ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, 7. LK, erityisen tuen ryhmä, sanaluokat, Riikka Pakka, Viherlaakson koulu, riikka.pakka@espoo.fi Teemana aika -opintokokonaisuus Anne Laamo, Viherlaakson koulu, anne.laamo@espoo.fi Opintokokonaisuuden aiheena on se, millä eri tavoilla aikaa voidaan ilmaista suomen kielessä. Kokonaisuus on suunniteltu oppilaille, joilla ei vielä ole kovin monipuolinen sanavarasto. Olen käyttänyt tätä kokonaisuutta sellaisten oppilaiden kanssa, joilla on yksilöllistetty oppimäärä äidinkielessä. Kokonaisuuden alussa tarkoitus on kerrata ja oppia erilaisia aikaa ilmaisevia sanoja ja lauserakenteita. Tavoitteena on, että oppilas oppii käyttämään aikasanoja sekä suullisessa että kirjallisessa viestinnässään. Opintokokonaisuus päättyy aikajäsennyksen mukaisen tekstin tuottamiseen. 1. 5. tunti A) Kerrataan keskeisten aikasanojen merkitys ja sijoitetaan ne aikajärjestykseen aikajanalle. ---------------------------------------------------------------------------------- (tänään, toissapäivänä, huomenna, ylihuomenna, eilen) B) Oppilaat tekevät toisilleen kysymyksiä, joissa käytetään jotakin aikasanaa. Kaveri vastaa kysymykseen aloittamalla lauseen kysymyksessä olevalla aikasanalla Esim. -Mitä tunteja sinulla on tänään? - Tänään minulla on äidinkieltä ja matematiikkaa. - Millainen sää oli eilen? - Eilen satoi vettä. - Ketä tapasit toissapäivänä? - Toissapäivänä tapasin kaverini Isamin. C) Kerrataan vuorokaudenaikojen, viikonpäivien, kuukausien ja vuodenaikojen nimitykset kokoamalla ne esim. taulukkoon D) Kerrataan em. sanoja kysymysten ja vastausten avulla. Pareittain oppilaat tekevät toisilleen kysymyksiä taulukon aikasanoja hyödyntäen. Esim. Missä kuussa sun synttärit on? kesäloma alkaa? sataa usein ensilumi? Millainen sää on usein syksyllä? Milloin muuttolinnut lentävät Suomeen?
Mitä teet usein illalla? Mihin aikaan koulusi loppuu keskiviikkona? E) Kellonaikojen opettelu. Piirrä kellotaulu ja viisarit kelloihin siten, että kellotaulut näyttävät pyydettyä aikaa. 1.) viittä vaille kuusi 2.) puoli kaksi 4.) neljä 5.) kymmenen yli kolme F) Kerrataan sanojen viime, joka, ensi, sitten, kerran, päästä ja jälkeen merkitys aikasanojen yhteydessä. (esim. viime kuussa, hetken päästä, viime launtaina, ensi viikolla, joka päivä, kerran vuodessa, hetki sitten, kauan sitten kerran viikossa ja juhlan jälkeen) Näitä ajanilmauksia voi harjoitella siten, että G) a) oppilaat keksivät kysymyksiä valmiisiin vastauksiin. Esim. Milloin kävit kaverisi luona kylässä?..viime tiistaina..kauan sitten TAI b) ajanilmaukset kirjoitetaan irrallisille lapuille, käännetään nurinpäin, ja oppilas ottaa itselleen satunnaisen lapun ja keksii ajanilmaukseen liittyvän järkevän lauseen. Esim. Vähän aikaa sitten..ostin uudet kengät...sairastuin flunssaan. Kerran kuussa..käyn elokuvissa H) Harjoitellaan aikasanojen täydentämistä tekstiin. Jalal kertoo tulevasta viikonlopustaan. Lisää sopivat aikasanat Jalalin tarinaan. Huomaa, että sanat eivät ole oikeassa järjestyksessä. Joukossa on aina yksi ylimääräinen sana. Taivuta sanoja tarpeen mukaan. Herään melko varhain. Syön nopeasti aamiaisen ja lähden jalkapallotreeneihin. Joskus tuntuu väsyttävältä lähteä aina
