EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 20.10.2009 2009/XXX(INI) MIETINTÖLUONNOS AKT-EY-kumppanuussopimuksen ("Cotonoun sopimus") toisesta tarkistamisesta (2009/XXX(INI)) Kehitysyhteistyövaliokunta Esittelijä: Eva Joly PR\793721.doc PE430.376v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_INI_art90-5 SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PERUSTELUT...7 PE430.376v01-00 2/11 PR\793721.doc
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS AKT-EY-kumppanuussopimuksen ("Cotonoun sopimus") toisesta tarkistamisesta (2009/XXX(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoittaman ja Luxemburgissa 25. kesäkuuta 2005 tarkistetun kumppanuussopimuksen 1, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna AKT EY-ministerineuvoston päätöksellä N:o 1/2006 2 (jäljempänä "Cotonoun sopimus"), ottaa huomioon Cotonoun sopimuksen 95 artiklan, johon sisältyy tarkistuslauseke, joka ansiosta sopimusta voidaan mukauttaa viiden vuoden välein, ottaa huomioon neuvoston AKT-ministerineuvoston puheenjohtajalle osoittaman ilmoituskirjeen, joka hyväksyttiin 23. helmikuuta 2009 pidetyssä yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston kokouksessa, ottaa huomioon työjärjestyksen 90 artiklan 5 kohdan ja 48 artiklan, ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön (A7-0000/2009), A. ottaa huomioon, että Cotonoun sopimuksen tärkeimmät tavoitteet ovat köyhyyden poistaminen, kestävä kehitys sekä AKT-valtioiden asteittainen integroituminen maailmantalouteen, B. ottaa huomioon, että vuonna 2005 toteutetun Cotonoun sopimuksen viimeisimmän tarkistamisen jälkeen kansainvälisellä areenalla on tapahtunut useita muutoksia kuten elintarvikkeiden ja energian jyrkkä hinnannousu, ennennäkemätön rahoituskriisi, ilmastonmuutoksen seuraukset joiden vakavimmat vaikutukset kohdistuvat kehitysmaihin, C. ottaa huomioon, että jos kaikkiin näihin globaalin ympäristön uusiin kehityssuuntiin ei puututa asianmukaisella tavalla, ne saattavat tehdä tyhjiksi sopimuksen tavoitteet ja heikentää mahdollisuuksia saavuttaa vuosituhannen kehitystavoitteet vuoteen 2015 mennessä, D. ottaa huomioon, että alueellisten talouskumppanuussopimusten tekeminen ja täytäntöönpano ovat AKT:n ja EY:n suhteisiin kohdistuva lisähaaste, joka väistämättä johtaa AKT-ryhmän alueellistumiseen ja heikentää AKT:n ja EY:n yhteisiä elimiä; ottaa huomioon, että AKT:n ja EU:n suhteiden alueellistuminen on tarpeen sovittaa yhteen AKT-ryhmän yhtenäisyyden ja yhteenkuuluvuuden sekä AKT:n ja EY:n elinten vakauden kanssa, 1 EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3. Sopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna AKT EYministerineuvoston päätöksellä N:o 1/2006 (EUVL L 247, 9.9.2006, s. 22). 2 EUVL L 247, 9.9.2006, s. 22. PR\793721.doc 3/11 PE430.376v01-00
E. ottaa huomioon, että Cotonoun sopimuksen toinen tarkistaminen on erittäin tervetullut tilaisuus mukauttaa sen määräyksiä edellä mainittujen realiteettien valossa; ottaa huomioon, että useimpia kyseisistä asioista kuitenkin käsitellään vain ohimennen Cotonoun sopimuksen tarkistamista koskevassa valtuutuksessa, F. ottaa huomioon, että EU:n ja AKT-ryhmän tarkistamisen kohteeksi ilmoittamiin osaalueisiin kuuluvat muiden muassa alueellinen ulottuvuus; poliittinen ulottuvuus mukaan lukien siirtolaisuus sekä hyvä hallintotapa verotuksen