Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Khall. 29.3.2016 125 Paikkatieto-ohjelman tekeminen käynnistettiin paikkatietokoordinaattorin toimesta maaliskuussa 2015. Paikkatieto-ohjelmaa työstettiin työpajoissa ja paikkatietotyöryhmässä sekä sitä on esitelty eri vaiheissa teknisessä johtoryhmässä, kaupungin johtoryhmässä, tietohallintoryhmässä. Paikkatieto-ohjelman päämääränä on laatia Riihimäen kaupungin paikkatietojen tulevaisuuden visio ja etenemispolku tämän vision toteuttamiseksi. Vision toteutumisvuodeksi asetettiin vuosi 2020. Suhteellisen lyhyen tähtäimen tavoitevuosi mahdollistaa vision mahdollisimman kirkkaat paikkatieto-ohjelman päämäärät sekä konkreettiset kehitysvaiheet. Paikkatietoja käytetään kaupungissa monella eri sektorilla ja useat näistä myös tuottavat itse jonkinasteisia paikkatietoaineistoja. Merkittävintä käyttö on teknisessä palvelukeskuksessa, jossa paikkatietoja hyödynnetään esimerkiksi erilaisten suunnitelmien tausta-aineistoina. Parhaillaan menossa olevat kehityshankkeet paikkatietojen yhteiskäytön parantamiseen ovat luoneet uusia mahdollisuuksia paikkatietojen hyödyntämiselle. Kuntarajat ylittävä seudullinen yhteistyö mahdollistaa laajemman palvelutarjonnan. Varsinkin pienemmille kunnille seutuyhteistyö on ainoa keino kehittää paikkatietojen käyttöä. Tiedon tuottajien, tiedon hallitsijoiden ja tiedon käyttäjien väliset roolijaot ovat sujuvan aineistonhallinnan ja -käytön kannalta tärkeitä. Riihimäen kokoisissa kunnissa Suomessa on vaihtelevia käytäntöjä siitä, minkälaisilla rooleilla tietoa ylläpidetään ja käytetään. Yleisesti ottaen tavallisin on malli, jossa paikkatietoa tuotetaan omassa yksikössään ja tätä tietoa jalostetaan joko samassa yksikössä tai erillisessä paikkatietoyksikössä. Riihimäen kokoisissa kaupungeissa Suomessa on vaihtelevia käytäntöjä siitä, minkälaisilla rooleilla tietoa ylläpidetään ja käytetään. Yleisesti ottaen tavallisin on malli, jossa paikkatietoa tuotetaan omassa yksikössään ja tätä tietoa jalostetaan joko samassa yksikössä tai erillisessä paikkatietoyksikössä. Toimialat hyödyntävät paikkatietoja monin eri tavoin. Konserni- ja hallintopalvelukeskuksessa erilaiset paikkatietoanalyysit ja -seurannat tukevat päätöksentekoa. Paikkatietoanalyysien tarve on kasvanut ja kehityssuunta on ollut näiden osalta nouseva. Sosiaali- ja terveystoimiala hyödyntää paikkatietoja erilaisiin paikkatietoanalyyseihin ja suunnitelmiin sekä tilastotietoihin. Sivistystoimiala hyödyntää paikkatietoja erilaisiin paikkatietoanalyyseihin ja suunnitelmiin esim. tulevat oppilaat oppilaaksiottoalueittain kartalle ja webmappiin. Tekniikan ja ympäristön toimialalla useat yksiköt toimivat keskeisessä roolissa paikkatietojen hyödyntäjinä ja tuottajina. Esimerkiksi kartta- ja tonttiyksikkö on kaupungin peruspaikkatietojen merkittävä tuottaja, sillä se huolehtii kantakartan tuottamisesta, kiinteistöjen muodostuksesta ja kiinteistörekisterin ylläpidosta. Yksikön roolina on pääasiassa näiden perusaineistojen ja lakisääteisten toimenpiteiden hoitaminen. Se ei varsinaisesti käytä muita paikkatietoaineistoja. Vastaavasti kaavoitusyksikkö hyödyntää paik-
katieto- ja karttapalveluissa tuotettuja paikkatietoaineistoja ja -analyysejä kaavoituksen pohjalla. Paikkatietoyksikkö Paikkatietoyksikkö toimisi Riihimäen kaupungin paikkatietojärjestelmistä vastaavana asiantuntijayksikkönä. Yksikön tehtävänä olisi integroida kansallisia ja kansainvälisiä paikkatietosäädöksiä, standardeja ja suosituksia paikallistason tarpeisiin. Paikkatietoyksikkö vastaisi Riihimäen kaupungin paikkatietojärjestelmien hallinnasta ja kehittämisestä, koordinoi paikkatietojen jakelua sekä vastaisi tarvittavien paikkatietoaineistojen, opas- ja teemakarttojen aineistojen hankinnasta ja ylläpidosta siten, että paikkatietoja voitaisiin käyttää suunnittelun ja päätöksenteon tukena. Tällä hetkellä paikkatietoasioita käsittelevät paikkatietopäällikkö ja paikkatietosuunnittelija, jotka on sijoitettu tekniikan ja ympäristön toimialalle. Ohjelmassa esitetään, että jatkossa toiminto olisi sijoitettu keskushallintoon. Paikkatieto-ohjelma oli kaupunginhallituksen esityslistalla 1.2.2016, mutta asia vedettiin pois ennen kaupunginhallituksen käsittelyä. Paikkatietoohjelmaa on tämän jälkeen päivitetty ja mm. paikkatietoyksikön tulevaisuuden resursointitarpeita on tarkistettu. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 on LIITTEENÄ. (js) Ehdotus/HJ: Kaupunginhallitus kiinnittää huomiota siihen, että paikkatieto-ohjelma 2016 2020 on varsin laaja ja yksityiskohtainen. Ohjelman johdanto ja nykytilakuvaus vievät tekstiosuudesta yli puolet (13 sivua). Kaupunginhallitus toivoo jo tässä vaiheessa ohjelman merkittävää tiivistämistä luettavuuden parantamiseksi. Kaupunginhallitus päättää pyytää sosiaali- ja terveyslautakunnan, sivistyslautakunnan, kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston, teknisen lautakunnan, ympäristölautakunnan ja vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnan sekä konserni- ja hallintopalvelukeskuksen lausunnon paikkatieto-ohjelmasta. Erityisesti kaupunginhallitus toivoo lausunnonantajien käsityksiä ohjemassa kuvatusta paikkatietovisiosta 2020 (luku 4.1), ohjelman päämääristä ja tavoitteista (luku 4.2.), käsitystä erillisen paikkatietoyksikön perustamisen tarpeellisuudesta ja sijoituspaikasta sekä paikkatietoyksikölle suunnitelluista tehtävistä (luku 6). Lausunnot pyydetään toimittamaan 30.4.2016 mennessä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti täydennyksellä, että lausunto pyydetään myös vanhusneuvostolta. VHLL jk 18.5.2016 56 Riihimäen kaupunginhallitus pyytää vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnan lausuntoa Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelmasta 2016 2020. Lau-
sunnot on pyydetty 30.4.2016 mennessä. Hallintojohtajan kanssa on sovittu, että johtokunta voi antaa lausuntonsa toukokuun kokouksessa. Riihimäen paikkatieto-ohjelma 2016 2020 on oheisena. (sa) Ehdotus/vesihuoltoliikelaitoksen johtaja: esittää lausuntonaan Riihimäen paikkatieto-ohjelmasta 2016-2020 seuraavaa: Yleistä Yksinkertaistettuna paikkatiedossa on kyse kantakartan ja eri rekistereistä saatavan tiedon yhdistämisestä asioiden hahmottamisen helpottamiseksi ja päätöksenteon tueksi. Paikkatietojen hyvä hallinta on erittäin tärkeää ja siihen tulisi panostaa. Lisäksi edellytyksenä on perusrekistereiden ajantasaisuus ja tietojen oikeellisuus ja eri hallintokuntien välinen hyvä yhteistyö. Paikkatieto-ohjelman aikajänne on varsin lyhyt 2016 2020. Aikajänne huomioon ottaen tavoitteita ja toimenpiteitä pitäisi tiivistää ja selkiyttää ja ottaa joitain kärkitavoitteita, joilla kehittäminen saadaan käyntiin. Paikkatieto-ohjelman liitteenä olisi hyvä olla termien selitysosa. Ohjelmassa on käytetty monia termejä ja lyhenteitä, jotka ovat asiaan aiemmin perehtymättömälle lukijalle vieraita (esim. WMS-palvelut, WFS-rajapinta). Nykytilan kuvaus Nykytilan kuvauksessa kuvana esitetyissä ohjelmissa on Riihimäen Veden käytössä oleva Trimble NIS-ohjelma kuvattu ikään kuin se olisi osa Trimble Locus-ohjelmaa. Vaikka kyseessä on saman toimittajan ohjelma, on NIS oma sovelluksensa ja sitä voi käyttää myös muiden ohjelmien tuottamien taustakarttojen kanssa ilman Locus-kytkentää. Ohjelmistojen kuvauksesta puuttuu myös Novapoint-ohjelma, jota käytetään laajasti katu- ja puistoyksikössä yleisten alueiden ja Riihimäen Vedellä vesihuollon suunnittelussa. Paikkatietovisio Paikkatietovisiossa on kuvattu viidellä ydinkohdalla haluttu paikkatiedon tavoitetila vuodelle 2020. Visio on kuvaus ylätason tavoitetilasta ja sen saavuttamiseen on esitetty toimintasuunnitelma, jolla halutulle tasolle päästään. Paikkatieto-ohjelman päämäärät ja tavoitteet Päämääriä on esitetty yhteensä kuusi ja niille tavoitteet sekä useita toimenpiteitä kullekin. Ohjelmassa olisi hyvä kohdentaa päämäärät paikkatietovision kohtiin. Toimenpiteitä ja mittareita voisi myös olla tarpeen vähentää ja täsmentää. Toimenpiteinä on osittain esitetty myös asioita, jotka eivät ole toimenpiteitä.
