1 Kuopion hyvinvointiryhmän kokous Aika: 17.9.2012 klo 9-11 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone (Tulliportink. 31, 2. krs.). Paikalla: Pekka Vähäkangas Juha Parkkisenniemi Jarmo Rautjärvi Juha Parkkisenniemi Tapio Räsänen Jarmo Pirhonen Petri Kervola Raija Tajakka Pekka Lindell Pirjo Saarinen Heli Norja Markku Tervahauta Säde Pirttimäki Vierailevat asiantuntijat: Jaana Lappalainen Marketta Kolari Leila Savolainen Mirja Wihuri ASIAT: 1. Kokouksen avaus ja edellisen kokouksen (13.8.2012) muistion tarkistaminen Puheenjohtaja Pekka Vähäkangas avasi kokouksen klo 9.03. Edellisen kokouksen muistio (liite 1) hyväksyttiin. 2. LapsiKuopio hankkeen toiminta tuotteistaminen ja kouluttajakoulutus Palvelupäällikkö Jaana Lappalainen esitteli LapsiKuopio hankkeen toimintaa http://lapsikuopio.kuopio.fi/ Lastenneuvoloissa ja varhaiskasvatuspalveluissa varhaista tukea videolla ja antoi pohdittavaksi kouluttajakoulutuksen tuotteistamista koskevia kysymyksiä (ks. liite 2 ja liite 3). Keskustelussa tuotiin esille, että myös Kaste ohjelman johtoryhmässä on ollut esillä LapsiKuopio -hankkeen tuotteistaminen. Valtakunnallista ohjetta Kaste ohjelmassa tuotettujen materiaalien ja tuotteiden kanssa toimimisesta kaivattiin. Todettiin, että olisi hyvä selvittää, olisiko maakuntaliitto innokas lähteä rahoittamaan tuotteistamista LapsiKuopio hankkeen koulutuksia niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Ehdotettiin, että Kuopio Innovationin ja Kuopion hyvinvointikeskuksen, KWCR:n kanssa kannattaisi keskustella tuotteistamisesta. Koulutuspaketti voisi toimia myös verkkokoulutuksena. LapsiKuopio jatkohankkeen kannalla ei oltu, sillä se vain pitkittäisi mallien käyttöönoton ongelmaa. Tuotteistamista on mietitty myös Varhainen mukaantulo (VAMU) toimintamallin sekä maahanmuuttajakoulutuksen yhteydessä.
2 Jaana Lappalaisen mukaan LapsiKuopio hankkeen tuotteistamista jo tehty jonkin verran eri kuntien pyynnöstä. Kuntaliittoon oltu yhteydessä, mutta tuotekehitysapua ei ole tullut. Jaana on luvannut olla yhteydessä THL:een. THL ei halua ottaa vastuuta koulutuksesta, mutta haluavat olla mukana turvaamassa LapsiKuopio hankkeen tuotteistamista. Päätettiin, että LapsiKuopio hanke on ehdottomasti tuotteistettava. Edivan kanssa tulee tehdä tarkempi sopimus materiaalien käytöstä. Mallit ovat yhteistä omaisuutta, mutta koulutusta voi tuotteistaa jatko- ja täydennyskoulutuksena kunnille. Asia viedään kaupunginjohtajan johtoryhmään (Pekka Vähäkangas lupasi hoitaa asiaa eteenpäin). 3. Lastensuojelu Va. lastensuojelupäällikkö Marketta Kolari esitteli Kuopion kaupungin lapsiperhepalveluja (ks. liite 4) ja tuotiin esille lastensuojelun toimintaohje (ks. liite 5). Huostaan otettujen lasten määrä on pienempi kuin vuosi sitten Kuopiossa, mutta kiireellisiä sijoituksia tehdään niin Kuopiossa kuin koko Suomessa entistä enemmän. Lastensuojeluilmoitusten määrä on ollut kasvava ja yleisimmät syyt lastensuojeluilmoituksille ovat olleet perheväkivalta tai sen uhka, vanhempien päihteidenkäyttö ja lapsen rikollinen toiminta. Keskimäärin joka neljäs ilmoitus johtaa lastensuojeluasiakkuuteen. Avohuollon asiakasmäärä on kasvussa, Kuopiossa noin 10% (0-17-vuotiaista), koko maassa alle 7%. Perhetukikeskuksissa on vastaanottomaista toimintaa. Asiakaspolkujen kehitysnäkymiä: toiveikkuus, että eri palvelualueiden yhteisvastuun ja varhaisen puuttumisen ansiosta entistä harvempi lapsi/ perhe päätyy lastensuojelun asiakkuuteen. Jäntevä alkuvaiheen työskentely ja palveluohjaus ehkäisee asiakkuuksia ja pitkäkestoisia asiakkuuksia. Toisaalta on ryhmä