Järjestäjä tuottaja malli, osataanko hankkia vaikuttavuutta? Sari Rautio, johtava asiantuntija

Transkriptio

1 Järjestäjä tuottaja malli, osataanko hankkia vaikuttavuutta? Sari Rautio, johtava asiantuntija

2 MISTÄ ON KYSE? Työn muutos ja julkisen talouden paineet ravistelevat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusteita. Haemme näihin ilmiöihin positiivisia ratkaisuja.

3 Sitran toimintatapa merkittävien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemisessa Kouluttaa yhteiskunnallisia päätöksentekijöitä ja sidosryhmiä Hankkii toimintansa tueksi laaja-alaisesti tietoa kotimaasta ja maailmalta Tekee erilaisia kokeiluhankkeita Osallistaa laajoja kansalaisryhmiä Tunnistaa ja sitouttaa Suomesta ja maailmalta parhaat asiantuntijat ja tutkijat hankkeisiinsa Fasilitoi yhteisiä visioita, strategioita ja tiekarttoja Mobilisoi muutosprosesseja

4 Muutama näkökulma 1. Muutoksesta 2. Vaikuttavuudesta 3. Järjestäjä-tuottajamallista 4. Vaikuttavuusinvestoimisesta 5. Vaikuttavista hankinnoista 6. Tulosperusteinen rahoitussopimus työkaluna 7. Muutamia selvityksiä

5 Megatrendit Sitran tämän vuoden megatrendilistassa käsitellään tulevaisuutta kolmen trendin kautta: - Työn ja toimeentulon arvoitus - Edustuksellisen demokratian puhti hukassa - Talous tienhaarassa - Vuosittain julkaistavassa trendilistassamme haluamme satavuotiaan Suomen kunniaksi nostaa esiin pohjoismaisen mallin kannalta merkityksellisiä megatrendejä. Työ ja toimeentulo, demokratian murros ja talouden ahdinko ovat teemoja, jotka analyysimme mukaan ovat nimenomaan pohjoismaisen mallin tulevaisuuden ytimessä.

6 Työn muutostrendejä VANHA TYÖ Kansallista Paikallaan pysyvää Materiaalista Kollektiivista Kasvotonta Rutiinimaista Toistavaa Tarkasti säädeltyä UUSI TYÖ Globaalia Liikkuvaa Immateriaalista Yksilöllistä Henkilöitynyttä Joustavaa Luovaa Vähemmän säädeltyä

7 Työurat = oppimisura = osaamisportfolio Ennen Opiskeluaika Työssäoloaika Eläköityminen Yhä useammin Oppimista läpi elämän Työntekoa eri rooleissa, eri muodoissa, eri paikoissa, eri tahoille Vapaata & työelämästä asteittain pois

8 Työnsaantipolut Miten hakeuduitte nykyiseen tai viimeisimpään työtehtäväänne? Hain oma-aloitteisesti avoinna olevaa työpaikkaa Minulle tarjottiin työtä tai työnantaja lähestyi Lähestyin itse työnantajaa Siirryin uusiin tehtäviin työnantajan sisällä Hain paikkaa työvoimatoimiston (TE-toimiston) Ryhdyin yrittäjäksi/osakkaaksi Hain töitä näkyvästi omissa verkostoissani ja Siirryin uusiin teht. aiempiin työtehtäviini liittyvien Välittäjätaho minun ja työnantajan välillä** Hain paikkaa kunnan, oppilait./työllistyjille tark. Olin itse yhteydessä henkilöstökonsulttiin tai nk. Muu kanava tai keino En osaa sanoa Osuus kasvanut vuodesta 2015 Työharjoittelu, lehtiilmoitukseen vastaaminen, suhteilla % Kaikki vastaajat 2017 (n=4709) * 2015 muodossa: Minulle tarjottiin työtä ** Ei mukana 2015 Palveluiden rooli merkittävän pieni

9 Mitä on vaikuttavuus? - Vaikuttavuutta kannattaa yrittää mitata, vaikka tiedämmekin, ettei lopputulos tule olemaan täydellinen. Ehkä lopulliseen tavoitteeseen ei koskaan päästä, epävarmuutta jää. Mutta mittaaminen siinä määrin kuin se on käytännössä ja taloudellisesti järkevää, syventää kuitenkin ymmärrystä tutkitusta aiheesta ja sen syy seuraussuhteista

10 Elämä on liian lyhyt ja arvokas käytettäväksi pelkän taloudellisen hyödyn tavoitteluun. Risto Siilasmaa, Nokian hallituksen puheenjohtaja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden merkityksestä sijoitusstrategiassaan (Talouselämä 2/2017)

11 MIHIN PYRITÄÄN MAAKUNTAMALLILLA? MIKSI JÄRJESTÄJÄ JA TUOTTAJA EROTETAAN? Myydäänkö talvirenkaita vai turvallisia ajokilometrejä? Pyritäänkö mahdollisimman moniin käynteihin vai luodaanko edellytyksiä ihmisen hyvinvoinnille ja onnelliselle elämälle?

