Leena Lähdesmäki-Mäkinen Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Työjaksolla Virossa Tarton Hooldekodussa.

Transkriptio

1 Leena Lähdesmäki-Mäkinen Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Työjaksolla Virossa Tarton Hooldekodussa Yhteenveto Olin työelämäjaksolla Virossa Tarton hoitokodissa Samanaikaisesti siellä oli työssäoppimassa ja tekemässä näyttöä kaksi oppilaitoksemme lähihoitajaopiskelijaa 6 viikon kuntoutumisen tukemisen jaksolla. Oppilaitoksemme on tehnyt pitkään yhteistyötä Tarton hoitokodin kanssa lähihoitajaopiskelijoiden työssäoppimiseen liittyvissä asioissa. Viimeaikoina olemme syventäneet yhteistyötä niin, että opiskelijat voivat tehdä hoitokodilla myös ammattiosaamisen näytön kuntoutumisen tukemisessa. Omalla työelämäjaksollani minulla oli tarkoituksena syventää Oulaisten ammattiopiston ja Tarton Hoitokodin välistä yhteistyötä. Toimin jakson aikana kaikilla hoitokodin osastoilla. Pyrin tukemaan asukkaiden toimintakykyä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Ohjasin opiskelijoita heidän työssäoppimisessaan ja näytössä ja perehdytin henkilökuntaa näihin asioihin. Työjaksoni tavoitteet olivat seuraavat: Tuen asukkaiden toimintakykyä kokonaisvaltaisesti Suunnittelen, toteutan ja arvioin asukkaille toimintatuokioita yksilöllisesti, pienryhmissä ja suuryhmissä Mahdollistan asukkaille ulkoilua mahdollisimman paljon Ohjaan oppilaitoksemme lähihoitajaopiskelijoita työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytössä Arvioin opiskelijoiden työssäoppimista ja näyttöä Perehdytän henkilökuntaa työssäoppimisen ohjaukseen Perehdytän opiskelijoita ohjaavan hoitajan kuntoutumisen tukemisen prosessinäyttöön, näyttöaineistoon ja näytön toteutukseen ja arviointiin Puhun aktiivisesti vironkieltä asukkaiden, henkilökunnan ja omaisten kanssa Teen kirjallista raportointia viron kielellä Asetin tavoitteet mahdollisimman konkreettisiksi ja realistisiksi. Selkeät tavoitteet edistivät yhteistyön kehittämistä oppilaitoksen ja hoitokodin välillä. Tarton hoitokoti Tarton hoitokodissa tai kuten virolaisittain sanotaan Tartu Hooldekodussa asuu vanhuksia ja eriikäisiä vammaisia ihmisiä. Asukkaita on 176, 111 naista ja 65 miestä. Asukkaiden hyvinvoinnista huolehtii 108 työntekijää. Työntekijät muodostavat moniammatillisen työryhmän, jossa työskentelee hyvin moninainen ammattilaisten ryhmä: johtaja, välskäri, 2 sairaanhoitajaa, sosiaalityöntekijä, sielunhoitaja, 3 toiminnan ohjaajaa, 2 fysioterapeuttia, käsi- ja jalkahoitaja, pesijä, ompelija, parturi, kahvilan hoitaja, keittiöhenkilöstö ja hoitajahenkilöstö. Hoitohenkilöstöstä suurin osa on kouluttamattomia tai hyvin lyhyen kurssin käyneitä henkilöitä. Hoitokodin nykyiset fyysiset tilat ovat erittäin hyvät. Vuonna 2008 hoitokodin yhteyteen valmistui uudisrakennus ja vuonna 2009 myös vanha hoitokotirakennus peruskorjattiin täysin. Hoitokodissa on 6 osastoa ja niiden välillä liikkuminen on helppoa, koska uudisrakennus ja vanha hoitokoti on rakennettu yhteen. Itsenäisesti liikkuvat asukkaat käyvätkin mielellään eri osastoilla tapaamassa

