Kohti vaikuttavuuslähtöistä #SOSTEwebinaari #YhdessäEteenpäin

Samankaltaiset tiedostot
Vaikutusten ostaminen maakuntien strategisen johtamisen ytimessä

Vaikuttavuusinvestoiminen. Petri Hilli, vanhempi neuvonantaja

Teesit vaikuttavuusinvestoimisesta

VAIKUTTAVUUTTA HANKINNOILLA. Lapin elinvoimaisuuden eväät! Anna Tonteri, johtava asiantuntija, vaikuttavuusinvestoiminen

Vaikuttavuusinvestoinnit yritysten kehittämisessä

Hyvää huomista, vaikuttavuusinvestoiminen! Paasitorni

Vaikuttavat tulosperusteiset investoinnit hyvinvointiin

Vaikuttavuusinvestoiminen resursseja hyvinvointiongelmien ehkäisemiseen. Heidi Humala

Muutos mielessä yhteiskunnallisen markkinoinnin kuulumisia

SIB-malli Social Impact Bond yksityisellä pääomalla mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä

Hyvinvointia ja säästöjä...

Muutos mielessä yhteiskunnallinen markkinointi mahdollistajana

Vaikuttavat toimet teemapaja. HYTE-vertaisfoorumi Jyväskylä Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen

Infotilaisuus : Tyypin 2 diabetekseen kehitteillä SIB-hanke

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics,

Vaikuttaa hyvältä! Vaikuttavuus yrityksen valttikorttina: Miten tuotetaan hyvinvointia vaikuttavasti ja tuloksellisesti? Aamupäiväseminaari 31.8.

Yksilöllinen hyvinvointityö tulevaisuuden maakunnassa

YHTEISKUNNALLISELLA MARKKINOINNILLA PUHTIA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN Verkostotapaaminen

Vaikuttavuuden johtaminen, case: henkilökohtainen budjetti & vaikuttavuuskehittämö. Jonna Heliskoski, johtava asiantuntija

ENNAKOINTIKAMARISEMINAARI Jonna Heliskoski CEO, PhD candidate

Vaikuttavuusinvestoiminen kannattavuutta ja mitattavaa yhteiskunnallista hyvää, uutta Suomessa toteutuu maailmalla

SIB-mallilla kustannusvaikuttavaa hyvinvointia. Avainalueen vetäjä Mika Pyykkö

PERINTEISEN AJATTELUN HAASTAMINEN Onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelmahankkeen esittely

Palvelujen vaikuttavuus

YHTEISKUNNALLISELLA MARKKINOINNILLA PUHTIA VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN Verkostotapaaminen

Työkykyjohtamisen edelläkävijäksi. Julkisen sektorin työntekijöiden työhyvinvoinnin edistäminen tulosperusteista palkkiomallia hyödyntäen (TyHy-SIB)

Vaikuttavuusinvestoinnilla resursseja hyvinvointiongelmien ehkäisemiseen

YHTEISKUNNALLINEN MARKKINOINTI VAIKUTTAVUUDEN TYÖVÄLINEENÄ Hotelli Presidentti Jonna Heliskoski Yrittäjä, kouluttaja, johtava asiantuntija

Vaikuttavat hankinnat ja hankinnoilla kehittäminen. Sari Rautio, vanhempi neuvonantaja Rovaniemi

Tulosperusteiset rahoitussopimukset Suomessa. Petri Hilli

Lapsuuden SIB Vaikuttavuusinvestoiminen työkaluna elämänkaaren mittaiseen hyvinvointiin

Sosiaalinen markkinointi

JULKISET HANKINNAT JOHTAMISEN VÄLINEENÄ. KEINO - kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus 13.5.

Vaikuttavuusvalmentamo. Onnelan viikonloppu

KOTO-SIB- kokeilu Maahanmuuttajien nopea työllistäminen. Susanna Piepponen Erityisasiantuntija

YHTEISKUNNALLINEN MARKKINOINTI ETSIVÄN VANHUSTYÖN TUKENA Jonna Heliskoski CEO, PhD candidate

Vauhtia vaikuttavuusinvestoimiseen 2.0. Jari Pekuri Hämeenlinna

Yhdessä fiksummin ja vaikuttavammin syksyn SIB teematyöpaja työllisyys

Vaikuttavuusinvestoiminen kyselyn tulokset

KESTÄVIEN JA INNOVATIIVISTEN JULKISTEN HANKINTOJEN VERKOSTOMAINEN OSAAMISKESKUS KEINO Riikka Leskinen 1

- miten vaikutuksia tuotetaan ja todennetaan?