harjoittelemaan peliä. Harjoitukset eivät kuitenkaan kestä kauan, ja yleensä ne päättyvät (se + jälkeen, lauantaisin, puoli yksi, aamu, päivä) tapaan usein kavereitani. Tapaan heitä yleensä. En kuitenkaan tavannut yhtäkään kaveriani, koska minä olin kipeä. On kivaa, että taas näen heidät. (tänään, viime viikko, joka viikko, peli + jälkeen, tänään) I) Jakson lopuksi oppilas kirjoittaa omaelämänkerran annettujen ohjeiden mukaisesti. Elämäkerta sopii tekstilajiksi, koska siinä asiat etenevät luonnostaan aikarakenteen mukaisesti. Lisäksi omasta elämästään jokaisella on paljon tietoa, joten ei tule ongelmaa en tiedä, mistä voisin kirjoittaa. - ennen elämämänkertojen kirjoittamista opettaja voi kysellä oppilailta, keitä tunnettuja henkilöitä he ihailevat. Opettaja tuo kouluun muutamia elämäkertoja oppilaille esiteltäviksi ja lukea heille katkelmia niistä ja selittää, millainen teksti on elämäkerta. Lisäksi esim. nettitekstien avulla voidaan selvittää oppilaiden mainitsemien henkilöiden elämäkertatietoja. Ohje: Oppilas kirjoittaa elämänkerran, jossa on kolme kappaletta. Kunkin kappaleen alla on myös apukysymyksiä, jotka auttavat tekstin tekemisessä. Kappaleiden alla on aikasanoja, joita oppilas käyttää kappaleessa. Hän voi käyttää myös muita aikasanoja ja annettujen aikasanojen järjestyksen voi itse päättää. Otsikoksi tulee Minun tarinani Minun tarinani
1. kappale - Milloin synnyit? - Missä synnyit? - Missä sinä ja perheesi asuitte? - Millainen oli kotiseutusi? Mitä muistat siitä? - Mitkä ovat varhaisimpia muistojasi? aikasanat: -Kun olin pieni vauva, - iltaisin - vuonna 2. kappale - Kuka oli lapsuutesi paras kaveri? - Mitä teitte yhdessä? - Mikä on hauskin muisto lapsuudestasi? - Millainen luonne sinulla oli lapsena? - Kerro jokin muisto, joka liittyy koulun aloittamiseen Aikasanat: - 7-vuotiaana - aamuisin/aamulla - kesällä/talvella 3. kappale - Ketkä nyt ovat parhaimpia ystäviäsi? - Mitä teette yhdessä? - Mistä haaveilet? - Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on? - Mitä harrastat? Aikasanat: - nyt - viiden vuoden päästä - vähän ajan kuluttua
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, 7. LK, erityisen tuen ryhmä, sanaluokat, Riikka Pakka, Viherlaakson koulu, riikka.pakka@espoo.fi Tavoitteena on kielitietoinen opettaminen ja oppilaiden monilukutaidon edistäminen ympäristöä tarkkailemalla. Toteutin opetusideani erityisen tuen luokan 7F:n kanssa. Ryhmässä on 5 oppilasta, joista kaksi ovat S2-oppilaita. Ajatuksena on tehdä kuvasanakirjaharjoitus ipad-laitteita käyttämällä. Tehtävä on hyvin muunneltavissa eri aihepiireihin ja oppiaineisiin. Äidinkielessä harjoitus esim. kartuttaa sanavarastoa tai sen avulla voi harjoitella adjektiivejä tai kuvien avulla voi tehdä sanaarvoituksen, siten että eri kuvattavien kohteiden alkukirjaimet muodostavat jonkin sanan, jonka toinen ryhmä yrittää arvata. Vieraissa kielissä kuvasanakirjan avulla voi harjoitella uusia sanoja. Terveystiedossa sitä voi käyttää vaikkapa liikennemerkkien leikkimieliseen opiskeluun. Tällä