lapsia, joka tarvitsee pitkäkestoista, hyvin vahvaa tukea ja huolenpitoa sekä selkeitä rajoja (käytöshäiriöiset murrosikäiset). Sosiaalityön asiantuntijakyselyn (2011) mukaan tarvitaan kotipalvelua, koko perhettä tukevia ja kuntouttavia palveluita, tukihenkilöitä ja tukiperheitä, eri toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyöpintojen ylityksiä. Kehityshaasteena on toiminnan ja resurssien oikea, asiakkaiden tarpeita vastaava kohdentaminen, kumppanuuksien kehittäminen muiden julkisten toimijoiden, yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa, osuva lastensuojelun ostopalveluiden käyttö ja kilpailutus sekä kokeneiden ja sitoutuvien työntekijöiden saaminen. Keskustelussa tuotiin esille yhteistyöpintojen ylityksen tärkeys. Kaikkien yhteistyötä tarvitaan ennaltaehkäisevässä työssä. Avohuollon tukitoimet ovat arkea päivähoidossa, koulussa jne. Tiedonkulun ongelmat tuovat välillä haasteita. Pekka Lindell toi esille, että varhaiskasvatus ja lastensuojelu ovat sopineet käytänteistä, miten asioista merkitään varhaiskasvatussuunnitelmaan ja mitä tarkoittaa käytännön varhaiskasvatustoiminnassa. Pirjo Saarinen kertoi, että Kuopion Psykiatrisen keskuksen palveluissa tavataan noin 3000
3 kuopiolaista vanhempaa vuosittain. Työntekijöillä on käytössä kysely, jossa kysytään onko vanhemman alaikäisiä lapsia tavattu. Keskustelussa tuotiin esille, että haasteena on saada käyttäytymishäiriöisille lapsille riittävästi tukea. Marketta Kolarin mukaan yleinen tietoisuus lasten hyvinvoinnista on kasvanut ja kynnys lastensuojeluilmoituksen tekoon on madaltunut. Todettiin, että palvelulupauksissa tulee olla varovainen, ettei luvata sellaista jota ei voida täyttää. 4. Terve Kunta verkostokokouksen terveiset Palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas kertoi kesäkuun 2012 Terve Kunta verkostokokouksen terveiset Turusta: Verkostotapaamisen pääpuheenaiheeksi nousi miten Terve Kunta verkostoa pystytään voimaannuttamaan ja saadaan isojakin kuntia mukaan? Kokouksessa oli käyty läpi alueellinen terveys ja hyvinvointi tutkimusta http://www.terveytemme.fi/ath/ Lisäksi kokouksessa oli tuotu esille Honkasalon tutkimus siitä miten nuoret on saatu mukaan osallistavaan työhön. Kokouksessa tuotiin esille myös Hair-musikaali esimerkkinä siitä, miten lähes 200 esiintyjää on kerätty tavallisista, keski-ikäisistä Turun seudun asukkaista, jotka eivät aikaisemmin ole harrastaneet musiikkiteatteria. Taiteellisten tavoitteiden lisäksi prosessi on lisännyt turkulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Päivien yhteydessä oli ollut myös tutustuminen Perhetalo Heidekeniin http://www.perhetaloheideken.fi/ Perhetalossa on järjestöjen yhteinen talo, jossa järjestetään monimuotoista toimintaa lapsille, nuorille ja lapsiperheille, vapaaehtoisille ja ammattilaisille. Toisen kokouspäivän teemana oli Miten syrjäytymistä voidaan ehkäistä?. Mitkä ovat vaikuttavia tukitoimia? Tärkeäksi todettiin mahdollisimman varhain tunnistaminen ja puuttuminen. Myös tiedonsaantia eri verkostojen kesken tulisi edistää. Nuorten yhteiskuntatakuu mitä se tarkoittaa oli puhuttanut kovasti. Eri kaupungeista oli tuotu esimerkkejä, mm. etsivän nuorisotyön parista. Seuraavan Terve Kunta verkostokokouksen teemana on verkoston tulevaisuus. Keskustelussa tuotiin esille, että Kuopiossa nuorten yhteiskuntatakuusta on tehty valtuustoaloite seuraamaan tehtyjä toimenpiteitä. Nuorisolain edellyttämä nuorten palvelu- ja ohjausverkosto voi toimia nuorten yhteiskuntatakuun työryhmänä. Tiedotettiin myös, että Sakkyllä vähennetään opiskelijoiden aloituspaikkoja.
