PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO HÄMEEN ELY-KESKUS ASIKKALAN KUNTA HARTOLAN KUNTA HEINOLAN KAUPUNKI HOLLOLAN KUNTA HÄMEENKOSKEN KUNTA KÄRKÖLÄN KUNTA LAHTI AQUA OY LAHDEN KAUPUNKI NASTOLAN KUNTA ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN VESI OY PADASJOEN KUNTA SYSMÄN KUNTA PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA OSARAPORTTI IV LAUSUNNOT JA VASTINEET Työ: E24330 Turku, 1.12.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LAUSUNTOJEN PYYTÄMINEN... 2 3. TIIVISTELMÄT LAUSUNNOISTA JA VASTINEET... 3 3.1 ASIKKALAN KUNTA / TEKNINEN LAUTAKUNTA... 3 3.2 HARTOLAN KUNTA / KUNNAN HALLITUS... 4 3.3 HEINOLAN KAUPUNKI / TEKNINEN LAUTAKUNTA... 5 3.4 HOLLOLAN KUNTA / KUNNANHALLITUS... 5 3.5 HÄMEENKOSKEN KUNTA / KUNNANHALLITUS... 5 3.6 KÄRKÖLÄN KUNTA / TEKNINEN LAUTAKUNTA... 5 3.7 LAHDEN KAUPUNKI / KUNNALLISTEKNIIKAN YKSIKKÖ... 6 3.8 NASTOLAN KUNTA / TEKNINEN LAUTAKUNTA... 6 3.9 ORIMATTILAN VESI OY... 7 3.10 ORIMATTILAN KAUPUNKI / TEKNINEN LAUTAKUNTA... 7 3.11 ORIMATTILAN KAUPUNKI / YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA... 8 3.12 PADASJOEN KUNTA / KUNNANHALLITUS... 9 3.13 SYSMÄN KUNTA / KUNNANHALLITUS... 9 3.14 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖTERVEYSKESKUS... 10 3.15 IITIN KUNTA / TEKNINEN LAUTAKUNTA... 11 3.16 MYRSKYLÄN KUNTA / TEKNINEN LAUTAKUNTA... 11 3.17 MÄNTSÄLÄN VESI... 11 3.18 HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS... 12 3.19 KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS... 14 3.20 KESKI-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS... 14 LITTEET: Liite 12 Liite 13 Lausuntopyyntökirje Annetut lausunnot 1.12.2011 / ARY 1.12.2011 / ARY 1.12.2011 / JOT VALMIS 17.11.2011 / ARY 17.11.2011 / ARY 17.11.2011 / JOT LUONNOS 11.10.2011 / ARY 11.10.2011 / ARY 11.10.2011 / JOT LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO 1.12.2011 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNNAN VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA OSARAPORTTI IV LAUSUNNOT JA VASTINEET TYÖ E24330 1. JOHDANTO Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelmassa selvitetään Heinolan, Lahden ja Orimattilan kaupunkien sekä Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kuntien vesihuollon alueelliset ratkaisuvaihtoehdot niin, että vedenhankinta sekä jätevesien käsittely voidaan järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Suunnittelualueen kuntien lisäksi selvitetään vesihuollon yhtymäkohdat maakuntaa ympäröiviin kuntiin. Aiempi Päijät-Hämeen maakunnan vesihuoltosuunnitelma on vuodelta 2005. Suunnittelutyö on jaettu neljään osaraporttiin. Ensimmäinen osaraportti käsittää perusselvitykset, ennusteet, tavoitteet ja suunnitteluperusteet, toisessa osaraportissa vertaillaan suunnitteluvaihtoehtoja, kolmannessa osaraportissa esitetään yleissuunnitelma valitulle suunnitelmaratkaisulle ja neljännessä esitetään saadut lausunnot ja niistä laaditut vastineet. Osaraportissa IV esitellään suunnitelmasta annetut lausunnot ja laaditut vastineet. Suunnittelutyön ohjausta ja seurantaa varten on perustettu projektiryhmä ja ohjausryhmä. Projektiryhmän kokoonpano on seuraava: - Paavo Päätalo, Hämeen ELY-keskus, projektiryhmän puheenjohtaja - Timo Virola, Hämeen ELY-keskus - Erkki Rope, Päijät-Hämeen liitto, ohjausryhmän puheenjohtaja - Harri Hirvonen, Asikkalan kunta - Tapio Pesonen, Heinolan kaupunki - Juha-Pekka Ristola, Hollolan vesihuoltolaitos - Martti Lipponen, Lahti Aqua Oy - Markku Heikkonen, Lahti Aqua Oy - Reijo Hutri, Orimattilan Vesi Oy - Jami Junkkari, Orimattilan Vesi Oy - Harri Hoffren, Sysmän kunta
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 2/14 Ohjausryhmään kuuluvat projektiryhmän jäsenten lisäksi: - Antti Kailio, Hartolan kunta - Heikki Salonsaari, Hollolan kunta - Pertti Sallila, Kärkölän kunta - Jorma Vaskelainen, Lahden kaupunki - Risto Helander, Nastolan kunta, vesihuoltolaitos - Seppo Rantanen, Padasjoen kunta - Lasse Saarinen, Padasjoen kunta - Juha Sipilä, Hämeenkosken kunta Selvitys on osa Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojektia (PAKETTI projekti), joka on rahoitettu Euroopan Aluekehitysrahaston osarahoituksella (EAKR) kuntien vastatessa omarahoituksesta. Päijät-Hämeen liitto toimii projektin hallinnoijana. Suunnittelutyö on tehty AIRIX Ympäristö Oy:n Turun ja Tampereen toimistoilla. Osaraportti IV:n laadintaan ovat osallistuneet projektivastaavana DI/SNIL Reijo Haronen, pääsuunnittelijana DI Antti Ryynänen sekä suunnittelijana Ins.AMK Jonna Tuomiranta. 2. LAUSUNTOJEN PYYTÄMINEN Päijät-Hämeen liitto pyysi lausunnot maakunnan vesihuollon yleissuunnitelmaluonnoksesta. Lausuntopyyntö lähetettiin 22.6.2011 ja lausunnot pyydettiin 23.9.2011 mennessä. Lausuntopyyntökirje on liitteenä (Liite 12). Lausuntoa pyydettiin seuraavilta tahoilta: Suunnittelualueen kunnat (ja vesihuoltolaitokset): - Lahden kaupunki - Orimattilan kaupunki - Heinolan kaupunki - Asikkalan kunta - Hartolan kunta - Hollolan kunta - Hämeenkosken kunta - Kärkölän kunta - Nastolan kunta - Padasjoen kunta - Sysmän kunta - LahtiAqua Oy Naapurikunnat (ja vesihuoltolaitokset): - Joutsan kunta - Mäntsälän kunta - Iitin kunta - Myrskylän kunta - Hämeenlinnan Seudun Vesi ELY-keskukset: - Hämeen ELY-keskus - Kaakkois-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen ELY-keskus