Vaikuttavuuslähtöisen työskentelyn tulokset

Osaamisen Aika. Jatkuva oppiminen ja rahoitus. Projektijohtaja Helena Mustikainen Sitra

SIB-hankkeet ratkaisuna työllisyydenhoitoon. Työttömien keskusjärjestön seminaari

Liikkuja polku verkostotapaaminen

Järjestäjä tuottaja malli, osataanko hankkia vaikuttavuutta? Sari Rautio, johtava asiantuntija

Palvelutori TV Espoon Nopeat kokeilut käytettävyyden ja vaikutusten arviointi

Uusia toteutusmahdollisuuksia energia- ja vähähiilisyysinvestoinneille (EIB, ELENA) Janne Pesu, SYKE

UUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Vaikuttavuusinvestoimisella tuloksellista hyvinvointia. Projektijohtaja Mika Pyykkö

Hyödyt asiakkaille. Miksi LivingSkills-työvälineen käyttöönotto kannattaa?

Palvelutorin onnistumisen edellytykset

Mikä on ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön arvo? Petri Hilli

Lastensuojelu hyvinvointiinvestointina. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE III monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät 1.12.

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Sote-valmistelijat

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Mitä jatkossa? ESR-rahoituksen mahdollisuudet osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisessä

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Mallintaminen ja mittaaminen tulosperusteisissa sopimuksissa. 30. lokakuuta 2016 Petri Hilli

ENNAKOINTIKAMARIFOORUMI Jonna Heliskoski CEO, PhD candidate

Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen uusia työkaluja?

Yhdessä fiksummin ja vaikuttavammin syksyn SIB teematyöpaja lapset, nuoret ja lapsiperheet

Tulokset ja vaikuttavuus järjestötyössä

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja yritysten tukemisessa. Mikko Komulainen

Uusien työnteon muotojen ja työpaikkojen löytäminen miten auttaa työkyvyttömyyden torjumisessa?

Vaikuttavuusinvestoiminen - yhteinen hyvä kasvamaan tuloksellisesti ja tuottoisasti. Avainalueen vetäjä Mika Pyykkö

Vaikuttavuusinvestoiminen Impact Investing

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

MLL:N EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN HANKKEEN LOPPUSEMINAARI

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät

Etäsope-hanke: Verkkoalustan hankintaprosessi ja verkkoalustavaihtoehdoista

Hyve- johtamisen kartta

AIKAA LAPSELLE. Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Kustannusvaikuttavuuden vertaissparraus. Luonnos toimintamalliksi

Vaikuttavuuden hankinta. Petri Hilli

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Vetovoimaa ja osaamista Learning Cafe yhteenveto

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Sisäinen turvallisuus

Käytännön kokemuksia vaikuttavuussijoitusrahastoista

Kokemuksia järjestöjen ja kunnan yhteistyötä tukevan toiminnan taloudellisten vaikutusten arvioinnista

Kasvupalvelupilotit Hämeen TE-toimiston toimintamallin muutos

#Munperheet - Kohti suunnitelmallista perheen jälleenyhdistämistä lastensuojelun perhehoidossa

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

TARKASTUSVALIOKUNTA Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon pohdintoja ikäihmisten palvelukokonaisuudesta

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Sosiaalisen vaikuttavuuden arviointi välityömarkkinoilla

Katsaus omais- ja perhehoidon edistämisestä sekä eräistä kärkihankkeista

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa

Järjestö 2.0 -työryhmäpäivä Antti Pelto-Huikko, erityisasiantuntija

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Transkriptio:

Kohti vaikuttavuuslähtöistä toimintaa Webinaariin liittyvässä keskustelussa Twitterissä voitte käyttää tunnisteita: @soste10 #SOSTEwebinaari #YhdessäEteenpäin

Löydät webinaarin esitysmateriaalit tapahtumasivulta osoitteesta soste.fi Tallenne löytyy muutaman päivän kuluttua tekstitettynä: youtube.com/sostekanava

