KAM OON TYKE-HANKKEEN TYÖELÄMÄJAKSO 14.6. - 9.7.2010 ST. JOSEPH S CARE HOME Albert Road, Bognor Regis, West Sussex, PO21 1NJ Englanti Kuva 1 Työpari Tuula Taskinen rehtori Ylivieskan ammattiopisto 2010 0
Sisällysluettelo 1. Yhteenveto työelämäjaksosta: St. Joseph s Care Home 1 2. Työelämäjakson tavoitteet, tehtävät, kuvaukset kohteessa ja tulokset 2 2.1.Yhteistyömuodot. 3 2.2. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt sekä työpaikkaohjaajakoulutus 3 2.3. Kielitaito 4 2.4. Monikulttuurinen hoitotyö opetussuunnitelmassa 4 3. Taustatiedot 5 4. Resurssit 6 5. Itsearviointi 6 1
1. Yhteenveto työelämäjaksosta: St. Joseph s Care Home KAM oon TYKE hanke tarjosi mahdollisuuden osallistua KUUKKAUDEN ulkomaan työelämäjaksolle 14.6. 9.7.10. Valitsin Ylivieskan ammattiopiston työssäoppimispaikoista sen kohteen, jossa opiskelijat ovat olleet parin vuoden aikana työssäoppimassa, mutta jossa ei ole vielä toteutettu ammattiosaamisen näyttöjä. Halusin varmistaa työpaikan soveltuvuuden ammattiosaamisen näyttöjen toteutuspaikaksi. St. Joseph s Care Home on katolisen kirkon ylläpitämä vanhusten hoitokoti, jossa on 23 asukaspaikkaa ja henkilöstö koostuu pääasiassa nunnista, joita on 15 ja muuta henkilökuntaa noin 10 15. Suurin osa palkatusta henkilöstöstä on osa-aikaisia. Hoitokoti ostaa erilaisia aktiviteettipalveluja vanhuksille kuten esim. puutarhaterapiaa. Hoitokoti on perustettu 1970-luvun puolivälissä. Samantyyppisiä hoitokoteja on perustettu eri puolille Iso-Britanniaa tavoitteena korkealaatuinen hoitotaso asukkaille. Vuosien aikana hoitokoti on saanut toiminnastaan useita tunnustuksia ja sertifikaatteja hyvästä laadustaan. Sen takia on erinomaista, että opiskelijat voivat olla siellä työssäoppimassa ja suorittaa myös ammattiosaamisen näytöt. Halusin tehdä kaikkia hoitokodin töitä, jotta pääsisin näkemään kaikki hoitoon vaikuttavat tekijät ja voisin sitä kautta ohjeistaa opiskelijoita ja hoitokodin henkilökuntaa, mitkä tehtäväkokonaisuudet tukevat lähihoitajaopiskelijoiden opetussuunnitelman tavoitteita tässä työpaikassa. Perehdyttäminen oli erittäin lyhyt, kun astuin sisään hoitokotiin, olin kymmenen minuutin kuluttua siitä kahdestaan hoitokodin huonokuntoisimman asukkaan kanssa auttamassa häntä aamupesuissa. Myöhemmin sain kyllä perehdytystä paloturvallisuudesta, infektioiden torjunnasta ja jätteiden lajittelusta. Niistä sain painetut ohjekirjaset. Pyynnöstäni sain myös päivittäiseksi ohjaajakseni yhden sisaren, joka perehdytti asukkaiden hoitoon. Hänen lisäkseen minulla oli monta esimiestä siivoojasta lähtien. Organisaation johtamismalli jäi hämäräksi, vaikka tiedustelinkin sitä, kuka on kenenkin lähiesimies. Minulle sanottiin, että kaikki tekevät kaikkea, mutta asukkaiden tarpeet ovat aina etusijalla. Työtehtäväni koostuivat hyvinkin erilaisista tehtävistä. Työpäivä (9-17) alkoi asukkaiden avustamisella aamupesuissa, kylvetyksissä ja pukeutumisessa. Sen jälkeen oli aamupäiväkahvin/teen tarjoileminen asukkaille ja ulkoilussa avustaminen. Joskus sain olla mukana puutarhaterapiassa, jos oli rauhallisempi päivä. Lounas tarjoiltiin ruokasalissa, jonne avustettiin asukkaat. Lounaan jälkeen asukkaat lepäilivät, jolloin siivosin ja pesin lattioita ja työskentelin pyykkituvassa. Valmistin iltapäiväkahvin/teen asukkaille ja