PÖYTÄKIRJA 1 1 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2/2015 Kokoustiedot Aika Tiistai 24.2.2015 klo 17.52 19.51 Paikka Läsnä Urban Mill, Betonimiehenkuja 3 E Luottamushenkilöjäsenet Päivi Käri-Zein, puheenjohtaja Veronica Kalhori Katja Koivumäki Astrit Hasan Babuna Kristiina Drotár Ahmed Goshnaw Anne-Maj Mäenpää Ibrahim Sayilir Christian Tudose Jouko Pirttimäki Yhteisöjen asiantuntijajäsenet Melissa Arni-Hardén Stanislav Marinets Doinita Negruti Matti Peiponen Raigo Liiman Mariam Varjonen Sirkka Wiman Roosa Åkerlund Kaupungin asiantuntijaedustajat Teemu Haapalehto, maahanmuuttoasioiden päällikkö Annika Forstén, erityissuunnittelija, kokouksen sihteeri Vieraat Melis Arı Gürhanlı, projektikoordinaattori, Moniheli ry Riitta Salin, toiminnanjohtaja, Moniheli ry Niklas Wilhelmsson, neuvotteleva virkamies, oikeusministieriö, poistui klo 18.45 asian 7 käsittelyn jälkeen Poissa Ali Abdirahman Mohammed El Amri ESPOON KAUPUNKI SIVISTYSTOIMI PL 30 02070 ESPOON KAUPUNKI MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTA ESBO STAD BILDNINGSSEKTORN PB 30 02070 ESBO STAD DELEGATIONEN FÖR MÅNGKULTURELLA FRÅGOR
Allekirjoitukset Päivi Käri-Zein puheenjohtaja Annika Forstén sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: 4.3.2015 Raigo Liiman
Käsitellyt asiat Asia Liitteet Otsikko 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 4 Esityslistan hyväksyminen 5 Ilmoitusasiat 6 Esittelykierros 7 Maahanmuuttajien poliittinen vaikuttaminen ja osallisuus 8 Moniheli ry:n icount-hanke ja Kaikkien vaalit-eduskuntavaalikiertue 9 Pääkaupunkiseudun maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukuntien julkilausuma maahanmuuttajien äänestysaktiivisuudesta ja poliittisesta osallistumisesta 10 1-2 Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan toukokuun kokous 11 Muut asiat 12 Kokouksen päättäminen
1) Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 17.52. 2) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 3) Pöytäkirjan tarkastajan valinta Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Raigo Liiman. 4) Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin. 5) Ilmoitusasiat Ei ilmoitusasioita. 6) Esittelykierros Neuvottelukunnan jäsenet ja kokouksen vieraat esittäytyivät. 7) Maahanmuuttajien poliittinen vaikuttaminen ja osallisuus Oikeusministeriön demokratia ja kansalaisvaikuttaminen tiimin vetäjä, neuvotteleva virkamies Niklas Wilhelmsson esitteli maahanmuuttajien poliittiseen vaikuttamiseen ja osallisuuteen liittyviä asioita. Kansalaisten aktiivisen osallistuminen on Suomessa itseisarvo ja perusoikeus. Lisäksi aktiivisesta osallistumisessa on käytännön hyötyjä, kuten palvelujen laadun parantaminen, päätösten legitimiteetin parantaminen, kansalaisten tyytyväisyyden lisääminen päätöksiin ja paikallisen yhteenkuuluvuuden luominen.
