SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA?



Samankaltaiset tiedostot
Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Tilastotieteen johdantokurssin harjoitustyö. 1 Johdanto Aineiston kuvaus Riippuvuustarkastelut...4

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

100 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 47 Schlussakte finnisch (Normativer Teil) 1 von 11 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/ACP/CE/2005/fi 1

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

Taimi tarvitsee vettä. Taksvärkki 2001

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Tilastokatsaus 6:2014

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Suomen (tavara)liikenne. Kestävä kehitys. Pöyry Infra Oy. Veli Himanen

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

RAKKAUDESTA MEREEN. Tulkaa mukaan! WWF:n päivätyökeräys Itämeren ja Ison valliriutan puolesta PÄIVÄTYÖKERÄYS

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Mitä nyt Baltia?

Pariisin ilmastosopimus. Harri

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Satakunnan metsäbiotalous

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

FAKTAA LUKUTAIDOSTA MAAILMALLA

Trestima Oy Puuston mittauksia

MAA ILMASTA YANN ARTHUS-BERTRAND OPPIMATERIAALI: TEHTÄVÄT

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

Kaupan näkymät

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Puut ruokaturvan edistäjänä Afrikassa

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN KLO CET/BRYSSELIN AIKAA

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Hyönteisalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja Luken tutkimus

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

METSÄVISA p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

TAJ MAHAL PORUKKAKUVA

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

TOURULA-KEIHÄSKOSKI

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Ferratum-ryhmän Euroopan ja Kansainyhteisön maiden Joulubarometri 2015

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Maailman metsät paljon vartijana

Suomen Latu Radiokatu Helsinki Puh

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

RAKKAUS USKO TOIVO. - ihmiseltä ihmiselle

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

Yli. miljoonaa. vuodessa suomalaisille

Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Omistusmuotona yhteismetsä

Uusimmat metsävaratiedot

Suomen metsäsektori ja ilmastonmuutos

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

TYÖPAIKKA, TYÖTEHTÄVÄT

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Päijänne Brändiksi. Kooste verkkokyselyn tuloksista.

Transkriptio:

SENEGALIN METSÄT AAVIKOITUMASSA? Senegalin tasavalta sijaitsee Atlantin rannalla Länsi-Afrikassa Mauritanian, Malin, Guinean ja Guinea-Bissaun ympäröimänä. Gambia puolestaan on kolmelta puolen Senegalin syleilyssä. Senegal on kooltaan kaksi kolmasosaa Suomesta, mutta sen väestö on yli kaksi kertaa Suomen väestön kokoinen. Niinpä väestön tiheys on yli kolminkertainen Suomeen verrattuna. Senegalin väestö kasvaa 2,1 % vuodessa. Väestö asuu puoliksi kaupungeissa ja puoliksi maalla. Tällainen väestötilanne matalalla tulotasolla aiheuttaa paineita metsäkadon jatkumiseen. Hallinnon laatu tärkeä Senegal on harvoja Afrikan maita, jossa on vallinnut demokraattinen hallinto ja rauhantila jo pitkähkön ajan. Niinpä Senegal on Botswanan ja Mauritiuksen jälkeen vähiten korruptoitunut Afrikan maista. Egypti ja Ghana yltävät samalle tasolle. Senegal jätti myös rehellisen ja turvallisen vaikutelman vieraillessani siellä esitelmämatkalla viime marraskuussa. Tällainen tilanne maan hallinnossa osaltaan keventää paineita metsäkatoon. Senegal kuului keskiajan lopulla afrikkalaisiin Mandingo ja Jolof imperiumeihin. Portugali, Hollanti ja Englanti taistelivat uuden ajan alkuvuosisatoina Senegalin kaupan hallinnasta. Senegal oli viimeksi ja pisimpään Ranskan siirtomaana. Se itsenäistyi 1960. Pääkaupunki Dakarin edustalla oleva Goreen saari oli pitkään Afrikan orjakaupan keskuksia. Saari toimi myös linnoituksena ja oli varustettu vahvoin tykein. Goree kuuluu nykyisin Suomenlinnan tavoin UNESCOn maailman kulttuuriperintöohjelmaan. Niinpä siitä on tullut suosittu turistikohde. Vastasyntyneiden elinajanodote on Senegalissa 56 vuotta, mikä on viisi vuotta Afrikan maiden keskiarvon yläpuolella. Vajaa neljännes senegalilaisista on aliravittuja, kuten Afrikassa keskimäärin. Ensimmäiset lukutaitoiset ilmaantuivat islamin myötä Senegaliin 1

aiemmin kuin Suomeen. Nykyisin aikuisista miehistä kuitenkin vain 51 % ja naisista 29 % on lukutaitoisia. Nämä lukemat ovat merkittävästi Afrikan keskimääräistä lukutaitoa alempana. Maapähkinät ovat pitkään olleet Senegalin tärkein vientiartikkeli. Kansantulo henkeä kohden vuodessa on Senegalissa Afrikan keskitasoa eli noin 1800 USD sikäläisen valuutan ostokyvyllä mitattuna. Metsät erilaisia Tiedot Senegalin metsävaroista ovat suuntaa antavia, kuten yleensäkin Afrikassa. Metsä on arvioitu olevan vajaat 9 milj. ha. Ne peittävät lähes puolet maa-alasta. Niistä on kuitenkin pääosa avometsiä eli erilaisia puusavanneja. Metsiksi luetaan alueet, joissa puiden latvustot peittävät vähintään 10 % maa-alasta. Puiden pitää täysi-ikäisinä yltää myös vähintään viiden metrin korkeuteen. Puuviljelmiä on 0,3 milj. ha, pääosin teakiä, eukalyptusta ja akasiaa. Lähes miljoona hehtaaria metsää on hävitetty viimeisinä 15 vuonna. Metsäkadon voidaan odottaa jatkuvan ja jopa nopeutuvan väestön nopean lisääntymisen vuoksi. Senegalin pohjoispuoliskossa sataa vähiten, joten se on pääosin pensaikkoa ja puolikuivaa Sahelin vyöhykettä. Etelään mennessä sademäärät lisääntyvät. Niinpä eteläisin osa on metsäisintä niin kutsuttua Guinean vyöhykettä. Väliin jää Sudanin vyöhyke, mikä on myös osin metsäistä aluetta. Luontaisten puulajien määrä saattaa tässä vyöhykkeessä yltää vajaaseen sataan, kun se koko maassa on 315. Niistä viisi on uhanalaista. Palmuja esiintyy etenkin rantametsissä. Palmuhan ei ole puu vaan puun näköinen ja kokoinen heinäkasvi. Niitäkin on useita lajeja, kuten kookospalmu, 2