tarjoilin sen joko huoneisiin tai päivähuoneeseen. Asukkailla oli iltapäivisin musiikki-, runo- tai esim. ristisanatehtävätunteja tai he katsoivat TV:tä, koska jalkapallon maailmanmestaruusottelut ja Wimbledonin tennisturnaus olivat menneillään. Kello viiden teen valmistelut aloitettiin puoli neljältä, koska teen lisäksi tarjoiltiin myös keittoja ym. ruokaa. Tehtäväkuvani koostui monenlaisista tehtävistä. Opiskelijat ovat enemmän asukkaiden kanssa kuin minä olin johtuen koulutustaustastani, kertoi sisar. Minua pidettiin yhtenä työntekijänä ja vastuuta annettiin sen mukaisesti. Pyysin keskusteluja johtavan sisaren kanssa, jotta saisin kertoa työelämätavoitteistani suullisesti, mutta hän oli aina hyvin kiireinen ja määräsi apulaissisaren tilalleen. Koulutin tämän sisaren työpaikkaohjaajaksi ja jaoin englanninkielistä koulutusmateriaalia työyhteisön käyttöön. Apulaissisar oli aluksi sitä mieltä, että ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ei onnistu heidän hoitokodissaan. Työtehtävieni kautta näin, miten ammattiosaamisen näytöt on mahdollista toteuttaa sielläkin. Asukkaat ovat osastoittain tai kerroksittain eri kuntoisuusluokituksen mukaan. Minä hoidin pääsääntöisesti toisen kerroksen viittä asukasta, jolloin kokonaisvaltainen hoitotyö toteutuu. Tämä mahdollistaa 2
myös opiskelijoille osaamisen näyttämisen, kun työtehtävät muodostavat mielekkään kokonaisuuden. 2. Työelämäjakson tavoitteet, tehtävät, kuvaukset kohteessa ja tulokset 2.1.Yhteistyömuodot. Tavoitteena on lisätä yhteistyömuotoja St. Joseph s Care Home n kanssa esim. asiantuntijavaihdoin ja yhteisten hankkeiden kautta. Tarvitsemme uusien opetussuunnitelmien monikulttuurisen hoitotyön opintokokonaisuuteen eri maiden terveydenhuoltojärjestelmistä ja hoitosuosituksista. Tavoitteena on neuvotella yhteistyösopimus asiantuntijavaihdosta ja saada siten luennoitsijavierailijoita oppilaitokseemme ja verkosto-oppilaitoksiin. Myös vapaaehtoistyö tulee lisääntymään suomalaisessakin hoitotyössä, mikä on jo osana monien maiden hoitotyössä. St. Joseph s Care Home tarjoaa näköalapaikan, miten vapaaehtoistyö tukee tavanomaista hoitotyötä. St. Joseph s Care Home on kehittänyt toimintaansa laadukkaaksi hoitokodiksi, jossa henkilöstö koostuu katolisista sisarista, osa-aikaisista ja kokoaikaisista palkatuista työntekijöistä, ostopalvelujen tuottajista sekä vapaaehtoisista. Olen kutsunut johtava sisar Maryn Pohjois-Suomen lähihoitajaopiskelijapäiville helmikuussa 2011 Ylivieskaan kertomaan hoitokodin toimintaperiaatteista ja hoitokulttuurista. Koulutuspäivien teemana on hyvinvointiyrittäjyys erilaisissa toimintaympäristöissä. Monikulttuurisuus korostuu myös siinä, että hoitokodin työtekijät olivat monista eri maista, suurin osa sisarista oli Sri Lankasta, mutta siellä oli työntekijöitä myös Intiasta ja Portugalista Iso-Britannian lisäksi. Asiantuntijavaihdot oppilaitoksen ja hoitokodin välillä on mahdollista toteuttaa siten, että oppilaitoksen hoitotyön opettaja menee hoitokotiin vastaavaksi ajaksi kuin sieltä on asiantuntija täällä luennoimassa. Verkosto -oppilaitosten kautta on mahdollista kehittää luentovierailukiertueita, jolloin vierailija levittää hyviä hoitokäytänteitä laajemminkin Suomessa. 2.2. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt sekä työpaikkaohjaajakoulutus. Ylivieskan ammattiopiston opiskelijoita on ollut työssäoppimassa tässä hoitokodissa, joten tavoitteena on antaa henkilöstölle työpaikkaohjaajakoulutusta ja perehdyttää ammattiosaamisen näyttöihin. Menneillään olevassa ESR:n rahoittamassa Yhdessä tekemällä -hankkeessa olen ohjausryhmän puheenjohtajana. Hanke on Oulun seudun ammattiopiston hallinnoima ja siinä on mukana myös mm. Ylivieskan ammattiopisto. Hankkeessa selvitetään erilaisia toimintatapoja toteuttaa työpaikkaohjaajakoulutusta esim verkkopainotteisesti sekä lisäksi kehitetään sosiaali- ja terveysalan työpaikkaohjaajakoulutukseen täydennyskoulutusta. Tavoitteena on selvittää, minkälaiset menetelmät parhaiten sopivat ulkomailla olevien työpaikkaohjaajien kouluttamiseen. Työpaikkaohjaajakoulutuksen ja ammattiosaamisen näyttöinfon toteutin antamalla ensin tutustuttavaksi kirjallisen perehdyttämismateriaalin apulaissisarelle sekä sen jälkeen keskustelimme useaan otteeseen työpaikkaohjaajan tehtävistä ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta käymällä aineistoa läpi hänen kanssaan. Minulla oli toinen sisar lähiohjaajana ja perehdyttäjänä työhön. Hänen kanssaan keskustelin työpaikkaohjaajan roolista lähihoitajaopiskelijan ohjaamisessa. Keskustelimme siitä, millaisia arviointikohteita ammattiosaamisen näytöissä on ja miten niitä konkreettisesti arvioidaan. Tässä hoitokodissa on tietokoneet käytössä ja jotkut sisaret käyttävät aktiivisesti niitä. Arvioni on kuitenkin, että paremmat tulokset koulutuksesta saadaan kontaktiopetuksena, jota tuetaan 3
verkkopedagogiikan keinoin. Huomasin kommenteista, että antamani työpaikkaohjaajakoulutus- ja ammattiosaamisen näyttömateriaalin sisaret olivat lukeneet. Hoitokoti haluaa ottaa jatkossakin opiskelijoitamme työssäoppimaan. Henkilökunta ja asukkaat muistelivat ihan nimeltä meidän opiskelijoita ja kehuivat erinomaisiksi opiskelijoiksi. Heidän mielestä opiskelijat ovat aktiivisia ja antavat lisäväriä asukkaiden päivään. Opiskelijoiden kielitaitoa pidettiin myös hyvänä. Tästä johtuen henkilöstöllä on motivaatiota kehittää ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista ja työpaikkaohjausta hoitokodissa. 2.3. Kielitaito. Tavoitteena on parantaa suullista englanninkielen taitoa, koska omassa työssäni joudun käyttämään lähes päivittäin englanninkieltä. Olen koulutuskuntayhtymän KV -tiimissä rehtorijäsen ja oman oppilaitoksen KV -tiimissä sekä ollut koordinaattorina KV -hankkeissa, tällä hetkellä olen valtakunnallisen Kiinaverkoston Kam oon China koordinoija. Vuosien myötä kielitaito on jäänyt tietylle tasolle, koska yhteistyökumppanit maailmalla ovat muita kuin englantia äidinkielenään puhuvia. Sanavarasto ja ääntäminen siten tarvitsevat kohentamista. Kielitaitoni parani etenkin kuullun ymmärtämisen suhteen. Hoitokodin henkilöstö oli monesta kulttuurista ja monelta murrealueelta, joten keskustelut vaativat keskittymistä puheen ymmärtämiseksi. Vanhusten puhe saattoi olla myös epäselvää ja hiljaista. Tapanani oli toistaa asia ja siten varmistaa, että ymmärsin oikein. Minulla oli käytössä muistikirja, johon kirjoitin kuulemani uudet sanat ja pyrin käyttämään niitä. Vanhukset tykkäsivät opettaa minua varsinkin, kun joukossa oli entinen kielenopettaja. Vanhukset ja omaiset kehuivat ääntämistäni. He sanoivat, että skandinaavit ääntävät erinomaisesti englantia verrattuna esim. Aasiasta tulevien ääntämiseen. Jotkut vanhukset sanoivat, etteivät ymmärrä joidenkin sisarten puhetta, koska ääntäminen on täysin vierasta. 