Kuinka kuntapaikkojen määrän nostaminen vaikuttaa Porvoon kaupungin palveluihin?

Kuinka kuntapaikkojen määrän nostaminen vaikuttaa Porvoon kaupungin palveluihin? Työryhmän arvio 14.4.2016

1 ELY-keskuksen pyyntö... 2 2 Kuntapaikan saavien profiili... 2 3 Maahanmuuton vaikutus Porvoossa kaupungin palvelutuotantoon nykytilanteessa... 3 3.1 Pakolaisten vastaanottaminen... 4 3.2 Sosiaalipalvelut... 5 3.3 Tulkkaus- ja käännöspalvelut... 5 3.4 Terveyspalvelut... 6 3.5 Asuminen... 6 3.6 Varhaiskasvatuspalvelut... 6 3.7 Koulutuspalvelut... 7 3.8 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut... 7 3.8.1 Nuorisopalvelut... 7 3.8.2 Kirjastopalvelut... 8 3.8.3 Porvoon kansalaisopisto (KoMbi)... 8 3.8.4 Liikuntapalvelut... 9 3.8.5 Kulttuuripalvelut... 9 4 Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut maahanmuuttajille... 9 4.1 Koulutusmäärät Uudellamaalla vuonna 2015... 10 4.2 Odotusaika kielitaidon lähtötasotestistä koulutuksen aloittamiseen 1.1. 26.2.2016... 10 5 Seurakunnan ja kolmannen sektorin palvelut maahanmuuttajille... 10 6 Mitä kuntapaikkojen lisääminen tarkoittaisi kaupungin palvelutuotannon näkökulmasta?... 11 6.1 Maahanmuuttajien vastaanottaminen ja sosiaalipalvelut... 11 6.2 Tulkkaus- ja käännöspalvelut... 12 6.3 Terveyspalvelut... 12 6.4 Asuminen... 12 6.5 Varhaiskasvatuspalvelut... 13 6.6 Koulutuspalvelut... 13 6.7 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut... 14 6.7.1 Nuorisopalvelut... 14 6.7.2 Muut kuva-palvelut... 15 7 Kuntapaikkojen lisäämisen aiheuttamat kustannukset... 15 8 Pidemmän aikavälin vaikutukset Porvoon alueella... 18

1 ELY-keskuksen pyyntö Uudenmaan ELY-keskus esittää, että Porvoon kaupunki nostaa kansainvälistää suojelua tarvitsevien maahanmuuttajien kuntapaikkojen määrän 119:ään. ELY:n mukaan kuntapaikkojen tarve on suuri, suorastaan kriittinen alaikäisten turvapaikanhakijoiden osalta. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan noin 35 prosenttia turvapaikanhakijoista saa myönteisen oleskelulupapäätöksen. Lähes kaikkien alaikäisistä turvapaikanhakijoiden odotetaan saavan oleskeluluvan. ELY-keskus on laskenut, että Uudellamaalla tarvitaan yhteensä 2819 kuntapaikkaa, jotta kansainvälistä suojelua tarvitsevien muutto ja kotouttaminen voidaan järjestää suunnitelmallisesti. ELYkeskus on jakanut kuntapaikat Uudenmaan kuntien kesken suhteuttamalla paikat kuntien väkimäärään, kuitenkin niin, että paikkamäärissä on huomioitu pääkaupunkiseudulle todennäköisesti suuntautuva muita alueita suurempi muutto. ELY-keskus toivoo, että kunnat jakaisivat vastuuta, ja muutto suuntautuisi myös Uudenmaan alueen ympäristökuntiin. Pääkaupunkiseutu vetää joka tapauksessa voimakkaasti maahanmuuttajia. Tavoitteena on, että turvapaikan saaneet asettuisivat niille alueille, joilla vastaanottokeskuskin sijaitsee. Näin muutto jakautuisi tasaisemmin ja järkevämmin koko maahan. Porvoo on ottanut vuodesta 1988 alkaen vastaan noin 25 30 pakolaista vuosittain. Porvoon väestörekisterissä oli 2129 ulkomaan kansalaista heinäkuun lopussa vuonna 2015. Arviolta kolmannes ulkomaalaisista (noin 700 henkilöä) on pakolaistaustaista väestöä. Porvoon kaupunginjohtaja asetti 4.2.2016 työryhmän valmistelemaan vastausta ELY-keskuksen pyyntöön. Työryhmään ovat kuuluneet apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz (puheenjohtaja, sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Maria Andersson (varapuheenjohtaja), maahanmuuttajatyön päällikkö Sirkka Valta (sihteeri), viestintäpäällikkö Aino-Marja Kontio, rehtori Kimmo Sirén sekä toimitilajohtaja Börje Boström. Työryhmä on keskittynyt seuraavien kysymysten arvioimiseen: 1. Porvooseen mahdollisesti sijoittuvien kansainvälistä suojelua tarvitsevien maahanmuuttajien profiili. 2. Maahanmuuton vaikutus Porvoossa kaupungin palvelutuotantoon nykytilanteessa. 3. Mitä kuntapaikkojen lisääminen tarkoittaisi kaupungin palvelutuotannon näkökulmasta? 4. Kuntapaikkojen lisäämisestä johtuvat kustannukset ja lisäresurssien tarve. 5. Päätöksen vaikutukset pidemmällä aikavälillä Porvoossa. Työryhmä on arvioinut kuntapaikkojen määrän lisäämisen vaikutuksia ainoastaan vuoden 2016 osalta. Paikkojen määrän lisääminen vuonna 2017 tai siitä eteenpäin vaatii uuden arvioinnin ja uudet päätökset. On syytä myös huomata, että kaikkia tarpeita ja niiden edellyttämiä resursseja ei pystytä arvioimaan etukäteen, eli arviota on syytä täsmentää vielä jatkossa. 2 Kuntapaikan saavien profiili Porvoossa sijaitseviin vastaanottokeskuksiin on majoitettu tällä hetkellä yhteensä noin 200 turvapaikanhakijaa. 2 (18)

