Anni Marin VERTAISVINKKARI-TOIMINTAMALLI LAPINLAHDEN KUNNASSA Vertaisvinkkarit-hanke Lapinlahden kirjasto
2 1 Toiminnan esittely Vertaisvinkkari-toiminta on Lapinlahden kunnan kirjaston luotsaama toimintamalli, jossa koulutetaan lukion opiskelijoita vinkkaamaan itseään nuoremmille Matin ja Liisan yläkoulun oppilaille; Vertaisvinkkari vinkkaa vinkattaville. Vertaisvinkkari-toiminta aloitettiin Lapinlahden kunnan kirjaston hankkeena, joka kesti tammikuussa 2012 toukokuuhun 2013. Tämän aikana luotiin Lapinlahdella toimivien kirjaston, lukioiden ja yläkoulujen välinen uusi kirjavinkkausyhteystyö. Hankkeen aikana koulutettiin yksi lukiolainen vertaisvinkkari, joka kävi pitämässä kolme kirjavinkkaustuokiota yhdeksäsluokkalaisille oppilaille. Hanke täytti odotukset: hankkeen pohjalta syntyi Vertaisvinkkari-toimintamalli, joka jää elämään kirjaston ja koulujen välisenä yhteistyönä. Lapinlahden lukion lisäksi toimintaa tarjotaan myös Portaanpään opiston lukio-opiskelijoille. Vertaisvinkkari-toiminnan jatkuvuudesta vastaa yhteistyötahojen nimeämät yhteyshenkilöt. Hankkeen päätyttyä lukuvuonna 2013-2014 yhteyshenkilöinä toimii Lapinlahden kirjastolla kirjastovirkailija Tuulikki Hakkarainen sekä äidinkielenopettajat Ulla Kokkonen (Lapinlahden lukio), Eija Taskinen-Tuovinen (Portaanpään opisto), Kati Mehtätalo (Matin ja Liisan koulu) ja Toni Rytkönen (Varpaisjärven koulu). 2 Toiminnan toteutuminen Vertaisvinkkari-toiminta kuuluu Lapinlahden lukiossa kirjallisuusdiplomikurssin (Äi16) alaisuuteen. Kurssi on lukion vapaasti valittava kurssi, jonka voi suorittaa missä tahansa vaiheessa lukioopintoja. Kurssilla jokainen opiskelija toteuttaa itsenäisesti äidinkielen opettajan kanssa tehdyn kurssisuunnitelman. Pääosin kirjallisuusdiplomi on tehty lukemalla ja raportoimalla 20 kirjaa valmiista kirjalistasta - mutta lukuvuodesta 2013-2014 lähtien lukion opiskelijat voivat suorittaa osan kirjallisuusdiplomikurssista osallistumalla kirjaston Vertaisvinkkari-toimintaan. Portaanpään opistossa lukiolaiset saavat yhden äidinkielen kurssimerkinnän osallistumalla itsenäisesti suoritettavaan Vertaisvinkkari-toimintaan. Vertaisvinkkarit-toiminta käynnistyy kukin lukuvuosi kirjaston yhteyshenkilön yhteydenotolla lukioiden yhteyshenkilöihin. Toiminta etenee lukuvuoden aikana seuraavasti: 1. Syksyn alussa infotilaisuus lukiolla 2. Vertaisvinkkari-koulutus kirjastolla kuukauden sisällä infotilaisuudesta 3. Vinkkauksien itsenäinen valmistelu 4. Talven aikana vinkkaukset yläkoululla ja raportointi 5. Tarpeen tullen keväällä toinen infotilaisuus ja koulutus 6. Seuraavana syksynä keväällä koulutettujen vertaisvinkkareiden vinkkaustuokiot