alalla; institutionaalinen ulottuvuus; vuosituhannen kehitystavoitteiden ja kehitysyhteistyöpolitiikan yhdenmukaisuuden edistäminen; humanitaarinen ja hätäapu mukaan lukien kriisitilanteissa noudatettavien menettelyjen selkiyttäminen; avun ohjelmointi ja täytäntöönpano mukaan lukien AKT-valtioiden välisien määrärahojen ohjelmointi; ilmastonmuutos ja elintarviketurva läpileikkaavina kysymyksinä (AKT-ryhmän ilmoittama osa-alue), 1. katsoo, että Cotonoun sopimuksen toisen tarkistamisen pitäisi olla tilaisuus mukauttaa sitä viimeaikaisten ja tämänhetkisten kriisien valossa mukaan lukien ilmastonmuutos, elintarvikkeiden ja öljyn jyrkkä hinnannousu, rahoituskriisi sekä äärimmäinen köyhyys Afrikassa; katsoo, että kyseisten kriisien perimmäisiin syihin puuttuminen ei ole vaihtoehto, vaan välttämättömyys; 2. pahoittelee sitä, että parlamentit ja kansalaisyhteiskuntaa edustavat järjestöt eivät taaskaan olleet mukana siinä päätöksentekoprosessissa, joka johti Cotonoun sopimuksen tarkistettavien osa-alueiden ja artiklojen määrittelyyn ja Euroopan unionin neuvoston ja AKT EY-ministerineuvoston neuvotteluvaltuutusten vahvistamiseen; 3. korostaa, että tämä puute heikentää tarkistamisprosessin avoimuutta ja uskottavuutta ja etäännyttää edelleen EU:n ja AKT-valtioiden väestön hallituksistaan ja instituutioistaan; 4. katsoo, että kehityspolitiikan yhdenmukaisuuden pitäisi erityisesti kauppa-, kehitysyhteistyö-, maatalous- ja kalastuspolitiikan tapauksessa olla EU:n kehitysyhteistyön ohjenuora ja että tämä on tuotava selkeästi esille tarkistetussa sopimuksessa; 5. kehottaa komissiota ja AKT-valtioiden hallituksia sisällyttämään veroparatiisien käytön, veronkierron ja laittoman pääomapaon torjunnan Cotonoun sopimukseen painopistealueena; kehottaa näin ollen ottamaan käyttöön sitovan mekanismin, joka pakottaa monikansalliset yhtiöt automaattisesti ilmoittamaan saamansa voitot ja maksamansa verot jokaisessa AKT-ryhmän maassa, jossa ne toimivat; 6. kehottaa neuvottelijoita käsittelemään kehitysyhteistyön verotukseen liittyvää näkökohtaa ja laatimaan tehokkaita ja toimivia verotusjärjestelmiä AKT-valtioita varten, jotta voidaan varmistaa kestävä kehitysyhteistyörahoituksen lähde pitäen ulkomaisesta avusta PE430.376v01-00 4/11 PR\793721.doc
riippuvuudesta irti pääsyä pitkän aikavälin tavoitteena; 7. kehottaa luomaan sellaisen uuden maailmanlaajuisen rahoitusrakenteen, jossa kehitysmaita voisivat edustaa niiden alueelliset järjestöt ja jossa otettaisiin huomioon niiden kestävään kehitykseen liittyvät aiheelliset huolenaiheet niiden oman tilanteen pohjalta, ja sopimaan kyseisestä rakenteesta; 8. kehottaa komissiota ja AKT-valtioiden hallituksia puuttumaan ilmastonmuutoksen rakenteellisiin syihin ottamalla käyttöön automaattisen ilmastonmuutokseen liittyvien riskien arvioinnin kansallisissa kehitysstrategioissa ja -suunnitelmissa sekä maa- ja aluekohtaisissa strategia-asiakirjoissa; 9. katsoo, että uusiutuvat energiamuodot ovat elintärkeitä AKT-maiden taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle, koska niiden uusiutuvat energiaresurssit (aurinkoenergia, tuulivoima, geoterminen energia sekä biomassa) ovat huomattavan suuret; kehottaa neuvottelijoita kiinnittämään erityistä huomiota AKT-maiden riippuvuuden vähentämiseen fossiilisista polttoaineista ja niiden hintojen nousuun liittyvän haavoittuvuuden