Johannesbergin vastaanottokeskuksen Poppeli-yksikköön on sijoitettu noin 140 turvapaikanhakijaa, pääasiassa irakilaisia, afganistanilaisia ja syyrialaisia perheitä. Karijärven yksikköön on sijoitettu 38 alaikäistä yksin tullutta afgaanipoikaa. Borgå folkakademin tiloihin on sijoitettu 22 alaikäistä eri kansallisuuksia edustavaa nuorta. Maahanmuuttoviraston ja Uudenmaan ELY-keskuksen suosituksen mukaan on tärkeää, että alaikäinen turvapaikanhakija voisi oleskeluluvan saatuaan pysyä samalla paikkakunnalla, jossa hän on hakenut turvapaikkaa. Nuorilla on takanaan vaikeita elämänkokemuksia, ja he ovat jo joutuneet vaihtamaan asuinpaikkaansa monta kertaa. Arvion nuoren jatkosijoituksesta tekevät vastaanottokeskuksen ja vastaanottavan kunnan sosiaalityöntekijät, nuoren edustaja ja nuori yhdessä. Aikuisten ja perheiden kohdalla kuntasijoituksesta päättää ELY-keskus yhteistyössä vastaanottokeskuksen ja kunnan kanssa. Lähes kaikki Porvooseen sijoitetut yksin tulleet alaikäiset nuoret tulevat todennäköisesti saamaan turvapaikan. Voidaan myös olettaa, että myös Porvooseen sijoitettavat aikuiset ja perheelliset kuntapaikan saajat tulisivat paikkakunnan omista vastaanottokeskuksista. Poppelissa on tällä hetkellä 23 perhettä ja 8 yksin tullutta aikuista turvapaikanhakijaa, jolloin Porvooseen voi arvioida jäävän mahdollisesti noin kymmenen perhettä ja muutama yksintullut aikuinen. Poppelin perheissä on 22 esi- ja perusopetusikäistä lasta, ja saman verran pienempiä lapsia vanhempiensa hoidossa. On vaikea ennustaa lasten tarkkaa lukumäärää turvapaikkapäätösten jälkeen. Alaikäisillä nuorilla on oikeus perheenyhdistämiseen (omat vanhemmat sekä alaikäiset, naimattomat sisarukset), jos nuori on myönteisen oleskeluluvan saadessaan alle 18-vuotias. Hakijat vastaavat kaikista perheenyhdistämiseen liittyvistä kuluista. Prosessi on muutoinkin hankaloitunut lainsäädännön muutoksien johdosta niin, että perheenyhdistämiset toteutuvat harvoin käytännössä. Porvoossa oikeus perheenyhdistämisprosessiin on teoriassa 57 nuorella. Myös aikuisella yksin tulleella turvapaikanhakijalla on oikeus perheenyhdistämiseen. Oikeus koskee omaa puolisoa ja omia alaikäisiä, naimattomia lapsia. Perheenyhdistämisen kriteerejä tiukennetaan todennäköisesti niin, että jatkossa hakijalta edellytetään kykyä vastata perheen toimeentulosta. Työryhmä arvioi, että Porvooseen sijoittuisi: noin 60 alaikäistä yksintullutta nuorta Karijärven ja Borgå folkakademin yksiköistä noin 10 perhettä ja muutama yksintullut aikuinen Poppelista 3 Maahanmuuton vaikutus Porvoossa kaupungin palvelutuotantoon nykytilanteessa Laki kotoutumisen edistämisestä (2011) säätää kunnan velvoitteista maahanmuuttajien kotouttamisen osalta. Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Lisäksi kunnan on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajille tässä laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan 3 (18)

sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä kotouttamisessa. Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä. Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. Porvoon kaupunki on hyväksynyt erillisen ohjelman, joka käsittelee maahanmuuttajien kotoutumisen edistämistä (päivitys vuosille 2013 2017). Porvoon kotouttamisohjelman tavoitteena on edistää myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä, lisätä maahanmuuttajien, järjestöjen ja viranomaisten välistä vuoropuhelua sekä turvata maahanmuuttajien tasavertainen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan. Kotouttamistyö Porvoossa toteutuu yhteistyössä kaikkien kaupungin peruspalvelujen, uskonnollisten yhteisöjen ja vapaaehtoisten tukihenkilöiden kanssa. 3.1 Pakolaisten vastaanottaminen Maahanmuuttajapalvelut vastaavat Porvooseen sijoitettavien tai itsenäisesti muuttavien pakolaisten ja paluumuuttajien vastaanotosta, perehdytyksestä yhteiskuntaan, sosiaalityöstä ja kotoutumisen edistämisestä yhteistyössä asiakkaiden, viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Lisäksi annetaan ohjausta ja neuvontaa myös muille maahanmuuttajille, viranomaisille ja yksityisille henkilöille maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Toimiston henkilökuntaan kuuluu maahanmuuttajatyön päällikkö, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä ja etuuskäsittelijä-toimistotyöntekijä sekä maahanmuuttajataustaisia tulkkeja ja kulttuuriavustajia. Pakolaiset ja paluumuuttajat ovat maahanmuuttajapalvelujen asiakkaina pääsääntöisesti 3 4 vuotta maahanmuutosta lukien. Pakolaisten vastaanottamiseen sisältyy seuraavia palveluja: ensiasunnon järjestäminen asunnon tarkistaminen ja välttämättömin peruskalustus tiedottaminen tulossa olevista uusista pakolaisista tai paluumuuttajista terveydenhuoltoon, koulutoimeen, päiväkoteihin jne. pakolaisten vastaanottaminen ja uuteen asuntoon saattaminen moniammatillinen yhteistyö, kotikäynnit, toimistotapaamiset ryhmämuotoiset informaatiotilaisuudet mm. sosiaali- ja terveydenhuollon, työvoimatoimiston, Kelan ja vapaa-ajan palveluista sosiaaliohjaus ja sosiaalityö kolmen vuoden ajan maahantulosta kotikäynnit, perehdytys lähiympäristöön, kauppoihin, terveyspalveluihin jne. opastaminen kerrostalossa asumiseen, kodinkoneiden, pesutuvan käyttöön, järjestyssääntöihin ym. liittyvissä asioissa ohjaaminen terveystarkastuksiin, akuuttien sairauksien hoidon järjestäminen asiakirjojen ja todistusten läpikäyminen, käännättäminen sekä avustaminen rekisteröitymisessä kunnan asukkaaksi sekä mahdollisesti poliisin luona asioitaessa (oleskelulupa- ja passiasiat) tutustuminen päiväkoteihin, kouluihin ja muihin tarvittaviin palveluihin yhdessä asiakasperheen kanssa elämäntilanteen ja palvelujen tarpeen kartoittaminen, ohjaaminen tarvittavien palvelujen piiriin 4 (18)