3 3 Toiminta alkaa: Infotilaisuus Vertaisvinkkari-toiminta aloitetaan syksyisin 15 minuutin infotilaisuudella. Ajankohdasta ja tilan varaamisesta sopivat kirjaston ja lukioiden yhteyshenkilöt. Infotilaisuudessa kirjaston yhteyshenkilö esittelee, mitä kirjavinkkaus tarkoittaa, mitä on Vertaisvinkkari-toiminta ja miten se voi kuulua osana äidinkielen opintoja. Opiskelijoille tuodaan selkeästi esille, mitä opiskelija hyötyy ja saa osallistumalla Vertaisvinkkari-toimintaan (hyväksi lukua äidinkielen opintoihin) ja kuinka paljon se vaatii heiltä aikaa, työtä ja sitoutumista. Infotilaisuuden tavoitteena on tiedottamisen lisäksi saada opiskelijat innostumaan Vertaisvinkkaritoiminnasta, jonka vuoksi toiminnan helppoutta ja hyötyjä kannattaa korostaa. Avuksi tähän pyydetään vanhoja vertaisvinkkareita kertomaan kokemuksiaan. Syksyn 2013 konkarivinkkaajaksi on lupautunut Vertaisvinkkareiden pilottivinkkari Venla Heiskanen. Infotilaisuudessa kannattaa myös näyttää Youtubesta esimerkki kirjavinkkaustuokiosta. Monillakaan lukiolaisilla ei ole välttämättä tietoa, mitä kirjavinkkaus on, tai heillä on harhaanjohtavia ennakkoluuloja. Lapinlahden lukiossa infotilaisuus järjestetään syyskuussa ensimmäisen jakson lopussa ennen koeviikkoa. Lukion yhteyshenkilö tiedottaa tilaisuudesta oppitunneilla sekä Wilman kautta. Infotilaisuus toteutuu Lapinlahti-salissa oppituntien alussa ja sinne kutsutaan kaikki, jotka osallistuvat tai aikovat osallistua lukion kirjallisuusdiplomikurssille. Infotilaisuuteen ovat tervetulleita myös muut kirjavinkkauksesta kiinnostuneet opiskelijat. Opiskelijat, jotka tahtovat Vertaisvinkkareiksi, mutta eivät aio osallistua kirjallisuusdiplomikurssille, sopivat hyväksi luvusta suoraan lukion yhteyshenkilön kanssa. Lukiolaisen ilmoittautuminen toimintaan Vertaisvinkkari-toimintaan haluavat opiskelijat ilmoittautuvat lukion yhteyshenkilölle, joka kerää heidän yhteystiedot ja samalla arvioi jokaisen opiskelijan motivaatiota ja sitoutumiskykyä toimintaan. Tavoitteena on, että vertaisvinkkareita koulutetaan kerralla enimmillään kuuden (6) opiskelijan joukko, jotka ovat aidosti kiinnostuneita sekä valmiita sitoutumaan oma-aloitteiseen työhön ja yhteydenpitoon. Vertaisvinkkareiden opintovuodella ei ole merkitystä. Kiinnostuksen ilmentyessä ja tarpeen vaatiessa kirjaston yhteyshenkilö voi järjestää toisen infotilaisuuden ja siihen liittyvän koulutuksen keväällä pääsiäisen jälkeen. Lukion yhteyshenkilöt tiedottavat tämän tarpeellisuudesta kirjastolle hyvissä ajoin. 4 Vertaisvinkkari-koulutus
4 Infotilaisuuden jälkeen toiminta jatkuu kuukauden sisällä Vertaisvinkkari-koulutuksella. Koulutuksen ohjaa kirjaston yhteyshenkilö, joka sopii koulutuksen ajankohdasta sähköpostitse yhdessä vertaisvinkkareiden kanssa. Lukioiden yhteyshenkilöt toimittavat vinkkareiden yhteystiedot (nimi, sähköpostiosoite ja puhelinnumero) kirjastolle. Koulutukseen osallistuvat Vertaisvinkkari-opiskelijat sekä Lapinlahden lukiosta että Portaanpään opistosta. Koulutuksen kesto on 45 minuuttia ja se järjestetään kirjastolla koulupäivän jälkeen tai tarvittaessa koulupäivän aikana. Koulutuksen tavoitteena on luoda vinkkareille valmiudet suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti kirjavinkkaustuokio yläkoululaisille. Kirjaston yhteyshenkilön ohjaamana käydään läpi muun muassa: - Miten kirjavinkkauskokonaisuus valmistetaan? - Miten kohderyhmä voidaan ottaa huomioon? - Miten vinkkaustuokioon tulee valmistautua? - Onko jo nyt mielessä, mitä kirjoja voisi vinkata? Kouluttamisen materiaalina voidaan käyttää hanketyöntekijöiden luomia materiaaleja: Johanna Rönkön Vertaisvinkkarit-powerpointesittelyä ja Anni Marinin Vertaisvinkkarin työkalupakkia. Lisäksi yhteyshenkilö voi pitää esimerkkivinkkauksen, jonka avulla opiskelijat hahmottavat paremmin, mikä vinkkauskokonaisuudessa ja -tuokiossa on oleellista ja tärkeää, mikä turhaa ja haitallista. Hankkeessa ilmenneiden toiveiden pohjalta vinkkarikoulutus ei sisällä esiintymistaitojen koulutusta. Vertaisvinkkari-koulutuksessa sovitaan toiminnan jatkumiseen liittyen muun muassa: - Tehdäänkö yksin vai pareittain? - Mille luokka-asteelle vinkataan? Kuka vinkkaa kenelle? Tavoitteena on, että jokainen luokka-aste saisi oman vinkkarin ja vinkkauskokonaisuuden. - Vinkataanko myös Varpaisjärvellä? Miten sinne kuljetaan? - Realistinen aikataulu vinkkauskokonaisuuden suunnittelulle - Arvioitu vinkkauksien ajankohta tulevan talven aikana Lisäksi vinkkareille teroitetaan, että he sitoutuvat suunnittelutyössä oma-aloitteisuuteen, itsenäisyyteen ja aktiivisuuteen, pysymään annetuissa aikatauluissa ja pelisäännöissä sekä pitämään yhteyttä kirjaston ja koulujen yhteyshenkilöihin. Koulutuksen jälkeen kirjaston yhteyshenkilö ilmoittaa lukioiden ja yläkoulun yhteyshenkilöille vinkkareiden kanssa sovituista aikatauluista ja muista järjestelyistä. 5 Vinkkauksien valmistelu
5 Koulutuksen jälkeen vertaisvinkkarit alkavat valmistella joko yksin tai pareittain vinkkauskokonaisuuksiaan. Apua ja huomioita vinkkauskokonaisuuksien ja -tuokioiden suunnitteluun löytyy Vertaisvinkkarin työkalupakista. Kirjavalintoja tehdessään vinkkari ottaa huomioon muun muassa: - Vinkattavat kirjat voivat olla lukion kirjallisuusdiplomista tai vinkkarin omia lukukokemuksia - Kirjat ovat sopivia suhteessa vinkattavien oppilaiden ikään ja luokka-asteeseen - Vinkkaustuokiossa esitellään 7-8 kirjaa, joista 1-2 näytetään Youtubesta - Kirjoja on monista eri kirjallisuuden genreistä Ennen kuin vinkattavat kirjat lyödään lukkoon, vinkkarin tulee varmistaa kirjastolta, että kirjat löytyvät Lapinlahden kirjastosta tai Ylä-Savon yhteisestä Rutakko-kirjastoverkosta. Kirjaston yhteyshenkilö hankkii mahdollisimman useita vinkattavia kirjoja hypisteltäväksi vinkkaustuokioon. Vinkkarin tehtävään kuuluu myös ottaa yhteyttä yläkoulun yhteysopettajaan. Ensimmäinen yhteydenotto tehdään puhelimitse ja vinkkari selvittää: - Milloin ja monelta vinkkaukset voidaan järjestää? - Millaisille ryhmille hän vinkkaa? Tiedot ryhmien koosta, aktiivisuudesta ja erityispiirteistä - Missä vinkkaustuokio tapahtuu? Voiko