1 TYÖNHAKUVALMENNUS 28.2.2011 Työsopimuksen solmiminen ja virkasuhteeseen ottaminen: työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet Työ- ja virkamiesoikeudellista kirjallisuutta Rautiainen - Äimälä: Työsopimuslaki (2007) Kahri - Kairinen - Hietala - Kaivanto: Työsopimuslaki käytännössä (2008) Kairinen: Työoikeus perusteineen (2009) Tiitinen - Kröger: Työsopimusoikeus (2008) Bruun von Koskull: Työoikeuden perusteet (2004) Koskinen - Ullakonoja: Oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa (2009) Koskinen Kulla: Virkamiesoikeuden perusteet (2009) Mäkinen Hirvonen: Kunnallinen viranhaltija oikeudellisen aseman sääntely (2006) Bruun Mäenpää Tuorio: Virkamiesten oikeusasema (1995) Suopohja Liusvaara: Oikeudellinen vastuu opetustoimessa (2009) Viljanen, Pekka: Virkarikokset ja julkisyhteisöjen työntekijän rikokset (1990) Kairinen Uhmavaara Murto: Paikallinen sopiminen yksityisellä sektorilla (2008) Keskeisiä säädöksiä Työsopimuslaki (55/2001) Työaikalaki (605/1996) Vuosilomalaki (162/2005) Työturvallisuuslaki (738/2002) Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) Valtion virkamieslaki (750/1994) Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003) Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) Laki julkishenkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003)
2 Työ- ja virkasuhteen erot Virkasuhde Julkisoikeudellinen palvelussuhde Julkisen vallan käyttö Julkisyhteisön määräävä asema Virkajärjestelmä Säännelty virantäyttömenettely Laaja virantoimitusvelvollisuus Riippumattomuus lain soveltamisessa Muutoksenhakuoikeus Rikosoikeudellinen virkavastuu Virkasuhteen jatkuvuus Lailla rajoitettu työtaisteluoikeus Työsuhde Yksityisoikeudellinen sopimussuhde Ei julkisen vallan käyttöä Tasaveroiset sopimusosapuolet Henkilökohtainen palvelussuhde Joustava rekrytointi Työsopimus/direktio-oikeus Kuuliaisuusvelvollisuus Kanne alioikeudessa Työntekijän vahingonkorvaus, työsuhteen päättäminen Rahallinen korvaus laittomasta irtisanomisesta Työehtosopimukseen perustuva työrauha Työsopimuslakia sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin oikeussuhteisiin, joissa täyttyy työsuhteen tunnusmerkistö Työsuhteen lähtökohtia työsopimus/työsuhde = sopimussuhde sopimusvapaus työntekijän suojelun periaate: säädöksin ja kollektiivisopimuksin harjoitettu työsuhdesuojelua ja työsuojelua työnantajan oikeus ottaa ja erottaa työntekijä
3 TSL:n soveltamisala TSL 1:1.1: "Tätä lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. " Perustunnusmerkistö sopimus vapaamuotoinen, myös konkludenttinen sopimus voidaan tehdä kaikenlaisesta työstä työtä tehdään toiselle, työn tulokset työnantajalle vaikka vastikkeesta ei sopimusta, on työ korvattava, jos tosiseikoista käy ilmi, että työtä ei ole tarkoitettu tehtäväksi vastikkeetta; vastikkeen laatu ei ratkaisevaa, ansiotarkoitus on työsuhteessa työnantajalla on oikeus työn johtoon ja valvontaan (tärkein kriteeri jolla työntekijä erotetaan yrittäjästä) työ on tehtävä henkilökohtaisesti Perustunnusmerkistön rajauksia Työnteon muotoja epätyypillinen työ: osa-aikatyö, määräaikainen työ, keikkatyö ei-ansiotyön tyyppejä: talkootyö, luottamustoimet, harrastustoimet, opetusohjelmaan kuuluvat harjoitustyöt, perheenjäsenten työ itsenäisen ansiotyön luokkia: yrittäjätyö, orgaanityö, korvaustyö Poikkeussäännöksiä Laki kotitaloustyöntekijän työsuhteesta (951/1977) 1-2 Laki julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) 8:3 Työmarkkinatoimenpiteeseen osallistuva ei ole työsuhteessa toimenpiteen järjestäjään eikä työvoimatoimistoon (2 mom.) Työkokeilu, työelämävalmennus, työharjoittelu Laki