kertaa annan oppilaille tehtäväksi etsiä koulusta jotain pyöreää, kulmikasta ja vihreää. Ideana on ottaa kohteesta kaksi erilaista kuvaa. Ensimmäinen kuva otetaan tuoreesta ja yllätyksellisestä kulmasta. Toinen kuva paljastaa, mitä kuvassa on. Kahden kuvan välissä oppilaat kertovat keksimänsä selityksen kuvalle. Se ei saa kuitenkaan olla liian paljastava. Tehtävän voisi tehdä myös videoimalla, mutta oppilaani halusivat käyttää pelkkää kameraa ja suullista esitystä, sillä he kokivat videoinnin hankalana. 1. TUNTI Kerron oppilaille harjoituksen idean. He kirjoittavat pienet muistiinpanot vihkoihinsa. Jaan oppilaat kahteen eri ryhmään. Kotitehtävänä on tarkkailla kiinnostavia asioita ja esineitä, joita seuraavalla tunnilla voisi ryhmänä kuvata. 2. TUNTI ja 3.TUNTI Oppilaat kiertelevät koulussa ja kuvaavat valitsemiaan asioita. Oppilaat ottavat ohjeiden mukaisesti yhteensä kuusi kuvaa. Kuvattuaan ryhmät miettivät selityksensä kuville. Esimerkkejä selityksistä: 1. Patteri -Sitä voi kylmentää ja kuumentaa. -Niitä on joka talossa. 2. Kello -Kulkee eteenpäin ja sitä seurataan.
-Niitä on joka paikassa. -Siinä on numeroita. 4. TUNTI Oppilaat esittivät työnsä toisille.
AGORA OLARIN KOULU TEEMAPÄIVÄ
Teemapäivä Käsiteviidakko, 7.-9. luokka Olarin koulu Rita Järvinen Tiina Salonen Henna Jouhki Mia Kohi
KÄSITEVIIDAKON TYÖPAJAOHJEET 1. Kerro lyhyesti, mistä on kyse: Käsiteviidakko liittyy Kielitietoinen koulu -hankkeeseen. Tarkoitus on huomata yhdessä, kuinka monta käsitettä kunkin oppiaineen hallintaan tarvitaan. Sanat ovat tärkeitä oppimisen ja ymmärtämisen kannalta. Yhdellä sanalla voi olla monta eri merkitystä. Esimerkiksi: Mitä termi tarkoittaa matematiikassa? Mitä termi tarkoittaa tiedonhaussa? Onko termi ja käsite sama asia? Oppiaineissa on tärkeää osata käsiterakennelmia sekä käsitteiden syyseuraussuhteita, ylä- ja alakäsitteitä. Hankkeessa yksi näkökulma on monikielisyys ja -kulttuurisuus. Asioita voi käsitellä myös monilukutaidon näkökulmasta. TYÖPAJAN VETÄJÄ VALITSEE ITSELLEEN SOPIVAN NÄKÖKULMAN Oppiaineen käsiteet Oppiaineen käsitekokonaisuus (syy- ja seuraussuhde, johtopäätöksiä) Monikielisyys (esim. oppiainesanastoa tai tervehdyssanat eri kielillä) Monilukutaito (erilaisten tekstien lukeminen erilaisissa konteksteissa, tekstiksi käsitetään myös kuvat, merkitykselliset kokonaisuudet esim. jääkiekko-ottelu, kartat, tilastokuvaajat) 2. TEHDÄÄN KÄSITEVIIDAKKOLAPPUJA KARTONKILAPUT, joissa on valmiiksi reiät LAPPUJONO NARUSSA (esim. yläkäsitteestä alakäsitteeseen) 3. KÄSITELAPUT KIINNITETÄÄN NARUILLA JA/TAI ISOILLA KLEMMAREILLA ENNEN TYÖPAJAN PÄÄTTYMISTÄ
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, 7. LK, erityisen tuen ryhmä, sanaluokat, Riikka Pakka, Viherlaakson koulu, riikka.pakka@espoo.fi Kielitietoinen oppiminen - tuntisuunnitelma KIELENVAIHTELUSTA (8. lk) - Tavoitteena ymmärtää puhe-, yleispuhekielen ja kirjakielen erot ja kielen tilannekohtainen vaihtelu - Sisältö: omien tekstien ja ilmaisuharjoitusten kautta tehdään havaintoja kielen tilannekohtaisesta vaihtelusta. - Tarvitaan ipadeillä Padlet ja Puppet Pals -ohjelmat, laajennettuun lämmittelytehtävään