Kohti vaikuttavuuslähtöistä toimintaa Johtaja Mika Pyykkö Yhdessä eteenpäin webinaari 20.5.2020

Vaikuttavuusinvestoiminen (engl. Impact investing) on yksityisen pääoman tietoista suuntaamista toimintaan, joka saa aikaan sekä taloudellista tuottoa, että mittaavaa yhteiskunnallista/ympäristöllistä hyötyä. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 4

Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus Tavoite Lisääntynyt hyvinvointi, ympäristön kestävyys ja talouden tasapaino vaikuttavuusinvestoimista hyödyntäen Mitatusti vaikuttavat ennakoivat ja ehkäisevät toimintakäytännöt laajasti hyödynnettävänä Vähemmän ehkäistävissä olevia haittoja, ongelmia ja sairauksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 5

Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen tehtävät Vaikuttavuusinvestoimisen ekosysteemin kehittäminen ja toteutustapojen skaalaaminen Vaikutusten hankinnan strateginen asemointi Vaikutusten hankintaprosessien tuki ja koordinointi Kansainvälinen vuorovaikutus Mahdollisesti myöhemmin: Tulostenhankintarahaston hallinnointi Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 6

Miksi?

Lähtökohdista Nopeasti muuttuva ikärakenne Valtion budjetin kestävyysvaje Kuntien taloudelliset ongelmat Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän haasteet Alhainen työllisyysaste Ilmastokriisi Koronaviruspandemian vaikutukset Kokeilut hyväksytty tapa uudistaa Hyvinvointitalous-teema Paljon käyttämättömiä ennakoivan ja ehkäisevän toiminnan mahdollisuuksia Paljon linjauksia ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja myös halukkuutta toimia toisin ml. yksityinen sektori Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma: OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 8

Lähtökohdista koronaviruspandemian jälkeen Tarvitaan monilta osin aivan uudenlaista ajattelua ja tekemisen tapaa. keskinäisriippuvuuksien oikeanlaista ymmärtämistä (ilmiölähtöisyys). vaikuttavia ratkaisuja = tietoon ja tulevaisuuden ymmärtämiseen perustuvia päätöksiä. Vahvistettava yksilöiden ja koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä/resilienssiä. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 9

Esimerkkejä monilta osin ehkäistävissä olevista kustannuksista Kustannus Euroa vuodessa Huostaanotettu lapsi (LSKL) 130.000 / hlö / kunta Syrjäytynyt nuori (Oulun kaupunki) 20.000 Ympärivuorokautista hoivaa tarvitseva ikääntynyt (Sitra) 40.000 Alkoholihaitat (THL) 1 mrd. / yhteiskunta Liikennetapaturmat (Traficom) 1 mrd. Tupakointi (THL) 1,5 mrd. Tyypin 2 diabetes (Itä-Suomen yliopisto) 1-2 mrd. Liikkumattomuus (UKK-instituutti) 3 mrd. Sairauspoissaolot (TTL) 3-4 mrd. Mielenterveyden häiriöt (Mielenterveyspooli) 6 mrd. Työttömyys (TEM; 2/2020) 17 mrd. (7.000 euroa/hlö) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 10

Suomen kuntien mediaaniasukasmäärä on noin Siuntio opetus- ja kulttuuritoimen menot Kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta (130.000 euroa /lapsi) 6100 12 milj. euroa 92 Liikkumattomuuden aiheuttamat kustannukset Noin keskihintaisen harrastuksen (150 e/kk eli 1800 e/vuosi) veloitukseton Noin 540 000 lasta/nuorta x 1.800 euroa x 3 = 3 mahdollistaminen kaikille peruskouluikäisille 3 vuoden ajan miljardia/vuosi miljardia euroa Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 11

Tarvitaan uudenlaista tekemistä Hyvinvoinnin lisäämiseen ja ongelmien ehkäisyyn tarvitaan uusia toiminta- ja rahoitusmalleja, jotka auttavat myös julkisen talouden tasapainottamisessa. Resurssit on suunnattava vaikuttaviin ratkaisuihin. Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 12

Mistä on kyse?