12 Elinvoimaisuus ja vaikuttavuus lähtökohdaksi - Uusien maakuntien on rakennuttava vaikuttavuuden eetokselle, vahvasti tulostavoitelähtöisesti ja elämänkaaren mittaista hyvinvointia luoden. - Elinvoimaisuutta ja ihmisten hyvinvointia vahvistavan strategian lähtökohdaksi tarvitaan ymmärrys - maakunnan asukkaiden tilasta ja toiveista - pitkän aikavälin kassavirroista ja niihin vaikuttavista tekijöistä pääluokittain, yli kaikkien hallinnonalojen Vaikuttavat hankinnat on yksi strateginen työkalu hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden vahvistamiseen!

13 Tarvitaan muutos toimintatapaan Siirtymä vaikuttavuuden hankintaan tarkoittaa kahta radikaalia muutosta suomalaiseen hankintakenttään: 1. Järjestäjän tehtävä muuttuu määrittelijästä omistajaksi ja 2. Toimittajan rooli suorittajasta innovatiiviseksi vaikuttavuuden tuottajaksi Uudessa asetelmassa korostuu verkostomainen toimintatapa ja eri tahojen yhteistyö: maakunta, kunnat, yritykset, järjestöt, oppilaitokset jne.

14 Määritellään tavoite, ei tekemisen tapaa - Vaikuttavuuden hankinta edellyttää, että järjestäjä on määritellyt: väestöryhmän, jonka hyvinvoinnin edistämiseen toimet kohdennetaan mitattavissa olevan hyvinvoinnin tai sitä määrittävän tekijän tavoitetason tai niissä tapahtuvaksi halutun muutoksen edellä mainitun tuloksen taloudellisen arvon ja sen perusteella maksettavan tulospalkkion enimmäissuuruuden - Palveluntuottajat määrittelevät ja toteuttavat käytännön toimet parhaaksi katsomallaan tavalla, yhteistyössä järjestäjän kanssa

15 Vaikuttavuusketju Panos Tuotos Vaikutus Vaikuttavuus Resurssit: raha, henkilöstö, osaaminen, verkostot Mitattu tehty työ: tunnit, kontaktien lukumäärä, kirjoitetut raportit Konkreettinen muutos ihmisissä tai rakenteissa: oppiminen, uudet käytännöt, lakimuutokset Ihmisten hyvinvointi ja yhteiskunnallinn hyöty: työllistyminen, terveet elinvuodet

16 Tuotto Pääoma palautuu Perinteinen sijoittaminen Vaikuttavuussijoittaminen Hyväntekeväisyys Ei merkitystä Vaikuttavuus

17 Sitra ja vaikuttavuusinvestoiminen - Yksi Sitran avainalueista Painopisteenä hyvinvoinnin edistäminen (laajasti ymmärrettynä) - Tavoitteena 1) rakentaa Suomeen vaikuttavuusinvestoimisen ekosysteemi yhdessä eri toimijoiden kanssa 2) kokeilla uutta sijoitus-, rahoitus- ja yhteistyömallia käytännössä toimintaympäristö- ja markkinaselvitykset käsitemäärittely mallintamisen ja mittaamisen kehittäminen vaikuttavuusinvestoimisrahasto Social Impact Bond (SIB) -pilotit yhteiskunnallinen markkinointi

18 Vaikuttavuusketju: kytkee myyjän ja ostajan Vaikuttavuustoimija: julkinen, yksityinen tai 3. sektorin toimija, yritys, jne. Vaikuttavuuden ostaja: julkinen toimija, (maa)kunta, yritys, säätiö jne Haluttu muutos tavoite

19 Selkeät, mitattavat tulostavoitteet suunnittelun pohjaksi. Muutos, mitä haetaan. 19

20 Perustana taloudellinen ja toiminnallinen mallinnus 1. Tarpeen ja väestöryhmän (alustava) määrittely edellisen vuoden ilmiö- ja kulukehityksen todentaminen ja sen perusteella seuraavien vuosien kehityssuunnan hahmottaminen vrt. tarpeen taustalla oleva muutos ko. väestöryhmän hyvinvoinnissa 3. Kulukehityksen syiden todentaminen 4. Kulukehityksen syiden taustalla olevien juurisyiden ja sitä ehkäisevien mahdollisuuksien määrittely 5. Haluttujen tulostavoitteiden määrittely (hyvinvointi- ja taloudelliset tavoitteet) 6. Juurisyihin vaikuttamiseksi tarvittavien toimien määrittely (palvelu- tai toimintakokonaisuus) 7. Palvelukokonaisuuden toteuttajan/toteuttajien valinta 8. Palvelukokonaisuuden nettototeuttamiskustannusten laskeminen 9. Saavutettavissa olevat hyödyt vs. tarvittava investointi -vertailu 10. (Lopullinen päätös SIB-hankkeen käynnistämisestä hankesuunnitelma jne.)