myös MorfoBooth 1. tunti - Lämmittelyharjoitus: o Oppilaat kertovat toisilleen pareittain aamupäivän tapahtumista mahdollisimman kirjakielisesti o Keskustellaan harjoituksen jälkeen lyhyesti harjoituksen haasteista ja onnistumisista. o Keskustellaan myös siitä, missä tilanteissa oppilaat pyrkivät muuttamaan puheensa yleiskieliseksi ja millaisissa teksteissä vaaditaan yleiskielisyyttä ja millaisia tekstejä voidaan kirjoittaa puhekielisesti o Harjoitusta voidaan laajentaa niin, että se tehdään sähköisesti ns. puhuvan pään -harjoituksena esim. MorfoBooth-ohjelmalla: oppilaat ottavat itsestään kuvan ja tallentavat sen ipadille. Tämän jälkeen he leikkaavat pään kuvasta ohjelmalla ja nauhoittavat kirjakieliset selostuksensa (HUOM! Muista tallentaa) Tämä vaatii lisäaikaa tunnin. - Padletin seinälle nuorisoslangi-suomi-sanakirja: Oppilaat kirjoittavat Padletin seinälle sanoja ja sanontoja, joita itse käyttävät, mutta joita vanhemmat eivät varmasti käyttäisi. o Keskustellaan ja kirjoitetaan yhdessä seinälle, missä tilanteissa sanoja käytetään ja mitä ne tarkoittavat 2. - 4. tunnit - Aletaan valmistaa animaatiota tilannekohtaisesta vaihtelusta pienissä (3-4 hengen) ryhmissä. Tarkoituksena on havainnollistaa animaation avulla, miten eri tilanteessa nuoren käyttämä puhekieli muuttuu. Jokainen ryhmä valitsee listalta
kaksi tilannetta (1 ja 2) tai keksii molemmat tilanteet itse. Päähenkilönä animaatiossa on 12-16-vuotias nuori. Ohje oppilaille: Valitkaa ryhmässä kaksi tilannetta, joihin animaationne nuori päähenkilö joutuu saman päivän aikana. Kehitelkää molempiin tilanteisiin nuoren ja tilanteessa olevan toisen henkilön välille dialogi eli vuoropuhelu. Kiinnittäkää erityistä huomiota siihen, miten nuoren puhetyyli muuttuu eri tilanteissa. Tehkää opettajan ohjeiden mukaan ipadin Puppet Pals HD -ohjelmalla animaatio. HUOM! Muistakaa tallentaa animaatiot ensin ipadeille, josta opettaja tallentaa ne omaan tiedostoonsa. Voit halutessasi tallentaa työn myös omaan pilveen. Henkilöt: 12-16-vuotias nuori ja tilanteen vaatima toinen henkilö Tilanne 1: Tilanne 2: jokin harrastustunti (säbä, lätkä, ratsastus, pianonsoitto, cheerleading ) Skeittirampilla Kaverin luona Jonkin tietokonepelin valloissa työhaastattelu TET-paikan haku Poliisin kuulustelu Isoäidin/isoisän 80-vuotissyntymäpäiväjuhlat Lääkärin vastaanotto Tuntien päätteeksi pidetään elokuvaensi-ilta, jossa kaikkien ryhmien animaatiot katsotaan ja niiden pohjalta vielä kerrataan tilannekohtainen vaihtelu. Lisä- / kotitehtävätehtävä: Jokainen lukee kirjoittamansa aineen ja korjaa puhekielisyydet vihkoonsa kirjakielisiksi. TERMIT
- dialogi - puhekieli - yleispuhekieli - kirjakieli - animaatio
AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI
ÄIDINKIELI, 8. luokka Novellianalyysi vaiheittain Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com)