Jatkumo Sitran vaikuttavuusinvestoimisen kehittämistoiminta v. 2014 2019 Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen toiminta käynnistynyt tammikuussa 2020 Pääpaino vaikutusten hankinnassa ja SIBmallin hyödyntämisessä. Käynnissä tai valmistelussa olevien SIBhankkeiden teemat perustuvat Sitran edustajien kuntien johdon ja eri ministeriöiden edustajien kanssa käymiin keskusteluihin. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 14

Vaikutusten hankinta julkisten varojen ja yksityisen pääoman yhteinen näytönpaikka Ostetaan haluttua lopputulemaa ei suoritteita verovarojen tuloksellinen käyttö yksityistä pääomaa hyödyntäen Mahdollistaa etupainotteiset investoinnit ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin varoja ennakoivaan ja ehkäisevään toimintaan Toiminnan lähtökohtana haluttu vaikuttavuus toimintatavat ja resursointi tavoitteen mukaisesti Tekee näkyväksi osaamisen yhdistämisen mahdollisuudet julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö Pohjana faktat ja mallinnus ei mielikuvat tiedolla johtamista Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 15

Vaikutusten hankinta ja EU European Investment Bank / Proposal: Supporting the Use of Social Outcomes Contracting in Europe - EU:n laajuinen ohjelma, jota koordinoi Advisory Platform for Social Outcomes Contracting osana Euroopan investointipankin vastuulla olevaa European Investment and Advisory Hub -toimintoa ( EIAH ) - InvestEU-ohjelma v. 2021-2027 / 4. ikkuna: Social investments and skills Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 16

Miten?

Miten hankintaan vaikutuksia? Julkinen sektori määrittelee tulostavoitteen, ei tekemisen tapaa! Kunta tai valtio määrittelee: väestöryhmän, jonka hyvinvointia halutaan lisätä ja/tai ympäristöaiheen, johon halutaan myönteinen muutos halutun tavoitetason tai muutoksen, joka on mitattavissa saavutetun tuloksen taloudellisen arvon ja sen perusteella palveluntuottajille (ja sijoittajille) maksettavan tulospalkkion Palveluntuottajat toteuttavat käytännön toimet parhaaksi katsomallaan tavalla yhteistyössä ostajan eli julkisen sektorin kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 18

Vaikutusten hankintaprosessin eteneminen Ilmiön, väestöryhmän ja tarpeen määrittely Yhteiskunnallisen hyödyn mallinnus (talous & Vaikuttavuuskehittämö) Päätös vaikutusten hankinnan käynnistämisestä ja tulostavoitteesta Minkälainen ilmiö on ja miten siihen vaikuttamalla voidaan ehkäistä ongelmien ja sitä kautta kustannusten syntymistä tai kasvamista? Minkälaista inhimillistä ja taloudellista hyötyä myönteiset muutokset tarkoittavat? Minkä mitattavien tavoitteiden saavuttamisesta ollaan halukkaita maksamaan ja kuinka paljon? Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 19

Vaikuttavuusketju (soveltaen The iooi methody by Bertlesmann Stiftung) ja vaikuttavuuden mallintaminen 1 Vaikuttavuus mallintamisen lähtökohtana Panos (input) Käytetyt resurssit Teko (output) Mitattava tehty työ Vaikutus (outcome) Konkreettinen muutos ihmisissä tai rakenteissa Vaikuttavuus (impact) Ihmisten hyvinvointi ja yhteiskunnallinen hyöty 2 Mallinnus toimii vaikuttavuuden johtamisen ja Vaikutusten todentamisen työvälineenä Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 20

Vaikuttavuuden mallintamisen tasot Yhteiskunnallisen hyödyn mallinnus Ilmiön rajaaminen ja juurisyiden tunnistaminen Myönteisen muutoksen aikaansaaman hyödyn hinnoittelu Vaikutusten syntymisen mallinnus Interventioiden toteuttamisen mallinnus Taloudellinen mallinnus Toiminnallinen mallinnus A Yhteiskunnallinen hyöty B Tavoitteena oleva vaikutus C Intervention investointilaskenta Hyötypotentiaali Hyötypotentiaali Intervention kustannukset Vaikutuksen arvopotentiaali Hinnoittelu Tavoiteltu vaikutus Intervention takaisinmaksu Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 21