toimeentuloturvasta huolehtiminen: sosiaaliturvan kokonaisuuden selittäminen, KELA:n myöntämien etuuksien vireille paneminen ja toimeentulotukipäätösten tekeminen yhteistyössä etuuskäsittelijän kanssa työikäisten ohjaaminen työvoimatoimiston asiakkaaksi ja kotoutumissuunnitelmien laatiminen yhteistyössä asiakkaan ja työvoimaneuvojan kanssa kotoutumissuunnitelmien laatiminen myös työvoiman ulkopuolelle jääville, kotiäideille ja ikääntyneille sekä lapsille ja nuorille tarpeen mukaan yhteistyö päivähoidon, koulujen, aikuiskouluttajien ja muiden viranomaisten kanssa pakolaisten elämänvaiheiden ja mahdollisten traumaattisten kokemusten kartoitus, hoidon tarpeen arviointi ja hoitoon ohjaus yhteistyössä psykologin kanssa. psykososiaalinen tuki ja erilaisten kriisitilanteiden selvittely avustaminen pakolaisten perheenyhdistämishakemusten vireille saamiseksi, selvitysten ja lausuntojen antaminen prosessin eri vaiheissa yhteistyö järjestöjen, yhdistysten ja seurakunnan kanssa maahanmuuttajayhteisöjen tukeminen (taloudellinen tuki yhteisten tilaisuuksien tms. järjestämiseen, tiedottaminen ja motivoiminen erilaiseen toimintaan, kulttuuriavustajat jne.) 3.2 Sosiaalipalvelut Pakolaiset ja maahanmuuttajat saavat ensimmäiset 3 4 vuotta sosiaalipalveluja maahanmuuttajapalveluiden kautta. Tämän jälkeen he saavat sosiaali- ja perhepalveluita samoilla kriteereillä kuin kantaväestö. Maahanmuuttajien on yleensä vaikeampi työllistyä kuin kantaväestön, joten moni asioi aikuissosiaalityössä toimeentulotukiasioissa sekä tarvitsee työllisyyspalveluiden palveluita. Muutama perhe tarvitsee vuosittain myös lastensuojelun palveluita, perheneuvolapalveluita sekä kriisityötä että turvakodin palveluita. Näissä tilanteissa tarvitaan yleensä myös tulkkipalveluita. 3.3 Tulkkaus- ja käännöspalvelut Yksi kotouttamisen keskeisistä tavoitteista on suomen ja/tai ruotsin kielen oppiminen. Käytännössä sekä maahanmuuttaja että hänen asioitaan hoitava viranomainen tarvitsee usein vuosien ajan tulkkaus- ja käännöspalveluja. Tulkkaus varmistaa asioinnin onnistumisen sekä maahanmuuttajan oikeusturvan. Tulkki- ja käännöspalveluja on käytettävä erityisesti silloin, kun viranomainen päättää maahanmuuttajan tai turvapaikanhakijan oikeuksista, etuuksista tai velvollisuuksista. Valtio korvaa kunnille tulkkaus- ja käännöskustannukset, kun on kyse pakolaisen tai hänen perheenjäsenensä sosiaali- ja terveydenhuollosta kotoutumissuunnitelman laatimisesta ja kotoutumista edistävien palvelujen käytön ohjaamisesta. Kustannusten korvaamiselle ei ole asetettu aikarajaa, mutta kustannuksia ei korvata enää sen jälkeen, kun pakolainen on saanut Suomen kansalaisuuden. Porvoon maahanmuuttajapalvelut on laatinut ohjeistuksen maahanmuuttajan kohtaamisesta ja tulkkipalvelujen käyttämisestä. Tavoitteena on rohkaista viranomaisia käyttämään tulkkeja, jotta maahanmuuttajat voisivat asioida viranomaisten kanssa joustavasti ja tasavertaisesti ilman kielellisiä ongelmia. Lisäksi käännätetään tiedotteita ja esitteitä sekä käytetään olemassa olevaa käännätettyä materiaalia asioimisen tukena. 5 (18)

Vuonna 2015 Porvoon kaupunki maksoi pakolaisten tulkkauskustannuksia palkkioina (tuntipalkkaiset, paikkakunnalla asuvat tulkit) noin 42 000 euroa ja eri tulkkifirmojen kautta tilattuina palveluina noin 76 000 euroa, yhteensä noin 118 000 euroa. Nämä kustannukset kaupunki saa takaisin valtiolta. Muiden maahanmuuttajien osalta kaupunki maksoi sosiaali- ja terveystoimen tulkkauskuluja noin 108 000 euroa. Näitä kustannuksia kaupunki ei saa takaisin valtiolta. 3.4 Terveyspalvelut Turvapaikanhakijoiden terveystarkastuksista vastaavat vastaanottokeskukset. Uudellamaalla ja HUS:n alueella turvapaikanhakijoiden terveystarkastukset on keskitetty yksityiselle sektorille. Porvoon kaupunki on kuitenkin tehnyt terveystarkastuksen alaikäisille turvapaikanhakijoille. Tulotarkastukseen sisältyy hoitajan ja lääkärin tarkastus, laboratorio- ja röntgentutkimukset sekä rokotukset. Preventioyksikön johdolla on tarkastettu noin 60 alaikäistä henkilöä. Tämä on vaatinut noin 13 työpäivän panoksen sairaan- tai terveydenhoitajilta ja noin 8 työpäivän panoksen terveyskeskuslääkäreiltä. Terveysaseman päivystyspalveluita turvapaikanhakijat eivät ole käyttäneet kuin satunnaisesti. Suun terveydenhuollon päivystyspalveluita käytettiin loppuvuodesta 2015 jonkin verran, mutta tällä hetkellä turvapaikanhakijoiden suun terveydenhuollon palveluita hankitaan yksityiseltä palveluntarjoajalta (OmaHammaslääkäri). 3.5 Asuminen Kaupunki on tähän mennessä järjestänyt vuokra-asunnon vuosittain noin 6 7 pakolaiselle, pääasiassa kiintiöpakolaisena saapuneelle perheelle. Asunnot on pystytty järjestämään Porvoon kaupungin konserniin kuuluvista konserniyhtiöistä tai välivuokraamalla Y-säätiön omistuksessa olevia asuntoja. Asuntoja on pääsääntöisesti voitu järjestää kohtuullisessa ajassa, mutta välillä asuntoa on voitu joutua odottamaan lähes vuosi. 3.6 Varhaiskasvatuspalvelut Porvoon varhaiskasvatuspalveluissa on tällä hetkellä 170 maahanmuuttajataustaisia lasta, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Lapsia hoidetaan 21 päivähoitoyksikössä, mukaan lukien yksityiset palveluntuottajat ja perhepäivähoito. Lapset puhuvat äidinkielenään yhteensä 19 eri kieltä. Lasten määrissä yksiköittäin on suuria eroja. Eniten maahanmuuttajataustaisia lapsia on Gammelbackan päiväkodissa ja päiväkoti Monikassa. Gammelbackan päiväkodissa on noin 170 lasta, näistä lähes 40 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Määrät vaihtelevat ryhmäkohtaisesti kuitenkin paljon. Alle esiopetusikäisten ryhmissä maahanmuuttajataustaisia lapsia on keskimäärin 60 prosenttia, vaihteluväli on 50 67 prosenttia. Esiopetusikäisten ryhmissä heitä on keskimäärin 22 prosenttia, vaihteluväli on 4-53 prosenttia. Ryhmien väliset suuret erot selittyvät sillä, että Gammelbackan esiopetusryhmistä siirrytään Tolkkisten, Hamarin ja Peipon kouluihin. Ryhmien runkoina ovat samaan lähikouluun menevät lapset. Päiväkoti Monikassa on maahanmuuttajataustaisten lasten osuus 70 prosenttia. Myös päiväkoti Friendsissä on maahanmuuttajataustaisia lapsia 35 prosenttia. 6 (18)

