Huhtikuu 2015 j a T E K I J Ö I T ä kaako KOKOOMUS ETELÄ-SAVO, ETELÄ-KARJALA JA KYMENLAAKSO siituuli T Y Ö T Ä sivut 4-6 KAAKKOISSUOMALAISET EHDOKKAAT Työ tekemise ja teettämise pitää olla aia kaattavaa. SIVU 3 Koulutus ostaa maakutie vetovoimaa Kahdesta korkeakoulusta sytyvä KaakkoisSuome ammattikorkeakoulu ataa potkua aluee elikeioelämälle. Sivu 7 VALMIINA TYÖHÖN Puu ousee pääroolii Biotalous o päivä saa. Se odotetaa tuova Suomee työtä ja uusia iovaatioita. Puu ousee uudellee pääroolii, ja sitä Kaakkois- ja Itä-Suomessa riittää. SIVU 10
2 kaako siituuli kolumi petteri orpo Omeapuu imeltä Suomi heikki järvepää pääkirjoitus Katse eteepäi Tämä hallituskausi o ollut todella vaikea. Perussuomalaiste vastuupakoilu vuoksi sytyyt luooto poliittie pohja o tehyt kaike päätökseteo takkuiseksi. Hallitukse raketeelliset korjaustavoitteet, kute kutauudistus, eivät edeeet. Tämäki uudistus, kute moet muutki julkista sektoria kavetavat, olisi pitäyt tehdä jo vuosia sitte. Hallitukse poliittisesti heikoilla hartioilla o ollut raskas taakka, ku tähä lisää vielä Euroopa taloude hakaluudet. Nyt ollaa tilateessa, jossa syylliste etsimie o parasta viihdettä. Se sijaa pitäisi katsoa eteepäi ja saada taloudellie toimeliaisuus ousuu. Kylmä totuus o se, että kasakua hyvivoii kaalta kaksi keskeistä asiaa ovat oistuut talouspolitiikka ja turvallie kasaivälie toimitaympäristö. Vasta tämä jälkee o mahdollisuus tehdä uudistuksia politiika eri osa-alueilla. Kokoomus o tuout julki selkeät tavoitteet seuraavalle vaalikaudelle. Selkeämmät verrattua muide puolueide ohjelmii. Se o reilu toimitatapa ääestäjiä kohtaa. Kokoomukse perusajatus o työmahdollisuuksie lisäävalittavilta mie. Yritykset ovat tässä tietysti avaiasemassa, ii vahat päättäjiltä pitää ja vakiitueet kui start-upitedellyttää yrityseläki. Valittavilta päättäjiltä pitää edellyttää yrityselämä tutemä tutemusta. musta ja valmiutta sellaisii uudistuksii, jotka todella atavat mahdollisuude uusie työpaikkoje luomisee. Kokoomuksella o tällaiset ehdokkaat. Laajetuut vaalipiirimme käy esimmäisii eduskutavaaleihi Kaakkois-Suome kaalta haastavassa tilateessa. Näiä päiviä lopettaa pyörimisesä taas yksi paperikoe, kauppa itää päi ei käy, uutta o luotava. Ole kuiteki toiveikas uusie, myös biomassaa perustuvie, työpaikkoje sytymisee. Tuoteideoide kaupallistamie o käyissä, yliopisto ja muut oppilaitokset tukevat yritystoimia aloittamista. Eduskutavaalit ovat perustava tärkeät poliittisessa päätökseteossa. Kaikkie o syytä ääestää. Ehdokaslistamme o edustava, asiatuteva ja laadukas. Löydät varmasti itsellesi sopiva ehdokkaa! Kirjoittaja o kokoomukse Kaakkois-Suome piiri puheejohtaja kaako siituuli Kokoomus Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymelaakso Vastaava päätoimittaja: Jyrki Seleius, puheli 050 305 7477 sähköposti jyrki.seleius@kokoomus.i Paios: 145 000 kappaletta Julkaisupäivä/jakelupäivä: 7.4.2015 Lehde taitto: HANK Julkaisija: Kaakkois-Suome Kokoomus ry Kustataja: Kasalliskustaus Oy Paiopaikka: Salo Lehtitehdas Oy, Salo Omeapuu, jota ei leikata, tulee pia liia tihe- teollisuutee taloutemme tukijalkaa, mutäksi ja tuottaa huoompaa satoa. Tiiviissä kas- ta digitaalise vallakumoukse ryistäesvustossa taudit alkavat vaivaamaa eikä valoa- sä eteepäi se ehdittii jo julistaa aurigokaa pääse riittävästi latvukse sisälle. lasku alaksi. Nyt valoa o kuiteki äkyvissuome taloudella ja omeapuu hoidol- sä. Useita uusia tehdashakkeita o vireillä eri la o yllättävä paljo yhteistä. Liia suureksi puolilla Suomea. Suomalaie puu elää uutta paisuut julkie sektori ja julkise vela kas- kukoistuskautta. vu tekevät Suomi-eido sairaaksi. Maa- ja metsätalousmiisteriössä o tehty Velka o veli otettaessa, veljepoika makset- tällä vaalikaudella kovasti töitä metsäala kastaessa. Vahaa saotaa sisältyy paljo vii- vu edistämiseksi. Tarpeetota säätelyä pursautta. kamalla o edistetty ala tasapuolista kilpaikorot ovat yt poikkeuksellise alhaalla. Jos lua. Vastuuta o siirretty ala toimijoille: metja ku korot ousevat ormaasäomistajille, yrittäjille ja lille tasolle, Suome valtio teollisuudelle. Tämä tulokkorkomeot ousevat miljarsea puumarkkiat ovat toi Tasapaioie deilla. Ne miljardit ovat pois mieet tasapaioisesti ja ala valtiotalous esimerkiksi vahustehoidoskaattavuus o paratuut. ta, kouluista ja päiväkodeista. miisteri Grah-Laasoo köyhä paras semyös Velkaa ottamalla voidaa lytyö ympäristölupie käsitturva. kätä vaikeita ja epäsuosittuja tely sujuvoittamiseksi o olpäätöksiä. Kestävä ja vastuullut tuloksellista. Esimerkiksi lie tie se ei kuitekaa ole. Ääekoske biotuotetehtaa Eemmi tai myöhemmi o takaisimak- lupa käsiteltii eätysopeasti. Metsäala o su aika, kysykää vaikka kreikkalaisilta. Tasa- yt ii hyvässä vedossa että alalla kärsitää jo paioie valtiotalous o köyhä paras turva. työvoimapulasta! Kulueella vaalikaudella oppositiopuolueet Valtiovalla o varmistettava, että teollisuukeskusta ja perussuomalaiset ovat julistaeet della o edellytykset kasvaa ja työllistää myös että hallitus tekee liia vähä ja liia myöhää. jatkossa. Liikeeväylät o pidettävä kuosnäi siitä huolimatta että ykyie hallitus o sa, jotta puuta saadaa metsistä tehtaille. Myös sopeuttaut taloutta 6,5 miljardilla ja kevetä- ala tutkimuksee ja koulutuksee tulee payt yhteisöveroa 4,5 prosettiyksiköllä. Nyt vaa- ostaa, jotta korkea osaamie säilyy Suomeslie alla samat puolueet vähättelevät tarvetta sa. tehdä säästöjä. Paljo o siis tehty, mutta paljo jää tekemiskaikilta puolueilta edellytetää kriisitietoi- tä myös seuraavalle hallitukselle. Uudelle kassuutta. Päätöste tekemie ei jää aiakaa vulle luodaa tilaa karsimalla vahaa. Oistukokoomuksesta kiii. Katsotaapa esimer- eella laoitukselkiksi kokoomuslaiste valtiovaraimiiste- la väheetää leikreide Iiro Viiase ja Sauli Niiistö toimia kaustarvetta tulevaiaikaaa. Heitä syytettii 1990-luvulla kamree- suudessa. rimaisuudesta, mutta yt heidä rohkeuttaa ihaillaa. Suome taloudelliset haasteet johtuvat osittai teollisuude globaalista rakeemuutokkirjoittaja o sesta. maa- ja metsävuosisatoja olemme voieet luottaa metsätalousmiisteri