A Yhteiskunnallisen hyödyn mallinnus Perustuu halutun muutoksen taustalla olevien juurisyiden ja mahdollisuuksien sekä niistä seuraavien taloudellisten vaikutusten tunnistamiseen Rajaa vaikutusketjun ylimmällä portaalla olevan ilmiön ja nimeää lopullisen tavoitteen saavuttamiseksi vaadittavat konkreettiset muutokset Laskee millaisia taloudellisia hyötyjä toiminnan uudelleen suuntaamisella voisi olla mahdollista saavuttaa Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 22

Taloudellinen mallinnus + yhteiskehittäminen Nykytila ja viime vuosien ilmiö- ja kulukehityksen todentaminen (taloudellinen mallinnus) Kulukehityksen syiden määrittely (taloudellinen mallinnus) Seuraavien vuosien ilmiö- ja kulukehityksen hahmottaminen (taloudellinen mallinnus ja yhteiskehittäminen) Kehityskulun syiden taustalla olevien juurisyiden määrittely (yhteiskehittäminen) Vaikuttavuustavoitteen määrittely Haluttujen muutostavoitteiden määrittäminen (yhteiskehittäminen) Muutosten arvottaminen (taloudellinen mallinnus) Olemassa olevien ratkaisuiden, palveluiden ja näiden puutteiden tunnistaminen (yhteiskehittäminen) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 23

% Työelämään kiinnittyminen (Tilastokeskus): Työllisyysaste Peruskoulu 2. asteen koulutus 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0 10 20 30 40 50 60 70 Ikä

2. asteen opiskelun keskeyttämistä ennustavista tekijöistä Seulottu noin sadasta sosiaali- ja terveyspuolen sekä peruskouluajan muuttujista *) ja niiden yhdistelmistä ne, jotka parhaiten ennustavat 2. asteen keskeyttämistä Perusanalyysien lisäksi laskettiin muita selittäviä tunnuslukuja *) ks taustamateriaali **) {alpha 0.5; nfolds 1500; ADD.Z.INTERACTIONS FALSE; INC.CF00.X FALSE}

Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 26

Keskiarvo viestii vaikeuksista jo aikaisessa vaiheessa Oletus, että keskiarvo muodostuu merkittäväksi tekijäksi 8.-9.-luokilla, on väärä -> Keskiarvo ennustaa keskeyttämistä jo 5.-luokalta alkaen Ennustetarkkuus *) hieman paranee kun ennusteen aikajänne lyhenee Ennuste 9. luokan keskiarvon perustella on hieman parempi kuin 5.-luokan keskiarvon perusteella 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Keskiarvon ennustevoima 71% 72% 71% 73% 74% 5. luokka 6. luokka 7. luokka 8. luokka 9. luokka *) AUC * 100%

Keskiarvo, mielenterveys ja rikollisuus - Tutkinto 25-vuotiaana (sij.huollosta aik.; 1987-kokohorttiaineisto) Mies Nainen F-diagnoosi Ei Kyllä Ei Kyllä Ka < 7 Rikos ei 65 % 39 % 60 % 28 % Ka < 7 Rikos kyllä 18 % 13 % 40 % 25 % Ka > 7 Rikos ei 84 % 54 % 85 % 64 % Ka > 7 Rikos kyllä 50 % 42 % -- % 38 %

Vaikuttavuuskehittämö Fasilitoitu yhteiskehittämisprosessi julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille sekä tutkijoille ja kokemusasiantuntijoille. Tavoitteena luoda yhteinen ymmärrys ilmiöstä ja siitä, miten vaikutusten hankintaa kannattaa hyödyntää. Taustalla tavoite siirtymisestä ongelmien korjaamisesta kohti ennakoivaa ja ehkäisevää toimintaa. Yhteiskunnallisen hyödyn taloudellinen mallinnus ja Vaikuttavuuskehittämö muodostavat kokonaisuuden. Tuloksena syntyy vaikuttavuustavoite, konkreettiset muutostavoitteet tavoitteeseen pääsemiseksi ja ratkaisuaihioita muutostavoitteiden ympärille. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 29