taatelipalmu jne. Retkelläni Dakarista etelään näin tuota puusavannia sekä palmuja Sudanin vyöhykkeellä. Maassa harjoitetaan sosialistista metsätaloutta eli valtio omistaa kaikki metsät. Metsähallitus määrittelee kantohinnat hallinnollisesti mataliksi, jolloin myös metsän arvo jää mitättömäksi. Arvotonta helposti hävitetään. Kestävän metsätalouden harjoittaminen ei olekaan kannattavaa. Maassa ei ole juurikaan puun teollista käyttöä, mikä vaikuttaa samaan suuntaan. Myös metsäteollisuustuotteiden tuonti on vähäistä, joten niiden kulutusluvut ovat pieniä. Metsien käyttö Polttopuuta hakataan ja käytetään noin 5 milj. m 3 /v. Sillä on keskeinen merkitys maan energiahuollossa. Polttopuiden ja veden nouto on lähinnä naisten ja lasten työtä. Siihen menee paljon aikaa, mikä osaltaan selittänee naisten matalan lukutaidon. Metsäkadon edetessä noutomatkat jatkuvasti pitenevät. Polttopuut voidaan yleensä hakata avopääsyn periaatteella. Polttopuusta ei valtion metsästä noudettaessa tarvitse maksaa kantohintaa. Kauppiaat hankkivat ja myyvät polttopuita kylissä ja kaupungeissa, jolloin niistä luonnollisesti pitää myös maksaa. Metsät tuottavat polttopuiden lisäksi talojen rakennustarpeita, lääkekasveja, rehua karjalle, pähkinöitä, hunajaa ym. ravintoa ihmisille, käsitöiden raakaaineita, riistaa, eläviä eläimiä ja erilaisia puiden mahlan sukuisia aineita Kaikki nämä tuotteet lisäävät väestön hyvinvointia, mutta metsäkato puolestaan on sitä vähentämässä. Sahelin vyöhyke eli lähes toinen puoli Senegalista on vähäsateista, kärsii kuivuudesta ja on altista aavikoitumiselle. Senegal on allekirjoittanut Yhdistyneiden kansakuntien maailmanlaajuisen sopimuksen aavikoitumisen torjumiseksi. Puuviljelmistä on 33 000 3

ha perustettu tuulensuoja-istutuksi aavikoitumista vastaan. Metsät, puut ja pensaat ovatkin eräiden heinien ohella tärkeitä aavikoitumisen torjunnassa. Senegalissa on neljä laajaa luonnonsuojelualuetta. Maan metsistä lähes neljännes on suojeltuja. Tässä mielessä metsä ja luontomatkailulla on hyvät näkymät. Pitkät hietikot Atlantin rannoilla huojuvine palmuineen houkuttelevat osaltaan matkailijoita. Merivesi muistuttaa lämpötilaltaan Suomen kesäisiä vesiä pohjoisesta tulevan kylmän merivirran vuoksi. Kesä-lokakuun keskimääräinen maksimilämpötila on Dakarissa + 28 ja jouluhelmikuun keskimääräinen minimilämpötila on + 17 astetta. Marraskuun lopulla iltapäivälämpötilat nousivat kuitenkin vielä yli +30 asteen. Metsien tulevaisuus Marraskuisen matkani päätarkoitus oli osallistua Ekologinen Jalanjälkiympäristöjärjestön seminaariin Dakarissa. Siellä seitsemän Länsi-Afrikan maan osanottajat pohtivat järjestön johdolla ympäristön kantokyvyn säilymistä tuotannon ja kulutuksen paineissa. Pidin siellä esitelmän Afrikan metsäkadon syistä ja kehitysarvioista. Huono hallinto, sosialistinen metsätalous, korruptio, matala tulotaso, nopea väestönkasvu ja puuttuvat kantohintamarkkinat sekä maatalouden matala tuottavuus ylläpitävät noissa maissa metsän ja ympäristön huonontumispaineita. Takaperoinen kierre, jossa köyhyys heikentää ympäristöä ja heikentynyt ympäristö puolestaan lisää köyhyyttä, pitäisi katkaista. Senegalin ja Afrikan metsien tulevaisuus ei näytä valoisalta. Parissa vuosikymmenessä omien tutkimusteni mukaan Afrikan luonnonmetsien ala tullee supistumaan 30-50 % nykyisestä. Puuviljelmien perustaminen on ollut vähäistä poliittisten riskien vuoksi. Senegalin metsillä on ehkä kuitenkin 4

enemmän toivoa kuin muualla Afrikassa. Aavikoituminen on sielläkin jatkuvana uhkana kunnes metsäkato saadaan pysähtymään. Matti Palo Vapaa tutkija, matti.palo@welho.com (Loppiaisena 2007) 5