2 tuttujaan tai vain muuten kävelemässä. Koko talon ympärikävely sisällä mahdollistaa kunnollisen kävelylenkin, koska talo on niin suuri. Hoitokodilla on iso parveke, suojainen sisäpiha ja kaunis puutarha-alue ja näitä alueita asukkaat ja henkilökunta hyödyntävät kesällä hyvin ulkoilemiseen. Asukkaiden toimintakyvyn tukeminen Tuin asukkaiden toimintakykyä mahdollisimman kokonaivaltaisesti huomioiden fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja hengellisen toimintakyvyn osa-alueet. Käytin vaihtelevia menetelmiä ja aktiviteetteja ja toteutin tukemista asukkaiden kanssa yksilöllisesti, pienryhmissä ja suurryhmissä. Toimintakyvyn tukemisessa tein yhteistyötä henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Ohjasin toimintakyvyn tukemisen menetelmiä heille ja pohdimme yhdessä niiden merkitystä toimintakyvyn tukemisessa. Yksilölliset tuokiot ja pienryhmätyöskentely toteutuivat pääasiallisesti asukkaiden omilla osastoilla tai ulkona. Teimme yhdessä opiskelijoiden ja asukkaiden kanssa monia retkiä lähialueelle, hautausmalle ja kaupungin keskustaan. Pyrimme ottamaan mukaan asukkaita, jotka istuivat pyörätuoleissa ja joille on vaikeaa lähteä mihinkään hoitokodista. Ja tietenkin mukaan lähti myös asukkaita, jotka pystyivät kävelemään itse. Suurryhmät toteutuivat hoitokodin isossa salissa, jonne osallistui asukkaita kaikilta kuudelta osastolta. Juhannuksen pyhinä olimme töissä opiskelijoiden kanssa ja suunnittelimme ja toteutimme heidän kanssaan asukkaille juhlan. Ohjelmassa oli laulua, aikuisten leikkejä ja pelejä, tietokilpailu, vanhoja sanontoja ja arvoituksia sekä valokuvien katselua. Voikin sanoa, että meillä kaikilla oli niin mukavaa! Ja oli hienoa katsoa kuinka hyvin opiskelijat selviytyivät omalta osaltaan ohjelmasta ja sen juonnosta viron kielellä. Juhannuksen Voitonpyhäpäivänä lähdimme pienen ryhmän kanssa Tarton keskustaan katsomaan paraatia. Siellä oli todella paljon ihmisiä ja meillä oli täysi työ sukkuloida pyörätuolien kanssa tuossa ihmispaljoudessa. Lopulta löysimme hyvät katselupaikat yhdelta Emajoen ylittävältä sillalta. Siitä oli hienoa seurata aivan meidän vierestä kulkevaa paraatia. Ulkoilu on tärkeä osa toimintakyvyn tukemista ja sitä pyrimme opiskelijoiden kanssa toteuttamaan joka päivä paljon. Tavoitteena oli, että mahdollisimman moni asukas pääsee ulos. Kesä on mainiota ulkoiluaikaa ja hoitokodin piha-alue on viihtyisä ja turvallinen ulkoilualue. Siellä istuskelimme yhdessä asukkaiden kanssa järjestäen samalla keskustelutuokioita, arvoituksia ja tietokilpailuja ja pieniä kevyitä jumppahetkiä. Toisinaan katselimme kuvia ja asukkaat saivat pohtia, ketä kuvat esittävät kalevi Poikaa hyvinkin

3 Välillä kävimme ulkoilemassa hoitokodin ulkopuolella. Yksi erittäin mielenkiintoinen ja suosittu retkikohde oli kasvitieteellinen puutarha. Kävimme siellä asukkaiden kanssa useamman kerran kuukauden aikana ja joka kerta siellä oli uutta katsottavaa. Kukat kukkivat eri aikaan ja väriloisto vaihteli uskomattomalla tavalla. Asukkaat todella nauttivat siellä olosta. Meillä oli monia mielenkiintoisia keskusteluja, kun he muistelivat kasvien nimiä ja kertoivat niihin liittyviä tarinoita omasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Retkillä asukkaat pysähtyivät mielellään Raatihuoneen torille. Siellä oli mukava seurata mailman menoa. Näimme useamman kerran kuinka vihkipari asettui kuvattavaksi täysin samaan asentoon kuin Suutelevat opiskelijat patsaan nuoret. Viehättävää luovuutta Kasvitieteellisessä puutarhassa Suutelevat opiskelijat patsas inspiroi vihkiparin Toimintakyvyn tukemiseen liittyy olennaisena osana myös hengellisen toimintakyvyn tukeminen ja tämä puoli onkin näkyvästi esillä hoitokodin arjessa. Hoitokodilla työskentelee kokopäiväisesti sielunhoitaja, joka auttaa asukkaita ja heidän omaisiaan tarvittaessa hautajaisten järjestämisessä. Osallistuin jaksoni aikana yhden minulle hyvin läheisen asukkaan hautajaisiin yhdessä yhden hoitokodin asukkaan kanssa. Hautajaisten pappina oli hoitokodin sielunhoitaja. Olen hyvin kiitollinen, että sain olla mukana tällä asukkaan saattomatkalla yhdessä hänen perheen, omaisten ja läheisten kanssa. Lähiomaiset kävivät keskustelemassa kanssani ja he olivat hyvin tietoisia siitä, että me olimme Oulaisten ammattiopistosta tehneet heidän äitinsä kanssa yhteistyötä monet vuodet hoitokodilla. Tämä ihana vanhus oli kertonut meistä ja meidän toiminnastamme monia tarinoita heille. Oli hyvä, että sain hautajaisissa kiittää vanhuksen omaisia siitä, että heidän äitinsä oli aina valmis ja halukas yhteistyöhön kanssamme. Toimintakyvyn tukeminen pohjautuu aina toimintakyvyn arviointiin. Sen avulla voidaan tunnistaa toimintakykyyn liittyviä voimavaroja ja ongelmia. Toiminnan tulee olla asukaslähtöistä ja asukkaita aidosti kunnioittavaa. Minä olin työjaksollani sikäli etuoikeutetussa asemassa, että minulla oli runsaasti aikaa asukkaille ja monipuoliselle toimimiselle.