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 3/14 - Uudenmaan ELY-keskus Vesiensuojeluyhdistykset: - Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys - Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys - Kymijoen vesi ja ympäristö ry Terveydensuojeluviranomaiset: - Peruspalvelukeskus Oiva - Lahden kaupunki / Tekninen ja ympäristötoimiala / Terveydensuojelu - Heinolan kaupunki, ympäristötoimi - Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä / Ympäristöterveyskeskus Lähes kaikki tahot, joilta lausunnot pyydettiin, antoivat lausunnot yleissuunnitelmasta. Lausuntoja eivät antaneet: - LahtiAqua Oy - Joutsan kunta - Hämeenlinnan Seudun Vesi - Uudenmaan ELY-keskus - Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys - Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys - Kymijoen vesi ja ympäristö ry - Peruspalvelukeskus Oiva - Heinolan kaupunki, ympäristötoimi - Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala, Terveydensuojelu 3. TIIVISTELMÄT LAUSUNNOISTA JA VASTINEET Seuraavassa on tiivistelmä saaduista lausunnoista ja työryhmän esitys vastineeksi. Saadut lausunnot on esitetty liitteenä (Liite 13). 3.1 ASIKKALAN KUNTA / TEKNINEN LAUTAKUNTA Asikkalan tekninen lautakunta esittää, että Päijät-Hämeen vesihuoltoa kehitetään osaraportin mukaan siten, että vesihuoltoyhteydeksi valitaan vaihtoehto 2C, jolla turvataan Kalkkisen alueen vesihuollon kehittäminen. Samalla lautakunta vaatii, että Hyrtiälänkankaan pohja- ja tekopohjavesialueen kehittäminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Esitetään myös, että ennen suunnitelman siirtolinjojen lopullista hyväksymistä on selvitettävä vaihtoehtojen kustannushyötysuhde haja-asutuksen kannalta. Korjauksena kartalle on, että Vesivehmaan viemäri on jo rakennettu ja Urajärven viemäri on suunnitteluasteella.
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 4/14 Vaihtoehdon 2C vesijohdon toteutus on riippuvainen Sysmän, Hartolan ja Heinolan päätöksistä jätevedenkäsittelyn ratkaisuksi. Kirjataan Hyrtiälänkankaan alueen maanomistajien huomioiminen suunnitelmaan. Pohjavedenoton vaikutukset ja rajoitukset sekä maanomistajat huomioidaan pohjavedenottoluvissa ja pohjavesiselvityksissä. Osaraportissa 2 on esitetty haja-asutuksen liitettävissä olevat kiinteistöt Sysmä- Heinola siirtoviemärin vaihtoehtoisiin linjauksiin: VE2A: 200 kiinteistöä, VE2B: 250, VE2C: 180. Siten VE2B palvelisi parhaiten haja-asutuksen viemäröintiä. Korjataan Vesivehmaan ja Urajärven viemäreiden tilanne. 3.2 HARTOLAN KUNTA / KUNNAN HALLITUS Yleisellä tasolla Hartolalla ei ole huomautettavaa suunnitelmaluonnoksesta ja sen esittämistä useista ratkaisuehdotuksista. Vedenhankinnassa ratkaisut Hartolan osalta ovat hyviä, sillä Hartola-Sysmä vesihuoltolinja tai Pohjois-Hartolan vedenottamo ovat kumpikin hyviä ratkaisuja ja molemmissa on mahdollisuus kuntien väliseen yhteistyöhön. Jätevedenpuhdistuksen osalta Hartolan kunnalle jää taloudellisesti ainoaksi mahdollisuudeksi saneerata oma puhdistamo 500 000 :lla vuoden 2015 jälkeen, jos Sysmän yhteistyö ei toteudu. Sysmän yhteistyön kustannukset 2 973 000 ja 4 120 990 olisivat vielä siedettävät, varsinkin jos samalla Hartola saisi varavesiyhteyden. Jätevesien johtaminen Heinolaan ja siitä tulevat 6 M :n kustannukset hirvittävät ja vaikutus jätevesitaksaan on selvittämättä. Tilannetta voi arvioida uudelleen, jos hankkeet saavat huomattavaa valtion vesihuoltoavustusta. Tulee tutkia mahdollisuus puhdistaa Sysmän jätevedet Hartolan jätevedenpuhdistamolla siten, että Hartolan jätevedenpuhdistamoa laajennetaan 1,0-1,5 miljoonan euron kustannuksilla. Suunnitelmassa on virhe Pohjois-Hartola Hartolan keskustaajama yhdysvesijohdon osalta. Tippavaaraan asti on rakennettu vesijohto Ø 160 mm ja siitä eteenpäin Joutsaan Ø 90 mm, joten Hartola tarvitsee vain uuden vedenottamon. Yleissuunnitelmassa ei ole tutkittu vaihtoehtoa, jossa Hartolan ja Sysmän jätevedet käsiteltäisiin Hartolassa. Vesiensuojelullisista syöstä Sysmän jätevesiä ei ole järkevää johtaa ylävirtaa kohden. Suunnitelmaan lisätään kuitenkin kustannustarkastelu Hartolan jätevedenpuhdistamon laajentamisesta Hartolan ja Sysmän jätevesiä varten. Lisäksi korjataan suunnitelmaan, että yhdysvesijohto Pohjois-Hartolaan on jo rakennettu.