Kansanvaltaisuus perustuu Suomessa edustukselliseen demokratiaan. Perustuslain mukaan yksilön mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen eivät kuitenkaan voi rajoittua pelkästään mahdollisuuteen äänestää vaaleissa. Laki myös edellyttää valtiovallalta aktiivisia toimia kansalaisten osallistumisen edistämiseksi. Migration Integration Policy Indexin (Mipex) mukaan Suomi on kärkimaa osallisuuden lainsäädännön ja rakenteidein osalta. Myös kansainvälisessä demokratian toimivuutta arvioidussa tutkimuksessa Democracy Barometer (2011) Suomi on osallistumista lukuun ottamatta vahvoilla tutkimuksen kaikilla osa-alueille. Erityinen ongelma Suomessa on osallistumisen eriarvoistuminen. Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa n. 20 % ulkomaiden kansalaisista käytti äänioikeuttaan, kun vastaava osuus Suomen kansalaisten keskuudessa oli 60 %. Lisäksi maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita on edelleen suhteellisen vähän. Tutkimusten mukaan sukupuolella, iällä ja koulutuksella on maahanmuuttajien keskuudessa lievempi yhteys äänestämiseen kun kantaväestössä. Äänestysaktivisuuden esteitä ovat sen sijaan synnyinmaan demokratisoitumisen aste, alhainen sosioekonominen aste, tiedonpuute, luontevien yhteyksien ja kanssakäymisen puute valtaväestön kanssa, ennakkoluulot sekä syrjintä. Avioliitto syntyperäisen kansalaisen kanssa ja suurperheen vanhemmuus lisääävät huomattavasti todennäköisyyttä käyttää äänioikeutta. Tutkijoiden mukaan maahanmuuttajien osallistumista tukisi sosioekonomisen aseman paraneminen. Erilaisilla koulutukseen ja työelämään liittyvillä toimilla voi näin ollen olla suuri vaikutus äänestysaktiivisuuteen. Myös työnantajien rekrytointi- ja palkkauskäytännöt, syrjimättömyys sekä julkisessa keskustelussa käytetyt puhetavat maahanmuuttaneista kansalaisina ja työntekijöinä voivat heijastua äänestyskäyttäytymiseen. Kotoutumiskoulutuksen kannalta olennainen havainto on myös synnyinmaan demokratisoitumisen asteen vaikutus äänestystodennäköisyyteen. Myös yhteiskunnallisten ja poliittisten taitojen tunnistamista ja siirrettävyyttä voisi pohtia enemmän. Monipuolisen viestinnän ja osallistumisen esteettömyyden parantaminen on edelleen tärkeää. Valtioneuvoston demokratiapolitiikassa keskeistä on kehittää uusia kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja sekä lisätä hallinnon avoimuutta ja vuorovaikutusta sidosryhmien sekä kansalaisten kanssa, ja parantaa edustuksellisen demokratian toimivuutta. Lainsäädännön (mm. uusi kuntalaki) sekä toimintatapojen ja käytäntöjen kehittäminen on jo hyvällä pohjalla, mutta suhtautumisen ja asenteiden kehittämisessä on vielä tekemistä. Demokratiapoliittisen selonteon aihealueet ovat demokratiakasvatus, kansainvälinen demokratiatyö, kansalaistoiminta, viestintä, kuuleminen ja vuorovaikutus, suora demokratia sekä edustuksellinen demokratia. Linjauksilla pyritään mm. parantamaan vaalitiedotusta ja monikielistä
