Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset



Samankaltaiset tiedostot
PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Superior Caraway Chain ylivoimainen kuminaketju HYVÄ STARTTI KUMINALLE. Viljelijäseminaari: Ilmajoki ja

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Kymmenen askelta huippusatoon

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kuminan perustaminen suojakasviin

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

Kylvö suoraan vai suojaan?

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE

Kaakkois-Suomen maatalouden kannattavuusnäkymät

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

Rikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Välkky-projektin päätösseminaari Avauspuheenvuoro ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016

Kokemuksia kesän 2011 kuminatilakierroksilta

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Kasvintuhoojat kuminakierrostiloilla 2012

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Nuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Taulukko 1. Työttömät tekniikan alan yliopistokoulutetut. Kesäkuu 2015 Yhteensä Muutos 12 kk Suhteelliset osuudet

Liike-elämän palvelujen tilanne ja rahoitus. Toimialapäällikkö Timo Metsä-Tokila Varsinais-Suomen ELY-keskus

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa Toimitusjohtaja Kari Aakula

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Neuvontatoimenpiteen,arvioin.!

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman Työnro Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO sertifioitu

Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Eväitä paremman sadon tuottamiseen

Suosituimmat kohdemaat

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

HYDRO-POHJANMAA

ELY-keskusten, TE-toimistojen ja KEHA-keskuksen verkkolaskuosoitteet

Eduskuntavaaliehdokkaat ja valitut kansanedustajat kunnanvaltuutettuina 2015 Kuntaliiton tiedote Tiedotteen liiteosio

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Kuminan viljely. Seminaari: Gluteenittomia vaihtoehtoja. Huittinen Hämeenkyrö

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 ( )

Nainen. Yhteensä. Lkm % Lkm % HTV:t HTV:t. Nainen. Yhteensä. Nainen

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Työnro Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista

Kumina tuotantokasvina. Marjo Keskitalo (toim.)

Tietoa akavalaisista Kainuussa

VÄESTÖKATSAUS elokuu 2016

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät

Varsinais-Suomen ruokaketju

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

ELY-keskusten, TE-toimistojen ja KEHA-keskuksen verkkolaskuosoitteet

Rahoitusvaihtoehtoja Lappeenranta

TilaArtturi hanke

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Transkriptio:

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki

Hankkeen suunnittelu alkoi 25000 20000 15000 10000 5000 Kokonaisala Korjuuala 0 Kuva 1. Kuminan pinta-alojen kehitys vuodesta 1996 lähtien (MMM TIKE 2014).

Hehtaaria 9000 8000 Tilanne hankkeen suunnitteluvaiheessa Kanada 7000 6000 5000 4000 3000 Liettua Tsekki Itävalta Kanada Tsekki Latvia Liettua 2000 1000 Alankomaat Slovakia 0 Kuva 2. Kuminan viljelyalat Euroopassa (pl. Suomi) ja Kanadassa (EUROSTAT 2012, Statistics Canada 2012).

-> Kuminalla viisi pääviljelyaluetta -> Kuminaa voidaan viljellä koko Suomessa % keskimääräisestä tuotantoalasta Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Uusimaa Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Häme Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lähde: MMM TIKE 2014

Sato kg/ha 800 -> Suuret vuosittaiset satovaihtelut tyypillisiä kuminalle myös muualla -> Virallinen kuminan keskisato hyvin matala 700 600 500 400 300 200 100 0 Virallinen keskisato hankkeen suunnitteluvaiheessa 100 01 2 02 3 03 4 04 5 05 6 06 7 07 8 08 9 10 09 11 10 12 11 13 12 Kanada Suomi Kuva 3. Suomen ja Kanadan keskisadot (kg/ha) vuosina 2000 2012 (MMM TIKE 2014; Statistics Canada 2012)

Sato kg/ha 2500 -> Kuminasta on mahdollista tuottaa hyviäkin satoja! 2000 1500 1000 500 Tsekki Latvia Liettua Alankomaat Slovakia 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuva 4. Vuosittaiset kuminan hehtaarisadot Euroopassa (EUROSTAT 2012).