Vaikuttavuustavoitteen ja muutostavoitteiden määrittäminen Mitattavat muutostavoitteet Määritellään muutokset %:a ja/tai hlöä 2020 2025 Palvelutarve tunnistetaan nykyistä aiemmin (x % y %) Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus vähenee (x % y %) Hinnoitellaan muutokset Mitattava yhteiskunnallisen hyödyn tavoite eli Vuonna 2025 96 % yli 75- vuotiasta asuu ja pärjää kotona Kohderyhmän fyysinen toimintakyky paranee (x % y %) vaikuttavuustavoite Määritellään muutos %:na ja/tai hlöä 2020 2025 Hinnoitellaan muutos Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 30

Olemassa olevien ja puuttuvien ratkaisujen ja palveluiden tunnistaminen Olemassaoleva Toimintatapamuutos Uusi ratkaisu Koordinoidaan senioreille suunnattuja toimintoja ikäihmisen omaa tahtoa kunnioittaen Julkisen sektorin ja järjestöjen työnjaon ja roolien selkeytys Seniorilehti Ikäihmisten osaamisen hyödyntäminen Tunnistetaan paikat, joissa oikeat asiakkaat saadaan kiinni Keskussairaalan rooli Löydetään tapoja liikunnan lisäämiseen vaikka suhde liikkumiseen vaikea Kokeilupäivät Varmistetaan hlökunnan osaaminen, ammattitaito ja riittävyys. Rahallinen panostus ja valinta kunnalta. Sisäinen ja ulkoinen motivaatio Yhteenkuuluvuuden vahvistaminen Luodaan asiakkaalle luonnolliset ja helposti saatavat palvelukokonaisuudet on fiksua käyttää näitä palveluita Resursointi ja osaaminen Kohderyhmän fyysinen toimintakyky paranee Välineet Tarjotaan terveyspakettia (testejä, toimenpiteitä, seurantaa) Palveluntarve tunnistetaan nykyistä aiemmin Vuonna 2025 96 % yli 75- vuotiasta asuu ja pärjää kotona Liikennepalveluiden ja -tarjonnan kehittäminen Senioripakkaus kaikille yli 70-vuotiaille Oma-arviointi omasta tilanteesta Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus vähenee Matalan kynnyksen palveluiden organisointi Hyvä kolmas elämä ja aktiivinen toimijuus Luodaan yhteinen seniorimalli/toiminta jossa fokus henkisessä hyvinvoinnissa Kutsut 65v, talousneuvonta, järjestöt, vapaaehtoistoiminta, ikätyky - ikämentori Herätetään tietoisuus siitä, että jokainen on vastuussa omasta elämästään mentorimallit, kokemustoimijuus, ikämummot/vaarit Annetaan tietoa, keinoja ja mahdollisuuksia toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Osallisuus Yhteiskunta -suunnittelu Riskikartoitukset ja riskiryhmien tunnistaminen Elinkaariasuminen Vaihtoehtoisten asumismuotojen luominen ja testaus (tapaamispaikat, digi) Hyödynnetään asiantuntemusta, tutkimusta, kokemusasiantuntijoita, vaikuttavuusarvioita ja seurantaa Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 31 Toimiva arki Hyvät kuljetus- ja viestintämahdollisuudet Ihmiskeskeinen ajattelu yhteiskuntasuunnittelun pohjaksi Asunnon muutostyöt

B Vaikutusten syntymisen mallinnus Esittää miten yhteiskunnallisen hyödyn edellyttämät muutokset saavutetaan Hahmottaa tavoitteena olevien konkreettisten muutosten aikaansaamiseksi tarvittavia keinoja ja arvio niiden edellyttämän investoinnin suuruuden On systeemisen muutoksen kuvaus Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 32

C Interventioiden toteuttamisen mallinnus Esittää miten palvelu(kokonaisuus) tuottaa halutun tuloksen Liittyy vaikutusketjun kahden alimman osan, tekojen ja panosten käytön kuvaamiseen Sisältää usein myös investoinnin takaisinmaksu- ja tuottolaskelmat (ROI) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 33

Vaikuttavuuden ekosysteemi Panos Panos Panos Panos Panos Panos Panos Teko Teko Teko Panos Teko Teko Panos Panos Teko Ratkaisu Ratkaisu Ratkaisu Panos Teko Ratkaisu Vaikutus Muutos Vaikutus Muutos VAIKUTTAVUUS Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 34