3 KIMMO BRANDT/COMPIC Kokoomukse puheejohtaja Alexader Stubb pitää tärkeää, ettei kokoaisveroaste ouse. Heriikka Pulli Varma kevää merkki o se, ku lapsi alkaa kiuta lupaa meäksee pyörällä kouluu tai päiväkotii. Vahemmille se tietää pikaista keväthuollo tekemistä. Näi myös kokoomukse puheejohtaja perheessä. Polkupyörä ketju vaihto tai jarruvaijeri kiristys ovatki Alexader Stubbille tuttuja juttuja. Kysyttäessä puheejohtaja tee-se-itse -taitoja, hä saoo olevasa aika hyvä pyöräkorjaaja. Rikkiäisellä pyörällä ei pääse eteepäi. Siiä o itse asiassa paljo samaa kui Suomeki tilateessa. Jos liike puuttuu, ei voi uudistua, Stubb löytää vertaukse. Kevää korvalla korjattavaa löytyy muualtaki kui taloyhtiöide pyöräkellareista. Kokoomus hakee korjausliikettä Suome ostamiseksi viide kohda ohjelmallaa. Ne ovat työ, osaamie, hyvivoiti, ympäristö ja turvallisuus. Kaikkea raamittaa tarkka taloudepito. Meidä o tehtävä valita. Ylläpidämmekö velkarahalla rapistuvaa hyvivoitiyhteiskutaa? Vai teemmekö vaikeatki päätökset? Se edellyttää, että asetamme työ etusijalle, uudistamme hyvivoitiyhteiskua raketeet ja laitamme suu säkkiä myöte, Stubb luoehtii Suome tilaetta. Julkie talous o Stubbi mukaa laitettava heti vaalikaude alusta alkae kutoo. Valtiovaraimiisteriö arvioi tuoreessa katsauksessaa maaliskuussa, että julkise taloude sopeutustarve olisi oi kuusi miljardia euroa. Kokoomus o valmis suu- Suomi kaipaa korjausliikettä Hyvivoiti sytyy vai työstä, kokoomukse puheejohtaja Alexader Stubb muistuttaa. riiki sopeutustoimii. Meidä pitää heti vaalikaude alussa sopia siitä, mite valtio ja kutie raketeellie alijäämä saadaa hoidettua, Stubb saoo. Veroaste ei saa kuitekaa vaalikaude aikaa kohota. Työ o tärkei Stubb muistuttaa, että suomalaie hyvivoiti sytyy työstä ja yksiomaa työstä. Työ tekemise ja teettämise pitää olla aia kaattavaa. Suome pitää olla maa, jossa kaattaa työllistää, jossa kaattaa ottaa vastaa työtä ja jossa ee kaikkea kaattaa yrittää, hä sa- Valiavapaus o se, mikä erottaa kokoomusta selvästi muista puolueista. oo. Yrittämie olisi työteossaki patava Stubbi mielestä aia etusijalle. Yrittäjiä o kohdeltu viime vuosia kaltoi. Yrittäjät ovat kuiteki meidä yhteis- kua kulmakiviä, meidä modereja duuareita, jotka raketavat tämä yhteiskua. Jotta yrittäjät uskaltavat palkata uusia työtekijöitä ja toisaalta työtä vaille olevat löytäisivät töitä, kokoomus o listaut useita paratamiskeioja tarpeide kohtaamisee. Stubbi mukaa puolue esimerkiksi madaltaisi työllistämise kyystä lisäämällä yrityskohtaista sopimista, pidetäisi koeaikaa puolee vuotee sekä vahvistaisi yrityste asemaa palvelutuotaossa. Myös yrittäjäksi lähtemise kyystä o kokoomukse mukaa madallettava ja laisäädätöä muokattava yrittämistä tukevaksi. Stubb kaipaa myös tuuletusta aseteisii, jotta Suomessa uskallettaisii rohkeammi kokeilla yrittämistä. Epäoistumie ei saa olla häpeä. Uutta työtä etsivä asemaa kokoomus taas helpottaisi uudistamalla työttömyysturvaa se kesto ja porrastukse osalta ii, että työ vastaaotto olisi aia kaattavaa. Puolue myös uudistaisi vero- ja sosiaaliturvaa ii, että työllä asaitusta eurosta jää pieellä tulolla aia kätee vähitää 50 settiä. Myös verotusta pitää kaikissa tuloluokissa aletaa, Stubb saoo. Kokoaisveroaste ei saa ousta. Veroaleukset ovat mahdollisia imeomaa työ verotuksessa. Me kokoomuksessa uskomme siihe, että työ luo työtä ja toimeliasuutta. Jos ja ku sytyy äärimaltillie palkkaratkaisu, se pitää kompesoida työ verotusta aletamalla, Stubb saoo. Digikumous koululuokkaa Koulutus o ollut aia sivistyspuolueea tuetulle ko- Ovia ei kaata sulkea Ukraia kriisi, Veäjä tiuketuut asee sekä Kreika tilae ovat ostavat ulko- ja turvallisuuspolitiika vaalikeskusteluihi. Myös Nato-keskustelu o aktiivista. Kokoomuksella o jo vuosia ollut myöteie Nato-kata. Puoluee puheejohtaja Alexader Stubb haluaa, että tuleva eduskuta saisi seloteo mahdollisista Nato-jäseyyde vaikutuksista. Selvitys voitaisii tehdä yksi tai yhdessä Ruotsi kassa. Jäseyyde toteutumie edellyttää kuiteki kasalaiste, eduskua ja valtiojohdo tukea. Tärkeitä o, ettemme sulje yt ovia miltää vaihtoehdolta, kute tehtii edellisessä hallitusohjelmassa. Haluamme pitää ovet auki ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Natojäseyyttä, koska uskomme, että se lisäisi Suome turvallisuutta ja vaikutusvaltaa, Stubb saoo. Kokoomus o valmis ostamaa puolustusvoimie määrärahat uskottava puolustuskyvy edellyttämälle tasolle. Myös kasaivälise rikollisuude torjumista o vahvistettava. Stubb muistuttaa, että Suomi o kiiteä osa pohjoismaista, eurooppalaista ja lätistä arvoyhteisöä. Avoi ja kasaivälie Suomi o Stubbi mukaa parempi vaihtoehto kui vaha, sisääpäi käätyyt impivaaralaie Suomi. Jo yt kasaiväliset tehtävät vievät työajastai oi 40 prosettia, päämiisteri tehtäviä hoitava Stubb muistuttaa. Mikää ei aa viitteitä siihe, että ämä tehtävät olisivat lähivuosia väheemässä. koomukselle yksi tärkeimmistä paiopisteistä. Myös Stubb syttyy ku puhutaa koulutuksesta. Peruskoulu arki o tuttua kahde koululaise isälle. Haluamme osaamise uutee ousuu. Suomi meestyy vai osaamisella ja sillä, että koulutus o kaikkie ulottuvilla, Stubb saoo. Perusta tähä luodaa heti esimmäiste kouluvuosie aikaa. Stubb muistuttaa, että luokkahuoe ei saa olla museo vaa osaamista o päivitettävä kouluvälieitä myöte. Luokkahuoeet o tuotava 2010-luvulle. Vihreide liitutauluje sijaa koulut tarvitsevat iformaatiotekologiaa ja padeja. Tämä ei vielä valitettavasti ole arkipäivää joka puolella Suomea. Samalaise moderisoiti tarvitaa kokoomukse mielestä myös perus- ja lukio-opetuksee. Se tarkoittaa muu muassa paiopistee siirtämistä oppiaielähtöisestä opetuksesta kokoaisvaltaisee opiskeluu, osaamistavoitteide päivittämistä sekä kielteopetukse vahvistamista. Työlistalla o myös yliopistouudistus 2.0, jolla paraetaa opetukse ja tutkimukse laatua ja lisätää valmistuvie parempaa työllistymistä. Valiavapaus erottaa Terveyspalveluide kehittämisessä kokoomus paiottaa ealtaehkäisevä hoido merkitystä. Esisijaie askel kaikessa terveydessä o ihmie itse, se mite hä hoitaa itseää. Seuraava askel o, että jos jotai tapahtuu, millaista ja kuika opeasti hoitoa saa, Stubb saoo. Terveys- ja hyvivoitipalveluissa kokoomus o jo pitkää ajaut suomalaisille valiavapautta tuloluokkaa ja yhteiskuallisee asemaa katsomatta. Stubb uskoo, että jokaie o lähtökohtaisesti oma hyvivoitisa paras asiatutija. Valiavapaus o se, mikä erottaa kokoomusta selvästi muista puolueista. Meidä lähtökohta o ihmislähtöie, muut puolueet järjestäisivät asiat eemmä tai vähemmä kuta- tai valtiolähtöisesti, Stubb saoo. Valiavapautee liittyy oleellisesti myös raha seuraa potilasta -malli. Se tarkoittaa, että sama rahoitusosuus, joka tulee esimerkiksi kua terveyskeskukselle, maksetaa kuki asiakkaa itse valitsemalle, hyväksytylle palvelutuottajalle. Jos esimerkiksi kevää esimmäisellä pyöräretkellä kaatuu ja loukkaa polvesa, voi itse valita, mihi haluaa hakeutua hoitoo. Toisille tärkeitä voi olla sijaiti, toisille tuttu hekilökuta. Oleellista kuiteki o, että hoitoo pääsy opeutuu ja polvi paraee opeasti. Ja jos pyörä mei samassa rytäkässä rikki eivätkä omat taidot riitä se korjaamisee, aia voi työllistää pyöräkorjaamoyrittäjä. Se pitää Suomeki pyörät pyörimässä.
