Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu 2012
1 Tutkimuskysymykset 1) Minkälainen merkitys naapuruussuhteilla on nykypäivän suomalaisille? Missä määrin naapureiden kanssa ollaan tekemisissä ja mitä naapuruudesta ajatellaan? 2) Kuinka naapuruussuhteet ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä? 3) Kuinka yleisesti esiintyy erityyppisiä naapureiden aiheuttamia häiriöitä ja miten niihin reagoidaan? 4) Missä määrin naapureiden kanssa esiintyy kiistoja ja kuinka niitä ratkotaan?
2 Kyselyn eteneminen Kohderyhmänä valtakunnallinen otos aikuisväestöstä, N=2000. Strukturoitu kyselylomake, jossa kysyttiin kokemuksia ja mielipiteitä naapuruudesta ja naapuruuskiistoista. Postikysely liikkeelle maaliskuun lopussa, muistutuskierros huhtikuussa. Aineisto koossa kesäkuussa. Vastauksia palautui 760 kpl, vastausosuus 38 %. Aineistoa on analysoitu tilastollisin menetelmin. Analyysi on kesken.
3 Naapureiden kanssa jutteleminen Naapuruussuhteet ovat tyypillisesti ns. heikkoja siteitä, esimerkiksi jutellaan sattumalta tavattaessa. Juttelu naapureiden kanssa on kyselyaineiston mukaan yleistä: yli 60 % jutteli vähintään viikoittain. Rivitaloissa asuvat vastaajat juttelivat useimmin naapureidensa kanssa.
Lähes kaikilla vastaajilla oli ainakin joku naapuri, jonka kanssa hän jutteli sattumalta kohdatessaan. Jutteluverkosto näyttäisi kuitenkin hieman supistuneen vuodesta 1986. (vertailutiedot Tilastokeskuksen elinolotutkimuksesta)
4 Ystävät ja hankalat ihmissuhteet naapurustossa Heikkojen siteiden ohella esiintyy myös vahvempia siteitä naapureihin: 57 %:lla oli naapurustossa ainakin yksi ystävä tai tärkeä ihminen. 24 %:lla oli puolestaan ainakin yksi naapuri, jonka kanssa on hankala tulla toimeen.
Iällä ja naapuriystävien määrällä oli selvä riippuvuus: vanhempien ikäluokkien vastaajilla oli enemmän tärkeitä ihmisiä naapurustossa kuin nuorten ikäluokkien vastaajilla.
5 Mielipiteitä omasta naapurustosta Naapureita pidetään luotettavina: lähes 80 % vastaajista katsoi, että naapureihin voi yleensä luottaa (täysin/jokseenkin samaa mieltä) ja vain 6 % oli eri mieltä. 55 % katsoi, että naapurit kantavat vastuuta toisistaan joka viidennen ollessa eri mieltä. Kaksi kolmesta katsoi, että naapureiden kanssa on helppo sopia asioista ja 8 % oli eri mieltä.
16 %:n mielestä naapurustossa tarkkaillaan liikaa toisten tekemisiä (jokseenkin/täysin samaa mieltä). 18 % katsoi, että naapurit valittavat liian herkästi häiriöistä. Alle 4 % yhtyi väittämään riidat naapureideni kanssa haittaavat nykyisin elämääni huomattavasti.
6 Naapureista aiheutuvat häiriöt Kerrostalojen vastaajat ilmoittivat häiriöitä eniten ja omakotiasukkaat vähiten rivitalovastaajien sijoittuessa keskivaiheille. Eri talotyypeissä merkittävimmät ongelmat olivat suureksi osaksi erilaisia.
Kerrostaloissa merkittävimmistä häiriöistä moni liittyi meluun. Melko korkealle listalla ylsivät myös jäteasiat ja tupakansavu.