2.4. Monikulttuurinen hoitotyö opetussuunnitelmassa. Olen pohjakoulutukseltani sairaanhoitaja ja terveydenhuollon maisteri, koulutamme Ylivieskan ammattiopistossa lähihoitajia. Uudessa opetussuunnitelmassa olemme painottamassa monikulttuurisen hoitotyön näkökulmaa ja siksi haluan nähdä, minkälaiset työssäoppimispaikat voimme tarjota meidän lähihoitajaopiskelijoille ja mitä asioita tulisi huomioida opintokokonaisuuksien suunnittelussa ja tavoitteiden asettelussa sekä tuoda esille erilaisia toimintamalleja myös suomalaiseen vanhustenhoitoon. St. Joseph s Care Home on laadukas hoitokoti, jossa asukkaan tarpeet ovat etusijalla kaikessa. Uusien toimintamallien omaksuminen suomalaiseen hoitotyöhön on välttämätöntä kustannusten kurissa pitämiseksi ja asiakkaiden tyytyväisyyden takaamiseksi. Hyvää hoitoa voidaan saada aikaiseksi pienilläkin muutoksilla. Suomessa ulkoiset puitteet, tilat ja rakennukset ovat erinomaisessa kunnossa, mutta asiakkaiden kohtaamiseen ja yksilölliseen hoitoon jää vähemmän aikaa. St. Joseph s hoitokoti oli hyvin sokkeloinen ja asukkaiden huoneet olivat kolmessa kerroksessa, mitä ei varmaan Suomessa hyväksyttäisi ergonomisista syistäkään, mutta suhtautuminen asukkaisiin oli lämpimän inhimillistä. Hoitotyötä keventämään oli hankittu erilaisia laitteita esim. kylvetystä varten. Asukkaiden avustamisessa oli aina mukana kuntoutumisen näkökulma. Asukasta tuettiin käyttämään omatoimiseen liikkumiseen rollaattoreita. Kiireen takia ei koskaan saanut auttaa semmoisessa asiassa, minkä asukas pystyi itse tekemään, vaikka aikaa kuluisikin enemmän. Sisaret korostivat myös ergonomiaa työasennoissa, jotta hoitajien oma kunto pysyisi hyvänä. 4
3. Taustatiedot St. Joseph s Care Home on katolisen kirkon ylläpitämä hoitokoti Bognor Regisissä West Sussexissa Englannissa Englannin kanaalin rannalla. Hoitokoti sijaitsee noin 100 metriä meren rannasta. Osa asukkaista käy päivittäin ulkoilemassa merenrannalla. Hoitokodilla ei ole muita oppilaitoskumppaneita kuin Ylivieskan ammattiopisto. Muita yhteistyökumppaneita on katolisen kirkon kautta lähinnä Aasiassa. Bognor Regisissa on katolisen kirkon ylläpitämä sairaanhoitajakoulu, jolla on yhteistyötä hoitokodin kanssa. Bognorissa on myös katolisen kirkon ylläpitämä sairaala, johon asukas siirtyy, jos ei enää pysty olemaan hoitokodissa. Hoitokodin asukkaat ovat yleensä liikuntakykyisiä, joten vuodepotilaat ovat sairaalassa. Henkilöstöä on 15 sisaren lisäksi noin 10-15 henkilöä, joista suurin osa on palkattu osa-aikaisina työntekijöinä kiireisimpiin aikoihin päivästä. Esim. kokki oli aamusta puolille päivään töissä, hoitoapulaiset aamupesujen aikaan ja illalla. Vapaaehtoistyöntekijöitä kävi auttamassa mm. puutarhanhoidossa, seurustelemassa asukkaiden kanssa, kuljettamassa asukkaita kaupungilla jne. Hoitokodin rakennukset olivat kunnostetut, mutta sokkeloiset ja sijaitsivat kolmessa kerroksessa. rakennuksessa oli hissi. Sisaret asuivat hoitokodin yhteydessä olevassa asuntolassa. Heillä oli vapaapäivät, mutta jos tapahtui vaikka hälytys, he kuulivat sen asuntoonsa