kuntouttavasta työtoiminnasta (189/2001) 2 :Tässä laissa tarkoitetaan kuntouttavalla työtoiminnalla kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle, ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille; (2. kohta) Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) 16 : Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävä koulutus perustuu koulutuksen järjestäjän ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Sopimukseen otettavista asioista ja koulutuksen järjestämisestä säädetään tarkemmin asetuksella. Muuten kuin oppisopimuskoulutuksena järjestettävä työpai-
4 kalla tapahtuva koulutus järjestetään siten, että opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan, tai erikseen niin sovittaessa laatimalla työsopimus. sosiaalihuoltolaki (710/1982) 27e : Vammaisten henkilöiden työtoimintaan osallistuva henkilö ei ole työsopimuslain 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa toiminnan järjestäjään tai palvelun tuottajaan (2 mom.). Työnantaja Juridinen tai luonnollinen henkilö Työvoiman vuokraus: siirrettäessä työntekijä suostumuksensa mukaisesti toisen työnantajan (käyttäjäyritys) käyttöön, käyttäjäyritykselle siirtyvät oikeus johtaa ja valvoa työntekoa sekä ne työnantajalle säädetyt velvollisuudet, jotka liittyvät välittömästi työn tekemiseen ja sen järjestelyihin (TSL 1:7.3) Työsopimuksen solmiminen Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti (TSL 1:3,1) Työnantajan on annettava työntekijälle selvitys työnteon keskeisistä ehdoista ja niiden muutoksista yli kuukauden työsuhteissa (TSL 2:4) Työsopimuksen osapuolet Työsuhteen alkamisajankohta, koeaika Määräaikaisen työsopimuksen kesto ja peruste Työntekopaikka Työntekijän pääasialliset tehtävät Sovellettava työsopimus Palkan perusteet ja palkanmaksukausi Työaika, vuosiloman määräytyminen Irtisanomisaika tai sen määräytymisperuste Virkasuhde KVhL 2 : Virkasuhteella tarkoitetaan julkisoikeudellista suhdetta, jossa kunta on työnantajana ja viranhaltija työn suorittajana Kuntalaki 44 : Kunnan palveluksessa oleva henkilöstö on virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa kuntaan. Virkasuhteesta on voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Tällaista tehtävää varten perustetaan virka. Perustellusta syystä henkilö voidaan kuitenkin ottaa tällaiseen tehtävän virkasuhteeseen myös ilman, että tehtävää varten on perustettu virkaa.
5 Virkasuhteen tarve Julkisen vallan käytön edellyttämien erityisten oikeudellisten takeiden, henkilöstön asiantuntemuksen, lainalaisuuden, puolueettomuuden sekä virkamiesten riippumattomuuden ja virkavastuun varmistaminen Virkamieshallintoperiaate = virkamiehen tehtävänä on mm. turvata, että kansalainen saa hänelle kuuluvat edut ja oikeudet Virkasuhteen käyttö kunnassa Julkisen vallan käyttöä Hallintopäätösten tekeminen Päätösten esittely ja päätöksentekoon merkittävästi vaikuttavat valmistelu- ja toimeenpanotehtävät Hallinnon valvonta ja velvoittavien määräysten antaminen Tosiasiallinen puuttuminen toisen perusoikeuksiin Julkisen vallan käyttö ei ole tarkkarajainen kriteeri Pelkkä mahdollisuus julkisen vallan käyttöön riittää perusteeksi virkasuhteelle Viran perustaminen ja lakkauttaminen Kuntalaki 45 : Viran perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää valtuusto tai johtosäännössä määrätty kunnan muu toimielin. Kun virka, jossa ei käytetä julkista valtaa, tulee avoimeksi, se lakkautetaan. Virkasuhteen alkaminen KVhL 4.1 : Virkasuhteeseen ottaminen edellyttää julkista hakumenettelyä, jollei jäljempänä toisin säädetä. Hakuaika on vähintään 14 kalenteripäivää siitä, kun ilmoitus on julkaistu kuntalain 64 :n edellyttämällä tavalla. Julkinen haku Turvataan hallinnon uskottavuutta, oikeudenmukaisuutta, tasapuolisuutta Turvataan parhaan mahdollisen henkilöstön saamista julkishallinnon palvelukseen Päätöksenteon kontrolli Ilmoituksessa maininta myös kielitaidosta (Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003), 4 )