tilassa käyttää esim. videotykkiä tai cd-soitinta? - Ovatko vinkattavat kirjat oppilaille ennestään tuttuja? Mikäli on, vinkkari ehtii vielä vaihtaa kirjoja. Vinkkari ilmoittaa vinkkaustuokioiden ajankohdat saman tien sekä kirjastoon että lukiolle. Mikäli vinkkarin tulee tuokioiden vuoksi olla poissa omilta tunneiltaan, lukion yhteyshenkilö sopii tästä kyseisten aineiden opettajien kanssa. Kun aikataulu on sovittu ja kirjat valittu, alkaa vinkkaustuokion suunnittelu. Selkeän esiintyjän monipuolista ja yllättävää vinkkausta on kiva seurata. Pilottivinkkauksien palautteessa opettajat kehottivat vinkkareita suunnittelemaan tuokioon myös osallistavia hetkiä. Tuokion sisältö kannattaa siis suunnitella ja harjoitella hyvin mielellään koekatsojan kanssa. Halutessaan vinkkari voi sopia kirjaston yhteyshenkilön kanssa ajan vinkkauksen harjoitteluun. Kirjaston yhteyshenkilön tehtävänä on valmisteluvaiheessa pitää huolta, että vinkkauksien valmistautuminen pysyy käynnissä: tarkastella missä mennään sekä olla apuna ja käytettävissä. 6 Vinkkaustuokio yläkoululla ja vinkkauksien jälkeen Pari päivää ennen vinkkaustuokiota vinkkarin on hyvä varmistaa yläkoulun yhteyshenkilöltä, että sovitut suunnitelmat, esimerkiksi aikatauluun ja tekniikkaan liittyen, pitävät paikkansa. Silti Vinkkarin kannattaa saapua koululle ajoissa valmistelemaan tuokiotaan, koska mitä tahansa yllättävää voi vielä tapahtua.
6 Vinkkarin tulee muistaa, että hän edustaa omalla olemuksellaan niin Vertaisvinkkarit-toimintaa, lukiota kuin kirjastoakin. Yläkoulun vastuuhenkilön taas tulee huolehtia kouluun saapuneesta vierailijasta ja esitellä hänet niin oppilaille kuin opettajillekin. Vinkkaustuokiossa läsnä oleva opettaja kantaa vastuun luokastaan kuten normaaleillakin oppitunneilla. Kirjaston yhteyshenkilö pitää huolta, että vinkattavia kirjoja on tarpeeksi luokassa kierrätettäviksi. Yksinäisen vinkkarin halutessa yhteyshenkilö voi muutenkin olla tuokiossa läsnä ja tukena. Vinkauksen jälkeen kirjaston yhteyshenkilö purkaa vinkkaustuokion vinkkarin kanssa sekä kerää haluamallaan tavalla yläkoululta palautetta: miten vinkkaukset menivät, mitä oppilaat ja opiskelijat tuokioista ajattelivat ja miten vinkkaustoimintaa voisi kehittää. Vertaisvinkkarin työ on valmis, kunnes hän palauttaa raportin koko vinkkaustoiminnastaan kirjallisuusdiplomikurssin opettajalle ja kirjaston yhteyshenkilölle. 7 Yhteyshenkilöiden roolit ja tehtävät Hankkeen jälkeen Vertaisvinkkari-toiminta jää elämään kirjaston, lukioiden ja yläkoulujen yhteistyöksi Lapinlahden kunnassa. Jotta toiminta pysyy käynnissä ja mahdollisimman selkeänä, on jokaisen yhteistyötahon pidettävä huoli omasta roolistaan ja tehtävistään. Kirjasto - Varmistaa heti syksyllä koulujen alettua, onko yhteyshenkilöt lukioissa tai yläkouluilla vaihtuneet - Pitää infotilaisuuden lukiolla ja koulutuksen kirjastolla - On koko vuoden ajan vinkkareiden tavoiteltavissa ja