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 5/14 3.3 HEINOLAN KAUPUNKI / TEKNINEN LAUTAKUNTA Heinolan teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelmaan. 3.4 HOLLOLAN KUNTA / KUNNANHALLITUS Hollolan tekninen lautakunta sekä kunnanhallitus toteavat, että vesihuollon yleissuunnitelma on Hollolan kunnan tavoitteiden mukainen ja vastaa maakunnan vesihuollon kehittämistarpeisiin. Tekninen lautakunta ja kunnanhallitus hyväksyvät osaraportin III. 3.5 HÄMEENKOSKEN KUNTA / KUNNANHALLITUS Hämeenkosken kunta toteaa lausunnossaan, ettei raportti kosketa Hämeenkosken kuntaa, vaan keskittyy pääosin Lahden kaupunkiseudulle. Kunnalla ei ole huomautettavaa raportin suhteen. 3.6 KÄRKÖLÄN KUNTA / TEKNINEN LAUTAKUNTA Kärkölän tekninen lautakunta toteaa, että suunnitelmaluonnoksessa on hyvin huomioitu Kärkölän vesihuollon turvaaminen yhdysvesijohdolla. Kuitenkin kustannusjaossa tulee enemmän painottaa LahtiAquan osuutta, koska vettä tullaan johtamaan Kärkölään Lahdesta ja veden myyjän tulee osallistua rakentamiseen. Sama periaate Herrala-Luhtikylä -vesijohdossa. Jätevedenkäsittelyn vaihtoehtona tulee vielä tarkemmin tutkia Järvelän puhdistamon saneeraus ja siirtoviemärin lyhyempi reitti. Edullisin siirtoviemärivaihtoehto tulee kyseeseen etenkin jos avustusta rakentamiselle ei saada. Lisäksi katsotaan, että keskipitkällä tähtäimellä Lahden alueen vesihuolto tulee järjestää keskitetysti yhtenäisin taksoin ja maksuin. Veden myymisestä Kärkölään ei ole tehty sopimuksia LahtiAquan kanssa. Vesijohdon on tarkoitus olla varmuusvesijohto, koska Kärkölän pohjavesivarat ovat hyvät. Lahden osuutta vesihuoltolinjan rakentamisessa ei siten tule lisätä. Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon pidempi reitti Luhtikylän kautta tulee palvelemaan myös Orimattilan Hennan aluetta ja Orimattila tulee osallistumaan hankkeen toteutukseen.
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 6/14 3.7 LAHDEN KAUPUNKI / KUNNALLISTEKNIIKAN YKSIKKÖ Lahden kaupungin kunnallistekniikan yksiköllä ei ole huomautettavaa suunnitelmaluonnokseen. 3.8 NASTOLAN KUNTA / TEKNINEN LAUTAKUNTA Nastolan tekninen lautakunta toteaa suunnitelman olevan pääosin linjassa kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman kanssa. Kaikki suunnitelman vesihuoltolinjat eivät ole esitettyinä kunnan kehittämissuunnitelmassa, sillä ne eivät palvele Nastolan vesihuoltoa vaan varmistavat naapurikuntien vedenhankintaa eikä Nastolalla ole roolia niiden rakentamisessa tai ylläpidossa. Hyrtiälänkangas-Lahti tai Vierumäki-Lahti vesijohdot eivät ole Nastolan vedenjakelun kannalta oleellisia eivätkä kuulu Nastolan vesihuoltolaitoksen vastuulle. Suunnitelmassa on sanottu Nastolan jätevedenpuhdistamon orgaanisen aineen kuormituksen ylittävän mitoituksen. Puhdistamon orgaanisen aineen mitoitus on noussut saneerauksen yhteydessä ja tulokuorma ei sitä ole ylittänyt eikä oleteta ylittävän jatkossakaan. Myös muut mitoitusarvot tulee päivittää. Päivitetyn AVL:n johdosta suunnitelmassa laskettujen puhdistamon saneeraus- ja käyttökustannukset eivät päde. Maankäytön osalta todetaan, että Nastolan yleiskaavoituksessa ei ole huomioitu suunnitelmassa esitettyjä uusia vesihuoltolinjoja. Osayleiskaavassa on huomioitu Heinlammi-Pyhäntaka-Vierumäki-Urajärvi vesihuollon yleissuunnitelman mukaiset vesihuoltolinjat. Päijät-Hämeen yleissuunnitelmassa esitetyt linjaukset ovat yhtenevät muiden suunnitelmien kanssa. Lahti-Hyrtiälänkangas vesijohdon linjauksen suunnittelussa tulee huomioida alueen maankäyttö ja ominaispiirteet. Maankäytön suunnittelun kannalta tarpeettomien aluevarausten tekemistä tulee välttää. Jatkossa tulisi tarkastella tarpeellisuutta esittää suunnitelmassa kaikki suunnitteluvaihtoehdot. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, että verkostojen rakentamisesta ei koidu maanomistajille kohtuutonta haittaa. Jätevedenkäsittelyn osalta tekninen lautakunta pitää periaatelinjauksena tärkeämpänä investoida puhdistustekniikkaan kuin siirtoviemäröintiin. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy merkittäviä vesijohtolinjauksia Nastolan alueella, joilla ei kuitenkaan ole erityistä merkitystä Nastolan osayleiskaavoihin perustuvalle maankäytölle tai vesihuoltolaitoksen toiminnalle. Tämä pitää huomioida jatkossa kyseisten suunnitelmien toteutuessa määräytyvissä maksuosuuksissa. Suunnitelmassa ollutta esitystapavirhettä korjataan niin, että Vierumäki-Lahti - yhdysvesijohto Ø 200 mm poistetaan suunnitelluista johdoista. Vesijohdon toteutuksesta on jo tehty päätös ja rakentaminen aloitetaan vuonna 2012. Suunnitelmassa esitetty Hyrtiälänkangas-Lahti -yhdysvesijohto Ø 500 mm taas tullaan toteuttamaan, jos Hyrtiälänkankaalta saatava vesimäärä on riittävä. Vesijohdot eivät