21 SIB-hankkeen taloudellinen ja toiminnallinen mallinnus kustannusnäkökulma Esimerkki lasten ja nuorten hyvinvointia edistävän SIB-hankkeen kustannuslaskelmasta (julkisen sektorin kustannukset)

22 Toiminnan tuloksellisuuden seuranta Indikaattoreita - Tulosmittarit (milloin raha liikkuu) - Toimintaa ohjaavat mittarit (resurssien käytön optimointi) - Prosessimittarit (suoritteiden ja prosessin laatu) - Muut mittarit (muut mahdolliset tulospalkkion maksajaa ja/tai muita yhteistyötahoja kiinnostavat mittarit)

23 Vaikuttavan hankinnan askeleet Ratkaistavan haasteen määrittely Toiminnallinen ja taloudellinen mallintaminen ja vaikuttavuusmittariston luominen Kilpailutuskonseptin valinta 4 Hankintamenettelyn valinta 5 Hankinnan toteutus, seuranta ja arviointi

24 Mitä tarvitaan - Jaettu ymmärrys strategisista tavoitteista - Yhteinen tapa mallintaa haluttua vaikuttavuutta (tuloksia) ja niiden aikaan saamisen toimintakokonaisuutta - Uskallusta analysoida omaa toimintaa ja tehdä siihen tarvittavia muutoksia - Kykyä tunnistaa ja tunnustaa muiden toimijoiden osaaminen/vahvuudet - Aito tahtotila yhteistyölle - Määritellä onnistuminen ja epäonnistuminen tarvittavassa määrin uudelleen

25 Sitran Vaikuttavuusinvestoiminen-avainalueen tuottamia apuvälineitä - Vaikuttavuuden hankinta -käsikirja julkiselle sektorille (Sitran selvityksiä 115) - SIB-opas julkiselle sektorille (Sitran selvityksiä 106) - SIB-työkirja - Vaikuttavuuden mallintamisen opas (tekeillä) + siihen integroituna Vaikuttavuuskiihdyttämöön osallistuneiden toimijoiden case-kuvaukset - Vaikuttavuuskiihdyttämö- ja -valmentamokoulutuskonseptit

26 TULOSPERUSTEINEN RAHOITUSSOPIMUS (SIB) TYÖVÄLINEENÄ

27

28 SIB tulosperusteinen rahoitussopimus - Voidaan hyödyntää kun halutaan ostaa tuloksia ei vain suoritteita tai toimintaa investoinnit ovat hyvin etupainotteisia suhteessa odotettavissa olevaan laadulliseen ja taloudelliseen hyötyyn = edistävä ja ehkäisevä toiminta toiminta liittyy hyvin laajaan tai suppeaan väestöryhmään toimintaan liittyy poliittisia näkökulmia tai käytännön riskejä - Voimakas tulevaisuusorientaatio - Tuloksellisuuden todentaminen mallintamalla ja mittaamalla

29 Esimerkkejä monilta osin ehkäistävissä olevista kustannuksista Kustannus Huostaanotettu lapsi euroa vuodessa / kunta Syrjäytynyt nuori Ympärivuorokautista hoivaa tarvitseva ikääntynyt Alkoholihaitat Liikkumattomuus Sairauspoissaolot Tupakointi Diabetes (ml. tyypin 2 diabetes) Yksinäisyys jne. 1 mrd. / yhteiskunta 1-2 mrd. 3-4 mrd. 1,5 mrd. 1 mrd.

30 Duo for a job

31 Arvio SIB-hankekokonaisuudesta keväällä 2017 yhteensä 5 (+ 1 +1) rahastoa SIB Työhyvinvoinnin edistäminen julkisella sektorilla; tulospalkkion maksajana ko. organisaatiot työnantajina Maahanmuuttajien nopea kotoutuminen ja työllistyminen; TEM Lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen; (maa)kunnat Ikääntyneiden itsenäisen toimintakyvyn vahvistaminen; (maa)kunnat Työllistymisen edistäminen; TEM Tilanne Käynnissä, 4 asiakasorganisaatiota, (hankehallinnoijana Epiqus) Käynnistynyt virallisesti 1/17 (Epiqus) Käynnistymässä, useita kuntia mukana prosessissa (FIM yhteistyössä LSKL:n kanssa) Useita kuntia ja kuntayhtymiä mukana prosessissa Useita kuntia ja kuntayhtymiä mukana prosessissa Hankehallinnoijan kilpailutus käynnistymässä