tarvittaessa apuna. - Tarkkailee, että vinkkauksien valmistelu pysyy itsenäisesti käynnissä. - Vinkkauksien jälkeen kerää palautetta vinkkarilta ja yläkoululta - Tiedottaa Vertaisvinkkari-toiminnasta nettisivuillaan ja Facebookissa: Vinkkareiden esittelyt Vinkkaustuokioiden ajankohdat Vinkattavat kirjat Lukion vastuuhenkilö - Ohjaa lukiodiplomikurssia ja tuo sen yhteydessä esiin, miten sitä voi suorittaa myös Vertaisvinkkari-toiminnan avulla - Sitoutuu yhteydenpitoon joko puhelimitse tai sähköpostitse kirjaston vastuuhenkilön kanssa - Sopii infotilaisuudesta kirjaston ja lukion kanssa, ja ilmoittaa siitä myös Wilmassa - Kerää vinkkareden yhteystiedot ja toimittaa kirjaston yhteyshenkilölle
7 - Sopii kunkin vinkkarin kanssa, miten Vertaisvinkkari-toiminta kuuluu osaksi juuri hänen kirjallisuuden lukiodiplomikurssiaan - Sopii vinkkareiden mahdollisista poissaoloista lukion muiden opettajien kanssa - Merkitsee Vinkkausprojektin suoritetuksi vinkkarin raportin palautuksen jälkeen Yläkoulun yhteyshenkilö - Sopii vinkkaustuokion aikataulusta vinkkarin kanssa - Järjestää yläkoululla tilat ja mahdolliset tarvikkeet vinkkaustuokioon - Pitää vierailijasta huolta: informoi vinkkaria ryhmien koosta, esittelee vinkkarin luokalle ja pitää luokassa järjestystä yllä. Turvallinen olo ja hyvät kuvaukset luokkien käyttäytymisestä antoivat minulle rohkeutta, (Venla Heiskanen, pilottivinkkari) - Antaa kirjastolle palautetta toiminnasta Yhteistyö Portaanpään opiston kanssa Yhteistyö Portaanpään kanssa varmistetaan lukuvuosi kerrallaan, haluavatko he infotilaisuutta Vertaisvinkkari-toiminnasta. Jos Portaanpään opiskelijoissa on kiinnostuneita, niin heidät kutsutaan samaan koulutukseen Lapinlahden lukiolaisten kanssa jne. Vinkkaus-toiminnan hyväksi luvusta Portaanpään opiskelijat sopivat oman yhteyshenkilönsä kanssa. 8 Vertaisvinkkari-toiminnan hyödyt ja haasteet Palaute hankkeen Vertaisvinkkarit-toiminnasta Vertaisvinkkarit-hankkeen pilottivinkkauksessa kerätyn palautteen pohjalta yläkoululaiset kuvailivat vinkkausta esimerkiksi sanoilla: mielenkiintoinen, ihana, jännittävä, yllättävä, sai paljon tietoa, jännittävä, outo ja turha. Mielipidejanana yläkoululaiset vastasivat vertaisvinkkaritoimintaa koskeviin väitteisiin yleisimmin seuraavasti: 1. Kirjavinkkaustuokio oli kiinnostavampi, mitä etukäteen luulin. Samaa mieltä 2. Kirjavinkkaustuokio oli minulle täysin turha. Jokseenkin eri mieltä 3. Opettaja tai joku muu ammattilainen on kiinnostavampi vinkkaaja kuin nuori. Täysin eri mieltä 4. Aion lukea jonkin vinkatuista kirjoista. Tytöt samaa mieltä ja pojat jokseenkin erimieltä 5. Kirjastossa on saatavilla kirjoja, joita tahdon lukea. Jokseenkin samaa mieltä