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 7/14 siis ole ristiriidassa Nastolan kaavoituksen aluevarausten kanssa. Rakennettavat yhdysvesijohdot tulevat palvelemaan myös Nastolan haja-asutusta. Lisäksi tarkistetaan Nastolan puhdistamon kuormitus sekä saneeraus- ja käyttökustannukset. 3.9 ORIMATTILAN VESI OY Orimattilan Vesi toteaa lausunnossaan, että oleellista myös kuntakohtaisten vesihuollon runkolinjojen näkyminen kartoilla. Suunniteltu Hennan eteläinen vesijohtoja paineviemärihaara puuttuvat kartoilta ja rakenteilla oleva Virenojan ja Heinämaan välinen vesijohto ja viemäri puuttuvat kartoilta. Kuivannon ja Koskusten rakennettu vesijohto ja viemäri on esitetty suunnitelluksi. Pakaan kylään ja Viiskivenharjun ja Uudenkartanon vedenottamon välille suunnitellun vesijohdon rinnalle suunniteltu viemäri puuttuu kartalta. Viiskivenharjun vedenottamon kartalla esitetty toteutusvuosi 2020-2021 poikkeaa raportissa esitetystä vuodesta 2014-2015, mikä on todennäköisempi ajankohta. Hennan ja Hollolan välisen vesihuoltolinjan toteutus on merkitty vedenhankinnan kartalle vuosille 2020-2021 ja jätevedenkäsittelyn kartalla 2015-2016. Raportissa esitetty vuosi on 2019-2021. Todennäköisin ajankohta on vuoden 2020-2021 aikoihin. Viiskivenharjun vedenottokapasiteetiksi on esitetty 1 700 m 3 /d, mutta todellinen määrä on 1 500 m 3 /d. Liitteessä 11 on esitetty Henna-Herrala linjan pituudeksi 9,4 km ja raportissa 20,9 km. Lisäksi Luhtikylä-Herrala osuuden rakennuskustannusten jako tulee korjata rakenteilla olevan Herrala-Salpakangas osuuden jakoa vastaavaksi (Orimattilalla ja Kärkölällä yhtä suuri osuus rakentamisessa, käyttökustannukset virtaamien suhteessa). Korjataan lausunnossa esitetyt vesihuoltolinjat kartoille. Korjataan myös hankkeiden toteutusvuodet ja Viiskivenharjun vedenottokapasiteetti. Tarkistetaan Henna- Herrala -linjan pituus. Luhtikylä-Herrala -linjan kustannusjako taas on kuntien välinen sopimuskysymys. Suunnitelmassa on esitetty vain yleistason ratkaisu. 3.10 ORIMATTILAN KAUPUNKI / TEKNINEN LAUTAKUNTA Orimattilan kaupungilla ei ole huomautettavaa Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelman luonnoksessa esitettyihin kehittämisen päälinjoihin. Suunnitelmassa olevia aikatauluja sekä kustannusten jakautumista eri kuntien ja
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 8/14 vesiyhtiöiden kesken tulee vielä tutkia ja tarkentaa. Näistä Orimattilan Vesi Oy on antanut oman lausuntonsa. Lisäksi jatkotyössä tulisi selvittää tarvetta ja toteuttamiskelpoisuutta yhdysvesijohdolle ja viemärilinjalle Mäntsälän Levannolta Hennan kautta Herralaan. Aikataulun ja kustannusjaon tarkentaminen on kuntien välinen sopimusasia. Orimattilan ja Kärkölän kannattaa yhdessä selvittää myös yhteistyömahdollisuuksia Hennan ja Kärkölän jätevedenkäsittelyssä. Haja-asutusalueiden vesihuoltotarkastelu on tarkoituksenmukaista ulottaa myös Mäntsälän Levannon alueelle. 3.11 ORIMATTILAN KAUPUNKI / YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Orimattilan ympäristölautakunta toteaa jätevedenkäsittelyn osalta, että Porvoonjoen nykyinen kuormitus ylittää sen sietokyvyn. Suunnitelmassa ei tule tyytyä kuormituksen nykytasoon vaan pyrkiä ohjaamaan jätevedet vesistöihin, joissa niiden aiheuttama haitta on vähäisempi. Orimattilan alueellinen puhdistamo ei ole jätevedenkäsittelyn toimiva ratkaisu. Lausunnossa edellytetään ympäristövaikutusten arvioinnin tekemistä Päijät-Hämeen vesihuollolle. Lahden ja Nastolan jätevedenpuhdistamoiden sijaintia tulee tarkastella, sillä ne on sijoitettu liian vähävetisiin jokiin. Puhdistamoiden toimintaympäristön muutokset tulee huomioida. Purkujoet on otettu hyötykäyttöön ilman ympäristövaikutusten arviointia. Suunnitelmassa jätevedenkäsittelyn ympäristövaikutuksia on tarkasteltu ravinnekuormituksen pohjalta, kun taas