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen kotoutumista sekä valmiuksia oppia suomen tai ruotsin kieltä. Ensimmäisen päivähoitovuoden aikana suomen- tai ruotsinkielen taidotottoman maahanmuuttajalapsen päiväkotiryhmän ryhmäkokoa on pienennetty. Päiväkodeissa toimii yksi yhteinen lastentarhaopettaja, joka opettaa maahanmuuttajille suomea toisena kielenä. Lapset saavat myös oman kotikielen opetusta, jos päiväkodissa on neljä samaa kieltä puhuvaa lasta. Päiväkodeilla on lisäksi monikulttuurinen toimintaohjelma, suomi toisena kielenä -suunnitelma ja valmistavan esiopetuksen opetussuunnitelma. 3.7 Koulutuspalvelut Maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille tarjotaan perusopetukseen valmistavaa opetusta yleensä noin vuoden ajan. Valmistavassa opetuksessa oppilaat ovat iältään, taidoiltaan ja koulunkäyntihistorialtaan hyvin erilaisia, ja siksi opetusta järjestetään pienryhmissä. Porvoossa toimii keväällä 2016 kahdeksan valmistavan opetuksen ryhmää, joissa on yhteensä 87 oppilasta. Peipon koulun kahdessa alakouluikäisten valmistavan opetuksen ryhmässä on 20 oppilasta ja Pääskytien koulun yläkouluikäisten ryhmässä on 10 oppilasta. Tuorilan koulussa on 18 oppilasta perusopetukseen valmistavassa opetuksessa, näistä 4 on yläkouluikäisiä, 8 alakouluikäisiä ja 5 esikouluikäisiä. Yksi oppilas on kotiopetuksessa. Tuorilan koulun oppilaat ovat syksyn 2015 aikana tulleita turvapaikanhakijoita. Porvooseen on perustettu lisäksi maaliskuussa 2016 kolme yläkouluikäisille tai vanhemmille perusopetusikäisille tarkoitettua valmistavan opetuksen ryhmää. Ryhmät toimivat yläkouluissa kevätlukukauden 2016 loppuun asti. Valmistava opetuksen jälkeen oppilas siirtyy perusopetukseen omaan lähikouluunsa. Tavallisesti oppilas tarvitsee edelleen suomen kielen opetusta ja muuta nivelvaiheen tukea. Nivelvaiheen tuettua opetusta annetaan Peipon ja Pääskytien kouluissa, ja siksi oppilaat usein jatkavat opiskelua näissä kouluissa. Oppilaalla on mahdollisuus saada nivelvaiheen tukea 1 2 vuoden ajan muutamia tunteja viikossa. Suomen kielen opetusta oppilas tarvitsee usean vuoden ajan, ja suomi toisena kielenä -opetusta annetaan eri kouluissa. Porvoon suomenkielisissä peruskouluissa on 385 vieraskielistä oppilasta maaliskuussa 2016, mikä vastaa 10 prosenttia oppilasmäärästä. Eniten vieraskielisiä oppilaita on Peipon koulussa (39 %), Kevätkummun koulussa (22 %), Tuorilan koulussa (21 %) ja Pääskytien koulussa (17 %). Ruotsinkielisissä peruskouluissa on 10 vieraskielistä oppilasta. 3.8 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 3.8.1 Nuorisopalvelut Gammelbackan nuorisotila on ollut jo vuosia monikulttuurinen. Jopa 80 prosenttia tilan kävijöitä on maahanmuuttajataustaisia. Vastaanottokeskusten perustamisen jälkeen alaikäiset turvapaikanhakijat ovat löytäneet myös nuorisotila Zentran, ja Zentran kävijäämäärät ovat nousseet merkittävästi. Zentrassa on noin 50 130 kävijää päivittäin, näistä 5 50 on nuoria turvapaikanhakijoita. Osa Gammelbackan nuorisotilan nuorista on myös siirtynyt Zentraan. Kevätkummun nuorisotalossa käy sen sijaan vähän maahanmuuttajataustaisia nuoria. 7 (18)

Nuorisotyöntekijöiden määrää on lisätty Zentrassa iltaisin, jotta nuorten turvallisuus ja viihtyvyys voidaan varmista. Nuorisotyöntekijät ovat perehdyttäneet suomen- ja ruotsin kieltä taitamattomia maahanmuuttajanuoria nuorisotilojen sääntöihin ja tapoihin. Tämä on järjestetty nykyisillä resursseilla, priorisoimalla toimintaa. Nuorisotyöntekijät ovat käyneet vastaanottokeskuksissa esittelemässä Porvoon nuorisopalveluja, ja vastaanottokeskuksen työntekijöitä on pyydetty mahdollisuuksien mukaan toimimaan ohjaajina Zentrassa. Nuorisotyöntekijät ovat keskustelleet myös paljon porvoolaisten nuorten ja vanhempien kanssa siitä, miten turvapaikanhakijanuoret vaikuttavat heidän elämäänsä. Nuorisopalvelut järjestää kohdennettua toimintaa maahanmuuttajanuorille: leirejä, perheretkiä, teemailtoja. Osa toiminnoista on järjestetty yhteistyössä maahanmuuttajapalveluiden kanssa. Nuorisopalvelut koordinoi vuosittain kaikille 8-luokkalaisille järjestettävää Pakolaisen polku tapahtumaa ja on mukana Mahdollisuuksien tori -tapahtumassa, Respect -tapahtumissa sekä monissa muissa maahanmuuttoon liittyvissä teemapäivissä ja tapahtumissa. 3.8.2 Kirjastopalvelut Kirjastopalveluita on tarjottu maahanmuuttajille jo useita vuosia kaikissa kirjaston toimipisteissä. Vilkkainta toiminta on ollut siellä, missä asuu eniten maahanmuuttajia. Gammelbackan kirjasto ja Peipon koulu ovat organisoineet yhdessä Läksy-helppi -palvelun, jota käyttävät maahanmuuttajaperheiden lapset Peipon, Pääskytien ja Albert Edelfeltin kouluista sekä Amistosta. Gammelbackan kirjastossa on toiminut useita vuosia Suomen Akateemisten Naisten Liiton Luetaan yhdessä -verkosto. Verkosto tarjoaa lukutaidon ja suomen kielen opetusta kirjaston tiloissa. Kaikkiin kirjastojen toimipisteisiin tilataan asiakkaiden käyttöön kirjallisuutta heidän omalla äidinkielellään. Esimerkiksi urdunkielistä kirjallisuutta on tilattu maahanmuuttajien käyttöön Helsingin kaupunginkirjaston monikielisestä kirjastosta. Kirjaston työntekijät ovat käyneet vastaanottokeskuksissa esittelemässä kirjaston palveluja. 3.8.3 Porvoon kansalaisopisto (KoMbi) Porvoon kansalasiopisto järjestää maahanmuuttajille koulutusta yhteistyössä mm. maahanmuuttajapalveluiden kanssa. MeetingPoint on tarkoitettu lähinnä aikuisille maahanmuuttajille, jotka ovat jo saaneet oleskeluluvan. Kursseilla voit esimerkiksi opiskella suomen kieltä ja kulttuuria, tutustua eri liikuntalajeihin ja tehdä yhdessä käsitöitä. Opetusta 9 on tuntia viikossa, 26 viikkoa vuodessa. Opetuksen kustannukset ovat noin 16 000 euroa vuodessa. Makoisa on yhteiskuntatakuun mukaista koulutusta maahanmuuttajanuorille. Tänä vuonna järjestetään kaksi kurssia, opetusta on 25 tuntia viikossa, kurssi kestää 18 viikkoa. Kurssin kustannukset ovat noin 87 000 euroa. Paras alku Porvoossa on yhteistyöhanke yhdessä Folkakademin ja Luckan rf:n kanssa, joka alkoi maaliskuussa 2016. Kurssin kustannukset ovat noin 126 000 euroa/vuosi. Normaaliopetuksena järjestetään suomen kielen iltakursseja. Tällä hetkellä ohjelmassa 4 kurssia, opetusta on keskimäärin 50 tuntia vuodessa/kurssi, yhteensä 200 tuntia. Kurssien kustannukset ovat noin 8 000 euroa. 8 (18)