4.2.1. Laadukkaat paikkatiedot Tavoitteet: Luotettava, helposti saatavilla oleva paikkatieto on perusta palveluiden järjestämiselle, parantamiselle ja uusille palveluille. Paikkatiedot eivät voine olla perusta palveluiden järjestämiselle, vaan paikkatietojen tulisi olla tukena palveluiden kehittämisessä ja uusien palveluiden luomisessa päätöksenteon ja suunnittelun tukena kuten paikkatietovisiossa on todettu. 4.2.2. Palvelevat paikkatietoratkaisut Tavoitteet: Paikkatietopalveluita kehitetään ja ne tukevat suunnitelmallista, toimivaa ja strategista päätöksen tekoa. 4.2.3. Paikkatiedot tunnetuksi Tavoitteet: Paikkatiedon osaaminen ja mahdollisuudet luo edellytykset paikkatietojen hyödyntämiselle sekä pohjan paikkatiedon kehittämiselle. 4.2.4. Organisoitu paikkatietokokonaisuuden hallinta Tavoitteet: Paikkatietojen avulla kokonaisuuksien hallinta ja kaupungin yksiköiden välinen organisoitu yhteistyö tehostuu sekä kaupungin paikkatietokokonaisuus on työntekijöiden tiedossa. Nämä kolme edellä esitettyä tavoitetta muodostavat yhden kokonaisuudeksi ja niille voisi asettaa yhteiset toimenpiteet ja seurannan. 4.2.5. Paikkatietojen toimivat rajapinta- ja tiedonsiirtoratkaisut Tavoitteet: Paikkatietojen rajapinta- ja tiedonsiirtoratkaisut ovat joustavia sekä tietojärjestelmien tietoturva on riittävällä tasolla. Tämä on konkreettinen päämäärä paikkatietoyksikön tai muun paikkatietoja koordinoivan tahon toiminnalle. Mittarina esitetty yhteiskäytettävyys ja ohjelmistohankinnat on koordinoitu paikkatietoyksikön kautta on enemmänkin tavoite. Ensisijaisesti ohjelmien pitää palvella sitä tarkoitusta, mihin ne hankitaan, joskin yhteensopivuus muiden ohjelmien kanssa on tärkeää ja huomioitava hankinnoissa. 4.2.6. 3D-kaupunkimalli ja paikkatieto Tavoitteet: 3D-kaupunkimalli rautatieaseman ja Peltosaaren alueelta (asemanseutu) 3D-malli on tulevaisuutta, myös yleisten alueiden ja vesihuollon suunnittelussa ohjelmistokehityksessä edetään kohti 3D-suunnittelua, missä kolmiulotteinen malli on suunnittelun pohjana. Tavoite, että asemanseudun 3Dkaupunkimalli on valmis 2020 on erittäin kunnianhimoinen. Mallin laajentaminen koskemaan kaupungin asemakaavoitettua aluetta tulee huomioida jatkovuosien ohjelmassa. Paikkatietoyksikkö Paikkatietoyksikön sijoittaminen keskushallintoon osaksi kaupungin kehittämistoimintaa on perusteltua. Paikkatietoyksikkö ei voine olla paikkatietojärjestelmistä vastaava asiantuntijayksikkö. Vastuu järjestelmistä ja niiden
kehittämisestä pitää olla niillä yksiköillä, jotka perustehtävänsä mukaisesti tuottavat tiedon ja sitä ensisijaisesti käyttävät. Paikkatietoyksikön rooli voisi olla teemakarttoja ja analyyseja tuottava, hankinnoissa avustava ja niitä koordinoiva sekä hallintokuntia tukeva. Jos paikkatietoyksikkö vastaa paikkatietojen luovutuksesta ja myynnistä kaupungin organisaation ulkopuolisille käyttäjille, tulee sen tapahtua yhteistyössä tietoa tuottavan tahon kanssa, koska tieto aineiston laadusta, tarkkuudesta, kattavuudesta ja julkisuudesta on tiedon tuottamisesta vastaavalla yksiköllä. Paikkatietoyksikön pitäisi olla myös kiinteä osa kaupungin tietohallintoa. Paikkatietojen hallinnan kehittäminen on osa tietohallinnon kokonaisuutta, johon kuuluvat myös sähköinen asiointi ja arkistointi. Päätös: Täytäntöönpano asiaote/kaupunginhalliotus Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lähempiä tietoja antaa vesihuoltoinsinööri Sirpa Aulio, puh. 019 758 4975