32 Epiqus Työhyvinvointi I Ky

33 SIB: Maahanmuuttajien kotoutuminen ja nopea työllistyminen Tavoitteet Nopeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä, kokeilla uusia koulutus- ja työllistämismalleja sekä mahdollistaa maahanmuuttajan koulutuksen ja työnteon yhdistäminen joustavalla tavalla Asiakas/tilaaja Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) Toteutuksen vaihe Kilpailutuksen perusteella valittu hankehallinnoija (Epiqus Oy), joka aloittanut virallisesti ja kokonaisuus ja jonka tehtävänä erityisesti hankekokonaisuuden suunnittelu ja hallinnointi hankkeisiin liittyvän rahoitusinstrumentin (sijoitusrahasto) rakentaminen varainkeruu rahastoon ja rahaston hallinnointi tulostavoitteiden mukaisen maahanmuuttajien koulutus- ja työllistämistoiminnan järjestämisen yhteistyössä palveluntuottajien kanssa seuranta, väli- ja loppuraportointi

34 Koto-SIBin interventioprosessi Työllistymisiä / Henkilötyövuodet MODUULI 1 30 pv:n intensiivijakso Due Diligence (2-5 pvä) Uravalmennus Kielikoulutus 1 Osaamisen syväkartoitus JAKO ALOILLE Moduulit 2-3 alakohtaisia. Logistiikka HoReCa Siivous Kiinteistönhuolto Ympäristöpalvelu Esimieslinja IT MODUULI pv.. alakohtaista koulutusta. Ensisisijaista: substanssi - osaaminen Kielikoulutus 2 Työelämätaidot Työharjoittelu MODUULI 3 Sitouttavat toimet työsuhteessa; hajautettuja päiviä väh. 85 pv.asti 3 v. aikana. Sitouttaminen Kielikoulutus 3 Substanssi - osaaminen / Yrittäjien ryhmä jne. EXPRESS-POLKU (15 %): Töihin ykkösmoduulista Mistä tahansa vaiheessa voidaan palata taaksepäin ja vaihtaa tarvittaessa suuntaa. KOULUTUSPOLKU (10 %): Oppisopimus, ammattikoulu, yliopisto YRITTÄJÄPOLKU (10 %): Räätälöity tuki erilaisille yrittäjyysmalleille ERITYISOSAAJAPOLKU (5 %): Räätälöity tuki kohti johtotehtäviä 490 / / / / 7 000

35 SIB: lapset, nuoret ja perheet Mikä Lapsi- SIB? Rahaston tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen Pääurakoitsija ja asiakas FIM ja Lastensuojelun Keskusliitto Kunnat, mm. Vantaa, Oulu, Tampere, Hämeenlinna Tavoite Mitattu, myönteinen hyvinvoinnin lisäys Vähemmän NEETtejä, enemmän oman elämänsä sankareita (NEET Not in Employment, Education or Training) Palveluntuottajat Palveluntuottajien haku alkanut helmikuussa Sitra 2017

36 Tieto? Dataa on, mutta käyttö hankalaa

37 Miten tunnistaa syrjäytymisvaara? Kuka tarvitsee apua? Riskiluokittelu - Lapset jaetaan riskiryhmiin neljän riskitekijän mukaan vanhemman mielenterveys- ja/tai päihdeongelma vanhemman pitkittynyt toimeentulotuki vanhemman matala koulutustaso perhetausta: ero, huoltajan kuolema, isä ei tiedossa - Yhteenlasketut riskipisteet määrittävät riskiluokan (0-4) - Riskiluokka kuvaa todennäköisyyttä joutua ongelmiin myöhemmällä iällä Huom.! Malli työn alla, kehitystyössä mukana Sitra, THL, Icehearts ry ja muutamien kuntien asiantuntijat, pohjaa vuoden 1987 kohorttitietoihin

38 Tulosmittarit: sijaishoito Sitra Vaikuttavu 2015

39 Esimerkki korrelaatiosta: Riskiluokat ja toimeentulotuki ( )

40 Toimintaa ohjaavat mittarit - Muita mittareita mm. koulunkäynti ja tutkinto-opiskelu, kuntien omat toimintakyvyn ja/tai koetun hyvinvoinnin mittarit (tulostähti-, kompassityyppiset, ) - Oman lastensuojeluhenkilöstön työhyvinvointi (poissaolot ja pehmeämmät mittarit) - WHO ICF toimintakyvyn mittarit Sitra Vaikuttavuusinvestoiminen 40

41

42

43 sitra.fi