ympäristölainsäädäntö edellyttää kokonaisvaltaisempaa ekologista tarkastelua. Lisäksi ympäristövaikutuksissa tulee tuoda esille hulevesien kasvava ongelma. Suunnitelman tulisi koordinoida paremmin mm. pohjavesien suojelusuunnitelmaa, hulevesisuunnitelmaa, vesienhoidon suunnitelmaa ja vesienhoidon seurantajärjestelmäsuunnitelmaa. Ympäristölautakunta toteaa vedenhankinnan osalta, että suunnitelmassa ei ole riittävästi tarkasteltu Porvoonjoen ja Palojoen latva-alueiden eli jokien luontaisten vesilähteiden valjastamisen ympäristövaikutuksia. Suunnitelmassa ei myöskään ole edellytetty eri lämmitysmuotojen yhteensovittamista pohjavesialueilla siten, että pohjavesivarojen turvallisuutta olisi parannettu. Ympäristölautakunta muistuttaa, että esim. LahtiAquan tulee ottaa riittävästi huomioon Porvoonjoen alapuolisten kuntien näkemyksiä. Suunnitelmassa tulee edellyttää, että ympäristömuutokset havainnoidaan reaaliaikaisesti ja niihin puututaan nopeasti. Suunnitelmassa tulee edellyttää valtion tukevan niitä kuntia (esim. Orimattila), jotka ovat nykyisen vesihuollon seurauksena menettäneet virkistyskäytön kannalta merkittävät jokensa. Lisäksi todetaan, että mikäli maakuntaan kehittyy yksi veden tukkumyyjä, saattaa muiden vesilaitosten vakavaraisuus horjua ja elintärkeä toiminta luisua yhden kunnan rahasammoksi.
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 9/14 Suunnittelun yhteydessä on tutkittu vaihtoehdot Lahden ja Nastolan puhdistamoiden lopettamisesta ja Orimattilan uudesta yhteispuhdistamosta, jolloin kuormitus kohdistuisi Porvoonjoessa Orimattilan alapuolelle. Vaikka vesistökuormitus vähenisi tietyissä joen osissa, ovat vaihtoehdon kustannukset moninkertaiset muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Osaraportissa II on vaihtoehtojen vaikutuksia arvioitu käyttäen pohjana SOVA -kriteereitä. Vaihtoehtojen vaikutuksia arvioitiin luonnonympäristön, pinta- ja pohjavesien, energian kulutuksen, rakennetun ympäristön, ihmisten yhteisöjen sekä alueiden käytön ja liikenteen näkökulmasta. Vaikutusten arviointi kunnittain on esitetty osaraportin II liitteessä 10. Keskittämisen sijaan keskityttäisiin jatkossa puhdistamotekniikan kehittämiseen. Kiristyvät ympäristölupaehdot vaativat myös jatkossa parempaa tulosta kuormituksen vähentämisen ja hygieenisen tilan suhteen. Ympäristövaikutukset on tutkittu puhdistamoiden ympäristölupien myötä. LahtiAqualle on vuoden 2011 helmikuussa myönnetty jätevesien ympäristölupa, josta on valitettu. Vuonna 2005 laaditussa Päijät-Hämeen vesihuollon yleissuunnitelmassa selvitettiin vaihtoehtoina Porvoonjoen kuormituksen pienentämiseksi jätevesien johtamista Suomenlahteen ja Kymijokeen. Kustannusvertailun perusteella voitiin todeta, että nykyisiin järjestelmiin tukeutuminen on selvästi edullisempaa kuin jätevesien purkupaikan siirto ja laaja yhteistoiminta jätevesien käsittelyssä. Lahden jätevesien käsittelyä suositeltiin tehostettavaksi tertiäärikäsittelyllä ja vesistöön johdettavien vesien hygieenistä laatua parannettavan. 3.12 PADASJOEN KUNTA / KUNNANHALLITUS Padasjoen kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa suunnitelmaluonnokseen. 3.13 SYSMÄN KUNTA / KUNNANHALLITUS Sysmän kunnanhallitus edellyttää jätevedenkäsittelyn vaihtoehdoksi Sysmän osalta valittavan siirtoviemärin rakentamisen Heinolaan linjauksen 2C mukaisesti perusteenaan pääkaupunkiseudun vedenlaadun turvaaminen. Vaihtoehdon valinnalla on mahdollista saada haja-asutusalueita keskitetyn vesihuollon piiriin. On myös tutkittava linjausvaihtoehto Nikkaroisen ja Karilanmaan kautta. Siirtoviemärihanke tulee saada valtion tuen piiriin. Hanke palvelee useamman kunnan aluetta ja seudullisena hankkeena turvaa Päijänteen ja Ruotsalaisen puhtautta. Nikkaroisen ja Karilanmaan kautta kulkeva linjaus on syytä tutkia hankekohtaisessa yleissuunnitelmassa, jos hankkeen suunnittelu jatkuu. Tässä yleissuunnitelmassa on tärkeintä tehdä ratkaisu/suositus Hartolan ja Sysmän jätevedenkäsittelyn ratkaisusta omien puhdistamoiden ja Heinolan siirtoviemärin välillä. Heinolan