vähentämiseen asettamalla uusiutuvat energiamuodot Cotonoun sopimuksessa etusijalle; 10. pahoittelee sitä, että vaikka valtaosa AKT-maiden väestöstä asuu maaseudulla ja vaikka köyhyyden torjuminen on yksi Cotonoun sopimuksen tärkeimmistä tavoitteista, maatalous on edelleen AKT:n ja EU:n yhteistyössä laiminlyöty osa-alue; 11. kehottaa AKT-maita ja komissiota keskittymään maatalouden kehittämiseen elintarviketurvan takaamiseksi, ja pyytää nostamaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen painopistealoiksi Cotonoun sopimuksessa sekä maa- ja aluekohtaisissa strategia-asiakirjoissa; painottaa, että AKT-maiden maanviljelijät tarvitsevat tukea ja kunnollisia tuloja tuottaakseen elintarvikkeita paikallisille markkinoille; 12. ilmaisee syvän huolensa hallitusten tukemien ulkomaisten sijoittajien viime aikoina tekemistä maatalousmaahankinnoista (varsinkin Afrikassa), jotka uhkaavat, jos niihin ei puututa asian vaatimalla tavalla, heikentää paikallista elintarviketurvaa ja johtaa vakaviin ja kauaskantoisiin seurauksiin AKT-valtioissa; 13. kehottaa neuvottelijoita välttämään maatalousmaahankinnoista aiheutuvat haitalliset seuraukset (kuten pienviljelijöiden maiden pakkolunastus sekä maan ja veden kestämätön käyttö) tunnustamalla väestön oikeudet hallita maatalousmaata ja muita elintärkeitä luonnonvaroja sekä hyväksymällä tätä koskevat perusperiaatteet; 14. kehottaa AKT-maita laatimaan politiikkoja, jotka perustuvat ihmisoikeuksien, kansanvallan periaatteiden, oikeusvaltioperiaatteen, terveen talouskasvun ja kunnollisen työn kunnioittamiseen, aivovuodon torjumiseksi sekä sen mahdollistamiseksi, että AKT-maat voivat käyttää koulutettua työvoimaansa oman kehityksensä hyväksi; 15. korostaa AKT:n ja EU:n yhteisen edustajakokouksen muodossa ilmenevän Cotonoun sopimuksen parlamentaarisen ulottuvuuden tärkeyttä; ilmaisee vakaan sitoutumisensa siihen, että yhteinen edustajakokous voi täyttää täysipainoisesti tehtävänsä parlamentaarisen osallistumisen varmistamisessa Cotonoun sopimuksen mukaisissa PR\793721.doc 5/11 PE430.376v01-00
toiminnoissa ja prosesseissa; päättää olla antamatta suostumustaan sellaiseen Cotonoun sopimuksen tarkistamiseen, joka heikentäisi yhteisen edustajakokouksen roolia sen täysistuntojen lukumäärä mukaan luettuna; 16. kehottaa vahvistamaan ja tehostamaan AKT:n ja EU:n yhteistä edustajakokousta, ja kehottaa sisällyttämään Cotonoun sopimukseen määräyksiä, joiden nojalla yhteinen edustajakokous voi valvoa maa- ja aluekohtaisia strategia-asiakirjoja, AKT:n ja EY:n välisiä talouskumppanuussopimuksia ja Euroopan kehitysrahastoa; 17. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä EU:n jäsenvaltioiden ja AKT-valtioiden hallituksille ja parlamenteille. PE430.376v01-00 6/11 PR\793721.doc
PERUSTELUT Taustaa AKT:n ja EU:n väliset suhteet käynnistyivät 1970-luvulla useimpien AKT-maiden itsenäistyttyä. Vuonna 1975 allekirjoitetulla ensimmäisellä Lomén yleissopimuksella luotiin ainutlaatuinen EU:n ja AKT-maiden välisen kehitysyhteistyön malli. Lomén sopimuksen ainutlaatuisuus on seurausta sen moniulotteisesta luonteesta, jossa yhdistyvät apu ja kaupankäynti, sen luonteesta viisivuotiskauden kattavana sopimuksena, sen eivastavuoroisista kauppaeduista useimpien AKT-maista EU:n jäsenvaltioihin tuotavien tuotteiden tapauksessa sekä siinä AKT-maille taattavasta