4 kaako siituuli ST 1/2015 Työ kautta eduskutaa Kaakkois-Suome Kokoomus asetti täyde 17 ehdokkaa lista kevää eduskutavaaleihi. Uudessa laajemmassa vaalipiirissä ehdokkaita o kolmesta maakuasta: Etelä-Karjalasta, Etelä-Savosta ja Kymelaaksosta. Tässä he ovat. Teksti: Paula Kylä-Harakka Lue lisää: http://www.kaakkois-suomekokoomus.fi/vaalit/eduskutavaalit-2015 Ahkeruude puolestapuhuja Turvallisuutta ettii Turhista sääöistä eroo Halua kasaedustajaa kataa vastuui kiperistäki päätöksistä. Tulevalla vaalikaudella Suomi tarvitsee eemmä päätöksetekokykyä kui velalla katettavia lupauksia. Opitotukijärjestelmä tarvitsee täydellise remoti, jotta opiskelija opitoaikaa tekemä työ o tekijällesä taloudellisesti pal- je lisäksi o kiiitettävä huomiota EERO AHO kitsevaa. Ahkeruudesta tulee aia palkita. Ahkeruutta Suomi tarvitsee, paiottaa mikkeliläi- MARKO FORSS massarikoste esitutki- JUSSI HONKA e Eero Aho. Etelä-Savo pelastuslaitoksella ylipalomiehe virassa työsketelevä Eero o opiskellut pitkä pelastusala koulutusputke. Päällystötutkito o opiäytetyö viimeistelyä vaille valmis ja ee huhtikuu eduskutavaaleja o odotettavissa, että koulupekillä osoitettu ahkeruus mahdollistaa siirtymise uusii haasteellisempii työtehtävii. Aluee ääi kuuluvii Kymelaakso ja myös Etelä- Karjala ovat käyeet läpi isoja muutoksia, joihi o itse reagoitu ii kutaliitosratkaisuilla kui elikeiopoliittisilla paostuksillaki, mutta edellee tarvitaa myös valtio toimepiteitä. Kymelaakso o sijaitisa tähde tärkeä maakuta edellee, vaikka teollisuude JYRKI HYTTINEN rooli heikkeisi yhä, kouvolalaie Jyrki Hyttie saoo. Jyrki haluaa saada eduskuassa Kouvola, Kymelaakso ja koko Kaakkois-Suome ääe kuuluvii. Suome taloude kohetamiseksi o tärkeä huolehtia kilpailukyvystämme kasaivälisillä markkioilla. Siihe vaikuttavat esisijaisesti yritystoimitaa ja eergiaa koskevat veroratkaisut sekä työmarkkiajärjestöje toimet, joissa vaaditaa uudelaista ajattelua. Koulutukse kehittämie o myös tärkeää. Nopeammi työllisyystilatee kautta vaikuttavaa toimea äkisi palveluide arvolisävero aletamise, yrittäjää leipäsä asaitseva Jyrki kertoo. Nettipoliisia tuettu Marko Fobba Forss perääkuuluttaa turvallisuutta kadulle ja ettii. Suomessa poliisie määrä kasalaista kohde o Euroopa piei. Fobba mukaa poliisie määrä o ostettava Euroopa keskitasolle. Häe mielestää partioide vasteaiko- taa. Sähköisiä lupa- ja euvotapalveluja o lisättävä ja radikalisoitumise ealta ehkäisyy paostettava. Avoimuus kuuluu ettii, saavapaude rajoittamie diktatuurii. Saavapaude o oltava kattavaa, mutta toisaalta sosiaalise media käytö o oltava mahdollista myös muille kui paksuahkaisille. O tärkeää, että poliisi sähköiset toimivaltuudet turvataa: poliisi o saatava IP-osoite poliisi päällystöö kuuluva määräyksellä tietoosa kaikissa rikoksissa. Poliisi tarvitsee myös peitetoimitaoikeude sosiaalisessa mediassa lapse seksuaalise hyväksikäytö tuistamiseksi, Fobba toteaa. Fobba perääkuuluttaa lisäksi järkevää tekemistä uorille, vähemmä byrokratiaa, eemmä maalaisjärkeä ja sitä, että rikokse uhri oikeudet asetetaa aia etusijalle. Ole etuoikeutettu, koska miulla ollut aia töitä. Ole poimiut masikoita, jakaut maioksia, ollut puhelimyyjää ja jopa tvmaksutarkastajaa. Työ luo turvaa ja rytmittää arje. Nykyie työi ataa mahdollisuude kuulla ja kuulua. Marko Forss Esimmäie ja aioa varsiaie työpaikkai o ollut isäi perustamassa yrityksessä ja se työ jatkajaa. Sukupolvie välisiä äkemyseroja selviteltii joskus kovaääisestiki, mutta aia oli isätä talossa. Yritykse jatkuvuude kaalta oliki oleaista, että sukupolvevaihdos suuiteltii hyvi ja toteutettii aikataulu mukaisesti. Se auttoi myös perhee hyvie välie säilymistä, mikä o ollut tärkeää. Jyrki Hyttie Mieleepaiuvi työpaikkai oli päämiisteri Jyrki Kataise erityisavustaja tehtävä valtioeuvostossa. Työtehtävii kuului päämiisteri avustamista ii kasaivälisissä kui kotimaisissa tehtävissä. Hallitukse ja miisteriöide toimita tuli tutuksi ja uorta miestä keitettii kovissaki liemissä. Atti Häkkäe Mielestäi Suomi saadaa ousuu aioastaa luomalla ja tekemällä työtä. Paremmat edellytykset työlle saadaa, ku keveetää verotusta ja karsitaa turhia säätöjä. Nyt ei ole aika laittaa päätä pesaasee eikä kaivautua poteroihi vaa lähteä rohkeasti kohti uusia haasteita, Osmos Cosmos -yhtyee basistia tutuksi tullut imatralaie Jussi Hoka toteaa. Jussi työsketelee elämyspalveluyrittäjää, jote yrittäjyyde säätely o tullut omakohtaisesti tutuksi. Suomelle pelastusohjelma Miisteri erityisavustajaa työsketelevä Atti Häkkäe esittelee viide kohda pelastusohjelma, jolla Suomi saadaa oikeille raiteille. Ati mukaa uusi kasvu sytyy esiäki maakuissa ja kasvu kaalta keskeisiä aloja ovat erityisesti ympäristötekologia, biotalous, matkailu, ANTTI HÄKKÄNEN ICT-, hyvivoiti- ja elitarvikeala. Ati mukaa Suomi o myös ostettava takaisi osaamise ja tekologia kärkimaaksi, kasalaiste o saatava laadukkaita ja vapaasti valittavissa olevia palveluita ja Suome työelämästä o tehtävä Euroopa parasta. Viideeksi mätyharjulaisehdokas puhuu turvallisemmasta ja vastuullisesta Suomesta. Turvallisempi ja vastuullisempi Suomi tarkoittaa esiäki vastuullisempaa ja vakaampaa taloudehoitoa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa o korostettava vakautta ja aktiivista kasaivälistä roolia. Poliisi ja puolustusvoimie uskottava toimitakyky o turvattava. Lisäksi oikeuslaitos o pelastettava. Kasalaiste ja yrityste o hädä hetkellä saatava oikeusturvaa, Atti paiottaa.