3.8.4 Liikuntapalvelut Liikuntapalveluilla käynnisti vuonna 2015 projektin Kotouttaminen liikunnan avulla. Hanke jatkuu myös vuonna 2016. Vuonna 2015 maahanmuuttajille tarjottiin mm. liikuntakerhoja, naisten uimakoulu ja lasten liikuntamaa. Hankkeelle on saatu rahoitusta aluehallintovirastolta, vuonna 2015 yhteensä 5000 euroa ja vuonna 2016 yhteensä 9000 euroa. 3.8.5 Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut eivät järjestä maahanmuuttajille kohdennettua ryhmätoimintaa. Maahanmuuttajaluokille tarjotaan samaa toimintaa kun muillekin luokille. Turvapaikanhakijoita on ilmoittautunut mukaan nuorten Talent-katselmukseen (2015) ja tulevaan Nuori kulttuuri Teatris-tapahtumaan (2016). Turvapaikanhakijoita on käynyt ryhminä myös museoissa ja kulttuuritapahtumissa. 4 Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut maahanmuuttajille Uudenmaan ELY-keskus vastaa oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen hankkimisesta annettujen määrärahojen sallimissa rajoissa. TE-toimisto ohjaa maahanmuuttajia koulutukseen. ELY-keskus hankkii työvoimakoulutuksena: kotoutumiskoulutusta ja luku- ja kirjoitustaidon koulutusta. Kotoutujan omaehtoinen opiskelu on vaihtoehto työvoimakoulutuksena hankittavalle koulutukselle. Kotoutujan omaehtoisia opintoja voidaan tukea tietyin ehdoin (mm. yleisemmät työttömyysetuutta koskevat ehdot, asiakkaan koulutustarve, opintojen sisältö ja laajuus). Kotoutumiskoulutusta ollaan parhaillaan uudistamassa valtakunnallisesti, ja palvelun hankinta kilpailutetaan vielä tämän vuoden aikana. Myös kielitaidon lähtötasotestaukset joudutaan kilpailuttamaan uudelleen. Nykyisenkaltaista kotouttamiskoulutusta ei pystytä tarjoamaan kaikille sitä tarvitseville nykyisissä määrärahoilla. Työ- ja elinkeinoministeriötä odotetaan jo tämän vuoden aikana lisämäärärahaa, koska kotouttamiskoulutusta tarvitsevien määrä kasvaa merkittävästi. TE-toimisto uudistaa myös turvapaikan saaneiden palveluprosessia. TE-toimisto järjestää jatkossa turvapaikan saaneille omakielisiä ryhmäinfoja. Palvelu on tarkoitus aloittaa heti kun turvapaikan saaneen oleskelulupa on varmistunut, jo ennen kuin hän on saanut tiedon kuntapaikasta. Palvelua pyörittää TE-keskuksessa 13 uutta työntekijää, jotka palvelevat tiiviinä ryhmänä kaikkia Uudenmaan alueella turvapaikan saaneita. Uudenmaan TE-toimisto työstää lisäksi internetsivustolle informaatiota alueen palveluista eri kielillä. Materiaalia tehdään myös videoina, jotta myös luku-ja kirjoitustaidottomat voivat saada tietoa. Koulutusyksikkö tuottaa nettisivuille kuukausittain katsauksen kotoutumiskoulutuksen tilanteesta ja keskimääräisistä jonotusajoista. 9 (18)

Itä-Uudenmaan TE-toimisto palvelee kaikkia itäisen Uudenmaan kuntia. Myös Loviisa ja Sipoo vastaanottavat pakolaisia, ja tämä lisää paineita kotouttamistoimenpiteille. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, minkälaisia lisäresursseja Porvoon TE-keskus saa kurssien järjestämiseen ja asiakaspalveluun. 4.1 Koulutusmäärät Uudellamaalla vuonna 2015 Varsinainen kotoutumiskoulutus: Pääkaupunkiseudulla 229 ryhmää (4580 opiskelijapaikkaa) Muualla Uudellamaalla 32 ryhmää (640 opiskelijapaikkaa) Ammatillinen kotoutumiskoulutus 11 ryhmää (220 opiskelijapaikkaa) Luku-ja kirjoitustaidon koulutus: Pääkaupunkiseudulla 32 ryhmää (400 opiskelijapaikkaa) Muualla Uudellamaalla 9 ryhmää (110 opiskelijapaikkaa) 4.2 Odotusaika kielitaidon lähtötasotestistä koulutuksen aloittamiseen 1.1. 26.2.2016 Uudenmaan TE-toimisto Lyhin aika Keskiarvo Mediaani Pisin aika Lukumäärä (päivää) (päivää) (päivää) (päivää) Hyvinkää 38 59 59 80 2 Järvenpää 23 223 179 700 12 Porvoo 63 163 119 609 19 Espoo 3 182 130 831 62 Helsingin toimipisteet 3 186 131 1733 213 Vantaa 14 137 88 662 83 Kaikki yhteensä 3 158 124 1733 391 5 Seurakunnan ja kolmannen sektorin palvelut maahanmuuttajille Evankelisluterilainen kirkko osallistuu maahanmuuttajien kotoutumisohjelmaan kristillisten arvojen pohjalta. Maahanmuuttajat ja muut etniset vähemmistöt ovat tervetulleita seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Eri uskontokuntien edustajia tuetaan ja kohdataan samoin periaattein kuin seurakuntaan kuuluvia jäseniä. 10 (18)