rahoituksesta. "AKT-EY-kumppanuussopimus" (joka tunnetaan Cotonoun sopimuksena) allekirjoitettiin Cotonoussa Beninissä 23. kesäkuuta 2000, ja se korvasi Lomén sopimuksen muodostamat kehitysyhteistyön puitteet. Se tehtiin 20 vuodeksi, 1. maaliskuuta 2000 ja 28. helmikuuta 2020 väliseksi ajaksi. Vaikka Cotonoun sopimuksessa säilytettiin Lomén sopimuksen säännöstö, siinä tehtiin kuitenkin AKT:n ja EU:n yhteistyöhön joitakin radikaaleja muutoksia, joista kaksi tärkeintä ovat: 1. Talouskumppanuussopimukset: Kaupankäyntiin liittyvissä asioissa AKT-maiden tuotteiden etuuskohteluun perustuva yhteisön markkinoille pääsy korvattiin vastavuoroisilla vapaakauppasopimuksilla talouskumppanuussopimuksilla joiden on tarkoitus olla WTO:n sääntöjen mukaisia. Talouskumppanuussopimuksissa AKT-maat jaettiin alun perin kuuteen alueeseen, joista kukin kävi neuvotteluja vapaakauppasopimuksen tekemiseksi EU:n kanssa. Tällä hetkellä alueita on jo seitsemän. Meneillään olevat, talouskumppanuussopimuksia koskevat neuvottelut ovat varsin kiistanalaisia, ja AKT-maiden piirissä useat hallitukset, kansalaisyhteiskuntaa edustavat järjestöt, ammattiliitot ja työnantajat vastustavat niitä ja pitävät kyseistä hanketta uhkana AKT-maiden taloudelle. Ainoa talouskumppanuussopimuksen tähän mennessä allekirjoittanut alue on Karibian alue. 2. AKT:n ja EU:n suhteiden alueellistuminen institutionaaliset vaikutukset Sillä, että EU haluaa allekirjoittaa erilliset talouskumppanuussopimukset eri alueiden kanssa, on väistämättä institutionaalisia vaikutuksia AKT-maiden ja EU:n välisiin suhteisiin. Jo pelkästään talouskumppanuussopimusten luonne (alueellisina sopimuksina) johtaa EU:n ja AKT-maiden välisten suhteiden alueellistumiseen. Vaikkei halua lakkauttaa AKT-valtioiden ryhmä olekaan virallisesti ilmaistu, on kuitenkin havaittavissa jonkinasteista huolta siitä, että niin voi lopulta käydä ryhmän ja sen nykyisten rakenteiden muuttuessa ylimääräisiksi järjestelyiksi. Talouskumppanuussopimuksiin sisältyisi (AKT:n ja EU:n yhteisestä edustajakokouksesta erillisten) parlamentaaristen sekavaliokuntien perustaminen kutakin PR\793721.doc 7/11 PE430.376v01-00
talouskumppanuussopimusta varten. Esittelijä haluaa ilmaista syvän huolensa parlamentaaristen erityiselinten, kuten talouskumppanuussopimuksiin liittyvien parlamentaaristen valiokuntien, määrän lisääntymisestä AKT-maiden ja EU:n välisten suhteiden puitteissa. On erittäin epätodennäköistä, että se, että perustetaan suuri joukko parlamentaarisia erityiselimiä yhteisen edustajakokouksen lisäksi, tekisi valvonnasta demokraattisempaa. Se on pikemminkin hajaannusta aiheuttava tekijä ja voi heikentää AKT-maiden kykyä osallistua tehokkaasti erilaisiin kokouksiin taloudellisten ja inhimillisten resurssien puuttuessa. Lisäksi erillisten parlamentaaristen elinten perustaminen kauppaan ja kehitykseen liittyviä kysymyksiä varten aiheuttaisi vakavia esteitä kehitysyhteistyöpolitiikan yhdenmukaisuudelle (koska tällaiset elimet eivät voisi ottaa huomioon kehitysyhteistyö- ja kauppapolitiikan toisiinsa kytkeytyvää luonnetta sekä niiden vaikutusta ympäristöön, maatalouteen ja investointeihin jne.). Sopimuksen ensimmäinen tarkistaminen Cotonoun sopimuksen 95 artiklaan sisältyvässä tarkistuslausekkeessa määrätään, että sopimusta tarkastellaan uudelleen viiden vuoden välein (taloutta ja kauppaa koskevia määräyksiä lukuun