5 Yrittäjämäie ote tekemisee Työllisyyttä paraettava Suomi o loistava maa! Jotta se o sitä jatkossaki, pitää meillä olla rohkeutta uudistuksii. Ee kaikkea tarvitaa uutta aseetta! Syyttely, repimie ja keskiäie riitely pitää lopettaa. O löydettävä positiivie, raketava, luova, yrittäjämäie ote kaikkee tekemisee, ii työelämässä, JAN HULTIN taiteissa kui urheilussaki, toteaa yrittäjää työsketelevä Ja Hulti. Säilyttääksemme hyvivoitimme ja kehittääksemme maatamme pitää taloude raketeet saada kestävää kutoo. Suomalaise työ tuottavuude tasoa pitää kohottaa. Toie keskeie kehittämiskohde o piete kaupukie ja maalaiskutie roolitus. Nämä alueet tarvitsevat positiivise, elivoimaise ja kehittyvä tulevaisuuskuva. Keskeie alueide elivoimaisuude lähde o kasalaisille tarjottavat kulttuuripalvelut. Uusie toimitatapoje ja tuottamismallie luomie o välttämätötä, jotta kääämme suua äivettymisestä kehittymisee, savolialaisehdokas korostaa. Pääteemai vaaleissa ovat työ, talous ja turvallisuus. Meidä kaikkie suomalaiste hyvivoiti perustuu työtekoo. Työllisyyttä ja työllistämistä pitää parataa ja siihe o olemassa keiot. Eri puolueide tahto kehittää työelämää puitaa seuraavalla hallituskaudella. Toivo todella, että reamarika lismi voittaa ja että ideologiset KIRJAVAINEN äkemykset eivät tyrmää tarvittavia uudistuksia, saoo kotkalaie yrittäjä Marika Kirjavaie. Tee politiikkaa tavallise ihmise silmi. Yhteistyö o kaike perusta, yksi ei kukaa saa suuria asioita aikaiseksi. Yhteistyötä tarvitaa myös yli puoluerajoje, Marika toteaa. Hyvää arkea o puolustettava Hyvä arki o puolustamise arvoie, perustelee KaakkoisSuome Kokoomukse toimiajohtaja Paula Kylä-Harakka ehdokkuuttaa eduskutavaaleissa. Paulalle hyvä arki tarkoittaa moia tekijöitä, kute perhettä, läheisistä välittämistä, vastuu katamista, vapaata isäpaula maata, terveyttä ja moipuokylä-harakka lista liikutaa. Paula mukaa perheide jaksamie ja työ ja perhe-elämä yhteesovittamie o otettava päätökseteossa huomioo, oli kyse sitte lapsiperheistä tai omaishoitajista, sillä hyvää arkea elävä ihmie jaksaa myös paremmi työelämässä ja päivastoi. Paulalle tärkeitä teemoja ovat myös Kaakkois-Suome elivoimaisuus ja työllisyys sekä Suome ja suomalaiste turvallisuus. Suomalaise hyvivoitiyhteiskua tulevaisuus riippuu yrityste meestyksestä ja yksittäise ihmise hyvivoiti työstä. Hyvivoitia ei myöskää ole ilma turvallisuutta. Suome ja suomalaiste turvallisuudesta ei ole varaa tikiä edes vallitsevassa taloudellisessa tilateessa, Paula toteaa. Esimmäisee työpaikkaai masikkapellolle ajettii aamu-usvassa moottoriveeellä ja poljettii päälle hiekkatietä polkupyörällä. Parasta työllä asaitu palka lisäksi olivat ystävä kassa työ lomassa käydyt keskustelut, evästauko ja e kesäaamut usvassa. Paula Kylä-Harakka Aloiti työurai masikapoimijaa 12-vuotiaaa. Ura jatkui muutama kesä. Osti esimmäisellä palkallai korkeavyötäröiset farkut ja himoitsemai Karhu lekkarit. Uudet, iha omat, ei tädi vahat. Se oli lapse elämää, mutta opi jo silloi se, että tavoitteide etee pitää tehdä töitä. Marika Kirjavaie Oli harjoitellut työtekoa lehdejakajaa, mutta oli oei kukkuloilla päästessäi 15-vuotiaaa kesäksi töihi Karjaporti teurastamolle. Toimekuvaai kuului lähettämössä pakkaushommat ja mielekiitoisita oli trukilla ajamie ja kuormaamie. Jukka Kopra Rakeeuudistuksia jatkettava Ole päättäväisesti vastustaut veroje korotuksia vai sillä perusteella, että päätökseteko o vaikeata. Suome ogelmat eivät ole mitää pieiä tai kohta ohi meeviä suhdaevaikeuksia, vaa pitkälti raketeellisia ogelmia, jotka ovat rapauttaeet kilpailukykymme kasaivälisillä markkioilla ja ostaeet yrittämijari LARIKKA se riskiä turha korkealle. Uudistuste tietä ei Suomessa ole vielä käyty loppuu. Kutarakeeuudistuksia tulisi jatkaa, jotta saisimme riittävä vahvoja peruskutia soteuudistukse jatkamiseksi se alkuperäise tavoitteide mukaisesti. Julkise taloude alijäämie kasvu kierre ei katkea ilma päättäväisiä ja meitä kaikkia koskettavia toimia, kouvolalaie paloesimies Jari Larikka kertoo. Jari mukaa yrittämise edellytyksiä tulee helpottaa esimerkiksi yrittämistä tukevilla veroratkaisuilla. Mielestäi yt käytävä verokeskustelu Viro yritysveromallista o tervetullutta. Meidä o mietittävä iitä asioita, joilla saamme kotimaisii ivestoiteihi vauhtia ja paraamme aidosti pk-yrityste kilpailukykyä. Tulevaisuudessa o työtä JUSSI KOPRA Usko, että suomalaiste hyvivoitia edistetää parhaite saattamalla Suome talous kutoo ja palauttamalla maamme kilpailukyky ii, että täällä kaattaa tehdä töitä. Usko ee kaikkea työtekoo ja siihe, että kaikista ihmisistä o pidettävä huolta. Ole valmis tekemää työtä Suome tulevaisuude puolesta eduskuassa, lappeeratalaie kasaedustaja ja yrit- täjä Jukka Kopra saoo. Maakutiemme asioide tutemie o kasaedustajalle tärkeää, jatkaa pitkää politiikassa paikallis- ja maakutatasolla mukaa ollut ehdokas. Pieyrittäjie asialla Halua olla kasaedustajaa vaikuttamassa siihe että yrittäjie arki saadaa helpommaksi. Samalla myös työtekijöide palkkaamista täytyy helpottaa. Sitä kautta koko Suome työllisyys saadaa paraemaa, saoo pieksämäkeläie Marika Nykäe. Taloushallitoa, yritysoikeutta ja yritystaloutta opiskelleella MARIKA NYKÄNEN tradeomilla ja kauppatieteide ylioppilaalla o omakohtaista kokemusta yritystoimiasta usea vuode ajalta. Sekä Marika että häe puolisosa ovat yrittäjiä. Marika haluaa vaikuttaa myös siihe, että myös kaukaa kasvukeskuksista elämie o siedettävää eivätkä palvelut karkaa liia kauas. Maalausliike Kalso & Haverie oli miu esimmäie työatajai. Oli silloi kuusitoista ja esimmäiset tehtävät sai Kouvola Urheilupuisto Yläastee saeeraukse yhteydessä: seiie pesua, kattolakkuje kyllästystä yä muita apuhommia. Esimmäie palkkapäivä jäi mielee, 400 markkaa ruskeassa kirjekuoressa tiliauha kassa. Osti välittömästi Wragleri farkut. Jari Larikka
6 kaako siituuli Suomelle selkeä suuta Ei maates markkoi saa O luotettava ihmisee Suomella pitää olla kirkas visio ja yhteiset talkoot yhteiskua raketamiseksi. Nykytila puolustamisee juuttumie o mahdoto tilae, sillä se jumittaa kaikki ratkaisuje avaimet. Meidä tulee olla myös valmiita toimimaa epäitsekkäästi auttaaksemme suomalaista yhteiskutaa eteepäi. VelkaatuTUOMAS TELKKÄ mie o pysäytettävä. Lisäksi esi vaalikaudella verotukse tasoa o laskettava, jotta taloutee saadaa vauhtia sekä työtekoo ja yrittäjyytee kausteita. Julkise taloude säästöjä ei kuitekaa pidä toteuttaa leikkaamalla kaikkei heikoimmassa asemassa olevilta, toteaa lappeeratalaie diplomi-isiööri Tuomas Telkkä. Tuomas korostaa myös vastuu ottamista itsestää ja lähimmäisistää, kaike hyvi tehdy työ arvokkuutta ja osaamisee paostamista. Jotta olemme maailma osaavi kasa, paostamme koulutuksee, uude osaamise kehittämisee sekä tutkimus- ja kehitystoimitaa. Tulevalla hallituskaudella koulutukse ja tutkimukse rahoitusta ei saa eää leikata. Tahdo tuoda esii ajatusmalli taloudellisesti kestävästä hyvivoiista. Pitkittyyt taatuma, viei heikkeemie, bruttokasatuottee heikko kehitys sekä julkise sektori paisumie aiheuttavat se, että hyvivoitiyhteiskutamme kulmakivet ovat vaarassa. Oleaista o paossaara TURKKA taa toimii, joilla lisätää työllisyyttä, paraetaa yrittäjyyde edellytyksiä sekä koheetaa Suome kustauskilpailukykyä kasaivälisillä markkioilla ja sitä kautta elvytetää vietiä. Tarvitaa verouudistuksia, paikallisempaa sopimista sekä säätely ja byrokratia purkamista. Taloudellisesti kestävää hyvivoitii perustuvassa yhteiskuassa julkie sektori keskittyy yditehtäviisä ja huolehtii siitä, että oususuhdateessa varaudutaa laskusuhdateesee, listaa kouvolalaie diplomi-isiööri, cotroller Saara Turkka. Toie tavoitteei o korostaa yhteisvastuullisuutta. Yhteise vastuutuo eli yhteisvastuullisuude kautta saavutetaa voimaa selvitä haasteista, Saara kertoo. Suome meestykse ja hyvivoitimme keskeie edellytys o osaamie. Työ murros, digitalisaatio, yhteisöllisyys