Sanna Nikunen ELL 4.10.2012
Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia, vain ihmisillä, C- virukset eivät patogeenisia, vain sioilla ja ihmisillä
Pintaproteiinin H tyypin vaihdokseen tarvitaan geneettinen muuntautuminen H:ta koodaavien geenien kautta. Jos H-tyyppi muuttuu, menetetään vasta-aineiden suojaava vaikutus. (=antigeenien siirtymä) Antigeenien vaihto taas tapahtuu niin, että sama solu saa kaksi erilaista viruskantaa ja näissä tapahtuu keskinäinen uudelleenjärjestäytyminen, jonka seurauksena voi syntyä uusi virustyyppi. (=antigeenien vaihto, reassortment ) Erittäin muuntuvainen virus
By permission Preben Mortensen, Merial
Tarina alkaa vuodesta 1918, jolloin ihmisillä oli ensimmäinen linnusta tullut H1N1 pandemia. Ihmisten H1N1 siirtyi sikaan 1918, josta kehittyi sikojen klassinen H1N1. Klassinen H1N1 ja lintujen H1N1 sekoittuivat ihmisessä n. 1957 uudelleen => H3N2, josta tuli ihmisten influenssan päätyyppi vuoteen 1976 asti 1990-1993 sian klassinen H1N1, lintujen H1N1 ja ihmisten H3N2 yhdistyivät sikojen H1N2:si 2009 sikojen H1N2 ja ns. Euroasiatic H1N1 yhdistyivät ihmisessä ph1n1:ksi => pandemia
Pandemian aikana erityisesti USAssa ja Norjassa (70% tapauksista) ihmiset infektoivat sikoja, muualla Euroopassa sikojen H1N1 ilmeisesti suojasi ainakin osittain tartunnalta Sikojen oireet hyvin lieviä Mette Valheim
H3N2 löydetty siasta 1984 -> lähtöisin hongkongilaisesta 1968 H1N2 löydetty siasta 1994 -> pohjalla vuoden 1918 klassinen H1N1 Klassinen H1N1 hävinnyt Euroopasta (sioilta) 1989 ja tilalla avian-like H1N1 Kesällä 2012 USAssa maatalousnäyttelystä raportoitu 4 humaanitapausta, jotka yhdistyivät näyttelyn sikoihin uudesta H3N2 tyypistä Kaikkiaan influenssa tartuntoja siasta ihmiseen on raportoitu vain 50 kpl ja näistä 6 ihmistä on kuollut (1 raskaana ollut, 2 syöpää sairastanutta, 2 tervettä, 1?)
Tullut Suomeen? Talvella 2008-2009 oireita tunnistettu useissa sikaloissa => laboratoriotesteissä vasta-aineet esiin vasta maaliskuussa 2009 Erityistason tilat tutkittiin 2009 ja vasta-aineita todettiin 23% erityistason tiloista Eviran teurasverinäytetutkimuksissa on jälkikäteen todettu H3N2 vuodelta 2007 ja H1N1 vuodelta 2008 (?)
Tarttuu siasta toiseen kärsäkontaktin kautta tai pisaratartuntana, ihminenkin voi toimia tartunnan lähteenä Tulee sikalaan ostoeläinten mukana, mahdollista myös ilmavälitteinen tartunta Vasta-ainemuodostus häviää nopeasti (n. 4-6 kk) -> sikalan eläimet voivat sairastua uudelleen -> syksytalviepidemiat yleisiä Infektio kiertää erityisesti vieroitetuissa porsaissa - lihasioissa
Itämisaika 1-3 vrk, viruksen replikaatio soluissa alkaa j0 24 tunnin sisällä infektiosta Akuutti: kaikki siat sairastuvat yhtä aikaa hengitystieoirein. Toipuvat 5-7 vrk:ssa. Sairastuvuus 100 % (osa subkliinisiä), kuolleisuus yleensä alle 1% Krooninen muoto: epämääräiset oireet, altistuu muille taudinaiheuttajille Sairastunut erittää virusta yleensä 3-7 vrk, pisin todettu eritysaika 29 vrk Maternaaliset vasta-aineet suojaavat n. 12 viikon ikään asti -> tautia erityisesti 15-18 viikon ikäisillä
Korkea kuume (40,5-41,5 o C), ruokahaluttomuus, apaattisuus, hengitysvaikeudet, yskä, silmä- ja sierainvuoto, aivastelu Abortit aiheutuvat epäsuorasti viruksesta eli emakolla taudin aiheuttamat oireet samaan aikaan, muut hedelmällisyyteen liittyvät oireet? Epäspesifisiä oireita: ripuli, stressioireet kuten hännänpurenta, kylkien purenta tai mahahaavat, vieroitettujen heterogeenisuus (jos jatkuu sirkorokotuksesta huolimatta!), paljon sairastelua eri syistä (rotavirus, Streptococcus suis, Salmonella etc.) => antibioottien käytön nousu
Ei spesifistä hoitoa. Tukihoidot (vedottomuus ja silti hyvä ilmanvaihto, hyvä makuualusta, veden helppo saatavuus, kipulääke), sekundaari-infektioiden estäminen (suurilla tiloilla tämä erityisesti nousee esiin => bioturvallisuus!), Tuotantokustannusten nousuksi arvioitu Suomessa 1-2%(kasvutappiot, kuolleisuuden nousu), Tanskassa n. 2 tuotettua lihasikaa kohden, Italiassa pahimmillaan 127 / emakko Rokote saatavilla
Tyypillinen taudinkuva Viruseristys sierainlimasta Viruksen osoitus sylkinäytteestä (?) Vasta-ainetasojen nousu pariseeruminäytteissä (3-4 viikon välein) Patologin avaus Erotusdiagnoosit: porsasyskä (suljetaan pois näyttein), PRRS ( suljettava pois erityisesti, jos hedelmällisyysongelmia) ja coronavirus
Gripovac 3 (Merial), joka suojaa eurooppalaisia kantoja vastaan (ei pandeemista) Rokotusohjelman vaihtoehtoja 1. 1. rokote 56-96 päivän iässä, uusintarokotus 3 viikon kuluttua ensimmäisestä => rokotesuoja kestää 4 kk 2. 1. rokote yli 96 päivän iässä, uusintarokotus 3 viikon kuluttua => rokotesuoja kestää 6 kk 3. Ensikot ensimmäinen rokote 1-2 viikkoa ennen ensimmäistä astutusta, sen jälkeen 6 kk välein tai ensimmäisen rokotuksen jälkeinen boosteri 2-3 viikkoa ennen porsimista => hyvät vasta-aineet porsaille, jotka kestävät 4-8 viikkoa
Milloin rokottaa? Virus todettu näytteillä Kliiniset oireet tilalla Tuotantotappioita todettu Kustannus-hyötysuhde todettu (ROI (=return of investment) esim. eräällä isolla tilalla influenssarokotuksen aloittaminen tuotti 10 x tuloksen investointiin nähden (tavallisimmin 5-10 x)) Tanskassa rokotetta käyttää 20-25% tiloista, Hollannissa 65%, Suomessa vakiokäyttäjiä muutama sikala
Tautisuojaus tilalla Erityiskohteena käsihygienia Osastoittain täyttö / tyhjennys Tilan työntekijöiden influenssarokotus Eläinlääkärin influenssarokotus Ei nuhakuume sairaana sikalaan
Tuotantoeläinlääkäripäivät 2012 4th Merial Forum, Berlin, 2012 Bardini et al.: Outbreak of H1N2 swine influenza in Italy: A field case. Proc. International Symposium on Emerging and Re-emerging Pig Diseases. Barcelona 2011.