ottamatta, joiden tapauksessa noudatetaan erillistä tarkistusmenettelyä), jotta sopimuksen relevanssi voidaan säilyttää nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä ja AKT-maiden ja EU:n kontekstissa. Sopimuksen 95 artiklan 3 kohdassa todetaan, että osapuolet ilmoittavat toisilleen, mitä määräyksiä ne haluavat tarkistaa sopimuksen mahdollista muuttamista varten. Sopimusta tarkistettiin ensimmäisen kerran vuonna 2005. Luxemburgissa 25. kesäkuuta 2005 allekirjoitetulla tarkistetulla sopimuksella vahvistettiin seuraavat uudet elementit: 1. Poliittinen ulottuvuus: systemaattisemman ja virallisemman poliittisen vuoropuhelun käyttöönotto sekä 96 artiklan mukainen neuvottelumenettely ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvissä asioissa; viittaukset joukkotuhoaseiden leviämisen torjumiseksi tehtävään yhteistyöhön, kansainväliseen rikostuomioistuimeen ja terrorismin torjunnassa tehtävään kansainväliseen yhteistyöhön. 2. Kehitysstrategiat: viittaus vuosituhannen kehitystavoitteisiin; viittaus köyhyyteen liittyvien tautien torjunnan edistämiseen sekä naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvien oikeuksien suojeluun; määräykset ei-valtiollisten toimijoiden pääsyn helpottamiseksi maaohjelmien varojen piiriin; jne. 3. Muut osa-alueet: investointien helpottaminen, täytäntöönpano- ja hallintomenettelyt, suurempi joustavuus varojen osoittamisessa, rahoituksen hallinnointi kriisi- tai konfliktitilanteissa, avun sidonnaisuuksien purkaminen jne. Sopimuksen meneillään oleva tarkistaminen Tarkistettaessa Cotonoun sopimusta toista kertaa maailmantalous on monilta osin romahduksen partaalla: luotonantoon perustuva rahoituskriisi, kiihtyvä ilmastonmuutos, elintarvikkeiden ja energian jyrkkä hinnannousu yhdistettyinä ulkomaisten sijoittajien varsinkin Afrikassa tekemiin maatalousmaahankintoihin. Tämän sopimuksen tarkistaminen suo näin ollen merkittävän tilaisuuden puuttua edellä mainittujen kriisien perimmäisiin syihin, PE430.376v01-00 8/11 PR\793721.doc
oppia aiemmin tehdyistä virheistä sekä tehdä tarpeellisia muutoksia Cotonoun sopimuspuitteisiin. Neuvoston AKT-ministerineuvoston puheenjohtajalle (23. helmikuuta 2009) osoittaman ilmoituskirjeen mukaan EU haluaa Cotonoun sopimuksen toisella tarkistuskerralla tarkistettavan seuraavia asioita koskevia määräyksiä: alueellinen ulottuvuus, poliittinen ulottuvuus, institutionaaliset selvennykset, vuosituhannen kehitystavoitteiden edistäminen, Euroopan investointipankin valtuutus ja toiminta, osallistavat lähestymistavat, humanitaarinen apu ja katastrofien ehkäisy, avun ohjelmointi ja täytäntöönpano sekä ajantasaistukset, epäjohdonmukaisuudet ja muotoseikkojen korjaukset. AKT-valtioiden neuvotteluilmoitus käy suurelta osin yksiin EU:n tarkistettavaksi ilmoittamien osa-alueiden kanssa. Kyseisten osa-alueiden lisäksi AKT-ryhmä haluaa myös sisällyttää sopimukseen määräyksiä, jotka koskevat konfliktien ehkäisyä ja rauhan vakiinnuttamista, kulttuuri- ja koulutusyhteistyötä, ilmastonmuutosta sekä elintarviketurvaa läpileikkaavina kysymyksinä jne. Kolme periaatekysymystä, joita AKT-ryhmä haluaa käsitellä Cotonoun sopimuksen toisella tarkistuskerralla, ovat kuitenkin miten voidaan sovittaa yhteen AKT:n ja EU:n suhteiden alueellistuminen ja AKT-ryhmän yhtenäisyys ja yhdenmukaisuus; institutionaaliset määräykset sekä yhteisen