viestintää, kehittämään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa sekä kannustamaan kuntia ja ELY-keskuksia tehostamaan toimenpiteitään maahanmuuttajien osallistumisen edistämiseksi. Uutena asiana on kehitetty mm. uusien kansalaisten kirje, selkokieliset ohjeet ja erikieliset videot äänestämisesta. Lisätietoa löytyy sivulta www.demokratia.fi Neuvottelukunnan keskustelussa nousi esille mm. seuraavia asioita: - Arni-Hardén tiedusteli yrittäjän oleskeluluvasta: osakeyhtiön osakkaana ei voi hakea yrittäjän oleskelulupaa vaan pitää hakea työntekijän oleskelulupaa. Wilhelmsson ohjasi kääntymään sisäasiainministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön puoleen. - Liiman kysyi otetaanko sähköinen äänestys käyttöön Suomessa. Wilhelmsson kertoi vuoden 2008 kokeilun epäonnistumisen syitä. Esiselvitys käyttöönotosta on menossa. Mm. kryptologian professoreita Aalto-yliopistolta on mukana selvitystyössä. Suurin ongelma on kehittää luotettava järjestelmä, johon ulkopuolinen ei voi murtautua ja johon kansalaiset luottavat. 8) Moniheli ry:n icount-hanke ja Kaikkien vaalit -eduskuntavaalikiertue Toiminnajohtaja Riitta Salin ja projektikoordinaattori Melis Arı Gürhanlı Moniheli ry:stä kertoivat järjestöst, sen vetämästä icount-hankkeesta ja Kaikkien vaalit-eduskuntavaalikiertueesta. Moniheli puolustaa monikulttuurisuutta ja moninaisuutta yhteiskunnassa ja näkökannoissa sekä edistää tasa-arvoisia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia kaikilla tasoilla Suomessa. Tavoitteena on avoin, yhtenäinen ja monikulttuurinen suomalainen yhteiskunta, jossa kulttuurista, kielellistä ja uskonnolllista erilaisuutta ymmäretään, arvostetaan ja tuetaan, ja joka toimii reilusti ja oikeudenmukaisesti. Järjestö on perustettu v. 2010. Jäsenjärjestöjä on 73. 1-2 järjestöä kuukaudessa liittyy mukaan. Moniheli oli mm. aloitteentekijänä, kun uusien kansalaisten kirje perustettiin (ks. asia 8). icount 1-hankkeen tavoitteena oli nostaa maahanmuuttaneiden äänestysprosenttia kuntavaaleissa 2012. Hankkeen tuloksena todettiin, että maahanmuuttaneet ovat varsin heikosti tietoisia Suomen poliittisesta järjestelmästä. Myös tieto yksittäisen kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista on puutteellista. icount 2-jatkohankkeessa pääkohderyhmänä oli EU:n ulkopuolisten kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat saaneet luvan viranomaisilta oleskella Suomessa. Hankkeen päärahoittaja oli EU:n kotouttamisrahasto. Hankkeessa keskityttiin poliittisen päätöksentekojärjestelmän avaamiseen puolueiden ja maahanmuuttaneiden välisen vuoropuhelun parantamiseen sekä vaikuttamismahdollisuuksista tiedottamiseen. Puolentoista vuoden aikana järjestettiin koulutuksia 75 ns. avainhenkilöille, jotka veivät viestiä omille järjestöilleen. Avainhenkilöt olivat eri ikäisiä, 17 eri maasta ja eri koulutustaustaista. Lisäksi järjestetiin tilaisuuksia ja tuotettiin
painomateriaalia: Ota mut mukaan ja Aktiivisen kuntalaisen vaikuttamiskartta. Kartta on painettu suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. icount 3-hankkeessa on aiempaa enemmän työntekijöitä eri paikkakunnilla. Paikkakunnilla keskitytään tiettyihin väestöryhmiin, mikä on mahdollistanut esim. vaikuttamiskartan painattamisen kiinaksi. Lisätietoa: www.icount.fi Kaikkien vaalit -eduskuntavaalikiertueen tarkoituksena on nostaa keskusteluun teemoja, joita lisääntyvä maahanmuutto ja yhteiskunnan monimuotoistuminen välttämättä tuovat mukanaan. Samalla pyritään herättämään uusien suomalaisten mielenkiintoa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen. Lisäksi tavoitteena on aktivoida sellaisia henkilöitä, joilla ei vielä ole äänioikeutta. Mukana on mm. oikeusministeriö, ETNO ja monia eri järjestöjä. Ahvenanmaata lukuun ottamatta jokaisessa vaalipiirissä järjestetään vähintään yksi tilaisuus. Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla on omat tilaisuutensa. Espoon tilaisuus on 30.3. klo 17.00 Sellon kirjastossa. Kaikki ovat tervetulleita. Lisätietoa: www.facebook.com/kaikkienvaalit ja www.icount.fi/tapahtumat/kaikkien-vaalit Neuvottelukunnan keskustelussa nousi esille mm. seuraavia asioita: - Negruti totesi, että myös EU-maista tulevat tarvitsevat tietoa vaaleista ja äänestämisestä. - Puheenjohtaja toivoi Kaikkien vaalit-tilaisuutta myös opiskelijoille, esimerkiksi ammattikorkeakouluihin ja Aalto-yliopistolle. Monihelin edustajat totesivat, että kiertueen jälkeen voi tarkastella miten kiertuetta vielä voisi laajentaa. 9) Pääkaupunkiseudun maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukuntien julkilausuma maahanmuuttajien äänestysaktiivisuudesta ja poliittisesta osallistumisesta Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunta oli esittänyt, että pääkaupunkiseudun vastaavat neuvottelukunnat antavat yhteisen julkilausuman maahanmuuttajien äänestysaktiivisuudesta. Espoon kaupungin monikulttuuriasiain neuvottelukunta päätti kokouksessaan 27.1.2015 osallistuvansa julkilausuman antamiseen ja esitti, että julkilausumassa huomioidaan erityisesti naisten äänestysaktiivisuus. Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto esitteli julkilausuman luonnosta. Neuvottelukunnan toive naisten äänioikeudesta oli merkitty liitteeseen 1 keltaisella taustavärillä: Neuvottelukunnat kannustavat sekä maahanmuuttajamiehiä että -naisia käyttämään äänioikeuttaan. Maahanmuuttoasioiden päällikkö kertoi, että Wassin ja Weidenin tutkimus (2012) osoittaa, että sukupuolierot ulkomaiden kansalaisten
äänestyskäyttäytymisessä on hyvin pieni (liite 2). Suurimmat poikkeamat naisten ja miesten välillä on venäläisten joukossa: venäläiset naiset ovat aktiivisempia äänestäjiä. Naisten yliedustus pätee myös ruotsalaistaustaisiin ja virolaisiin. Somalialaistaustaisissa miehet ovat hivenen naisia aktiivisempia. Neuvottelukunta päätti yksimielisesti, että neuvottelukunta osallistuu julkilausuman antamiseen. Neuvottelukunta hyväksyi julkilausuman esittelijän ehdotuksen mukaisesti. Liite 1: Luonnos pääkaupunkiseudun maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukuntien julkilausumaksi maahanmuuttajien äänestysaktiivisuudesta ja poliittisesta osallistumisesta Liite 2: Maahanmuuttajien poliittinen osallistuminen ja sukupuoli (Teemu Haapalehto 24.2.2015) 10) Monikulttuuriasiain neuvottelukunnan toukokuun kokous Neuvottelukunta kokoontuu tiistaina 12.5.2015 aiemmin päätetyn tiistain 5.5.2015 sijaan. 11) Muut asiat Babuna kertoi arabialaisartisti Sami Yusufin esiintymisestä Espoossa. Drotár kertoi terveiset Washington DC:n rukouskokouksesta. Paikalla oli 3 500 osallistujaa, joista tuhatkunta ulkomailta. Drótar pääsi kokousaamiaisella pääsaliin, johon presidentti Obama puolisoineen osallistui. Negruti ehdotti, että jatkossa puhutaan maahan muuttaneista eikä maahanmuuttajista, sillä sanasta maahanmuuttaja on tullut leimaava. Muita termejä voisi olla erikieliset tai Suomeen muuttaneet. Puheenjohtaja totesi neuvottelukunnan palaavan aiheeseen. Liiman ehdotti, että neuvottelukunta myös voisi keskustella siitä, miten kantaväestö saadaan kiinnostumaan monikulttuurisuusasioista. Puheenjohtaja totesi neuvottelukunnan palaavan aiheeseen. 12) Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.51.