4 Yhdessä on hyvä olla Lähihoitajaopiskelijoiden työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttö Työelämäjaksooni kuului oppilaitoksemme kahden lähihoitajaopiskelijan työssäoppimisen ja näytön ohjaus sekä hoitokodin henkilökunnan perehdyttäminen näihin asioihin. Opiskelijoiden työssäoppiminen ja näyttö liittyivät kuntoutumisen tukemiseen. Meillä on pitkäaikainen, tiivis yhteistyö hoitokodin kanssa työssäoppimiseen liittyen, mutta ammattiosaamisen näyttöihin liittyvät asiat ovat vielä suhteellisen uusi asia hoitokodin henkilökunnalle. Oppilaitoksemme muutamat opiskelijat ovat jo aikaisemmin tehneet hoitokodissa vastaavan näytön, mutta sillöin he ovat tehneet yhteistyötä näytön osalta vain muutamien työntekijöiden kanssa. Nyt on tarkoituksena saada jatkossa useampi työntekijä aktiiviseksi yhteistyökumppaniksi näissä asioissa. Neuvottelin yhden koulutetun hoitajan ja hoitokodin johtajan kanssa jo aikaisemmin keväällä näyttöihin liittyvistä asioista ja sovimme, että tämä koulutettu hoitaja alkaa näyttöjen vastuuhenkilöksi. Perehdytin tämän hoitajan yhdessä opiskelijoiden kanssa näyttöaineistoon ja työssäoppimiseen. Opiskelijoiden jakson loppuvaiheessa meillä oli työssäoppimisen ja näytön arviointikeskustelu, jossa oli mukana opiskelijat, hoitokodin ohjaaja ja minä opettajana. Arviointi eteni viron kielellä ja tarvittaessa keskustelin opiskelijoiden kanssa välillä asioista suomen kielellä. Näin varmistettiin jokaisen ymmärrys asioista. Itse arviointi keskustelu oli erittäin hyvä kokemus meille kaikille. Yhteenvetona voi sanoa, että jatkossa me voimme toteuttaa kuntoutumisen tukemisen näyttöjä hoitokodilla, mutta on tärkeää perehdyttää useampia koulutettuja hoitajia tähän toimintaan. Perehdytystoiminta pitää olla suunnitelmallista ja tavoitteellista. Näytön arviointikeskustelu