edustajakokouksen ja talouskumppanuussopimusten myötä perustettavien elinten väliset suhteet; Afrikan unionin rooli ja suhteet AKT-ryhmään. Ottaen huomioon tällä hetkellä neuvotteluja varten avoinna olevat määräykset/osa-alueet sekä nykyiset, maailmanlaajuiset haastavat tapahtumat, esittelijä on sitä mieltä, että neuvotteluprosessissa ja uudelleen neuvotellun sopimuksen lopullisessa tekstissä pitäisi käsitellä seuraavia haasteita: 1. Demokraattisen parlamentaarisen valvonnan vahvistaminen ja AKT:n ja EU:n yhteinen edustajakokous: Cotonoun sopimuksella perustettu AKT:n ja EU:n yhteinen edustajakokous, joka tuo yhteen 78 Euroopan parlamentin jäsentä ja 78 AKT-maiden parlamentaarikkoa, on ainutlaatuinen ja varsin menestyksekäs parlamentaarinen rakenne demokraattista valvontaa silmällä pitäen. Yhteisen edustajakokouksen roolia pitäisi näin ollen vahvistaa, eikä heikentää uusien (nykyisen yhteisen edustajakokouksen rakenteen ulkopuolisten) parlamentaaristen sekavaliokuntien, joiden on tarkoitus valvoa talouskumppanuussopimuksia, perustamisen myötä. Lisäksi esittelijä katsoo, että yhteisen edustajakokouksen painoarvoa pitäisi nostaa siten, että sillä olisi valta kohdistaa demokraattista valvontaa Euroopan kehitysrahastoon, maa- ja aluekohtaisiin strategiaasiakirjoihin sekä talouskumppanuussopimuksiin. 2. Ilmastonmuutos: Maailmanlaajuisella lämpenemisellä on kauaskantoisia seurauksia kehitysmaiden elinkeinoille maatalous ja elintarviketurva mukaan lukien. Muita siihen PR\793721.doc 9/11 PE430.376v01-00
liittyviä uhkia ovat uusien tautien puhkeaminen, nälänhädät, veden laadun muutokset, tulvat ja merenpinnan nousu, kalastuksen romahdus, kuivuus ja maaperän huononeminen ym. Jos ilmastonmuutokseen ei puututa asianmukaisella tavalla, AKT-maiden väestö on vaarassa joutua kriisien kurimukseen. Näin ollen tarvitaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa ympäristöulottuvuus sisällytetään kaikkiin politiikkaa koskeviin päätöksiin maa- ja aluekohtaiset strategia-asiakirjat mukaan luettuna. Esittelijä kannattaa edellä mainituista syistä voimakkaasti AKT-ryhmän pyyntöä ilmastonmuutoksen käsittelemiseksi läpileikkaavana kysymyksenä Cotonoun sopimuksen toisella tarkistuskerralla. 3. Uusiutuvat energialähteet: Lähes kaikilla AKT-mailla on valtavat uusiutuvat energiavarat. On paradoksaalista, ettei kyseisiä varoja hyödynnetä riittävästi, jotta AKT-maat voisivat siirtyä kohti energiaomavaraisuutta. Uusiutuvia energiavaroja koskevan politiikan on näin ollen oltava AKT:n ja EU:n kehitysyhteistyötä koskevien sopimusten keskiössä. Esittelijä ehdottaa, että uusiutuvia energiavaroja koskevia kysymyksiä (kuten tarvetta lisätä investointeja uusiutuviin energialähteisiin AKT-maissa koskevat määräykset) käsiteltäisiin tarkemmin tarkistetussa Cotonoun sopimuksessa. 4. Elintarvikekriisi ja maananastus: Elintarvikkeiden jyrkkä hinnannousu maailmanmarkkinoilla vuosina 2007 2008 toi päivänvaloon uuden ilmiön, joka on hallitusten tukemien ulkomaisten sijoittajien tekemät maatalousmaahankinnat kehitysmaissa. Sellaiset maat kuin Kiina, Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Qatar alkoivat ostaa kehitysmaista maatalousmaata varmistaakseen oman väestönsä elintarviketurvan. Maatalousmaahankinnat tehdään paikallisten asukkaiden etujen kustannuksella, ja niiden vuoksi köyhät viljelijät jäävät omassa maassaan