vs. yksilöllisyys ja erilaiset oppijat haastavat sekä koulutusjärjestelmäämme että opettajuutta, saoo imatralaie kasaedustaja, rehtori Au Urpalaie. ANU URPILAINEN Au korostaa, että korkeakouluista o luotava vahvoja osaamiskeskuksia. Se ei oistu, ellei perusta ole kuossa. Varhaiskasvatus, perusopetus, toie aste, moiammatillie työ ja hyvä johtajuus vaativat vahvistamista. Kaike tämä mahdollistavat osaavat opettajat. Opettajakoulutus ja opettajie täydeyskoulutuksee tarvitsevat uudistumista, Au mukaa työ ja osaamise kehittämie o ostettava kaikessa päätökseteossa etusijalle, jotta pystytää luomaa uutta työtä ja hyvivoitia. Myös hyvivoiti ja yhteisöllisyyde korostamie ovat Aulle tärkeitä teemoja. Vai hyvi järjestetyillä ja laadukkailla palveluilla, pystytää vastaamaa ihmiste erilaisii elämätilateisii. Tähä tarvitaa yksityisiä toimijoita julkise rialle. Meidä o lisättävä avoimutta, läpiäkyvyyttä ja valiavapautta hitalaputettuihi palveluihi. Väheetää holhoamista ja ylhäältäpäi säätämistä; luotetaa ihmisee, Au vaatii. Puolustuskykyy paostettava Pyhtääläise kasaiväliste asiai päällikkö Toi Vahala mukaa Suome talous o saatava kestävälle pohjalle. Velkaatumie o kääettävä laskuu ja työllisyys ousuu yrityste toimitaedellytyksiä paratamalla. Toi mielestä työteo verotukse tulee olla kaustavaa, työ vastaaottatoni VANHALA mise aia kaattavaa ja työ ja sosiaaliturva yhteesovittamista tulee parataa. Kasaivälie tilae o haastava. Suome tulee ylläpitää hyviä suhteita muihi valtioihi ja toimia raketavasti EU:ssa, YK:ssa ja muissa kasaivälisissä järjestöissä. Puolustuskyvystä o pidettävä huolta. Nato-jäseyys selkeyttäisi Suome asemaa ja ostaisi kyystä uhata maatamme sotilaallisesti. Sisäise turvallisuude osalta poliisi resursseista o pidettävä huolta, Toi toteaa. Toi mielestä Suome o muututtava vähäpäästöisemmäksi. O elettävä maapallo katokyvy rajoissa. Ympäristöstä ja erityisesti Itämerestä o huolehdittava yhteistyössä aapurivaltioide kassa. Opiskeluaikoiai oli yhde kesä harjoittelijaa silloisessa Lappeeraa kihlakua syyttäjävirastossa. Avusti syyttäjiä valmistelle esitutkitapöytäkirjoje pohjalta syyttäjille syytepohjat käräjäoikeusistutoja varte. Seurasi myös istutoja syyttäjie työssä. Siiä tuli kohdaeeksi erilaisia kohtaloita rikoste takaa. Oivalsi, että jokaise rikokseki takaa o oma ihimillie tariasa. Marita Toikka Esimmäie työpaikkai oli 14-vuotiaaa kahde viiko pesti masikapoimijaa masikaviljelijä Peltose pelloilla. Työ oli fyysisesti rakkaa, porukka mukavaa. Ku päivä puitus koitti, oli hieoa huomata kehittyeesä päivie aikaa. Esimmäise palkkapussi saamie oli juhlahetki. Se saatii kokreettisesti palkkapussia. Au Urpilaie Oli yläasteikäiseä esimmäistä kertaa kesätöissä rakeusyhtiö Teräsbetoi leivissä Lappeeraassa karboaattitehtaa laajeustyömaalla. Toimi rakeusapumiehe tehtävissä auttae raketajia ja kirvesmiehiä. Kesätyöpesti lopuksi eräs vahempi kirvesmies kehui vielä ahkeruuttai ja saoi miu selviytyee työtehtävistäi hyvi. Arvosta kaikkia ammatteja ja tuoa kesää sai oppia, mitä tarkoittaa raskas fyysie työ. Tuomas Telkkä Esimmäie kesätyöi oli Pyhtää kua koululaisille suuattu kesätyöpaikka. Työ oli hukkakaura kitketää pyhtääläiste maaviljelijöide pelloilta ja työsuhde kesti kaksi viikkoa. Toi Vahala Paras maa sytyä, elää ja kuolla Työ, talous ja turvallisuus ovat e avaimet, joide avulla Suomesta voidaa raketaa paras maa sytyä, elää ja kuolla. Työllistämie o muutettava yksikertaisemmaksi. Hallitoa o väheettävä ja työttömyysturvaa muutettava kaustavammaksi. Suomesta o tehtävä parempi paikka MARITA TOIKKA yrittää sekä verotuksellisesti, taloudellisesti että hekisesti. Pieyrittäjiä o tuettava, ei kahlittava laisäädäöllisesti. Myös kutie palveluide tuottamistapoja o moipuolistettava. Oma uskottava puolustuskykymme lisäksi, pohjoismaista ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä tulee tiivistää ja laajetaa sekä EU: osalta vahvistaa. Myös Natosta saa ja tulee keskustella, toteaa lappeeratalaie varatuomari, hallitojohtaja Marita Toikka. Marita puhuu tasa-arvo ja joustavamma perhevapaide jakamise puolesta. Naiste ja mieste palkat o häe mielestää saatava yhdevertaisiksi ja aiste urakehitykse lasikatto rikottava. Isiä o kaustettava hoitovapaide käyttöö perheide valiavapautta uohtamatta ja työaja joustoa o lisättävä aisvaltaisilla aloilla. Kasvuu ei ole oikotietä Kasvussa o kyse sekä ihmise kasvusta yksilöä että yhteiskua kasvusta yhteisöä. Suomi tarvitsee lisää työpaikkoja ja parempaa työelämää. Työ teo tulee aia olla kaattavaa. Työataja ja työtekijä ovat samassa veeessä molempie meestys o kiii toisistaa. Tarvitsemme hyvivoivaa työlenita TOIVAKKA elämää, mikkeliläie Eurooppa- ja ulkomaakauppamiisteri Leita Toivakka lijaa. Leita mukaa verotukse o kaustettava työtekoo, yrittämisee ja ivestoiteihi. O aettava yrittämiselle ja työteolle tilaa kasvaa. Meidä o kaustettava yrityksiämme, myös pieiä ja keskisuuria, kasvamaa ja kasaivälistymää, Leita puhuu myös huolepidosta ja turvallisuudesta sekä siitä, että yksi ei ole hyvä olla, oli kyse sitte Suomesta kasakutaa tai ihmisestä yksilöä. Sosiaali- ja terveyspalvelut heikkeevät, jos meillä ei ole rohkeutta uudistaa iitä. Korjaavista palveluista o päästävä ealtaehkäisevii ja terveyttä edistävii toimepiteisii. Sairaude hoitamisesta o siirryttävä terveyde ylläpitoo. Terveyde edistämie ja oma vastuu korostamie o tärkeää. Välittämisessä o kyse siitä, ettei viraomaie ole lähi omaie. Ole ollut oekas ja saaut tehdä töitä hyvi uoresta pitäe. Esimmäie kesätyöpaikkai oli tavaratalossa ilmirullie vastaaottajaa ja iide myyjää. Muutama kameraki myi sekä välillä tuurasi kukkakauppiasta. Moipuolie työ joka opetti asiakaspalvelua. Oli tuolloi 14-vuotias. Leita Toivakka
7 Yhdistyvä ammattikorkeakoulu luo kasvua maakutaa Kymelaakso ammattikorkeakoulu (Kyamk) ja Mikkeli ammattikorkeakoulu (Mamk) yhdistyvät yhdeksi Kaakkois-Suome ammattikorkeakouluksi vuode 2017 alussa. Uusi kahde maakua ammattikorkeakoulu vahvistaa aluee yrityste vetovoimaa. Jyrki Seleius Sytyvä uusi korkeakoulu hyödyttää laajasti molempia maakutia ja se asukkaita ja toimijoita. Alueellie vaikuttavuus o ammattikorkeakoulu yksi päätehtävä. Opiskelijoilla o valtakua viideeksi suuri ammattikorkeakouluopiskelijayhteisö, eemmä opitotarjotaa ja moipuolisemmat palvelut. Myös hekilökuta hyötyy suuremmasta yhteisöstä, jossa o helpompi luoda uutta ja kehittää olemassa olevia taitoja ja asiatutijuutta. Maakutie eri toimijoille suurempi ammattikorkeakoulu o kasaivälisesti kilpailukykyie kumppai, joka vahvistaa maakutie ja siellä toimivie yrityste ja yhteisöje vetovoimaa. Uusi ammattikorkeakoulu tuo aluekehityksee lisää vaikuttavuutta, joka ylittää maakutie rajat. Veäjä tilatee ormalisoituessa o Kaakkois-Suome Ammattikorkeakoulu valmis vastaamaa se tuomii mahdollisuuksii asiatutemuksellaa ja volyymillaa. Omistus ja toimita Kaakkois-Suome Ammattikorkeakoulu omistavat maakuallisesti puoliksi Kotka ja Kouvola sekä Mikkeli ja Savolia kaupugit. Emoyhtiöö o siirtyyt korkeakouluista yt yhteesä sata hekilöä tuottamaa Rehtori toimii myös toimitusjohtajaa. molempie tarvitsemia yhteisiä palveluita. Emoyhtiössä korkeakouluilla o jo yhteie kirjasto, markkioiti ja viestitä, tietohallito ja opitotoimisto. Tämä vuode helmikuusta alkae korkeakouluilla o myös ollut yksi ja sama rehtori, joka toimii myös toimitusjohtajaa, sekä samalla tavoi varatoimitusjohtajaa toimiva yhteie vararehtori. Yhdetymisprosessi o hyödytäyt korkeakouluja merkittävästi. Yhteistyö myötä eri toimitoja o pystytty kehittämää merkittävästi ja kampuste etäisyyksistä huolimatta myös opiskelijoide mahdollisuudet ovat moipuolistueet. Tämä lisäksi yhdetymise taloudelliset hyödyt ovat merkittävät. Opetus- ja kulttuurimiisteriö tukee yhdetymistä prosessi aikaa Kyamk:ia ja Mamk:ia yhteesä kuudellatoista miljooalla eurolla. Etelä-Savossa meetimme aloituspaikkaleikkauksissa vai rusaat yhdeksä prosettia aloituspaikoistamme, ku Itä-Suome muut korkeakoulut meettivät yli 13 prosettia. Näi säästimme miljooia euroja ja kymmeiä työpaikkoja. Lisäksi toimitoje kokoamie emoyhtiöö toimitatapoje kehittämise ja yhteäistettyje hakitoje myötä sääs- Isä, yrittäjä ja poliitikko 48-vuotias perheeisä Yrittäjä, Tietokoura Oy Kaupugivaltuutettu, Lappeerata UUDESSA TULEVAIS ON TYÖTÄ TALOUS Vakaampi talous vaatii rohkeita päätöksiä YRITTÄMINEN Suome kilpailukyky o palautettava PERHEET Mistä luovumme laste hyväksi? TURVALLISUUS Turvallie Suomi myös tulevaisuudessa YMPÄRISTÖ Puhdas luoto o etuoikeus ei itsestääselvyys jukkakopra.fi MUISTA ÄÄNESTÄÄ! @jukka_kopra # jukkakopra /jukkakoprapoliitikko tää jo yt reilusti yli puoli miljooaa euroa vuodessa, toteaa Jyrki Koivikko, Mamk Oy: hallitukse puheejohtaja, Ksamk oy: hallitukse varapuheejohtaja. Ei se koko vaa tulokset Suuri koko ei automaattisesti merkitse toimia parempaa laatua. Mikkeli ammattikorkeakoulu o sekä Talouselämä-lehde vertailu että opetus- ja kulttuurimiisteriö mittarei tällä het- Jyrki Koivikko, Mamk: Oy: hallitukse pj. ja Ksam Oy: hallitukse vpj. Meestyvä Suomi o Kokoaie Suomi Suomessa o voitava asua, elää hyvi, opiskella, työskeellä ja vahetua myös pieissä kaupugeissa ja maalaiskuissa. Näille alueille meidä o rakeettava positiivie tulevaisuuskuva ja sitouduttava se toteuttamisee. Ja Hulti Luja ja luotettava www.jahulti.i Ilmoitukse maksaja: Hyvää elämää Saimaa raalla ry kellä Suome paras ammattikorkeakoulu. Myös Kymelaakso ammattikorkeakoulu kehitys o ollut vahvaa. Ku ammattikorkeakouluje tulokset yhdistetää, o sytyvä ammattikorkeakoulu aioa, joka kaikilla opetusja kulttuurimiisteriö tulosmittareilla ylittää valtakuallisista tuloksista se osa, joka siltä voidaa opiskelijamäärä perusteella odottaa. Hallitustyösketelyssä meille o muodostuut vahvaa luottamuspääomaa toisiimme yli maakuta- ja kaupukirajoje. Yhdet puheet, sillä o hyvi pärjätty, Koivikko toteaa lopuksi.
8 kaako siituuli ST 1/2015 Kokoomukse Työlista 1. Maltilliset palkkaratkaisut tuovat työtä Maltilliste palkkaratkaisuje vastieeksi keveetää palkkaverotusta. 2. Työ tekemisestä kaattavampaa Jos palkkaratkaisuissa oistutaa, keveetää työ verotusta kaikilla tulotasoilla kahdella miljardilla eurolla. Tätä rahoitetaa muu muassa kiristämällä välillistä verotusta miljardilla eurolla. 3. Maailma parasta työelämää, lisää tasa-arvoa Pideetää asiosidoaista vahempaivapaata ja kaustetaa isiä pitämää siitä merkittävämpi osuus. Lyheetää kotihoido tue kestoa. Äidi työatajalle aetaa kertakorvaus vahemmuude kustauksista. Eroo kasvu jarruista 4. Jokaiselle suomalaiselle pidempi ja eheämpi työura Vuorotteluvapaalle voisi jatkossa jäädä vai perustellusta syystä, kute esimerkiksi omaise hoitamista tai opiskelua varte. 5. Työtekijöide palkkaamie helpommaksi yrittäjälle Aleetaa työllistämise kyystä pidetämällä uude työtekijä koeaika eljästä kuukaudesta kuutee kuukautee, esimmäise työtekijä kohdalla vuotee. Mahdollistetaa pitkäaikaistyöttömälle määräaikaie työsuhde ilma erityisiä perusteluita. Edistetää työperäistä maahamuuttoa luopumalla työvoima saatavuusharkiasta. Kokoomukse eduskutaryhmä haluaa eroo useista alkoholi ja päivittäiskaupa myyi rajoituksista. Myös moii lupa-asioihi halutaa helpotuksia. Heriikka Pulli Kokoomus haluaa helpottaa matkailu- ja ravitola-ala toimitaedellytyksiä. Puoluee eduskutaryhmä esittää matkailu- ja ravitola-ala säätely kevetämiseksi ravitoloide jatkoaikaluvista luopumista ja aukioloaikoje säätämistä vapaiksi. Myös piepaimoille halutaa helpotuksia. Piepaimoide toimia tukemiseksi piepaimo määritelmä pitäisi kokoomukse mielestä ostaa EU: sallimaa 20 miljooa litra vuosituotatomäärää sekä sallia paimoille omie tuotteidesa vähittäismyyti, mukaa lukie verkkokauppa. Puolue perustelee tätä sillä, että tulevaisuudessa verkkokaupa merkitys myös alkoholijuomie myyissä kasvaa, haluttii sitä tai ei. Siksi kotimaisille toimijoille o perusteltua tarjota edes mahdollisuus pysyä mukaa kilpailussa. Sallitaa tislaamoide ja muide juomavalmistajie kertoa tuotteistaa omilla ettisivuillaa sekä perutaa alkoholimaioa rajoituste ylilyöit, kokoomusryhmä esittää Normitalkoot järkevimmillä ormeilla työtä ja talouskasvua -kaaotossaa. Alle 4,7 prosettia alkoholia sisältävie juomie myytioikeude kokoomus yhdistäisi elitarvikelupaa. Tämä poistaisi tarvittava erillise luva. Aiskeluluvat taas halutaa myötää pääsäätöisesti aia toistaiseksi voimassa olevia. Lupaprosessie määrää halutaa vähetää siirtymällä toimiaharjoittajakohtaisii lupii. Suomessa päivittäistavarakaupassa saa myydä vai käymisteitse valmistettuja alle 4,7 prosettisia alkoholijuomia. Kaaotossa todetaa, että valmistustaparajoitus o ilmeise keiotekoie ja se kaattaisi poistaa. Samalla voitaisii luopua valmistustava valvotaa liittyvistä viraomaistehtävistä. Helpotuksia raketamislupii Kokoomus hakee helpotuksia myös raketamista koskevii määräyksii. Raketamise säätely kevetämiseksi eduskutaryhmä esittää esimerkiksi kaupa suuryksikköje pita-alarajoitukse ostamista 3 500 eliömetrii ja ykyise kaltaisesta väestösuojatiloje raketamisvelvoitteesta luopumista. Myös asutoraketamise esteettömyysvaatimuksia o lieveettävä. Niide todellie tarve o vai piei osa uudisraketamise kokoaisvolyymistä. Nykyisi esimerkiksi esteettömä kylpyhuoee raketamista saatetaa remoti yhteydessä vaatia yläkerrokse asutoo kerrostalossa, joka hissii ei mahdu edes vaatimuste perusteea olevaa pyörätuolia. Päivittäistavarakaupa ja parturi-kampaamoide aukioloajat kokoomusryhmä haluaa vapautettavaksi alueellise kokeilu avulla. Kaikelaista lupabyrokratiaa o keveettävä. Kilpailu lisäämiseksi kokoomukse eduskutaryhmä esittää myös apteekkilupie määrä kasvattamista. Kaaotossa muistutetaa, että apteekkijärjestelmä moopolimaisuude aiheuttama lisäkustaus kuluttajalle ja valtiolle o oi sada miljooa euro luokkaa. Samalla apteekeille voitaisii ataa oikeus esimerkiksi ataa koulutukse jälkee ifluessarokotteita apteeki tilassa, mikä puolestaa helpottaisi terveyskeskuste paieita. Yrityste arkee kokoomusryhmä toisi helpotusta muu muassa madaltamalla työllistämiskyystä sekä helpottamalla listautumista pörssii säätelyä yksikertaistamalla. Kaikelaise lupabyrokratia kevetämiseksi kokoomukse eduskutaryhmä esittää lisäksi viraomaiste valitusoikeude rajoittamista toiste viraomaiste ratkaisuihi ja käsittelytakuu käyttööottoa. Esimmäiset jo itistetty Normitalkoot -kaaotto esittelee kaikkiaa 30 toimepidettä yrityste halliollise taaka kevetämiseksi, lupabyrokratia vähetämiseksi ja raketamismääräyste kevetämiseksi. Se o valmisteltu kasaedustaja, kokoomukse yrittäjyysvaltuuskua puheejohtaja Eero Suutari johdolla. Normie kimppuu o tosi käyty kokoomusvetoisesti jo ee kaaottoaki, ja esimmäiset turhat ormit o itistetty. Esimerkiksi ympäristömiisteri Sai Grah-Laasoe o sujuvoittaut ympäristölupaprosesseja ja liikeemiisteri Paula Risiko johdolla sytyi hallitukse esitys lija-autoje reittiliikeeluva saamise helpottamiseksi. 6. Työteo oltava jouteoloa kaattavampaa Sosiaaliturvaa ja verotusta uudistetaa site, että työllä asaitusta eurosta jää pieillä tuloilla selvästi eemmä kätee. Korotetaa työttömyysturva suojaosuuksia. Etuudet eivät voi ousta opeammi kui palkat. Lyheetää asiosidoaista työttömyysturvaa. 7. Nuoret opeammi töihi Uudistetaa opitotukea ii, että se palkitsee ykyistä opeammasta valmistumisesta. Korotetaa opitolaia kuukausittaista valtiotakausta, jolla varmistetaa täysipäiväie opiskelu. 8. Kosesukselle tulosvastuu Työmarkkiaeuvotteluille asetetaa tavoitteet ja määräaika. Jos ratkaisuja ei löydy, hallitus ja eduskuta katavat vastuu välttämättömie uudistuste toteuttamisesta. 9. Työpaikoilla tiedetää, mitä kilpailukyky vaatii Työtekijä ja yrittäjä voisivat väliaikaisesti sopia työajasta ja palkasta työehtosopimukse estämättä, mikäli yhteisymmärrys löytyy. Ellei, meää TES: mukaa. 10. Kaikki mukaa työelämää Lisätää mahdollisuuksia osa-aikatyöhö piete laste vahemmille, osatyökykyisille ja eläkkeellä oleville. Sovitetaa verotusta ja sosiaaliturvaa ii, että osa-aikaieki työ kaattaa. Kehitetää osallistavaa sosiaaliturvaa. Kokoomukse Työlista löytyy kokoaisuudessaa tavoiteltuie työllisyysvaikutuksiee www.kokoomus.i
9 Työ, terveys ja toimeetulo askarruttavat vaaleissa 1 Mite työpaikat saadaa pysymää Suomessa? Suome pitää olla kilpailukykyie talous verrattua kilpailijamaihi. Se tarkoittaa, että hitakilpailukykyä palautetaa palkkamaltilla, veroaste kääetää laskuu eikä yrityksiä rasiteta liialla säätelyllä. Lisäksi päätökseteo tulee olla eakoitavaa ja pitkäjäteistä. Valtio voi lisäksi vaikuttaa myös muu muassa eergia ja logistiika kustauksii viisaalla politiikalla. Pitkällä aikavälillä valtava merkitys o sillä, oko Suomessa osaavia työtekijöitä, eli koulutuksee tulee paostaa. 2 Mite yrityksiä saataisii lisää? Liiketoimitaedellytyksiä o paraettava. Tämä tarkoittaa verotaaka pieetämistä ja yritystoimitaa haittaava säätely purkua. Kasvuyrityksille työmarkkioide joustavoittamie o tärkeää. Yritysrahoitukse riittävyydestä o huolehdittava. Yritykse perustamise tulee olla help- poa eikä säätelyrasitteita saa tulla liikaa heti alkuu. Myös muu muassa kutie palvelumarkkioita tulisi avata kilpailulle. Parhaat uudet yritykset sytyvät uude huippuosaamise ympärille, eli tutkimus- ja iovaatiorahoituksesta tulee pitää huoli. 3 Mite eläkeläie pärjää ku kaikesta aia leikataa? Koska työtä tekevie määrä väheee suhteessa iihi, jotka eivät ole työelämässä, emme voi loputtomasti elää tulevaisuude piikkii. Joudumme tasapaiottamaa verokorotuksilla ja säästöillä. Yritämme tehdä e site, että e kohdistetaa kaikkii väestöryhmii. Nyt julkiset meot laskevat toista vuotta putkee esimmäistä kertaa sitte Lippose esimmäise hallitukse. Tämä o valtava suuamuutos. Lähtökohdista huolimatta säästöt ja verokorotukset tutuvat. Joudumme kuiteki valtio velkaatumiskiertee torjumiseksi tekemää kipeitä päätöksiä. Nykyie hallitus o tehyt päätöksiä jo oi 6,4 miljardi euro meoleikkauksis- muassa iäkkäide palvelut ovat paratueet vahuspalvelulai myötä, ympärivuorokautise hoido toimitayksiköt ja palveluje järjestäjät ovat lyhyessä ajassa kehittäeet toimitaa vahuspalvelulai mukaisesti ja vaaditut hekilöstömitoitukset toteutuvat aiempaa paremmi ja kotihoitoa suositaa yhä eemmä. 4 Miksi hyvätki koulut joutuvat lakkautuslistalle? O totta, että heiketyyt taloustilae äkyy myös kuissa. Palveluista o jouduttu ipistämää, jotta velkaatumie saataisii lopetettua. Jos taloutta ei saada vahvemmalle pohjalle, o edessä tärkeide peruspalveluide kute perusopetukse tai varhaiskasvatukse äivettymie. Kokoomus haluaa puolustaa suomalaiste oikeutta laadukkaisii palveluihi. Haastavasta taloustilateesta huolimatta kokoomuslaiste opetusmiisterie aikaa aloitettu ryhmäkokoavustuste jakamie jatkuu edellee 30 miljooa euro määrärahalla. Avustukse turvi kuat ovat voieet palkata uusia opettajia, joilla suuria opetusryhmiä o saatu pieeettyä. Samalla opettajilla o paremmat mahdollisuudet keskittyä iide laste auttamisee, jotka tarvitsevat tukea. Ryhmäkokoavustukse tulokset ovat hyvät: vuotee 2008 verrattua suurte opetusryhmie määrät ovat puolittueet perusopetuksessa. Kokoomus kaattaa iuk- koje varoje käyttämistä mieluummi opetukse laatuu kui seiii. Ku laste ikäluokat ovat pieetyeet, ii myös kouluverkko o harvetuut. Tutkimuste mukaa suomalaie lähikouluperiaate voi edellee hyvi. Noi 92 prosettia alakoululaisista voi edellee käydä koulusa lähikoulussa, alle viide kilometri koulumatkalla. 5 Sotesta puhuttii koko talvi, eikä sitä vieläkää saatu valmiiksi, miksi? Tavoitteet ovat pysyeet samaa koko sote-järjestämislai väätämise aja. Niitä ovat väestö terveyde, hyvivoii ja sosiaalise turvallisuude edistämie, yhdevertaiste sosiaali- ja terveydehuollo palveluje turvaamie koko maassa, sosiaali- ja terveydehuollo peruspalveluje vahvistamie sekä kustaustehokkaa ja vaikuttava palveluraketee toteuttamie. Eri malleja o kehitetty, mutta e ovat törmäeet perustuslaillisii ogelmii. Sotea ohjaamassa o parlametaarie työryhmä: Missää tapauksessa sote-prosessi ei katkea tai pysähdy, vaa sote-uudistus o ii merkittävä suomalaise yhteiskua uudistus, että sitä viedää eteepäi, oli vaalit tai ei. O vastuullista pyrkiä etsimää ratkaisu siitä, mite tästä päästää eteepäi. Megauudistuste valmistumie kerralla ei ole tätä päivää. Sosiaali- ja terveydehuollo moikaavaie rahoitusmalli o uudistettava esi vaalikaudella. Sote-palve- luita rahoitetaa yt aiaki kutaveroista, valtioverosta, Kela ja sairausvakuutukse kautta, yksityise terveydehuollo lääkäri- ja hammaslääkärikäytie Kela-korvauste kautta, kutoutukse ja matkakorvauste kautta, työtulovakuutukse sekä työatajie että työtekijöide maksama työterveyshuollo kautta, opiskelijoide terveydehuollo sekä asiakasmaksuje kautta. Rahoitukse viidako uudistamista o työstäyt työryhmä, joka evästyksi o tarkoitus jatkaa esi vaalikaudella. Rahoitus halutaa läpiäkyvämmäksi ja selkeämmäksi. Kokoomuksella o useita tavoitteita sosiaali- ja terveyspalveluide suhtee. Sotepalvelut tulee tuottaa moituottajamallilla eli site, että palveluita voivat tuottaa kuat, kutayhtymät, yritykset ja järjestöt. Raha seuraa potilasta -malli halutaa ottaa käyttöö perusterveydehuollossa, sillä se sopii erilaisii järjestämismalleihi. Kokoomus toivoo ihmisille lisää valiavapautta valita oma hoitopaikkasa peruspalveluissa, esimerkiksi terveyskeskuspalveluissa. Alueilla tai kasallisesti voidaa lisätä valiavapautta eri järjestämismalleissa. Valiavapaude lisäämie alueellisesti voi tapahtua esimerkiksi palvelusetelimalli tai yksityise palvelutuotao lisäämise kautta. Valiavapaude lisäämie kasallisesti voisi kokoomukse mielestä tapahtua rahoitusmallilla, jossa raha seuraisi potilasta. Kokoomus o myös pitkää pitäyt esillä palveluide laadu ja kustauste mittaamista. Tällä hetkellä aioa mitattava asia o hoitoopääsyaika. leitatoivakka.fi KASVUUN EI OLE OIKOTIETÄ. Luota kokemuksee. ttua... o Leita o rohkea työaie, joka saaa ja apuu voi aia luottaa. Ihmise ja yrittäjyyde puolustaja vailla vertaa! Paula Risikko Miisteri LENITA TOIVAKKA MINISTERI KANSANEDUSTAJA Maksaja: Ehdokkaa tukiyhdistys Heriikka Pulli ta ja verokorotuksista. Hallituksessa yksikää puolue ei voi saella politiika sisältöjä. Kokoomus o kuiteki päämiisteripuolueea kataut huolta siitä, että valtio velkaatumista laitetaa kurii. Hallitus päätti osaa kehyspäätöstä 2015 2018, että työeläke- ja kasaeläkeidekseihi tehdää vai 0,4 proseti korotus vuode 2015 alusta. Ideksitarkistukse johdosta työeläkkeet, kasaeläkkeet sekä muut äihi idekseihi sidotut etuudet ousivat 0,4 prosettia. Eläkkeet ousivat päätökse myötä sama verra kui palkat. Esimerkiksi pieituloiste eläkkeet ovat kuiteki ousseet (leikatu) ideksikorotukse verra 0,4 % ja pieituloiste eläkkeide verotusta o keveetty eli pieet eläkkeet eivät siis ole laskeeet. Lisäksi ideksileikkaukse vaikutuksia kompesoidaa hiema pieituloisille eläkeläisille. Tämä tehdää korottamalla eläketuloväheystä. Väheystä korotetaa 70 miljooalla eurolla. Ku rahaa ei ole paljo, haluaa kokoomus ee kaikkea paiottaa, että olemme teheet paljo töitä se etee, että eläkeläiset voisivat saada laadukkaita palveluita. Vahuspalvelulaki tuli voimaa heiäkuussa 2013. Suurita osaa pykälistä alettii soveltaa heti lai tultua voimaa, osaa vuode 2014 alusta ja loppuja tämä vuode alusta alkae. Esimerkiksi vuoa 2015 vahuspalvelulai toimeepaoo kohdistetaa 82 miljooaa euroa. THL arvioi marraskuussa vahuspalvelulai toteutumista toteamalla, että muu sa Televisio vaalitettejä hallitsevat isot kokoaisuudet, talous, EU ja turvallisuuspolitiikka. Kotisohvilla pohditaa arkisempia asioita. Kaako Siituuli haki kokoomukselta vastaukset viitee kiperimpää sohvaparlameti kysymyksee.
10 kaako siituuli Nouseeko Suomi puulla? Jos Euroopa uioi visiot ja Suome kasalliset tavoitteet toteutuvat, ii otsiko kysymyksee voi vastata helposti. Kyllä ousee. Puu voi korvata öljy Tällä hetkellä biopohjaisia kemikaaleja tuotetaa Suomessa 50 miljooaa toia ja öljypohjaisia 330 miljooaa toia. Biopohjaiste materiaalie tuotatopotetiaali o valtava, ku periaatteessa koko öljypohjaie tuotato voitaisii korvata biomateriaaleilla Biojalostamoide kehitystä pyritää vauhdittamaa useilla eri keioilla. EU: tasolla o käyissä Horizo 2020 -ohjelmaa liittyvä 3,8 miljardi euro biotaloude edistämishake, joho osallistuu 48 suurta eurooppalaista yritystä, Suomesta mm. StoraEso, UPM, Metsä- Group, Kemira ja Fibic-kosortio. Tämä kehitysprosessi mahdollistaa myös alalla jo toimivie ja uusie yrityste kehittymise ja liittymise mukaa kasaivälisee biomassoje jatkojalostukse megatredii. Biotaloude kilpajuoksu Suome biotalousstrategia tavoitteea o kehittää Suomea kohti vähähiilistä, resurssitehokasta ja älykkäästi toimivaa yhteiskutaa. Tavoitteea o ostaa biotaloutemme tuotos sataa miljardii euroo vuotee 2025 meessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Useat Euroopa maat ovat laatieet omia biotalousstrategioitaa. Tavoitteea o etsiä vastauksia mm. vähähiilisyytee, eergia- ja raaka-aieomavaraisuutee ja työllisyytee. Suomi o edelläkävijä bioeergia tuottajaa ja hyödytäjää. Puupohjaiste liikeepolttoaieide käyttö lisäätyy opeasti Suomessa. Pyrolyysii perustuva bioöljy tuotato o jo käyissä TEEMAT TYÖ. TALOUS. TURVALLISUUS. ARVOSTA OSAAMISTA JA KOKEMUSTA. www.maritatoikka.fi marita@maritatoikka.fi facebook.com/ maritatoikkaeduskutaa @MaritaToikka JARI LARIKKA Vakka kokemus päätökseteosta ja työelämästä jarilarikka.i BIOHIILITUOTANNON VÄLIJALOSTEIDEN JAKAUTUMINEN JA NIISTÄ SAATAVAT TUOTTEET eergiaksi kaasu hiili eergia (mm. rekisteröidää bioöljyiksi) pioiteteollisuus kemiateollisuude raaka-aieet elitarviketeollisuus esim. aromiaieet este Biotalous ei ole Suome uusi Nokia. Se o eemmä. Se o vaikutuksiltaa ja tulevaisuude äkymiltää 2000-luvu alu mobiilibuumii ähde moikertaie. Uudet biopohjaiset tuotteet ovat puusta saatava tulevaisuude tukijalka suomalaiselle hyvivoitiyhteiskualle. Aiva kute paperi, sellu ja mekaaie puuteollisuus ovat olleet vuosikymmeiä Kaakkois- ja Itä-Suomi ovat Suomessa tämä kehitysvisio keskeisitä aluetta. Täällä kasvaa parhaite Suomessa biotaloude raaka-aie, puu. Alueella sijaitsee merkittävä osa Suome puuteollisuudesta. Lappeeraa- ja ItäSuome yliopistot muodostavat Suome ehkä jopa vahvimma puu tutkimukse keskittymä. Puubiomassoje tutkimuksella o tärkeä rooli biotaloude tavoitteide saavuttamiseksi. Edellytykseä o tutkimustoimia suutaamie ii, että se kautta voidaa syyttää uutta osaamista, työpaikkoja ja lopulta kokoaa uusi elikeiohaara. Tästä ousevasta elikeiohaarasta ei Itä- ja Kaakkois-Suomessa ole varaa jäädä ulos. Biojalostuksee sytyy pääosi Suome uusie teolliste työpaikkoje kasvu. Tämä o aihealue, joho myös uudet valittavat kasaedustajat joutuvat tutustumaa ja paostamaa. Pekka Seleius eergiaksi ft. syt raakaaieeksi (bioöljy) biohiili (laoite, maaparaus) aktiivihiili (suodattimet, lääkkeet, teollisuus) aomateriaalit, komposiitit kosmetiikkateollisuus (hajusteet, puhdistusaieet) kasvisuojeluaieet, karkotteet lääketeollisuus Kuva avaa mitä kaikkea muuta voidaa tuottaa biohiiliprosessi välijalosteia. ja selluprosessissa sytyvä mätyöljy jatkojalostus toise sukupolve biodieseliksi o käyistymässä. Puu o tärkei eergiatuotatomme raaka-aie. Se osuus o suurempi kui öljy, hiile tai maakaasu, ku otetaa huomioo puu suora eergiakäytö lisäksi metsäteollisuude prosesseissa sytyvä eergia. Puuhu perustuva teollisuude sivuvirrat tuottavat valtaosa uusiutuvasta eergiastamme. Lisäksi moe kaupugi sähkö- ja läm- mö yhdistetty tuotato perustuu uusiutuvaa puuraaka-aieesee. Jatkossa myös maataloude ja elitarviketeollisuude sivuvirtoje eergiajakeet hyödyetää eergia tuotaossa ykyistä tehokkaammi. Biohiilestä ympäristöratkaisut? Biojalostamise yksi lupaavimmista tuotatotavoista o pyrolyysitekiikka ja torreioiti, jossa puuta tai muuta biomassaa lämpökäsittelemällä saadaa haluttuja lop- pu- ja välituotteita. Samaaikaisesti o tutkimukse ja jo teollisee tuotatoo valmiide moie muide tekiikoide kehitys kovassa vauhdissa. Biohiili o yksi opeimmi käyttöö otettavista uusista biojalostamise tuotteista. Sitä voidaa tehdä puuteollisuude sivuvirroista tai mistä tahasa muulle teollisuudelle kelpaamattomasta puusta. Ns. hidaspyrolyysi avulla tuotetaa hiilelle halutut omiaisuudet. Tämä prosessi tutkimuksessa o ItäSuome yliopisto Kuopio yksikkö edelläkävijä. Biohiilellä voidaa ratkaista merkittäviä globaaleja ogelmia, kute maataloude valumavesissä olevie raviteide taltee otto ja kierrättämie tai vesie ja kaasuje puhdistamie. Biohiilellä voidaa hoitaa myös vaikeita ympäristöogelmia, kute yhdyskutajätteide, kaivosvesie tai soide suotovesie puhdistamie ja iissä olevie raviteide sekä mieraalie uudellee hyödytämie.