Seurakunnan tilaisuudet kuten ryhmät, retket, leirit sekä nuorisotyön- ja lapsityön tapahtumat ovat kaikille avoimia. Käytännössä maahanmuuttajat ovat osallistuneet mm. perheleiritoimintaan ja kansainvälisiin jumalanpalveluksiin. Seurakunnan työntekijät ovat tavanneet maahanmuuttajia seurakunnan tiloissa tai kutsusta maahanmuuttajataustaisen perheen kodissa. Metodistikirkossa toimii kerran kuukaudessa lauantaisin kahvila maahanmuuttajille ja ystäville. Jumalanpalvelukset joka sunnuntai käännetään englanniksi. Missionkyrkan kokoaa Porvoon ruandalaiset ja kongolaiset jumalanpalveluun joka lauantai. Laulu ja musiikki ovat olennainen osa jumalanpalvelusta. Maahanmuuttajaryhmän oma pastori Helsingistä vierailee säännöllisesti kirkossa. Porvoon islamkulttuurikeskus ylläpitää moskeijaa muslimiväestön tarpeisiin. Myös Punaisen Ristin Porvoon osasto, svenska kulturföreningen Grand, Akateemiset naiset, MAP (Multicultural Associaton Porvoo), Marttayhdistykset ja Mannerheimin lastensuojeluliitto sekä maahanmuuttajien omat yhdistykset ovat aktiivisesti mukana monikulttuurisessa toiminnassa Porvoossa. Alueella toimivien viranomaisten, seurakuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä on tarkoitus koordinoida kansalaisopiston hallinnoimassa Paras alku Porvoossa -hankkeessa 1.3.2016 28.2.2018. 6 Mitä kuntapaikkojen lisääminen tarkoittaisi kaupungin palvelutuotannon näkökulmasta? Työryhmä arvioi, kuinka kuntapaikkojen määrän nostaminen 119:ään vaikuttaisi Porvoon kaupungin palvelutuotantoon, ja kuinka suuret olisivat kuntapaikkojen lisäämisestä johtuvat kustannukset ja lisäresurssien tarve. Arvio perustuu luvussa 2 kuvattuun maahanmuuttajien profiiliin ja profiilista seuraavaan palvelutarpeeseen. Työryhmä arvio, että Porvooseen sijoittuisi: noin 60 alaikäistä yksintullutta nuorta Karijärven ja Borgå folkakademin yksiköistä noin 10 perhettä ja muutama yksintullut aikuinen Poppelista. 6.1 Maahanmuuttajien vastaanottaminen ja sosiaalipalvelut Maahanmuuttajapalveluiden asiakasmäärä kasvaa kuntapaikkojen lisäämisen myötä kolminkertaiseksi. Turvapaikkaprosessin kautta tulevat maahanmuuttajat tarvitsevat kuitenkin jonkin verran vähemmän palveluita kuin kiintiöpakolaiset, koska perusrekisteröinnit ja monet muut tarkastukset on jo tehty. Kotouttamistyö edellyttää kuitenkin yhden maahanmuuttajataustaisen kulttuuriavustajan palkkaamista sosiaalipalveluihin. Alle 21-vuotiaiden nuorten kotouttamiseen tarvitaan yksi uusi sosiaalityöntekijää. Osa turvapaikan saaneiden nuorten asumiseen liittyvistä palveluista järjestetään laajentamalla Nuotan eli nuorten tuetun asumisen yksikön toimintaa niin, että kaupunki vuokraa 8 soluasuntoa yhteensä 32 nuorelle. Nuottaan tarvitaan kaksi asumisohjaajaa lisää. Muut tukipalvelut ostetaan yksityisiltä lastensuojelun palveluntuottajilta. 11 (18)

ELY korvaa nuorten kotouttamisesta eli (sosiaalityöntekijän ja 2 asumisohjaajaa) aiheutuvat kustannukset kokonaan siihen asti, kunnes nuoret täyttävät 21 vuotta. 6.2 Tulkkaus- ja käännöspalvelut Tulkkaus- ja käännöspalvelujen tarve kolminkertaistuu nykytasosta. Tästä seuraa arviolta noin 360 000 euron kustannukset vuosittain. Kaupunki kilpailuttaa tulkkauspalvelujen hankkiminen kieliryhmittäin kesällä 2016. Valtio korvaa sosiaali- ja terveystoimen sekä kotouttavien palvelujen käyttöön ohjaamisesta aiheutuneet tulkkauskustannukset ilman aikarajaa. 6.3 Terveyspalvelut Työryhmä olettaa, että Porvoossa kuntapaikan saaville henkilöille on jo tehty terveystarkastus, ja että tarkastuksista on olemassa selkeä dokumentaatio, eli tulotarkastuksia ei tarvitse enää tehdä. Kaikille maahanmuuttajille aloitetaan kuitenkin tihennetty rokotusohjelma iän mukaisesti, mistä seuraa rokotuskäyntejä. Turvapaikanhakijoiden suun terveydentila on pääsääntöisesti heikko ja vaatii paljon hoitoa. Aikuisväestöltä esimerkiksi poistetaan hampaita päivystyksessä, ja tästä seuraa proteettisen hoidon tarve. Turvapaikanhakijoille on annettu vain päivystyksellistä hoitoa. Kuntapaikan saamisen jälkeen henkilö on oikeutettu myös kiireettömään hoitoon, ja silloin myös proteettiset hoidot tulevat ajankohtaisiksi. THL:n arvion mukaan maahanmuuttajan terveydenhuollon palveluun pitää resursoida noin 2 3- kertainen aika keskimääräiseen potilaaseen verrattuna. Palveluun tarvittavaa aikaa lisää muun muassa vastaanottojen valmistelu, kommunikointi tulkin välityksellä sekä selvitystyö. Terveyspalvelut voidaan hoitaa nykyisillä resursseilla myös kuntapaikkojen lisäämisen jälkeen. On syytä kuitenkin varautua siihen, että jonot ja odotusajat kasvavat. Jonotilanteen kehittymistä seurataan tiiviisti. 6.4 Asuminen Porvoossa ei ole tällä hetkellä vapaana vuokra-asuntoja, ei kaupungin konserniyhtiöissä eikä vapailla markkinoilla. Vuokra-asuntojen kysyntä ylittää selvästi tarjonnan. Kaupunkikonsernin omiin vuokra-asuntoihin jonottaa tällä hetkellä noin 500 henkilöä. Asuntoja vapautuu noin 350 vuodessa. Työryhmä arvioi, että kuntapaikan saavat tarvitsevat yhteensä noin 35 vuokra-asuntoa loppuvuoden 2016 aikana, pääasiassa suuria 3-4 huoneen ja keittiön asuntoja perheille ja soluasunnoiksi. Asuntoja tulisi pyrkiä löytämään myös muualta kuin ja Kevätkummun ja Gammelbackan alueilta, ettei alueiden erilaistuminen syvene entisestään kuntapaikkojen lisääntymisen myötä. Työryhmä arvio, että kaupunki voi tänä vuonna tarjota vuokra-asuntoja kohtuullisessa ajassa 119:lle kuntapaikan saaneelle Porvoon alueella seuravilla keinoilla: Turvapaikan saanut henkilö löytää vuokra-asunnon vapailta markkinoilta kolmannen sektorin avustuksella. Turvapaikan saanut henkilö löytää vuokra-asunnon Porvoossa toimivista yleishyödyllisestä vuokrayhtiöistä kolmannen sektorin tai kaupungin avustuksella. 12 (18)