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 10/14 siirtoviemärin linjauksista on tehty tämän suunnittelun aikana kolme vaihtoehtoa. Uusi vaihtoehto ei tuo merkittävää uutta tietoa ratkaisun hakemiseen. Valtion osallistuminen siirtoviemäreiden ja yhdysvesijohtojen rahoitukseen on viime vuosina heikentynyt ja vaikuttaa heikentyvän jatkossakin. Esitettäessä hankkeita valtion rahoituksen piiriin joudutaan entistä tarkemmin arvioimaan valtion rahoitustuen vaikuttavuutta ja hankkeen tarkoituksenmukaisuutta verrattuna vaihtoehtoisiin ratkaisuihin. Valtion tuen tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon hankkeen hyödyt terveyden, turvallisuuden ja vesiensuojelun kannalta sekä toimenpiteen vaikutus vesihuollosta perittäviin maksuihin. 3.14 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN YMPÄRIS- TÖTERVEYSKESKUS Ympäristöterveyskeskus toteaa suunnitelman tukevan terveydensuojelun tavoitteiden toteutumista. Hartolan vedenhankinnan haavoittuvuuden takia ehdotetaan, että Pohjois-Hartolan vedenottamon toteutusaikataulua aikaistettaisiin. Vesiosuuskunnat tulisi huomioida ja niiden toiminnan laajuutta ja merkitystä linjata kunnallisen vesihuollon rinnalla. Suunnitelman hankkeiden vastuutahoista tulee sopia monimuotoisten vesihuoltoverkostojen sekä vaihtelevan talousveden alkuperän takia. Erityisesti mahdollisissa epidemiatilanteissa tulee olla etukäteen laadittu sopimus, joka on kirjattu laitosten erityistilannesuunnitelmiin. Sama koskee ostopalvelusopimuksella toimitettua talousvettä. Suunnitelmassa olisi mainittava tarvittavien lupien listalla myös terveydensuojelulain 763/1994 18 :n mukainen lupavelvoite, jonka mukaan talousvettä toimittavan laitoksen on haettava toimintansa hyväksymistä terveydensuojeluviranomaiselta ennen toiminnan aloittamista. Lupaa on haettava myös jos vedenotto tai -käsittely olennaisesti muuttuu. Pohjois-Hartolan vedenottamon toteutusta ei ole mahdollista aikaistaa esitetystä, koska vedenottoluvan hakuprosessin kesto sanelee aikaisimman mahdollisen rakentamisajan. Olemassa olevien vesiosuuskuntien vaikutusalueet on pyritty tuomaan esille. Uusia ylikunnallisia vesiosuuskuntahankkeita ei ole tullut esille. Talousveden toimituksen vastuista ja vastuiden rajoista tulee sopia hankkeita koskevissa yhteistyösopimuksissa. Lisätään talousvettä toimittavan laitoksen terveydensuojelulain mukainen lupavelvoite.
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 11/14 3.15 IITIN KUNTA / TEKNINEN LAUTAKUNTA Iitin tekninen lautakunta toteaa lausunnossaan, että Iitti-Nastola vesijohto ja siirtoviemäri tulisi mainita suunnitelmassa erillisenä hankkeena, jos se katsotaan riittävän merkitykselliseksi hankkeeksi verrattuna muiden hankkeiden merkityksellisyyteen haja-asutusalueiden vedenhankinnan ja jätevedenkäsittelyn kannalta. Iitti-Nastola -vesihuoltolinja on yleissuunnitelmassa merkitty hankkeeksi, jonka toteutuksesta on aiemmin tehty päätökset eikä se siten ole suunnittelussa esille tullut vaihtoehto. Linja palvelee lähinnä haja-asutuksen vesihuoltoa eikä siten ole merkittävä kuntien välinen siirtolinja. 3.16 MYRSKYLÄN KUNTA / TEKNINEN LAUTAKUNTA Myrskylän kunta esittää lausunnossaan, että siirtoviemärin rakentaminen Myrskylästä Orimattilaan samassa kaivannossa yleissuunnitelmassa esitetyn vesijohtolinjan kanssa sisällytettäisiin yleissuunnitelmaan mahdollisena vaihtoehtona. Myrskylän kunta tekee ratkaisunsa jätevedenkäsittelystään kevääseen 2012 mennessä. Orimattilan ja Myrskylän on perusteltua selvittää yhteistyömahdollisuuksia jätevedenkäsittelyssä ja vedenhankinnassa. Myrskylän jätevesien johtaminen Orimattilaan otetaan mukaan suunnitelmaan selvitettävänä vaihtoehtona. Samalla tarkastellaan myös Viiskivenharjulta Orimattilaan tarvittavan vesihuoltolinjan toteuttamista. 3.17 MÄNTSÄLÄN VESI Mäntsälän Vedellä ei ole huomautettavaa yleissuunnitelman johdosta. Mäntsälän Vesi kuitenkin pyytää jatkosuunnittelussa huomioimaan mahdolliset maakunnan rajat ylittävät vesihuoltoyhteistyömahdollisuudet. Koillis-Mäntsälän vesihuollon järjestämisestä on tekeillä yleissuunnitelma, jossa yhtenä vaihtoehtona on tukeutuminen vesihuollon järjestämisessä Lahden suuntaan. Mäntsälän pitkän aikavälin vedenhankinnan vaihtoehtona on lisäveden hankinta Lahden suunnasta, mikäli Mäntsälän kunnan ja Lahden seudun välinen vesihuoltoyhteistyö etenee. Lisäksi olisi mahdollista yhdistää Mäntsälän verkoston TSV:n ja Hyvinkään Veden vesijohtoverkostot LahtiAquan verkostoon kriisitilanteen vedenhankinnan turvaamiseksi.