8 Pilottivinkkaajana toimineen Venlan mukaan hän hyötyi vertaisvinkkaruudesta kurssimerkinnän lisäksi esiintymiskokemuksen saamisella. Venla ei pitänyt tehtävänsä raskaana ja hankkeessa olleiden mukaan hän toimi pilottivinkkaajana esimerkillisen oma-aloitteisesti, ahkerasti ja oli luonteva esiintyjä. Yläkoulun äidinkielenopettajien mukaan Vertaisvinkkari-toimintaa tulee ehdottomasti jatkaa. Toiminnan vahvuudeksi he kuvailivat, että vinkkari on vinkattavien kanssa samanikäinen, jolloin kirjavalinnat ja itse vinkkaus on yläkoululaisten silmissä uskottavampi ja kannustaa kokeilemaan uusia kirjoja. Vinkkari ehtii myös valmistautua kirjoihin paremmin kuin opettaja. Pilottivinkkauksessa heidän mielestään erityisen hyvää oli vinkkaaja omana itsenään ja videovinkkauksien näyttäminen Youtubesta. Vertaisvinkkarit-toiminnan jatkaminen Vertaisvinkkarit-hankkeen pohjalta kaikki yhteistyötahot olivat samaa mieltä, että Vertaisvinkkarittoiminta on hyödyllistä ja sitä tulee jatkaa yhdessä laaditun toimintamallin mukaisesti. Vaikka toiminta vie heidän työaikaansa ja resursseja, yhteyshenkilöt pitivät toimintaa sen arvoisena. Jotta toiminta pysyy siis vastaisuudessakin käynnissä, kaikki yhteyshenkilöt ovat sitoutuneet avoimeen ja aktiiviseen yhteydenpitoon eritoten kirjaston kanssa. Tavoitteena on, että kukin lukuvuosi pyritään saamaan lukionopiskelijoista toimintaan mukaan motivoitunut enintään kuuden (6) opiskelijan valiojoukko. Tämän onnistumiseksi on toiminnasta tiedottaminen hankekokemuksen mukaan kaiken A ja O. Lukiolaisten tulee saada Vertaisvinkkaritoiminnasta selkeää informaatiota: millainen toiminta on kyseessä, miten sitä voi hyödyntää osana kirjallisuuden lukiodiplomia ja mitä se heiltä vaatii. Lukiolaiset eivät esimerkiksi halua tuhlata aikaansa esiintymiskoulutukseen tai ylimääräisiin koulutuksiin, vaan valmistautuvat mieluummin itsenäisesti omalla ajallaan. Jo Vertaisvinkkarit-toiminnan alussa tiedostetaan, että uusi ryhmä ei välttämättä lähde käyntiin joka syksy - keväästä puhumattakaan - mutta toimintaa tullaan silti tarjoamaan useamman seuraavan vuoden aikana. Ja vaikka toiminta osoittautuisi suosituksi ja vakiintuminen tapahtuisi saman tien, ei se saa silti sulkea pois jo-olevia kirjaston tarjoamia kirjallisuuskasvatuksen muotoja; esimerkiksi kirjailijavierailijoiden kohtaamisia, joissa nuorille kirjoittava nuori aikuinen kertoo kirjoitustyöstään. 9 Yhteystiedot Lapinlahden kirjaston yhteyshenkilö Tuulikki Hakkarainen kirjastonhoitaja tuulikki.hakkarainen@lapinlahti.fi 040 488 32 73 / 040 488 32 75
9 Lapinlahden lukion yhteyshenkilö Ulla Kokkonen äidinkielenopettaja ulla.kokkonen@lapinlahti.fi 050 581 1555 Portaanpään opiston yhteyshenkilö Eija Taskinen-Tuovinen eija.taskinen-tuovinen@portaanpaa.fi 044 76 88 666 Matin ja Liisan koulun yhteyshenkilö Kati Mehtätalo äidinkielenopettaja kati.mehtatalo@lapinlahti.fi 040 488 31 75 Varpaisjärven koulun yhteyshenkilö Toni Rytkönen äidinkielenopettaja toni.rytkonen@lapinlahti.fi 040 488 32 99 Vertaisvinkkari-toiminnan pilottivinkkaaja Venla Heiskanen Lapinlahden lukion abiturientti 2013 heiskanen.venla@hotmail.com 040 76 11 189