6 Poikkeuksia: Sijaisen tai avoimen viranhoitajan ottaminen määräajaksi Takaisinotto tai osa-aikaisen kokoaikaistus Siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Näihin rinnastettava johtosäännössä määrätty tapaus Virantäyttö KVhL 4.2 : Virkasuhteeseen ottamisesta päättävä viranomainen voi perustellusta syystä päättää hakuajan jatkamisesta, uudesta hakumenettelystä tai virkasuhteen täyttämättä jättämisestä. Uutta hakumenettelyä koskevassa ilmoituksessa on mainittava, otetaanko aikaisemmat hakemukset huomioon. Kelpoisia ei ole lainkaan Työnantaja katsoo tarpeelliseksi saada enemmän hakijoita tai uusia hakijoita Kenelläkään ei ole sinänsä oikeutta tulla nimitetyksi virkasuhteeseen haettavana ollut virkasuhde voidaan jättää perustellusta syystä kokonaan täyttämättä, vaikka se olisi ollut julkisesti haettavana Hakumenettely sitoo, mutta kunnanjohtajan virkaan ja valtuuston päätöksen mukaisesti muuhunkin virkasuhteeseen voidaan suostumuksen nojalla ottaa sellainenkin, joka ei ole hakenut sitä ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys (KVhL 5 ) Kelpoisuusvaatimukset Yleinen kelpoisuusvaatimus: viranhaltijalla tulee olla sellainen taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää (vaatimus johdettu PL 125.2 :stä) Erityinen kelpoisuus: virkasuhteessa otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä kelpoisuus (huom. määräaikaiseen virkasuhteeseen otettaessa poikkeamismahdollisuus, KVhL 6.1-2) Taito, kyky, koeteltu kansalaiskunto PL 125.2 : Yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taito: lähinnä koulutuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja, tietopuolista perehtyneisyyttä, voidaan saavuttaa myös käytännön kokemuksella Kyky: luontaista lahjakkuutta, työkykyä, järjestely-, johtamis- ja/tai yhteistyökykyä, aloitteellisuutta Koeteltu kansalaiskunto: yleisessä kansalaistoiminnassa saavutetut, viran kannalta merkitykselliset ansiot sekä nuhteettomuus
7 Nimitysperusteiden kolme merkitystä 1. yksiomaiset nimitysperusteet 2. pakolliset vertailuperusteet 3. tapauskohtaisesti operationalisoitavat valintaperusteet Kunnilla on katsottu olevan laaja harkintavalta henkilövalinnoissa, ylimpien virkojen täytössä on voitu ottaa huomioon myös poliittisessa toiminnassa hankittuja ansioita (esim. KHO 1972 II 51) Nimitysperusteet ovat 1.3.2000 alkaen rajoittaneet kunnan harkintavaltaa virkaan/virkasuhteeseen otettaessa Virkaa täytettäessä ja muuhun palvelussuhteeseen otettaessa on varmistauduttava siitä, että palvelukseen otettavalla on työtehtävien edellyttämä kielitaito (L 424/2003, 3 ) Kielitaito voidaan osoittaa myös hakuajan päättymisen jälkeen, jos se ei viivytä asian käsittelyä (L 424/2003, 8 ) KHO 1992-A-46 Kaupunginhallitus oli, päätettyään siirtää asuntoasiainsihteerin vaalin itselleen, valinnut virkaan J:n. Virkaan myös hakenut S oli valittanut päätöksestä katsoen, että virka oli täytetty poliittisin perustein etukäteen henkilö nimeten. Kun otettiin huomioon J:n koulutus ja aikaisempi työkokemus sekä virkaan kuulunut tehtävien laatu samoin kuin asian käsittelystä kaupunginhallituksessa muutoinkin saatu selvitys, asiassa ei oltu esitetty riittävää selvitystä siitä, että kaupunginhallituksen olisi käyttänyt väärin harkintavaltaansa. Vaatimus kumoamisesta hylättiin. (Ään.) KVhL 