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 12/14 Lahden ja Orimattilan välisten vesijohtojen mitoituksessa on varauduttu ensisijaisesti maakunnan omiin tarpeisiin, mutta ne soveltuvat myös varavedentoimittamiseen esim. Mäntsälään, mahdollisesti myös veden myyntiin normaalioloissa. Orimattilan, Kärkölän ja Mäntsälän on perusteltua selvittää yhteistyömahdollisuuksia haja-asutusalueiden vesihuollossa. 3.18 HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Hämeen ELY-keskus toteaa, että suunnitelmaluonnoksessa on kattavasti tarkasteltu niin vedenhankinnan kuin jätevedenkäsittelynkin eri vaihtoehtoja. Suunnitelmaan esitetään täydennettäväksi Asikkalan jätevedenpuhdistamon 14.7.2011 annetun ympäristöluvan mukaiset lupamääräykset. Lisäksi Heinolan jätevedenpuhdistamon nykyisessä ympäristöluvassa on typenpoistolle asetettu tavoite, johon ei kuitenkaan ole päästy. Ehdotetaan, että Kärkölän jätevedenpuhdistamon osalta tulisi tehdä selkeä päätös lakkautetaanko puhdistamo vai ei. Puhdistamo olisi kannattavampaa lopettaa kuin saneerata. Toiminnan jatkamiseksi puhdistamo pitäisi rakentaa lähes kokonaan uudestaan, pelkkä saneeraus ei riitä. Esitettyjen siirtoviemärilinjausten lisäksi tulisi tarkastella vaihtoehtoa johtaa Kärkölän jätevedet Hennan kautta suoraan Orimattilan puhdistamolle. Jätevesien kierrätys Herralan kautta Lahteen ei hyödytä Hennan alueen kehittämistä. Lausunnossa todetaan, että Sysmän ja Hartolan jätevedenkäsittelylle on jätetty liian monta vaihtoehtoa, mikä ei tue suunnitelman toteuttamista. Hartolan jätevedet tulisi jatkossa puhdistaa ensisijaisesti Sysmässä Tainionvirran suojelun ja puhdistamon käyttöiän päättymisen vuoksi. Ratkaisu tulee tehdä ilman viivytyksiä. Paras vaihtoehto on Sysmän uusi puhdistamo. Purkuputken rakentaminen Natura-alueen läpi vaatii ELY-keskuksen luvan ja Natura-arvionnin. Viemärit tulee sijoittaa niin, että ne kulkisivat mahdollisimman paljon maalla. Puhdistamon sijoittaminen suunniteltuun paikkaan edellyttää Museoviraston kuulemista ja alueen muinaisjäännösten tutkimista. Purkupaikka tulee siirtää kauemmas Laaksipohjan suuntaan. Lisäksi nykyinen puhdistamo on sijoitettu kartalla väärään paikkaan. Todetaan, että suunnitelmassa olisi tullut arvioida myös haja-asutusalueen viemäröinnin lisäksi vedenhankinnan parantumista linjojen rakentamisen myötä. Lisäksi olisi ollut tarpeen tarkastella jätevesien vaikutusta vesistöön myös purkuvesistön nykyisten olosuhteiden kannalta eikä vain kuormituksen kautta. Kuormitustarkastelussa on myös epätarkkuutta, sillä Päijät-Hämeen alueelta ei johdeta yhdyskuntajätevesiä Mustionjoen valuma-alueelle lainkaan. Suunnitelmaluonnoksessa ei ole huomioitu vesienhoitosuunnitelmia siten kuin laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisessä on määrätty. Erityisesti Porvoonjoen ja Palojoen tilaa olisi tullut arvioida vesihuollon eri vaihtoehtojen pohjalta. Lausunnossa on todettu kalatalouteen liittyen, että uusien pohjavesialueiden käyttöönotto voi pienentää pintavesien virtaamia. Hankkeita toteutettaessa on varmis-
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 13/14 tettava, etteivät ne vaaranna arvokkaita/uhanalaisia kala- tai rapukantoja. Putkilinjojen vesistönalitukset salmipaikoissa voivat olla tärkeitä kalastusalueita, mikä voi haitata kalastusta. Pääsääntöisesti putket on sijoitettava maalle, jolloin vältetään myös viemäreiden rikkoutumisen riskit. Vesistöjen alituksissa painotus on suunniteltava niin, ettei se aiheuta haittaa kalastukselle. Kalatalouden kannalta jätevedenkäsittelyn keskittämiseen sisältyy sekä hyöty- että haittanäkökohtia. Hyödyt lienevät kuitenkin haittoja suurempia, sillä useita vesialueita vapautuu pistemäisestä jätevesikuormituksesta. Lahden seudun jätevesien purkualue Porvoonjoki on kalatalouden kannalta ongelmallisin. Joen hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttäisi jätevesien johtamista muualle tai jokeen johdettavan laimennusveden määrän lisäämistä. Talouksien liittäminen viemäriin suunniteltujen vesihuoltolinjojen varrelta on tärkeää hyödyntää. Pelkkien vesijohtojen rakentamista haja-asutusalueelle