Hankeen tavoitteita Satovaihtelua aiheuttavien tekijöiden selvittämien mm. kuminalohkokartoituksen avulla Tietoa ja menetelmiä vuosittaisten satovaihteluiden tasoittamiseksi Keinoja keskisadon nostoon, mm. Rikkakasvien torjuntamenetelmiä ja torjunnan merkitys Lajike-erot ja korjuuajat Kylvösiemenmäärän merkitys N P K ja hivenlannoituksen merkitys, karjanlannan käyttö Uusia perustamismenetelmiä kuten suorakylvö ja suojakasviin kylvö Kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen

Hanke pähkinäkuoressa 1 Hanketta veti aluksi Agropolis Oy ja vuodesta 2012 lähtien MTT, partnerina ProAgria Keskusten Liitto, Kesto 5/2010 3/2014 Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahasto ja rahoittajana Hämeen, Varsinais-Suomen, Uusimaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaa ELY-keskukset Myös MTT ja ProAgria Keskusten Liitto panostivat hanketta Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat: Timo Kukkonen Hämeen ELY-keskus Aarne Kurppa, MTT (pj -> 2012) Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto (pj 2012->) Anna Tall, SeAMK Kari Malmivaara Arctic Taste Oy Markku Lehmuskanta Arctic Taste Oy Jyrki Leppälä, TransFarm Oy Dan Kjällberg, Caraway Finland Oy Juha Hemminki, Nordic Caraway Oy Juha Pirkkamaa, Agropolis Oy (sihteeri -> 2012) Marjo Keskitalo, MTT (sihteeri 2012 ->)

Hanke pähkinäkuoressa 2 Yhteensä noin 25 kenttäkoetta Jokioisilla, Piikkiössä ja Ylistarossa Kuminalohkokartoituksen avulla selvitettiin kuminapeltojen tuhoeläin-, kasvitauti- ja rikkakasvitilannetta, kasvitiheyksiä ja viljelymenetelmiä Kilpailukykyä ja kannattavuutta selvitettiin mm tilaselvityksen avulla Hankkeen eri vaiheissa oli mukana noin 120 asiantuntijaa Seminaareja 4 x 2: Aloitusseminaari 2010 - Hyvä startti kuminalle Syysseminaari 2011 - Kuminan satovaihteluiden jäljillä Syyseminaari 2012 - Parempaa satoa kuminasta Päätösseminaari 2014 - Kuminasta kilpailukykyä Pellonpiennarpäiviä vuodesta 2009 lähtien yhteensä 5 x 2 (Jokioinen ja Ylistaro) Kilpailut suurimmasta kuminasadosta (2010, 2011, 2012 ja 2013) Kotisivut www.agronet.fi -> kumina

HANKKEEN PÄÄTULOKSISTA KERROTAAN: Kumina tuotantokasvina Ylivoimainen kuminaketju hankkeen Tutkimustuloksia viljelyvarmuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi MTT Raportti (136) sarjan julkaisu

Vuoden 2013 satokilpailu Kilpailuun tulee ilmoittaa tiedot kesäkuun loppuun (6/2014) mennessä (marjo.keskitalo@mtt.fi) Tarvittavat tiedot Kopio viljelyttäjän ilmoittamasta lajitellusta sadosta Kopio tukilomakkeen kumina-alasta

Vuoden 2013 satokilpailu Kilpailuun tulee ilmoittaa tiedot kesäkuun loppuun (6/2014) mennessä (marjo.keskitalo@mtt.fi) Tarvittavat tiedot Kopio viljelyttäjän ilmoittamasta lajitellusta sadosta Kopio tukilomakkeen kumina-alasta Meneekö tänä vuonna 2000 kg/ha poikki?

Sato kg/ha 2500 2250 2000 Vuosittaiset voittosadot (kg/ha): 1869 1699 1856 1750 1500 1250 Osallistuneiden keskisadot 1000 750 500 250 0 2010 2011 2012 0 1 2 3 4 Kuva 5. Ylivoimainen kuminaketju hankkeen satokilpailun tulokset 2010, 2011 ja 2012

ONNEA VOITTAJILLE! 2010: Antti ja Veli-Matti Tuppi, Laihia, 1869 kg/ha 2011: Lauri Anttila, Tyrnävä, 1699 kg/ha 2012: Jari Hietanen, Porvoo, 1856 kg/ha Piirros Jaana Nissi

Kiitokset Rahoittajat Seminaareihin ja pellonpiennarpäiviin osallistuneet Kuminalohkokartoitukseen osallistuneet Kannattavuusselvitykseen osallistuneet Satokilpailuun osallistuvat Ohjausryhmä Hankkeen asiantuntijat Ydintutkimusryhmä

Antoisaa seminaaripäivää! Kuminan koekylvö tammikuussa 2014 Kuva Riitta Ryhtä