5 Vuorovaikutus viron kielellä Oma vironkielen taitoni parani jakson aikana ja pystyn nykyisin kommunikoimaan hoitokodilla hyvin luontevasti asukkaiden, henkilökunnan ja omaisten kanssa. Nautin viron kiellä puhumisesta, vaikka teenkin valtavasti kielioppivirheitä. Se ei kuitenkaan häiritse minua, vaan olen rohkea puhumaan viroa. Luen mielelläni nykyisin vironkielistä kaunokirjallisuutta, koska ymmärrän sitä ja minun ei tarvitse jatkuvasti hakea sanoja sanakirjasta. Vaikka välillä on sanoja, joita en ymmärrä, ne eivät kuitenkaan vaikuta kokonaisuuden ja juonen ymmärtämiseen. Näin lukeminen on mielekästä ja mukavaa. Opiskelijoiden kanssa pyrin myös puhumaan aina viron kieltä, kun joukossa oli virolaisia ihmisiä. Tämä on kohteliasta ja huomasin, että ihmiset arvostivat tätä. Viron kielellä pääsin vuorovaikuttamaan myös kyläillessäni hoitokodin henkilökunnalla. Oli mukavaa, kun henkilökunta kutsui kotiinsa ja pääsi tutustumaan heidän arkeensa. Näin pääsin ymmärtämään taas paremmin virolaista kulttuuria ja heidän elämäänsä ja suhtautumista siihen. Virolaiset ovat erittäin ahkeria ihmisiä, jotka eivät vähastä valita, vaikka asiat olisivat välillä aika huonostikin. Yksi virolainen kertoi minulle virolaisuudesta aika kuvaavan jutun. Hän kertoi, että ihmiset muualla maailmassa nousevat kapinaan, lakkoon tai järjestävöt mielenosoituksen, kun asiat ovat maassa hullusti. Mutta tiedätkös, hän kysyi, mitä tekevät virolaiset? Enpä osannut tähän vastata. Niinpä hän virkkoi... Virolaiset laulavat! Totta se onkin sikäli, että virolaiset ovat todellinen laulukansa. Tuon neljän viikon aikana, jonka työelämäjaksoni kesti oli Virossa jos minkäkinlaisia laulujuhlia. Joka viikko oli jossakin päin Viroa isot laulujuhlat ja myös loppukesäksi oli tulossa uusia juhlia. Minusta tuntuu, että kaikki virolaiset osaavat laulaa kauniisti. Vapaa-ajan vietto Viron ja Tarton kesä on ihana, kaupunki on kaunis runsaine kukkineen ja puistoineen. Vapaa-ajalla oli mukava ihan vain kävellä kaupungilla ja nauttia ympäristöstä. Imeä tätä ihanuutta itseensä ja palata siihen sitten myöhemmin täällä kotomaassa. Tartossa tulee käveltyä todella paljon päivittäin. Kilometrejä syntyy kuin itsestään. Sitä paitsi kävely on mukavaa ja hyödyllistä. Muutenkin vapaa-aikaan kuului oleellisena osana liikunta. Kävin juoksulenkeillä vaihtelevissa maisemissa ja siinäkin kilometerejä tuli kuin itsestään. Kuntosalilla kävin yhdessä opiskelijoiden kanssa. Siellä oli kesän aikana hyvin hiljaista ja joskus olin siellä jopa aivan yksin. No useimmiten meillä oli seurana ainakin muutama nuori opiskelijapoika ja joskus myös joku nainenkin oli sinne eksynyt. Kaupungissa oli kesällä runsaasti erilaisia ulkoilmatapahtumia, joihin oli mukava osallistua. Yksi erityisen hieno kokemus oli, kun raatihuoneentorille oli tuotu flyygeli ja sitä soitti nais-miespari nelikätisesti. Se oli hienoa kuunneltavaa.

6 Yhtenä sunnuntaipäivänä pääsimme opiskelijoiden kanssa tekemään koko päivän kestävän kiertomatkan koillisviroon Narvaan, kun yksi meiltä valmistunut lähihoitaja tuli lomamatkalle autolla Tarttoon tyttärensä kanssa. He vierailivat hoitokodilla moneen otteeseen ja asukkaat olivat tästä hyvin iloisia ja kyselivät heidän peräänsä vielä monet kerrat heidän lähdettyä takaisin Suomeen. Narva oli aivan toisenlainen kaupunki kuin Tartto ja hyvin mielenkiintoinen kohde. Narvajoki virtasi vuolaana Viron ja Venäjän välissä. Viron puolella seisoi Narvan linna ja Venäjän puolella Ivanan linna ja siinä ne katselivat toinen toisiaan. Narva Jõesuusta löytyi uskomatttomat hiekkarannat, hienoa, hienoa hiekkaa. Sinne pitäisi päästä viettämään oikein rantalomaa. Ajoimme pohjoisrannikkoa pitkin ja siitä Rakveren kautta Tarttoon ja paljon nähtiin hienoja paikkoja. Kiitos tästä mahdollisuudesta kuuluu tälle meiltä valmistuneelle lähihoitajalle, jolta oli jäänyt pala sydäntä Tarttoon ja hoitokodille. Niinpä niin, minusta tuntuu, että minulta jää Tarttoon ja hoitokodille aina vain suurempi pala sydäntä. Ovat ne niin tärkeitä minulle!