustulosten epävarmuudeksi on arvioitu +/- 3 db ja kokonaisepävarmuudeksi +/- 6 db. Melua koskevan lisäselvityksen (Ramboll Finland Oy, 14.12.2015) mukaan ympäröivillä loma-asuinkiinteistöillä ampumamelun tasot ovat vähintään 6 db alhaisempia kuin lähimmällä pysyvällä asuinkiinteistöllä. Rata-alueen takana ampumasuunnassa oleva mäki ja länsipuoleinen mäki toimivat luonnollisina meluvalleina osaan häiriintyvien kohteiden suuntiin. Mäet yhdessä korkean puuston kanssa vaimentavat tehokkaasti melua. Lähimmät asuinrakennukset jäävät puuston ja osittain mäkien katvealueeseen. Pienoispistoolilaukaukset voidaan ampua tarvittaessa ampumakatoksen yhteydessä olevasta valvontakopista. Radalla ei harjoiteta toimintaa sunnuntaisin eikä juhlapyhinä, jolla vähennetään kohteen toiminnan meluvaikutuksia läheisen kirkon toiminalle. Ampumarata-alueen maaperä on tutkittu vuonna 2014 (Ramboll Finland Oy, 11.2.2015). Tulosten mukaan pienoiskivääriradan taustapenkassa on kohonneina pitoisuuksina lyijyä (pitoisuus yli vaarallisen jätteen raja-arvon) sekä antimonia ja arseenia (pitoisuus yli alemman ohjearvon). Korkeimmat pitoisuudet on mitattu luotien iskemäalueella. Yli ylemmän ohjearvon ylittäviä lyijypitoisuuksia sisältävän maa-aineksen määräksi arvioidaan pienoiskivääriradan taustapenkassa noin 50 m 3 ktr. Hirvenjuoksuradalla lievästi kohonneita (pitoisuus yli alemman ohjearvon) lyijypitoisuuksia on mitattu taulutelineen alapuolisessa maaperässä. Yli alemman ohjearvon ylittäviä lyijypitoisuuksia sisältävän maa-aineksen määräksi arvioidaan hirvenjuoksuradalla noin 10 m 3 ktr. Arvion mukaa toiminnasta maaperään joutuvat haitta-aineet, lähinnä lyijy, antimoni ja kupari, leviävät hyvin hitaasti maaperään ja pohjaveteen. Haittaaineille altistuminen arvioidaan mahdolliseksi vain, jos rata-alueella tehdään kaivutöitä. Pienoiskivääriradalla metallikuormitus kohdistuu lähinnä taustavalliin ja hirvenjuoksuradalla taulutelineiden ympäristöön ja taustavalliin. Tehdyn riskinarvion perusteella ampumaradan maaperän kunnostukseen ei
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 21 (39) 39 ole nykyisellään tarvetta, niin kauan kuin ampumaratatoimintaa harjoitetaan. Kunnostustarve tulee arvioida uudestaan, jos ampumatoiminta lopetetaan tai rata-alueella tehdään maanrakennustöitä. Pintavesivaikutukset kohdistuvat molemmilta radoilta rata-alueen poikki laskevaan puroon, joka johtaa vetensä noin 800 metrin etäisyydelle radan kakkoispuolelle sijoittuvaan nimettömään lampeen. Vuoden 2014 tutkimusten mukaan puron veden lyijypitoisuus oli rata-alueen luoteis- ja kaakkoisreunan näytteenottopisteissä alle määritysrajan (<10 μg/l) (liite D). Pintaveden lyijyn ympäristölaatunormi (VNa 868/2010) on 7,2 μg/l. Tutkimuksen perusteella lyijypitoisuus on korkeintaan samantasoinen kuin ympäristölaatunormi huomioiden analyysin mittausepävarmuudet. Vaikutukset pintaveden laatuun ovat siten vähäisiä. Toiminnan ja sen ympäristövaikutusten tarkkailu Käyttötarkkailuna seurataan ampumaradan laukausmääriä. Radan vastuuhenkilö sekä käyttäjät seuraavat sallittujen ammunta-aikojen noudattamista. Radan rakenteiden kuntoa seurataan silmämääräisesti. Taustavallin kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Päästötarkkailuna suoritetaan laukausmäärien seurantaa. Hakijan mukaan radalla ei ole tarvetta melutasojen tarkkailuun. Vuosiraporttiin kootaan seuraavat tiedot: vuosittaiset laukausmäärät radoittain käytetyt asetyypit ja ammukset radoittain kilpailupäivämäärät jätteiden määrät ja toimituspaikat. Lupahakemuksen käsittely Muistutukset ja lausunnot Hakemuksesta on kuulutettu Kuopion kaupungin ilmoitustaululla 1.2. 