tulee välttää, ellei samalla huomioida jätevesien puhdistuksesta. Lisäksi todetaan vielä, että suunnitelmassa ei ole pohdittu uusien innovatiivisten tekniikoiden soveltamista vesihuollossa. Suunnittelussa olisi tullut selvittää kokonaan uusia tapoja käsitellä jätteitä ja ottaa hyötykäyttöön niiden kasviravinteet. Huomioidaan Asikkalan jätevedenpuhdistamon uusi lupa ja tarkistetaan Heinolan typenpoistovaatimusten täyttyminen. Kärkölän jätevedenpuhdistamon purkuvesistö on Kokemäenjoki eikä Mustionjoki, mikä korjataan suunnitelmaan. Sysmän uudelle puhdistamolle ei esitetä suunnitelmassa tarkkaa sijaintia, vaan annetaan yleispiirteinen sijoitusalue, jolle puhdistamo tullaan mahdollisesti toteuttamaan. Puhdistamon paikka ja viemäri puhdistamolle linjataan tarkemman toteutussuunnittelun aikana. Lisäksi purkuputkea jatketaan pidemmälle. Suunnitelmassa ei ole tutkittu vaihtoehtoa johtaa Kärkölän jätevedet Orimattilan puhdistamolle, koska Henna-Herrala -siirtoviemäri on jo rakennettu. Laaditaan kuitenkin lisäselvitys Kärkölän ja Hennan jätevesien johtamisesta Orimattilaan. Vuonna 2005 laaditussa Päijät-Hämeen vesihuollon yleissuunnitelmassa selvitettiin vaihtoehtoina Porvoonjoen kuormituksen pienentämiseksi jätevesien johtamista Suomenlahteen ja Kymijokeen. Kustannusvertailun perusteella voitiin todeta, että nykyisiin järjestelmiin tukeutuminen on selvästi edullisempaa kuin jätevesien purkupaikan siirto ja laaja yhteistoiminta jätevesien käsittelyssä. Lahden jätevesien käsittelyä suositeltiin tehostettavaksi tertiäärikäsittelyllä ja vesistöön johdettavien vesien hygieenistä laatua parannettavan. Edellä olevan perusteella ja koska kyseessä on vuonna 2005 laaditun yleissuunnitelman päivittäminen, oli suunnittelun keskeisenä lähtökohtana, että alueen merkittäville kuormittajille ei vaihdeta purkuvesistöä eikä haeta uusia purkupaikkoja. Kuormitustarkastelu on laadittu, mutta vaikutuksia vesistöjen käyttökelpoisuuteen ei ole tarkasteltu, koska esitetyt kuormitusmuutokset ovat niin vähäisiä että eivät aiheuta muutoksia käyttökelpoisuusluokituksessa. Osaraportissa II on vaihtoehtojen vaikutuksia arvioitu SOVA -kriteereitä. Vaihtoehtojen vaikutuksia arvioitiin luonnonympäristön, pinta- ja pohjavesien, energian kulutuksen, rakennetun ympäristön, ihmisten yhteisöjen sekä alueiden käytön ja liiken-
Päijät-Hämeen maakunnan vesihuollon yleissuunnitelma 14/14 teen näkökulmasta. Vaikutusten arviointi kunnittain on esitetty osaraportin II liitteessä 10. Jätevesien vesistövaikutuksia tutkitaan puhdistamoiden ympäristöluvissa. LahtiAqualle on vuoden 2011 helmikuussa myönnetty jäteveden ympäristölupa, jossa on mm. edellytetty jäteveden hygienisointia. Luvasta on valitettu. Lupaehtojen toteutuminen tulee osaltaan parantamaan Porvoonjoen tilaa. Alueen jätevedenpuhdistamot eivät ole ainoita Porvoonjoen kuormituksen lähteitä. Myös hajakuormituksella on merkitystä vesistön tilaan. Jätevesien puhdistustoimintaan on panostettu ja tullaan jatkossakin panostamaan myös ilman lupavelvoitteita; tavoitteena on vähentää puhdistamoiden vesistökuormitusta ja minimoida puhdistamoista aiheutuvia haittoja. Purojen virtaamat tullaan selvittämään pohjavesialueselvityksissä ja vedenottoluvissa sekä jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvissa. 3.19 KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kaakkois-Suomen ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa suunnitelmaan. Lausunnossa todetaan, että suunnittelulle asetetut tavoitteet ovat vesihuollon kehittämisen ja vesiensuojelun toimenpideohjelman huomioiden hyvin asetettuja, ajankohtaisia ja tarpeellisia. 3.20 KESKI-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Keski-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että suunnitelma on laadittu laadukkaasti huomioiden kaikki vesihuoltosektorin eri osa-alueet. Raportit ja kartat ovat selkeitä sekä suunnitelmassa on huomioitu maakuntarajat ylittävä vesihuoltoyhteistyö vesijohtoverkoston osalta Keski-Suomen kanssa. Turussa, 1. päivänä joulukuuta 2011 AIRIX Ympäristö Oy Antti Ryynänen Projektipäällikkö DI Jonna Tuomiranta Suunnitteluinsinööri Ins.AMK