7.1 : Terveydentilaa koskeva selvitys Virkasuhteeseen ottamisen edellytyksenä on, että siihen otettava henkilö antaa ottamisesta päättävälle viranomaiselle tehtävän hoidon terveydellisiä edellytyksiä koskevat tiedot sekä osallistuu tarvittaessa asian selvittämiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Virkaan otettava henkilö voidaan velvoittaa esittämään huumausainetestiä koskeva todistus yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) 7 :ssä tarkoitetuissa tilanteissa virkaan nimittämisen edellytyksenä. Työnantajan määräämistä tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista välittömistä kustannuksista vastaa työnantaja. Perustellusta syystä päättävä viranomainen voi olla vaatimatta selvitystä Valinta voidaan tehdä ehdollisena, jos tietoja ei ole käytettävissä valintaa tehtäessä Lääkärintodistus pyydetään virkaan ehdotettavalta henkilöltä
8 Määräaikainen työsuhde: TSL 1:3,2 Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Perusteltu syy: työn luonne, sijaisuus, harjoittelu, toiminnan vakiintumattomuus tai muu syy Määräaikaisuus: määrätty aika tai työ taikka esim. kytkentä toimen pysyvään täyttöön tai vakinaisen työntekijän poissaoloon Jos työnantaja sallii työntekijän jatkaa työtä määräajan tai irtisanomisajan jälkeen katsotaan sopimussuhdetta jatketuksi toistaiseksi (TSL 6:5) Määräaikainen virkasuhde: KVhL 3:2 Viranhaltija otetaan virkasuhteeseen toistaiseksi tai määräajaksi. Viranhaltija voidaan ottaa määräajaksi vain viranhaltijan omasta pyynnöstä tai jos määräajaksi ottamisesta on erikseen säädetty taikka tehtävän luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen tai muu näihin rinnastettava kunnan toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä seikka sitä vaatii. Pääsääntönä viranhaltijan ottaminen toistaiseksi, määräaikaisuus on poikkeus Jos työ on pysyvää, viranhaltija otetaan toistaiseksi Määräaikaisuuden perusteita: sijaisuus, avoimen viran hoito, toiminnan/organisaation uudelleen järjestely, työn projektiluonne, työn kausiluonteisuus, tilapäinen lisähenkilöstön tarve, harjoittelu, virkasuhteeseen otettavan kelpoisuuden puute, henkilön oma pyyntö Toistuville määräaikaisuuksille, ketjuttamiselle, on oltava perusteltu syy Koeaika Työsuhteen alkuun sijoittuvasta enintään 4 kk koeajasta voidaan tehdä sopimus Koeaikana työsopimus voidaan purkaa ilman yleistä purkuperustetta (TSL 1:4) Virkasuhteeseen otettaessa voidaan määrätä enintään 6 kk koeaika, vuotta lyhyemmissä määräaikaisissa virkasuhteissa koeaika voi olla enintään puolet virkasuhteen kestosta (KVhL 8:1 ) Koeaika on molemminpuolinen harkinta-aika, koeaika tulee määrätä viimeistään ottamispäätöstä tehtäessä, toiseen virkasuhteeseen siirryttäessä koeaika mahdollinen, jos tehtävä on olennaisesti muuttunut
9 TYÖNTEKIJÄN PERUSOIKEUDET TYÖHÖNOTOSSA Henkilötietojen käsittely työhönoton yhteydessä Työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät työsuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta. Tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa työntekijän suostumuksella. (YksTL 3 ) Henkilötietojen käsittely työhönoton yhteydessä Työnantajan on kerättävä työntekijää koskevat henkilötiedot ensi sijassa työntekijältä itseltään. Jos työnantaja kerää henkilötietoja muualta kuin työntekijältä itseltään, työntekijältä on hankittava suostumus tietojen keräämiseen. Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen silloin, kun viranomainen luovuttaa tietoja työnantajalle tämän laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi tai kun työnantaja hankkii henkilöluottotietoja tai rikosrekisteritietoja työntekijän luotettavuuden selvittämiseksi. (YksTL 4.1 ) Henkilötietojen käsittely työhönoton yhteydessä Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle etukäteen tätä koskevien tietojen hankkimisesta luotettavuuden selvittämistä varten; jos työntekijää koskevia tietoja on kerätty muualta kuin työntekijältä itseltään, työnantajan on ilmoitettava työntekijälle saamistaan tiedoista ennen kuin niitä käytetään työntekijää koskevassa päätöksenteossa (YksTL 4.2 ) Henkilötietojen käsittely työhönoton yhteydessä (Henkilötietolaki (1999/523) 11-12 ) Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on lähtökohtaisesti kiellettyä. Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan: 1) rotua tai etnistä alkuperää 2) henkilön yhteiskunnallista, poliittista tai uskonnollista vakaumusta tai ammattiliittoon kuulumista 3) rikollista tekoa, rangaistusta tai muuta rikoksen seuraamusta 4) henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia 5) henkilön seksuaalista suuntautumista tai käyttäytymistä 6) henkilön sosiaalihuollon tarvetta tai hänen saamiaan sosiaalihuollon palveluja, tukitoimia ja muita sosiaalihuollon etuuksia
10 Syrjintäkielloista työhönoton yhteydessä Säädetty mm. tasa-arvolaissa (8.1 ) Työnantajan menettelyä on lisäksi pidettävä 7 :ssä kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantaja voi osoittaa, että hänen menettelyynsä on työn tai tehtävän laadusta johtuva painava ja hyväksyttävä syy taikka, että hänen menettelynsä on johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta. Syrjinnän käsite: YVL 6.2 Syrjinnällä tarkoitetaan: 1) sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä); 2) sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä); 3) henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä); 4) ohjetta tai käskyä syrjiä. Syrjintäkielto työhönotossa Ansioituneisuuden objektiivinen arvostelu: Koulutus, työkokemus ja muut mitattavissa olevat ansiot ansioituneemman sivuuttaminen synnyttää syrjintäolettaman; hakijan on siis osoitettava olevansa (ilmeisesti) ansioituneempi kuin valituksi tullut Syrjintäolettaman kumoaminen: tehtävän laadusta johtuva painava ja hyväksyttävä syy tai muu hyväksyttävä seikka kuin sukupuoli (esim. lakiin perustuva takaisinotto, henkilökohtainen sopivuus) KKO 2002:42 Kunta oli valinnut kunnan terveyskeskushammaslääkärin virkaan ansioituneemman A:n sijasta B:n ja perustellut valintaa sillä, että kunnalla oli ollut oikeus valita virkaan parhaiten soveltuva henkilö. B oli hoitanut hammaslääkärin viransijaisuutta kunnassa n. vuoden ajan ennen kysymyksessä olevan viran täyttöä. A:n syrjäyttämistä kunta oli perustellut sillä, että kunnan käsityksen mukaan A ei ollut tosiasiassa kiinnostunut virasta. Tätä osoittivat kunnan mukaan mm. se, että A:n hakemus oli ollut hyvin lyhyt ja ettei hän ollut ottanut yhteyttä valinnan valmistelijoihin ennen valintaesityksen tekemistä. Kunnan käsitykseen oli vaikuttanut myös se, että toisen kunnan päällikköhammaslääkärinä oleva A haki nyt tavallisen hammaslääkärin virkaa. A:n syrjäyttämiseen oli vaikuttanut vielä se, että A:n hakemuksesta oli ilmennyt A:lla olevan myös