Kaupunki osoittaa asuntoja kaupungin suorassa omistuksessa olevista vapautuvista asunnoista. Kaupunki osoittaa vapautuvia vuokra-asuntoja kaupunkikonsernin vuokra-asuntoyhtiöistä. Jos asuntoja ei löydy tällä tavalla riittävän nopeasti, toimitilajohto varautuu välivuokraamaan asuntoja vapailta markkinoilta. Menettely on kuitenkin määräaikainen, ja kestää korkeintaan muutaman vuoden. Porvoon vuokra-asuntojonot kasvavat jonkin verran kuntapaikkojen lisäämisen vuoksi. Kuntapaikkojen lisääminen lisää kuitenkin suurempien asuntojen tarvetta, ja niiden kysyntä on vähäisempi kuin pienten asuntojen kysyntä. Jonotusajan pituuteen ja asunnon saamiseen vaikuttavat myös hakijan asunnontarpeen kiireellisyys sekä asunnonhakijan omat kriteerit. Asunnon saa nopeasti, jos asunnon tarve on kiireinen. Asuntoa joutuu odottamaan pidempään, jos asettaa vuokra-asuntohakemuksessa tiukkoja ehtoja asunnon sijainnille ja koolle. 6.5 Varhaiskasvatuspalvelut Maahanmuuttajataustaisia lapsia pyritään sijoittamaan nykyistä useampiin päiväkoteihin. Kevätkumpuun rakennetaan uusi kahdeksanryhmäinen Mäntykummun päiväkoti, joka on suurempi kuin vanha päiväkoti. Uudessa päiväkodissa maahanmuuttajataustaisia lapsia voidaan jakaa useampiin ryhmiin kotouttamisen tukemiseksi. Kuntapaikkojen lisääminen lisää varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstön ja tulkkauspalvelujen tarvetta. Varhaiskasvatuspalveluihin tarvitaan kolme uutta henkilöä hoito- ja kasvatustehtäviin ja suomi toisena kielenä -ohjaajaksi. Myös kuljetuspalvelujen tarve lisääntyy, jos varhaiskasvatuspalveluita tarjotaan muualta kuin maahanmuuttajan omalla asuinalueella. 6.6 Koulutuspalvelut Arviolta noin 50 keväällä 2016 valmistavassa opetuksessa olevaa oppilaista siirtyy perusopetukseen lukuvuoden 2016 2017 aikana. Noin 35 oppilaan oppivelvollisuusikä täyttyy. Valmistavaa ja perusopetusta tulee tarjota myös kuntapaikan saaville nuorille. Kasvava oppilasmäärä aiheuttaa opetuksen uudelleenjärjestelyjen ja lisäresurssien tarpeita. Tämä kohdistuu ensisijaisesti suomenkielisiin koulutuspalveluihin. Oppilaan koulukielen valinnasta päättää perusopetuslain mukaan huoltaja. Koulukielen valinta tapahtuu silloin, kun maahanmuuttajaoppilas aloittaa perusopetukseen valmistavan opetuksen. Sivistyslautakunta on päättänyt, että perusopetukseen valmistavaa opetusta järjestetään tällä hetkellä suomenkielisissä kouluissa. Opetusjärjestelyjä on tarkoitus kehittää seuraavalla tavalla: Uusien maahanmuuttajaoppilaat pitää hajauttaa eri kouluihin Porvoon eri alueille (vrt. asuntojen järjestelyt). On selvitettävä valmistavan opetuksen ja maahanmuuttajien opetuksen erityistarpeiden tarve eri puolilla kaupunki (suomi toisena kielenä -opetus, nivelvaiheen opetus, oman äidinkielen opetus, muun opetuksen tuki). Oppivelvollisuusiän saavuttaville nuorille on luotava omia koulutuspolkuja (aikuisten perusopetus, valmistava opetus yhdessä toisen asteen oppilaitosten kanssa). Maahanmuuttajien koulutuspalvelut on suunniteltava niin, että eri syiden perusteella Porvooseen (kuntapaikka, turvapaikanhakija, muu maahanmuuttaja) opetukseen tulevilla on yhtäläinen oikeus alueella tarjottaviin koulutuspalveluihin. 13 (18)

On huolehdittava siitä, että maahanmuuttajataustaisten opiskelua tuetaan riittävästi, ilman että vaarannetaan kuitenkaan yleisopetuksen laatua. Suomen- ja ruotsinkieliset koulutuspalvelut valmistelevat perusopetukseen valmistan opetuksen kuntakohtaista opetussuunnitelmaa. Myös ruotsinkieliset koulutuspalvelut suhtautuvat myönteisesti maahanmuuttajataustaisiin oppilaisiin. Perusopetukseen valmistavaa opetusta voidaan järjestää yksittäisille oppilaille, jotka ovat tutustuneet jo aikaisemmin esimerkiksi vastaanottokeskuksissa ruotsin kieleen tai joilla on suunnitelmissa muuttaa muihin pohjoismaihin. Kuntapaikkojen lisääminen arvioidulla tavalla lisää koulutuspalvelujen resurssien tarvetta seuraavasti: Nykyisten valmistavan opetuksen ryhmien lisäksi tarvitaan 1 2 uutta opetusryhmää. Nykyisten nivelvaiheen opetuksen ryhmien lisäksi tarvitaan 1 2 uutta nivelvaiheen ryhmää. On tarpeen palkata päätoiminen suomi toisena kielenä -opettaja yläkouluihin ja lisätä suomi toisena kielenä -opetuksen määrää eri kouluissa. Kouluissa, joissa on enenevässä määrin maahanmuuttajaoppilaita, tarvitaan 3 5 uutta koulunkäynninohjaajaa. On varauduttava perustamaan uusia maahanmuuttajien oman äidinkielen opetusryhmiä erityisesti arabian ja darin kieliin. Oppilashuollon tarve lisääntyy, koska useat oppilaat ovat kriisialueilta ja heidän taustaansa saattaa liittyä traumakokemuksia. Tämä on huomioitava kouluterveydenhoitajien, kuraattorien ja koulupsykologien resursseja mitoitettaessa. Lisäksi tarvitaan tuki- ja kuljetuspalveluja. Valtio korvaa valmistavan opetuksen aiheuttamat kustannukset. 6.7 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 6.7.1 Nuorisopalvelut Nuorisotilojen alueellista toimintaa tarjotaan kaikille ikärajat täyttäville nuorille, myös maahanmuuttajille. Maahanmuuttajanuoret kotoutetaan osana jo olemassa olevaan toimintaa. Myös koulujen loma-aikojen leiritoimintaa tarjotaan kaikille nuorille. Maahanmuuttajataustaisten nuorten määrä nousee nuorisotiloissa kuntapaikkojen lisäämisen myötä, ja maahanmuuttajanuorille suoraan räätälöityä ja kohdennettua toimintaa tulee myös lisätä. Esimerkiksi tapahtumat, leirit, pienryhmät ja muu kohdennettu toiminta edesauttavat nuoren kotoutumista uuteen kotikaupunkiinsa. Kevätkummun alueella asuu jo nyt paljon maahanmuuttajataustaisia perheitä. Nuorisotilassa käy kuitenkin vain vähän maahanmuuttajanuoria. Tämä johtuu siitä, että maahanmuuttajien valmistavat luokat ovat Peipon koulussa ja Pääskytiellä, ja siellä on nuorisotila lähellä. Maahanmuuttajanuorten osuus lisääntyy myös Kevätkummun nuorisotilassa, jos Kevätkumpuun perustetaan myös valmistava luokka. Nuorisopalvelut järjestävät tulevaisuudessakin Pakolaisen polku -tapahtuman sekä muita maahanmuuttoon liittyviä teemapäiviä ja tapahtumia. Kuntapaikkojen lisäämisen myötä nuorisotiloille tarvitaan uusia iltaohjaajia. Ohjaajiksi olisi hyvä saada maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Kotouttamisen tavoitteena on tukea turvapaikan 14 (18)