1.3.2016. Lisäksi hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kirjallisesti ympäröivien alueiden haltijoille 28.1.2016 päivätyllä kirjeellä sekä Kuopion Kaupunkilehdessä 30.1.2016. Hakemuksesta on pyydetty Kuopion kaupungin terveydensuojeluviranomaisen lausunto 1.2.2016. Ampumaradalle on tehty tarkastus viimeksi 6.8.2012. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Kuopion kaupungin ympäristöterveydenhuolto toteaa 23.2.2016 päivätyssä lausunnossaan kannanottona hakemuksen johdosta seuraavaa: Lupahakemusasiakirjoissa on mukana ampumaradan vaikutusten arviointi taulukko. Taulukossa ei kuitenkaan ole arvioitu vaikutuksia fyysiseen elinympäristöön ja viihtyvyyteen eikä maaperään, vesistöön ja luonnon monimuotoisuuteen. Taulukossa on vain viitattu, että ympäristövaikutukset on tarkasteltu lupahakemuksessa.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 22 (39) 39 Ampumaradalla saa käyttää ampuma-aseina ainoastaan.22-kaliiperisia pienoiskiväärejä ja pistooleja. Ammuntaa saa harjoittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo 8.00-20.00, lauantaisin klo 9.00-18.00. Sunnuntaisin ja juhlapyhinä ammuntaa ei saa sallia. Ammunnan aiheuttama melu ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakioilla määritettyä arvoa 65 db(laimax) asumiseen käytettävällä alueella ja 6o db(laimax) loma-asutukseen käytettävällä alueella. (Valtioneuvoston päätös ampumaratojen aiheuttaman melutason ohjearvot 53/1997). Pienoispistooliammunta tulee suorittaa ampukatoksesta, jossa on sellainen melusuojaus, että edellä mainitut ohjearvot eivät ylity. Ampumakatoksen melua vähentävä vaikutus on todennettava lähimmän asuinrakennuksen pihapiirissä tehtävällä melumittauksella. Ampuratojen taustavalleista maalitaulujen takaa haitta-aineiden leviämistä tulee vähentää poistamalla luodit säännöllisesti esim. viiden vuoden välein. Maaperä on puhdistettava ampumaradan toiminnan loputtua. Ampumaradan läpivirtaavasta purosta on ampuradan alapuolelta tutkittava pintaveden lyijy-, kupari-, sinkki- ja antimonipitoisuus vähintään viiden vuoden välein. Ratojen toiminnasta ja käytöstä sekä muodostuvista jätteistä tulee pitää kirjaa. Kirjanpidosta tulee ilmetä mm. ratojen päivittäinen käyttö ja ammuttujen laukausten määrä. Lupahakemuksen mukana olevien asiakirjojen mukaan ampumaradalla ei ole ampuratojen turvallisuuteen liittyvää poliisiviranomaisen myöntämää lupaa. Ampumaradan tulee hakea ampumaratalain (763/2015) mukainen lupa poliisiviranomaiselta ennen toiminnan jatkamista. Hakija on 20.4.2016 toimittanut vastineen lausunnon johdosta. Vastineessa hakija toteaa seuraavaa: Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta toteaa vastineena Kuopion kaupungin ympäristöterveydenhuollon lausuntoon, että sen lausunnossaan esille ottamat asiat tulevat pääosin olemaan ympäristö- ja rakennuslautakunnan lupapäätöksen ympäristön tilan seurantaan liittyvinä lupaehtoina, jotka on täytettävä ampumaratatoiminnan jatkamiseksi, mikä tyydyttää hyvinvoinnin edistämisen lautakuntaa. Lisäksi hyvinvoinnin edistämisen lautakunta toteaa että, ampumaratojen käyttöaikojen tulisi ympäristöluvassa olla siten määritelty, että ne mahdollistavat toiminnan jatkumisen myös radalla järjestettävien kilpailutapahtumien osalta. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan ratkaisu Ampumaratatoiminta myöntää Kuopion kaupungille ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristöluvan Ruotteen ampumaradalle. Sen lisäksi, mitä lupahakemuksessa on esitetty, toiminnassa tulee noudattaa seuraavia lupamääräyksiä: 1. Ammunta radalla on sallittu ma-pe klo 08.00-20.00 ja la klo 09.00-18.00. Sunnuntaisin ja juhlapyhinä ammunta on kielletty. Kolmessa kilpailussa vuodessa em. toiminta-ajoista saa poiketa niin, että ammunta on sallittu ma-su klo 08.00-20.00. Kyseisistä kilpailutapahtumista tulee ilmoittaa etukäteen Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille ja radan vaikutusalueen kiinteistöille. (YsL 7 ja 52 ) Perustelu: Määräyksessä on vahvistettu radan toiminta-ajat. Toiminta-aikaa on rajoitettu lauantaiaamuisin ja -iltaisin, jolloin on yleisesti tarvetta hiljaisempaan ympäris-