11 yksityisvastaanotto, jollaisesta kunta kertoi saaneensa aikaisemmin huonoja kokemuksia. A:ta ei ollut haastateltu. Kun ammattikokemukseltaan selvästi ansioituneempaa A:ta ei ole haastateltu eikä kunta ole millään muullakaan tavoin selvittänyt A:n sopivuutta, kunnalla ei ole ollut perusteita pitää B:tä henkilökohtaisten ominaisuuksien puolesta virkaan A:ta sopivampana. Ne seikat, joilla kunta on perustellut A:n syrjäyttämistä, eivät perustu sellaisiin asiallisiin perusteisiin, joita voitaisiin pitää hyväksyttävinä. Kunta on velvollinen suorittamaan tasa-arvolaissa tarkoitettua hyvitystä. Palvelussuhteen keston rajoittaminen Työnantajan menettely on myös syrjintää työelämässä, jos työnantaja työhön ottaessaan syrjäyttää henkilön raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella tai rajoittaa palvelussuhteen kestoa tai jatkumista tällaisesta syystä (Tasa-arvoL 8.2 ). KHO 1991 A 20 Kun mm. virkaehtosopimuksen äitiysloma-ajalta maksettavaa palkkaa koskevat määräykset otettiin huomioon, yhtäjaksoisesti yli kolme vuotta yliopistollisen keskussairaalan palveluksessa viransijaisuuksia hoitaneen röntgenhoitajan äitiysloman alkaminen ei olut sellainen virkasäännön tarkoittama perusteltu syy, että hänen viransijaisuutensa oli voitu määrätä päättymään äitiysloman alkuun ja siten viranhaltijan virkavapausaikaa lyhyemmäksi ajaksi vaan, kuntainliitto oli ollut velvollinen antamaan hänelle sijaismääräyksen viranhaltijan virkavapausajan päättymiseen saakka. Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu: TSL 2:2 Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986). Siitä, mitä syrjinnän käsitteellä tarkoitetaan, vastatoimien kiellosta ja todistustaakasta syrjintäasiaa käsiteltäessä säädetään yhdenvertaisuuslaissa (21/2004). (20.1.2004/23) Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä. Työnantajan on muutoinkin kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Työnantajan on noudatettava 1 momentissa säädettyä syrjintäkieltoa myös ottaessaan työntekijöitä työhön
12 Vammaisen aseman parantaminen mukautustoimin Yhdenvertaisuuden edistämiseksi työn teettäjän on tarvittaessa ryhdyttävä kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan erityisesti huomioon toimista aiheutuvat kustannukset, työn teettäjän tai koulutuksen järjestäjän taloudellinen asema sekä mahdollisuudet saada toimien toteuttamiseen tukea julkisista varoista tai muualta. (YVL 5 ) Vaatimukset täyttävää vammaista työnhakijaa ei siis saa syrjäyttää sillä perusteella, että hänen työhön valitsemisensa edellyttäisi työnantajalta kohtuullisina pidettäviä, työympäristöön, työvälineisiin ja työn järjestelyihin liittyviä toimia. Syrjintäkielto: KVhL 12 (ks. myös yhdenvertaisuuslaki 6.1 ) Työnantaja ei saa virkasuhteeseen ottaessaan eikä virkasuhteen aikana ilman hyväksyttävää perustetta asettaa hakijoita eikä viranhaltijoita eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986). Siitä, mitä syrjinnän käsitteellä tarkoitetaan, vastatoimien kiellosta ja todistustaakasta syrjintäasiaa käsiteltäessä säädetään yhdenvertaisuuslaissa (21/2004). (20.1.2004/26) Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa virkasuhteissa ei saa pelkästään virkasuhteen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia palvelussuhteen ehtoja kuin muissa virkasuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä. Työnantajan on muutoinkin kohdeltava viranhaltijoita tasapuolisesti, ellei siitä poikkeaminen ole viranhaltijoiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Työtodistus Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään työnantajalta kirjallinen todistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta Työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä todistuksessa on lisäksi mainittava työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä; työtodistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi Työnantajalla on velvollisuus antaa työtodistus, jos sitä pyydetään 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä; todistusta työtekijän työtaidosta ja käytöksestä on kuitenkin pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä