2. Laskuharjoitus 2. siis. Tasasähköllä Z k vaipan resistanssi. Muilla taajuuksilla esim. umpinaiselle koaksiaalivaipalle saadaan = =



Samankaltaiset tiedostot
RATKAISUT: 21. Induktio

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

Luku 1: Järjestelmien lineaarisuus, differenssiyhtälöt, differentiaaliyhtälöt

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla

Luku 1: Järjestelmien lineaarisuus, differenssiyhtälöt, differentiaaliyhtälöt

Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa

Eksponentti- ja logaritmiyhtälö

7.1 Taustamelun estimoinnista

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.

Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely.

KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA 2

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

Valon diffraktio yhdessä ja kahdessa raossa

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle

Naulalevylausunto LL13 naulalevylle

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

Kolmivaihejärjestelmän oikosulkuvirran laskemista ja vaikutuksia käsitellään standardeissa IEC-60909, , , 60781, ja

Kertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5.

Amprobe PM51A. Käyttöohje

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY OMATOIMISEEN RAKENTAMI- SEEN PIENTALOTONTIN OSOITTEESSA ALPPIKUJA 2

Häiriöt kaukokentässä

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström

S205 Lineaarinen hammashihnaservokäyttö (0,9 op)

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

KÄYTTÖOPAS. DIGITAALINEN KYNÄYLEISMITTARI E , tuotenro

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Laske relaksaatiotaajuus 7 µm (halk.) solulle ja 100 µm solulle.

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

4.7 Todennäköisyysjakaumia

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

EMC Säteilevä häiriö

Pyramidi 3 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 139 Päivitetty a) 402 Suplementtikulmille on voimassa

RATKAISUT: 10. Lämpötila ja paine

Naulalevylausunto LL13 Combi naulalevylle

1. Harjoituskoe. Harjoituskokeet. 1. a) Valitaan suorilta kaksi pistettä ja määritetään yhtälöt. Suora s: (x 1, y 1 ) = (0, 2) (x 2, y 2 ) = (1, 2)

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

Radioastronomian käsitteitä

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

LIITE 1 LEHTONIEMI JA PEIKKOMETSÄN ALUE, VUOROPYSÄKÖINTIKYSELY TULOKSET V.2014

Push-Pull hakkurin suunnittelu ja mitoitus:

FYSA220/K2 (FYS222/K2) Vaimeneva värähtely

Fluke 279 FC -yleismittari/lämpökamera

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen

EMC:n perusteet. EMC:n määritelmä

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä.

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe , malliratkaisut

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

KÄYTTÖOPAS. PIHTIVIRTAMITTARI AC/DC Malli Kaise E

M2A Suomenkielinen käyttöohje.

a) I f I d Eri kohinavirtakomponentit vahvistimen otossa (esim.

J1 (II.6.9) J2 (X.5.5) MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6

Tämä symboli ilmaisee, että laite on suojattu kokonaan kaksoiseristyksellä tai vahvistetulla eristyksellä.

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS128. Operaatiovahvistinrakenteet

Luento 9. Epälineaarisuus

S /142 Piirianalyysi 2 1. Välikoe

T Puurakenteet 2. Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Harjapalkin mitoitus

RCL-vihtovirtapiiri: resonanssi

F {f(t)} ˆf(ω) = 1. F { f (n)} = (iω) n F {f}. (11) BM20A INTEGRAALIMUUNNOKSET Harjoitus 10, viikko 46/2015. Fourier-integraali:

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

EPOP Kevät

S Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset. Vanhoja tenttitehtäviä

Amprobe AM-510. Käyttöohje ~ 1 ~

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2007

Säätökeskus RVA36.531

Vakuutusmatematiikan sovellukset klo 9-15

Hanoin tornit. Merkitään a n :llä pienintä tarvittavaa määrää siirtoja n:lle kiekolle. Tietysti a 1 = 1. Helposti nähdään myös, että a 2 = 3:

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

KÄYTTÖOPAS. Miniyleismittari kosketuksettomalla jänniteilmaisimella (NCV) Malli EX330

Käyttöohje HT32 L A T I T H t h g ir y p o C A I e R e l e s a E 1 N / 2 /

Sähkömagneettiset häiriöt. Mittaustekniikan perusteet / luento 9. Sähkömagneettiset häiriöt. Sähkömagneettiset häiriöt

Luvun 10 laskuesimerkit

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta

521124S Anturit ja mittausmenetelmät (5 op/3 ov) Koe

Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen

Pinces AC/DC-virtapihti ampèremetriques pour courant AC

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Laukaisupiirin valvontarele SPER 1B1 C4. Ostajan opas

SANEERAUSKAAPELIN PST-C 10W/m asennusohje

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

Transkriptio:

2 Lasuarjoitus 2 21 Kytentäimpedanssin asenta Mitä taroittaa ytentäimpedanssi? 5 ma:n suuruinen äiriövirta oasiaaiaapein vaipassa (uojoto) aieuttaa 1 mv:n suuruisen äiriöjännitteen 1 m:n mataa Miä on ytentäimpedanssin suuruus? << λ / 4 RATKAS Kytentäimpedanssi Z määriteään oeisen uvan muaisesti vaipassa uevan äiriövirran aieuttaman jännitteen suteesi virtaan, un aapei on (säöisesti) yyt, ei un << λ 4 siis Z = << λ / 4 Tasasäöä Z vaipan resistanssi Muia taajuusia esim umpinaisee oasiaaivaipae saadaan Z RD u 2d =, u = = d π f µσ, cos δ ( u) cos( u) 2 missä δ on tuneutumissyvyys, d on vaipan pasuus, µ on permeabiiteetti ja σ on jotavuus Tetävässä annetuia arvoia ( =,2Ω ) 3 1 1 Ω Z R m = Ω D = = = 2 3 m m m 5 1 1 Huomaa, että voi oa äiriöentän indusoimaa virtaa! että Z on eräs suojausominaisuusien mitta (Pienempi Z on parempi) Kytentäimpedanssin taajuusäyttäytyminen (Muutos näyy 1 MHz aaen) 6

Z K R D että Z aapein ominaisimpedanssi Z f 22 Pääte- ja esivavistimien väinen äiriöjännite Lase pääte- ja esivavistimien väie muodostuva äiriöjännite uvan muaisessa tapausessa Jotimen AB poiipinta-aa on,2 mm 2, pituus 1 cm, ρ(u)=,175 µωm V 1,1 V 12 V, 1 A S 22 V 1 V A 1 mf B Päätevav Esivav RATKAS Puoiaatotasasuuntaaja: 1,1 V deaai 1 V 1 mf = 13 V 1,1 V t 2 / ms Lataus Kun diodi ei joda, virta saadaan ondensaattorista Sen yi oeva jännite asee: 7

= 1 t dt = = 14,1 cosω t 1,1 14,1 cosωt 1,1 = 13 1t 1 cosωt = 1 t 14,1 ( 1V 2 1,1 ) 1A 1V t V t = 13V 1mF s teroinnia saadaan rataistua t 18,35 ms Tänä aiana jännite on tippunut = 13-1,835 V 11,1 V:iin Latausen aiana jännite nousee taaisin 13 V:iin Virta on masimissa atautumisen aussa, ei un t = 18,35 ms d = = ω 14,1 sinωt 22A dt Käynnistettäessä = Virtaa uee un > Tarasteaan t :sta eteenpäin: ' = 14,1sinω t 1,1 = t =, 25ms max d ' = = ω 14,1 cosωt dt t =,25ms = max 44A ndutanssi 1mm L AB nh = nh 2nH d,5mm ( 5Hz) = 63µ Ω Z L Ei rajoita virtaa juuri oenaan 1mm R AB = ρ =,175µ Ω 1mm = 8, 75mΩ 2 A,2mm AB, MAX = 22A 8,75mΩ 193mV (Jatuvatia) 385mV (Kaynnistyseti) && 23 MRR nstrumentointivavistinytennässä Oeisea ytennää mitataan auäyttöisen aitteen virranuutusta Aun jännite on V suppy = 48 V Kuormavastusen arvo on R sense = 5 mω nstrumentointivavistimen vavistus on G = 1 V/V, ja yteismuotoisen jännitteen vaimennussude on MRR = 7 db a) Kuina suuren vireen yteismuotoinen jännite aieuttaa mittaustuoseen, un virta vaiteee aueea 1 2 A? (Piirrä uvaaja muutaman asetun iintopisteen avua) b) Esitä einoja joia mittaustaruutta voisi parantaa 8

RATKAS a) Eromuotoinen signaai: 1 A virraa vavistimeta uostuevan signaain suuruus on ero (1 A) = 1 A 5 mω 1 V/V =,5 V 2 A virraa saadaan signaain suuruudesi vastaavasti ero (2 A) = 1 V Yteismuotoinen signaai: Yteismuotoisen jännitteen vavistus on 7 db eromuotoisen vavistusen aapuoea, 7 mistä saadaan yteismuotoisen jännitteen vavistusesi 1 2 1 V / V =,316 V/V Mittausvastus R SENSE on ytetty uorman yäpuoee, joten vavistimen moemmissa sisäänmenoissa on oennaisesti 48 V jännite aiia virran arvoia (2 A virraa vavistimen negatiivisen navan jännite on asenut,1 V, miä on suuruusuoien annata meritysetöntä) Yteismuotoinen vavistus aieuttaa siis aiia virran arvoia vaiovireen, jona suuruus vavistimen uostuossa on yt =,316 V/V 48 V = 1,517 V 1 A virraa mittausvire on siis,5 V / 1,517 V 33 % 2 A virraa mittausvire on 15 % b) Kytennän perimmäinen ongema on se, että erovavistimen sisäänmenot on ytetty mitattavan oteen oreimpaan potentiaaiin (48 V) Opimme tetävästä sen, että 7 db ei oppujen opusi oe MRR:nä ovinaan yvä Tianteeseen on asi rataisua: 1 Siirretään mittausvastus R SENSE uorman aapuoee, miäi se suinin on madoista Täöin mittausvavistimee menevä yteismuotoinen jännite on väiä 1 mv, minä vaiutus mittaustaruuteen on meein ome deadia pienempi Menetteyn ongema on se, että tämän jäeen uorman maataso on masimissaan 1 mv verran teonsyötön maatason yäpuoea, minä vaiutus järjestemän toimintaan on varmistettava 2 Vaitaan virranmittausvavistimesi parempi piiri Hyväaatuisia vavistimia MRR on uoaa 12 db, miä myösin pienentää äiriötä noin omea deadia 3 Periaatteessa yteismuotoista virettä voisi pienentää myös suurentamaa uormavastusta R SENSE ja pudottamaa vastaavasti mittausvavistimen gainia (jotta vavistimen äyttöjännitteitä ei tarvitse nostaa) Tämä saattaa uitenin jotaa muiin 9

ongemiin, osa vastusessa uuu jo nyt 2 W teoa Lisäsi uormae menevä äyttöjännite pienenisi enemmän, miä saattaisi jotaa ongemiin aitteen toiminnassa 1