saaneiden lasten ja nuorten liittymistä paikalliseen yhteisöön sekä tarjota turvallisia ja edullisia toimintamahdollisuuksia. Kotouttamiseen liittyy myös valtaväestön ja maahanmuuttajataustaisten nuorten välisen yhteistoiminnan ja suvaitsevaisuuden lisääminen. Toiminnan ohjaajiksi tarvitaan riittävä määrä aikuisia, jotta myös henkilökohtainen tuki mahdollistuu. Maahanmuuttajataustaisten tuntityöntekijöiden avulla voidaan nopeuttaa ja helpottaa yhteisten toimintasääntöjen ja toimintakulttuurien omaksumista ja helpottaa kulttuuritaustan erilaisuudesta johtuvien haasteiden ratkaisemista. Samalla vakinaisten työntekijöiden työpanosta voidaan ohjata maahanmuuttajanuorille tarkoitettuihin erityistoimintoihin, joissa on tärkeää työntekijöiden vahva ammatillinen osaaminen, esimerkiksi omat leirit ja ryhmätoiminta. 6.7.2 Muut kuva-palvelut Porvoon kansalaisopisto järjestää jatkossa seuraavia palveluja maahanmuuttajille MeetingPoint -toiminta jatkuu. Makoisa-koulutus Paras alku Porvoossa -hanke jatkuu. Normaaliopeuksena järjestetään suomen kielen iltakursseja. Kansalaisopisto uudistaa parhaillaan kotoutumiskoulutuksen periaatteita ja sisältöjä. Maahanmuuttajataustaiset henkilöt käyttäjät käyttävät kirjastopalveluita muiden kaupungin asukkaiden tavoin. Kirjasto voi parantaa viestintää ja asiakaslähtöisyyttä esimerkiksi hyödyntämällä kaikkia niitä kieliä, joita kirjaston työntekijät tällä hetkellä osaavat. Kulttuuripalvelut tarjoavat edelleenkin maahanmuuttajille samaa toimintaa kuin muillekin kaupungin asukkaille. Liikuntapalvelut jatkaa myös vuonna 2016 projektia Kotouttaminen liikunnan avulla. 7 Kuntapaikkojen lisäämisen aiheuttamat kustannukset Valtio korvaa kunnille osan pakolaisten vastaanottamisen aiheuttamista kustannuksista. Korvausta saavat kunnat, jotka ovat tehneet sopimuksen ELY-keskuksen kanssa. Kaupunki saa laskennallista korvausta saa jokaisesta vastaanotetusta henkilöstä 2 300 /vuosi yli 7-vuotiaista ja sitä vanhemmista 6 845 /vuosi alle 7-vuotiaista Kansainvälistä suojelua saavien laskennallinen korvaus jatkuu kolme vuotta, kiintiöpakolaisten neljä vuotta. Valtio korvaa lisäksi toteutuneiden kulujen mukaan: pitkäaikaisia vamman tai sairauden aiheuttamia sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja erityispäivähoidon kustannuksia 15 (18)

lastensuojelun avohuollon tukitoimista ja jälkihuollosta aiheutuneita kustannuksia toimeentulotukikuluja 3 vuodelta yksin alaikäisenä tulleen jälkihuolto 21 ikävuoteen saakka sekä tulkkauskuluja. Työryhmä arvio, että kuntapaikkojen lisäämisestä aiheutuisi kaupungille yhteensä noin 1 575 000 euron lisäkulut. Valtio korvaa tästä noin 1 440 000 euroa, jolloin kaupungin nettokustannusten arvioidaan olevan noin 135 000 euroa. 16 (18)

PORVOON KUNTAPAIKKOJEN KOROTTAMINEN 119 PAIKKAAN ARVIO KOTOUTTAMISPROSESSIN KUSTANNUKSISTA JA KORVAUKSISTA 2016 TEHTÄVÄALUE HENKILÖSTÖTARVE MUU TARVE MÄÄRÄRAHA 2016 KORVATTAVUUS SOSIAALIPALVELUT Vastaanottopalvelut Tulkkaus- ja käännöspalvelut palvelujen ostot 360 000 Valtio korvaa Kotouttamispalvelut 1 kulttuuriavustaja 40 000 Kotouttamispalvelut 1 sosiaalityöntekijä (alle 21-vuotiaat) 40 000 Ely korvaa Asumisyksikkö Nuotta 2 asumisohjaajaa (alle 21-vuotiaat) 80 000 Ely korvaa VARHAISKASVATUS Ryhmiä maahanmuuttajataustaisille 3 henkilöä 110 000 Koulutus palvelujen ostot 10 000 Kuljetuspalvelut palvelujen ostot 50 000 Tulkkauspalvelut palvelujen ostot 10 000 KOULUTUSPALVELUT Uusia ryhmiä valmistavaan opetukseen 100 000 Valtio korvaa Uusia nivelvaiheen ryhmiä 100 000 Suomi toisena kielenä -opettajia 1,5 henkilöä 80 000 Koulunkäynninohjaajat 3-5 henkilöä 120 000 Oman opetuskielen ryhmät (mm. arabia) 15 000 Keväällä 2016 perustetut viisi opetusryhmää 400 000 Valtio korvaa Tukipalvelut 50 000 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Iltaohjaajia nuorisotiloille 10 000 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 1 575 000 KORVAUKSET VUOSI 2016 Tulkkaus- ja käännöspalvelut 360 000 Valtion laskennallinen korvaus vastaanotetuista pakolaisista 410 000 ELY kustannukset alle 21-vuotiaiden palveluista 120 000 Valtionosuudet Vieraankielisyyskerroin, kotikuntakorvaus alustava arvio 50 000 Valmistava opetus 500 000 KORVAUKSET YHTEENSÄ 1 440 000 17 (18)

8 Pidemmän aikavälin vaikutukset Porvoon alueella Kaikkia kuntapaikkojen lisäämiseen liittyviä vaikutuksia ja niiden edellyttämiä resursseja ei pystytä arvioimaan etukäteen. On vaikea arvioida etukäteen, kuinka kuntapaikkojen lisääminen vaikuttaa kaupungin palvelutuotannon kustannuksiin kolmen ensimmäisen vuoden jälkeen, kun valtion laskennalliset korvaukset loppuvat. Osa erityisen tuen tarpeesta jatkuu todennäköisesti tämän jälkeenkin. Kuntapaikkojen lisääminen voi myös vahvistaa alueiden eriytymistä, vaikka sitä pyritäänkin ehkäisemään esimerkiksi asuntojen, päivähoitopaikkojen ja luokkien sijoittelulla. Toisaalta ELY-keskus on arvioinut, että kunnat ja elinkeinoelämä voivat myös hyötyä pakolaisten vastaanottamisesta pidemmällä aikavälillä esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Perheryhmäkoti ja pakolaisten vastaanottaminen lisäävät työpaikkoja kaupungin alueella- Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta aktivoituu. Suunnitelmallisella kotoutumisella voidaan vastata alueen työvoimatarpeeseen (ammatillisesti suuntautuneet kotoutumiskoulutukset ja täydennyskoulutukset). Muutto vaikuttaa kaupungin väestörakenteeseen. Tulijat ovat suurimmaksi osaksi nuoria aikuisia, parhaassa työiässä. Kustannukset riippuvat keskeisesti siitä, miten nopeasti kuntaan tulevat kansainvälistä suojelua saavat henkilöt työllistyvät. Esimerkiksi nuoren syrjäytymisestä on laskettu aiheutuvan yli miljoonan euron ylimääräiset kustannukset. Samalla tavoin kustannuksia aiheutuu erityisesti siitä, että uudet tulijat eivät pääse osallisiksi koulutukseen ja työhön uudessa yhteiskunnassa. 18 (18)