Rivi- ja paritaloissa merkittävimmät häiriöt liittyivät joko meluun tai asukkaiden väliseen vuorovaikutukseen
Omakotitaloasukkaiden vastauksissa yleisin häiriö oli turha ajelu moottoriajoneuvoilla ja toiseksi yleisin eläinten aiheuttamat haitat. Muissa kohdissa merkittäviä ongelmia ilmoittaneiden osuus jäi hyvin pieneksi.
7 Naapuruuskiistat Kyselyvastaajista noin joka toinen ilmoitti, että naapuruuskiistoja ei hänen naapurustossaan ole ollut lainkaan ja vajaat 40 % vastasi niitä esiintyneen harvoin. Kovin riitaisat naapurustot näyttäisivät olevan harvinaisia: vain 2 % vastasi kiistoja esiintyneen usein. Rivitaloasukkaat ilmoittivat yleisimmin kiistoja esiintyneen (58 % ainakin joskus) ja taajamien omakotitaloasukkaat harvimmin (45 % ainakin joskus).
Kolme neljästä vastaajasta ei ollut osallistunut naapuruuskiistaan nykyisessä asuinpaikassaan. Joka viides oli osallistunut harvoin ja 5 % silloin tällöin. Kerrostalojen vastaajista naapuruuskiistoihin oli osallistunut pienin osuus, 21 %. Maaseudun omakotitalojen sekä rivi-/paritalojen asukkaista niihin oli osallistunut vajaa kolmannes (30 32 %) vastaajista.
8 Miten ongelmiin on reagoitu? Selvästi tavallisin reagointitapa naapuriongelmiin on ollut puhuminen joko ongelmia aiheuttaneen itsensä tai muiden naapureiden kanssa. Myös hankalan naapurin välttely oli ollut melko tavallista. Ongelmia hoidetaan yleisesti myös taloyhtiön kautta.
Viranomaisten puoleen kääntyminen Vastaajista 8,1 % oli joskus (nykyisessä tai aiemmassa asuinpaikassa) ottanut yhteyttä viranomaisiin naapureiden kanssa tulleen kiistan vuoksi ja lisäksi 4,5 % oli aikonut ottaa yhteyttä mutta ei ollut tehnyt sitä. Vuokra-asukkaat olivat aikoneet ottaa yhteyttä viranomaisiin yleisemmin (9 %) kuin omistusasukkaat (3 %), mutta toteutuneissa yhteydenotoissa ei ollut juuri eroa.
Poismuutto hankalien naapureiden vuoksi Poismuutto hankalien naapureiden vuoksi ei ollut kovin yleistä. Vastaajista 2,3 % oli muuttanut joskus pois asunnostaan yksinomaan hankalien naapureiden vuoksi. Lisäksi 6,5 %:lla naapurit olivat olleet osasyy muuttoon. Kerrostalojen vastaajat olivat muuttaneet ainakin osaksi naapurien vuoksi yleisimmin (12 %) ja taajamien omakotitalojen vastaajat harvimmin (5 %).
Puuttumiskynnys ja reagointi puuttumiseen vastaajan oma arvio Jakauma painottuu korkean puuttumiskynnyksen päähän. Jakauma painottuu suuremman responsiivisuuden päähän: suurin osa vastaajista ainakin itse katsoo ottavansa vakavasti naapurin aiheelliset huomautukset.
9 Tähänastisia tuloksia lyhyesti Sekä heikkoja että vahvoja siteitä naapureihin esiintyi edelleen yleisesti, vaikka naapuruston merkitys sosiaalisten verkostojen kokonaisuudessa onkin pitkällä aikavälillä vähentynyt. Nuorilla sukupolvilla oli vähemmän kanssakäymistä naapureiden kanssa kuin vanhemmilla. Naapurit koettiin yleensä luotettavina. Kovin riitaisat naapurustot olivat harvinaisia. Ongelmia hoidetaan etupäässä suoraan asukkaiden kesken tai taloyhtiön kautta; viranomaisten puoleen kääntyminen oli melko harvinaista.