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 23 (39) 39 töön. Toisaalta kilpailutapahtumille on vahvistettu erilliset väljemmät toiminta-ajat, jotta radalla voidaan järjestää kansallisen tason kilpailuja. Tiedottaminen on tarpeen, jotta lähinaapurusto voi etukäteen varautua poikkeaviin toiminta-aikoihin. Tiedottaminen valvontaviranomaiselle on tarpeen valvonnan kannalta. 2. Ampumaradalla on oltava käyttäjille selvästi näkyvillä radan sallitut käyttöajat ja yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. (YsL 20 ja 52 ) Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, että radan käyttäjät ovat tietoisia sallituista ampuma-ajoista ja radan vastuuhenkilöstä. 3. Toiminnanharjoittajan tulee seurata aktiivisesti ampumatoiminnan parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja parhaiden käyttökelpoisten käytäntöjen kehitystä. Toiminnassa tulee mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää ja soveltaa tällaisia tekniikoita ja käytäntöjä. Toiminta on suunniteltava niin, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän ja että syntyvät jätteet uudelleen käytetään, kierrätetään tai hyödynnetään mahdollisimman suurelta osin. (YsL 8, 20, 53, JL 8 ja 13 ) Perustelu: Ympäristönsuojelulaki ja jätelaki edellyttävät, että toiminnassa sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Toiminnassa tulee lisäksi pyrkiä mahdollisimman hyvään energia- ja materiaalitehokkuuteen. Jätelaki puolestaan edellyttää, että ehkäistään jätteiden syntyä ja jätteet uudelleen käytetään, kierrätetään ja hyödynnetään tehokkaasti aineena tai energiana. Maaperän suojaus 4. Pienoiskivääriradan taustavallista luotien iskemäkohdista maa-aineksesta tulee seuloa luotiromu pois vuonna 2018 ja sen jälkeen 5 vuoden välein. Seulottu puhdas luotiromu tulee toimittaa metallinkierrätykseen. Maa-aines voidaan palauttaa takaisin taustavallin rakenteisiin. Kuopion kaupungin alueellisten ympäristönsuojelupalveluiden hyväksynnällä taustavallin kunnostukseen voidaan soveltaa myös muuta menetelmää, jos siitä esitetään erillinen suunnitelma hyväksyttäväksi. Toiminnanharjoittajan tulee esittää 31.12.2017 mennessä Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille selvitys mahdollisuudesta ja varustaa pienoiskiväärirata luotiloukuilla ja muilla teknisillä ratkaisuilla, kuten taustavallin kattamisella, joilla vähennetään luodeista peräisin olevien metallien joutumista maaperään ja taustavalliin ja niiden liukenemista ympäristöön. Selvitykseen tulee sisältyä myös esitys aikataulusta toimenpiteille. (YsL 7, 8, 16, 20, 52, 54 ja 66 ) Perustelu: Tehtyjen maaperätutkimusten perusteella ampumaradan taustavallissa on etenkin luotien iskemäkohdissa korkeita lyijypitoisuuksia. Pitoisuudet ylittävät paikoin maaperän pilaantuneisuuden arviontiin käytetyt ohjearvot. Ympäristön metallikuormituksen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi taustavallin kunnostus on tarpeen säännöllisesti. Taustavallin kunnostuksessa voidaan käyttää iskemäkohtien maaaineksen seulontaa tai muuta valvontaviranomaisen hyväksymään menetelmää. Pienoiskivääriradalla ympäristön metallikuormitusta on tarpeen vähentää. Ratkaisuna voi olla mm. luotiloukut, taustavallin kattaminen tai myös esim. bentoniitin tai