Miten toiminnan onnistumista mitataan? Tulosmittarit Määrittävät tulospalkkion maksun. Ovatko halutut muutokset toteutuneet? Toimintaa ohjaavat mittarit Auttavat optimoimaan resurssien käytön. Tehdäänkö oikeita asioita? Prosessimittarit Kertovat suoritteiden ja prosessin laadusta. Tehdäänkö oikealla tavalla? Muut mittarit Asiat, jotka kiinnostavat tulospalkkion maksajia ja/tai muita yhteistyötahoja. Mikä hyödyllistä toiminnan kehittämisen ja laajentamisen näkökulmasta? Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 35

Tulosperusteinen rahoitussopimus (SIB/EIB/DIB) on vaikuttavuusinvestoimisen muoto, jossa kerätyt sijoitusvarat käytetään yhteisen tulostavoitteen saavuttamiseen. Sijoittajat kantavat, vähintään pääosin, toiminnan taloudelliset riskit ja julkinen sektori maksaa vain tuloksista. Yksi vaikutusten hankinnan toteuttamistapa. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 36

SIB-mallin keskeiset toimijat Julkinen sektori Maksaa saavutetuista tuloksista Sijoittaja Raha hakee merkitystä Palveluntarjoaja Kilpailuetua vaikuttavuuden todentamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 37

Missä mennään?

Kohdennettua apua kuormittavaan arkeen Helsinki aloittaa uudenlaisen palvelun lapsiperheiden tukemiseksi 12.05.2020 16:11 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 39

SIB: käynnissä Työhyvinvoinnin edistäminen julkisella sektorilla (TyHy-SIB) Tulospalkkio: 4 julkisen sektorin työnantajaorganisaatiota Maahanmuuttajien nopea työllistyminen ja kotoutuminen (Koto-SIB) Tulospalkkio: TEM Lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen (Lapset-SIB I) Tulospalkkio: Helsinki, Hämeenlinna, Kemiönsaari, Lohja ja Vantaa Lapset-SIB II: Jyväskylä, Karviainen, Tampere Tilanne Päättynyt Hankehallinnoija: FIM Vaikuttavuussijoitukset Oy Rahasto 0,6 milj. Päättynyt, seurantajakso v. 2020-2022 Hankehallinnoija: FIM Vaikuttavuussijoitukset Oy Rahasto 14,2 milj. Käynnissä Hankehallinnoija: FIM Vaikuttavuussijoitukset Oy & LSKL Rahaston tavoitekoko 8 milj. Hankehallinnoijan kilpailutus käynnissä Työllistymisen edistäminen (Työ-SIB) Tulospalkkio: TEM Käynnissä Hankehallinnoija: FIM Vaikuttavuussijoitukset Oy Rahaston tavoitekoko 10 milj. SIB/EIB: suunnitteilla Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Kuntakohtainen mallinnus käynnissä Maatalouden ravinteiden kierrätys Mallinnus käynnissä Ikääntyneiden itsenäisen toimintakyvyn vahvistaminen Mallinnus ja Vaikuttavuuskehittämö toteutettu kahdella alueella Asumisen energiatehokkuus Mallinnus käynnissä Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 40

Lapset-SIB I Tavoite Vähentynyt lastensuojelutarve sekä pienentyneet lasten ja nuorten syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset ja tulonmenetykset. Toteutusaika v. 2018 2031 Hankehallinnoija FIM Pääomarahastot Oy Tulospalkkion maksuperuste Ohjelmaan osallistuvien lasten/perheiden osalta seurataan toteutuneita kustannuksia interventioiden jälkeen, joita verrataan ennustettuihin kustannuksiin (perusura). Kunta on määritellyt kustannusten perusuran historiallisen toteuman perusteella. Seurattavia palveluita mm. lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon sosiaalityö, kiireellinen sijoitus ja huostaanotto. Kunta maksaa tulospalkkiona osan laskennallisesta säästöstä. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 41