Novellianalyysin ohjeet 1. Otsikko Keksi otsikko, joka liittyy novellin teemaan. Otsikoksi ei käy Novellianalyysi tai pelkkä novellin nimi. Pakoon kiusaajilta 2. Aloitus Aloita kertomalla novellin kirjoittaja, nimi, julkaisuaika ja -paikka sekä novellikokoelma. Luonnehdi myös lyhyesti, mistä novelli kertoo. Tuuve Aron novelli Kallio (Harmia lämpöpatterista, 1999) kertoo koulukiusatusta tytöstä Millasta, jolle kirjoittaminen ja omassa rauhassa oleminen ovat tärkeitä. Novellin aikana Milla on koko ajan kalliolla. Novellin kantavana teemana on yksinäisyys sekä konkreettinen ja henkinen pakeneminen kiusaajilta. 3. Novellin erittelyä (useita kappaleita) Esittele novellin henkilöitä, miljöötä, kertojaa ja teemaa. Kiinnitä huomiosi yksityiskohtiin, joilla tuntuu olevan merkitystä. Älä ahnehdi, vaan keskity johonkin tärkeänä pitämääsi. Perustele väitteesi lainaamalla novellista sopivia kohtia. Novellin päähenkilönä on epävarma tyttö nimeltä Milla. Hän kirjoittaa paljon tarinoita, mutta koulussa hän ei halua niitä luettavan ääneen. "Oravaprinssi meni hukkaan ja piloille kun jouduin sen lukemaan viime keväänä, kaikki olivat hiljaa ja sitten minua tyrkittiin ruokajonossa ja sanottiin että olen hullu." Ainoastaan Ellan tarinat luetaan ääneen, hän on toinen luokan hyvä kirjoittaja opettajan mielestä. Kallio, josta novellin nimikin tulee, on Millalle tärkeä paikka. Se on Millalle lohdun lähde: kalliolla hän unohtaa olevansa kiusattu. "Kalliolla minä en jotenkin ole minä, tai olen minä vain osittain ja näytänkin aivan erilaiselta--."
Millan erilaisuudesta luokkalaiset muistuttavat halveksimalla ja jättämällä hänet ulkopuolelle. "Savosen Janne sylkäisi maksalaatikkoon ison lontin, mutta söin sen silti ihan vain niiden kiusaksi." Minusta tuntuu, että Milla ajattelee itseään epänormaalina, koska hän on huono sosiaalisissa suhteissa ja hän käy koulupsykologilla. Päähenkilö kertoo näin: "Piti katsella läikikkäitä kuvioita ja minusta ne kaikki näyttivät vain läikikkäiltä kuvioilta kunnes ymmärsin että Pekka halusi minun näkevän niissä kuvia, ja keksin sitten laivoja ja perhosia, kaikkia semmoista mistä toivoin Pekan ajattelevan että minä olen normaali." Psykologi Pekka kyselee useampaan otteeseen isästä. Milla yrittää peitellä kaipaavansa isää. "Pekka kysyi monta kertaa isästä että kaipaanko sitä mutta sanoin että en kaipaa." Luulen, että Millan isä on muuttanut pois, koska hän on silti Millan elämässä. Isä viestittää Millalle, että tukee häntä vaikka onkin poissa ostamalla uusia kyniä kirjoitusharrastusta varten. " -- sitten isä osti kerralla pussillisen erivärisiä pyyhekumeja ja kahteen suuntaan avautuvan penaalin, josta kuuluu pieni sävelmä kun sen avaa--." Novellin lopussa Milla vaihtaa jopa kyniänsä saadakseen kiusaamisen loppumaan. "Kaikki nauroivat kun eräänä päivänä otin kumit ja penaalit kouluun, kun siihen asti minulla oli ollut vain tavallinen ruskea kynäpussi jossa lukee Milla--." 4. Lopetus Kirjoita pari kokoavaa loppuvirkettä, joissa tiivistät ajatuksesi novellista. Yksinäisyys paistaa läpi novellin. Missään lauseessa ei mainita ystävistä. Milla myös kirjoittaa yksin. "Ajattelin kirjoittaa siitä jutun lehteeni jossa olen päätoimittaja ja toimitussihteeri sekä kuvittaja." Kiusaamisesta jää aina arvet, joskus jopa ikuiset. Millalle kallio ja kirjoittaminen ovat pakopaikkoja, joiden avulla hän yrittää selviytyä vaikeasta tilanteesta.