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 24 (39) 39 apatiittipitoisen rikastushiekan käyttö taustavallissa, jolla ensisijaisesti pyritään estämään metallien liukenemista taustavallista. 5. Hirvenjuoksuradan taustavallin luotien seulonta tulee tehdä kertaalleen vuonna 2018. Hirvenjuoksuradalla luotiloukut tulee tyhjentää vuosittain ja maahan asennetulta suodatinkankaalle kertynyt luotiromu ja pöly tulee poistaa vuosittain ampumakauden päättyessä. (YsL 7, 8, 16, 52 ja 66 ) Perustelu: Tehtyjen maaperätutkimusten perusteella myös hirvenjuoksuradan taustavallissa on etenkin luotien iskemäkohdissa korkeita lyijypitoisuuksia. Pitoisuudet ylittävät paikoin maaperän pilaantuneisuuden arviontiin käytetyt ohjearvot. Ympäristön metallikuormituksen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi taustavallin kertaluonteinen kunnostus on tarpeen. Koska radalle on asennettu luotiloukut vuonna 2015, poistuu merkittävin metallikuormitus kertaluonteisen kunnostuksen myötä. 6. Toiminnanharjoittajan tulee esittää 31.12.2017 mennessä Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille selvitys mahdollisuudesta varustaa ampumahiihdon harjoituspaikka teknisellä ratkaisuilla, kuten taustavallin kattamisella, jolla vähennetään luodeista peräisin olevien metallien joutumista maaperään ja taustavalliin. Selvitykseen tulee sisältyä myös esitys aikataulusta toimenpiteille. (YsL 7, 8, 16, 20, 52, 66 ja 54 ) Perustelu: Ampumahiihdon harjoittelupaikalla ei voida käyttää samanlaisia ratkaisuja kuin pienoiskivääriradalla maaperän metallikuormituksen rajoittamiseksi. Metallikuormituksen rajoittaminen on kuitenkin tarpeen. Selvityksen yhteydessä toiminnanharjoittaja voi valita sopivimmat ratkaisut kuormituksen rajoittamiseksi. Melu 7. Ammunnan aiheuttama melu ei saa ylittää A-painotettuna enimmäisäänitasona impulssiaikavakiolla määritettyä tasoa (L AImax) 65 db ympäristön asumiseen käytettävillä alueilla eikä 60 db loma-asumiseen käytettävillä alueilla. Valvontamittauksissa L AImax-tasoa koskevaan raja-arvoon verrataan mittausjaksolta rekisteröityjen L AImax-tasojen keskiarvoa. Ammunnan aiheuttama melu ei saa ylittää A-painotettuna päiväajan keskiäänitasona määritettyä tasoa (L Aeq) 55 db ympäristön asumiseen käytettävillä alueilla eikä 45 db loma-asumiseen käytettävillä alueilla. (YsL 7 ja 52 ) Perustelu: Melua koskevilla enimmäistason ja keskiäänitason raja-arvoilla rajoitetaan ampumamelua niin, että sitä ei aiheudu haittaa lähialueen asuin- ja lomaasuinkiinteistöillä. 8. Pienoispistoolilla ammunta on tehtävä aina ampumakatoksista. (YsL 7 ja 52 ) Perustelu: Lupahakemukseen liittyvän meluselvityksen mukaan korkeimmat enimmäismelutasot ovat aiheutuneet pienoispistoolilla ammunnasta, joka on tapahtunut ampumakatosten ulkopuolelta. Ampumalla pienoispistooleilla vain ampumakatoksesta, rajoitetaan ympäristöön leviävän melun määrää.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 25 (39) 39 9. Kivääri- ja pistooliammunnassa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä äänenvaimenninta melutasojen alentamiseksi. (YsL 7,8 ja 52 ) Perustelu: Äänenvaimentimilla estetään ampumamelun syntyä. Määräystä ei ole annettu ehdottomana, koska äänenvaimentimien käyttö ei ole mahdollista kaikissa tapauksissa. 10. Radalla saa ampua vain 22-kaliiberisilla pienoiskivääreillä ja pistooleilla. (YsL 7 ja 52 ) Perustelu: Ampumaradan meluselvitys on hakemus perustuu siihen, että radalla ammutaan 22-kaliiberisilla aseilla. Järeämmillä aseilla ammuttaessa melutasot todennäköisesti ylittävät meluselvityksessä esitetyt ja arvioidut melutasot ympäristössä. Jätehuolto 11. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu ympäristön roskaantumista. Toiminnassa syntyvät jätteet on toimitettava käsiteltäviksi kunkin jätelajin hyväksyttyihin vastaanottopaikkoihin. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten luotijäte, hylsyt, paperi, pahvi ja patruunoiden pakkausjäte, on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Ampumaradalla on oltava riittävä määrä sopivia keräysastioita toiminnasta syntyviä jätteitä varten. Paikalla saa polttaa vain puhdasta puuta. (YSL 7, 52 ja 58 ja JL 8 ) Päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailu Perustelu: Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä ja jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. 12. Taustavallien ja maalialueiden maaperän haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia vuonna 2017 ja sen jälkeen 5 vuoden välein ennen mahdollista iskemäalueiden seulontaa tai muuta maa-aineksen kunnostusta. (YsL 16, 62, 66 ja 135 ) Perustelu: Maaperätutkimukset ovat tarpeen metallikuormituksen ja maaperän kunnostustarpeen arvioimiseksi. 13. Ampumarata-alueen halki kulkevasta purosta tulee analysoida vuonna 2022 ja sen jälkeen vuosittain 5 vuoden välein lyijy-, kupari- sinkki-, antimoni- ja nikkelipitoisuus. (YsL 62 ) Perustelu: Tarkkailu on tarpeen toiminnan metallikuormituksen seuraamiseksi. 14. Toiminnan aiheuttamat ampumamelun tasot lähiympäristössä tulee selvittää mittauksin vuonna 2022 ja sen jälkeen 5 vuoden välein. Mittaus voidaan tehdä osana Kuopion yhteismeluseurantaa. (YsL 62 ) Perustelu: Mittaus on tarpeen melutasoa koskevien raja-arvojen valvomiseksi.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 26 (39) 39 15. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava valvontaviranomaiselle raportti edellisen vuoden toiminnasta. Raportista on käytävä ilmi seuraavat seikat: - niiden päivien lukumäärä, jolloin vuoden aikana on ollut ampumistoimintaa - vuoden aikana järjestettyjen kilpailujen ajankohdat ja osallistujamäärät - eri radoilla vuoden aikana ammuttujen laukausten määrä - tiedot jätteistä ja niiden toimituspaikoista - toteutetut ympäristönsuojelutoimet. (YsL 62 ja JL 118-120 ) Perustelu: Lupamääräys on tarpeen valvonnan kannalta. Tietojen avulla valvontaviranomainen voi osaltaan vakuuttua, että toimintaa on luvan ja lupahakemuksen mukaisesti Toiminnan muuttuminen Toiminnan lopettaminen 16. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan muutoksista ja toimintaa koskevista tapahtumista, joilla voi olla vaikutusta ympäristön pilaantumiseen tai luvan noudattamiseen (YsL 170 ) Perustelu: Määräys on tarpeen valvonnan kannalta. 17. Toiminnanharjoittajan on toimitettava Kuopion kaupungin alueellisille ympäristönsuojelupalveluille vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista suunnitelma toimista, jotka tässä yhteydessä toteutetaan. Suunnitelmasta tulee ilmetä ainakin seuraavat asiat: tieto maaperän tilasta (mittaus- tai analyysitulokset haitta-aineiden pitoisuuksista alueella) suunnitelma maaperän kunnostuksesta suunnitelma rakenteiden ja rakennusten purkamisesta ja arvio purkamisesta muodostuvista jätteistä ja niiden toimituskohteista arvio ympäristövaikutusten jälkitarkkailutarpeesta. (YsL 94 ja 170 ) Perustelu: Määräyksellä varmistetaan, että toiminnan lopettamisen yhteydessä paikalla tehdään tarvittavat toimet, joilla poistetaan haitalliset ympäristövaikutukset. Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut lupapäätökselle Päätöksen määräysten ja hakemuksen tietojen mukaisesti toimittaessa toiminnasta ei aiheudu