vaille maatalousmaata ja vettä. Jos kansainvälisten sijoittajien harjoittama maatalousmaan ostaminen jatkuu, äärimmäinen köyhyys pahenee entisestään, ja lisäksi saattaa ilmetä väkivaltaisia konflikteja ja elintarvikemellakoita. Elintarviketurvan määritteleminen (AKT-ryhmän taholta) läpileikkaavaksi kysymykseksi Cotonoun sopimuksen tarkistamisprosessissa suo tilaisuuden käsitellä maananastukseen liittyvää haastetta ja ehkäistä tulevia konflikteja takaamalla paikallisen väestön oikeus käyttää luonnonvaroja maa ja vesi mukaan luettuna yhtenä perusihmisoikeuksista. On niin ikään surullista todeta, että vaikka yli 60 prosenttia Afrikan väestöstä elää maaseudulla ja vaikka heidän elantonsa on riippuvainen maataloudesta, paikalliset hallitukset ja EU:n kehitysyhteistyöpolitiikka eivät ole määritelleet kyseistä elintärkeää alaa prioriteetiksi. Tämän tilanteen on muututtava. Maailmanlaajuisen köyhyyden torjumiseksi maataloudesta pitää tulla Cotonoun sopimukseen liittyvän kehitysyhteistyön painopistealue. 5. Rahoituskriisi: Vaikka AKT-maat eivät ole aiheuttaneet rahoituskriisiä, ne joutuvat kärsimään suhteettoman paljon sen vaikutuksista. Esittelijä katsoo näin ollen, että neuvottelijoiden pitäisi käsitellä talous- ja rahoituskriisin systeemisiä syitä ja pohtia Cotonoun sopimuksen toisella tarkistuskerralla toimenpiteitä kriisitilanteiden varalta. Vaikka onkin vaikeaa määritellä tarkalleen kehitysmaista peräisin olevien laittomien PE430.376v01-00 10/11 PR\793721.doc
rahavarojen määrää, erään kesäkuussa 2009 julkaistun norjalaisen raportin 1 mukaan laittomien rahavarojen virta on noin kymmenen kertaa kehitysavun määrää suurempi. Tämä osoittaa, että jos kehitysmaat kerran pystyvät hallitsemaan laittomien rahavarojen virtaa, ne voivat jouduttaa ponnistelujaan vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi ja pohjustaa etenemistään kohti itsenäistä kehitysrahoitusjärjestelmää. Sitova sitoutuminen veroparatiisien ja laittomien rahavarojen virran torjuntaan on näin ollen konkreettinen vastaus AKT-maiden rahoitusongelmiin. 6. Siirtolaisuus: Koska heidän kotimaissaan on vähän työmahdollisuuksia ja korkea työttömyys, monet epätoivoiset nuoret afrikkalaiset vaarantavat henkensä päästäkseen siirtolaisiksi Eurooppaan. Laajamittainen maahanmuutto on tulosta talouden romahduksesta, väestön köyhtymisestä, ihmisoikeusrikkomuksista, ympäristön pilaantumisesta, rikkaiden ja köyhien välisen kuilun kasvamisesta, sodista ja poliittisesta vainosta. Yksi ratkaisu laittomaan maahanmuuttoon on sallia Afrikan maiden suojella ja rakentaa talouttaan. Neuvottelijoiden pitäisi tätä tarkoitusta varten käsitellä siirtolaisuutta ja aivovuotoa. Se, että AKT-maat menettävät yleisesti ottaen työvoimaansa ja erityisesti koulutettua ja ammattitaitoista väkeä, vaikuttaa negatiivisesti niiden kehitykseen ja talouteen. Lopuksi esittelijä pahoittelee sitä, etteivät jäsenvaltiot kuulleet parlamentteja (Euroopan parlamentti, yhteinen edustajakokous sekä AKT-valtioiden kansalliset parlamentit) ja etteivät parlamentit voineet antaa panostaan päätöksentekoprosessiin, joka johti tarkistettavien osa-alueiden ja artiklojen määrittelyyn sekä neuvotteluvaltuutuksen vahvistamiseen. 1 Commission on Capital flight from developing countries: Tax havens and development, alustava raportti, 18. kesäkuuta 2009 PR\793721.doc 11/11 PE430.376v01-00