ja tulivat paikalle. Asukkaiden ikä vaihteli 79-95 vuoteen, joten luonnollisesti kuolleisuus oli korkea. Minulle kerrottiin, että kahden vuoden aikana 25 asukkaasta kymmenen on kuollut. Kuukauden aikana oli hautajaiset, yksi asukas kuoli ja kun saavuin kotimaahan, sain tiedon, että sairaalassa ollut vanhus oli kuollut. Hoitokodin laadukkuudesta johtuen asukkaiksi hakijoita oli pitkä lista. Asukkaiksi voi hakeutua muutkin kuin katoliset. Jos asukas oli sairaalassa, hänen tilalleen ei otettu uutta asukasta. Vasta kuolleen asukkaan tilalle otettiin uusi. Sen takia hoitokodissa saattoi olla kuukausia tyhjillään huone, kun asukas oli sairaalassa. Hoitokodin rahoitus tuli pääasiassa hoitoviikkomaksujen kautta (noin 600 /viikko, johon sai valtiolta tukea varallisuuden mukaan) ja erilaisten hyväntekeväisyysavustusten kautta. Myös testamentin kautta tulleita varoja hoitokodissa oli. Esim. oopperaillalliset järjestetään vanhuksille parin vuoden välein testamentin ehdon mukaisesti. 4. Resurssit Liitteenä on työpaikkaohjaajakoulutuksen saaneen henkilön allekirjoittama todistus. Perehdytin yhden sisaren ammattiosaamisen näyttöihin ja työpaikkaohjaajaksi. Annoin koulutuksesta englanninkielistä materiaalia jaettavaksi henkilöstölle. Työskennellessäni henkilöstön kanssa kerroin lähihoitajaopiskelijoiden työssäoppimisen tavoitteista ja ammattiosaamisen näytöistä esimerkein, miten ne hoitokodissa voidaan toteuttaa. Tähdensin työpaikkaohjaajan roolia ja perehdyttämistä, jotta opiskelija voi saavuttaa asetetut tavoitteet. 5. Itsearviointi 5
Työelämäjaksoni antoi minulle kokonaisvaltaisen kuvan hoitokodin arjesta. Tein kaikkia hoitokodin töitä, joten osaan ohjata opiskelijoitamme ja realistisesti pystyn arvioimaan, mitä on mahdollista toteuttaa työssäoppimisjaksolla hoitokodissa. Yhteistyö hoitokodin ja oppilaitoksemme kesken jäsentyi ja lujittui. Opiskelijoidemme työssäoppimistavoitteet täsmentyivät keskustelujen kautta eri henkilöstöryhmien kanssa. Hoitokodin johtava sisar oli kiireinen ja hänen kanssaan en saanut yhteistä keskusteluaikaa yrityksistä huolimatta. Hän oli monesti mukana arjen askareissa ja siinä keskustelimme, mutta yhteistyön kehittäminen eteenpäin jäi ohueksi. Minulle jäi kuva, että hän haluaa asioiden jatkuvan entisen malliin ja opiskelijat ja opettajat ovat tervetulleita hoitokotiin jatkossakin. Olen tottunut, että tällaisissa tilanteissa varataan yhteistä keskusteluaikaa, mutta nyt ei niin tapahtunut. Apulaissisarella sitä vastoin oli aikaa perehtyä asioihini ja hänen kauttaan asiat menevät eteenpäin, mutta organisaation johtamiskulttuuri jäi hieman sekavaksi. Asukkaat ja henkilöstö kiittelivät opiskelijoitamme ja minua osallistumisesta hoitokodin töihin. He halusivat yhteistyön jatkuvan ja toivottivat lämpimästi tervetulleeksi jatkossakin niin opiskelijat kuin opettajatkin. Esittelen kokemuksiani työelämäjaksolta Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymässä KAM oon TYKE hankkeen ohjausryhmälle. Toimittaja on tehnyt jutun työelämäjaksostani paikallislehtiin. Juttu julkaistaan syyskuun ensimmäisellä viikolla, josta laitan kopion liitteeksi. LIITTEET Liite 1. Data form KAMOON TYKE - projekt/job advisor Liite2. Paikallislehden juttu työelämäjaksosta Bognor Regiisissä (tulee myöhemmin) Liite 3. Kuvat 6