Käytännön toiminnasta Operatiivinen toiminta Suunnittelusta vastaa Lastensuojelun Keskusliitto yhdessä kuntien ja päätoteutuskumppaneiden kanssa. Toiminta on käynnistynyt Hämeenlinnassa 2018, Vantaalla ja Lohjalla 2019. Helsingin toiminta käynnistyy keväällä 2020. Kemiönsaaressa valmistelu vielä kesken. Rahasto ensimmäinen sulkeminen 12.12.2019, sijoittajilta yhteensä 5 miljoonan euron sitoumukset tavoitekoko 8 miljoonaa euroa Päätoteutuskumppanit Icehearts ry, SOS-lapsikyläsäätiö ry, Helsingin Diakonissalaitos Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 42

Sijoittajina mm. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 43

Työ-SIB Tavoite Saada 4 500 pitkäaikaistyötöntä työnhakijaa ko. hankkeen piiriin (ja heistä mahdollisimman moni työmarkkinoille) Toteutusaika v. 2020 2025 Hankehallinnoija FIM Vaikuttavuussijoitukset Oy Tulospalkkion maksuperuste Hankkeen palvelujen piiristä työllistyvien bruttomääräiset palkkatulot. Tulospalkkion maksussa huomioidaan työllistyvien henkilöiden ikä, koulutustausta, työttömyyden kesto sekä alue, jolla palveluja tarjotaan. Palkkion laskumalli tarkoittaa, että vaikeammin työllistettävästä henkilöstä maksetaan suurempi palkkio. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 44

Käytännön toiminnasta Operatiivinen toiminta käynnistynyt Uudellamaalla marraskuun 2019 puolivälissä kevään aikana myös Oulun ja Lahden seuduilla hankkeessa on aloittanut useita kymmeniä asiakkaita ensimmäiset jo työllistyneet Rahasto ensimmäinen sulkeminen 4.2.2020 sijoittajilta yhteensä 6,7 M :n sitoumukset tavoitekoko 10 M, joten siitä saavutettu ensimmäisessä sulkemisessa 2/3 Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 45

Sijoittajina mm. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 46

Ravinteiden kierrätyksen EIB (suunnitteilla) Tavoite Lounais-Suomen maatalouden ravinnekuormitus xx % nykyistä alhaisemmalla tasolla vuoteen 2045 mennessä. Muutostavoitteet: Kasvin tarpeen mukainen lannoitus maatiloilla Lannan ravinteiden käytön tehostaminen Toimivat kierrätyslannoitevalmisteiden markkinat Tulospalkkion maksuperuste Tulospalkkiota maksetaan sen mukaan, kuinka monta kiloa kotieläintilojen lannasta tuotettua kierrätyslannoitefosforia siirtyy käytettäväksi kasvintuotantotiloille kohdealueella ja sen ulkopuolella. Toteutusaika v. 2021-2027 (arvio) Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 47

Käytännön toiminnasta Operatiivinen toiminta Kohdealueena Lounais-Suomen intensiivisen kotieläintuotannon alue ja sen läntinen vesiensuojelualue Rahasto tavoitekoko 8-10 miljoonaa euroa (arvio) Palveluntuottajia Toimijoita, jotka tukevat koko ekosysteemin muodostumista ja takaavat, että kuljetus, prosessointi, markkinointi ja toiminta eläin- ja kasvitiloilla muodostaa toimivan ja kestävän tuotantoketjun. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 48

Impact Bond -hankkeet maailmanlaajuisesti Maailman ensimmäinen SIB Isossa-Britanniassa vuonna 2010: Peterborough SIB Vankeinhoitoon liittyvät 7 % 200 32 405 impact bond -hanketta maassa M sijoitettu Asuminen yms. sosiaalinen tuki 35 % Vajaat 180 SIB-hanketta, jotka liittyvät seuraaviin aiheisiin Työllisyys 33 % Kehittyvillä markkinoilla 11 Development Impact Bond -hanketta, joissa teemoina esim. terveys ja maatalous Lähteet: Brookings Impact Bonds Database ja Social Finance SIB Database Oppiminen 13 % Terveys 15 % Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 49

https://tem.fi/vaikuttavuusinvestoimisen-osaamiskeskus

Yhteystiedot ja kanavat Käyntiosoite Aleksanterinkatu 4 Postisoite PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelinvaihde 029 510 6001 Tem.fi Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 20.5.2020 51

Webinaarisarjan seuraavat osat: 28.5. Saavutettava viestintä verkossa ja somessa 4.6. Kestävän kehityksen ja arvojen rooli tapahtumissa Ilmoittautua voit jo nyt.