4 5. WHO Healthy City Pietarin konferenssin terveiset (liite 6) ja WHO:n Helsingin ja Turkin konferenssit vuonna 2013 (liite 7) Mirja Wihuri ja Leila Savolainen kertoivat Pietarin WHO Healthy City konferenssin 13.- 16.6.2012 terveiset (ks. liite 6): Mirja Wihuri kertoi seuraavaa: Pietarissa järjestetty konferenssitapaaminen oli WHO:n Healthy City vuosikokous. Seuraava vuosikokous järjestetään Turkissa 20.-22.6.2013. Vuoden mittaan WHO Healthy City maat ovat järjestäneet myös alaryhmien kokoontumisia. Lisäksi neljän vuoden välein on maailman konferenssi (kesällä 2013 Helsingissä). Tulossa seuraavat konferenssit: o The 8th Global Conference on Health Promotion, Helsinki 10. 14.6.2013 (maailman konferenssi) http://www.stm.fi/en/ministry/international_cooperation/who/healthpromotion2013 o WHO, Annual Healthy Cities Business and Technical Conference, Turkki 20. 22.6.2013 http://www.izmir.bel.tr/en/projelerb.asp?pid=18&psid=0 Pietarin konferenssi sisälsi aamupäivisin yhteiset sessiot ja iltapäivisin pienempiä teemaryhmiä. Sisältönä oli mm. seuraavan kauden painotusten pohdintaa. Health 2020 toimii Healthy City verkoston välineenä monialaisessa terveyden edistämisessä. Toimintaa tulee suunnata käytännön tasolle yhä enemmän. Kuopiolle esitettyjä toiveita: - Pihkova ja Helsingborg toivoo käytännön kumppanuutta - Pietarin toimistoon toivotaan Kuopiosta materiaalia - kaupunkiympäristön puolelle on tarjolla monia kumppanuuksia - osallisuus teemaan on tärkeä ottaa mukaan yritysmaailma ja kolmas sektori, jne. - kokonaisvaltaisempi ja tavoitteellisempi ote ja valmius - tarjotaan mieluummin enemmän kuin vähemmän esityksiä konferensseihin - EU-hankemaailman/ rahoitusmahdollisuuksien vahvempi kytkentä toimintaan - Poikkihallinnollinen valtakunnallinen lähiöohjelma käynnistymässä Leila Savolainen kertoi: - Suomesta mukana oli mm. Perhon Maija - Eri mailla ja eri kaupungeilla eri tarpeet - Leila ja Maija Perho esittelivät Suomen yhteistatakuu -mallia - Neuvola ja kouluterveydenhuoltoa ei ole monessakaan maassa ennaltaehkäisyn menetelmänä - tämä voisi jatkossa olla yhtenä esityksenä meiltä maailmalle - Turkulaisten kanssa pitää tiivistää yhteistyötä Keskustelussa tuotiin esille, että WHO Healthy City verkostossa mukanaolo tulee huomioida myös talousarvioissa. Kultakin hallintosektorilta otetaan mukaan ihmisiä, jotka kokoavat esitettävät asiat kasaan. Esille tuotavia asioita ovat mm. kaupunkisuunnittelu, luonnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille, ulkoiluväylien suunnittelun vuosien työ, mm.
5 ilmastonmuutosten vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen, mitä energiatehokkuus tarkoittaa rakennussuunnittelussa, vanhusten huollossa jne. Ehdotettiin, että tulevien konferenssien ehdotusten listalla energiatehokkuus korvataan sanalla ilmastonmuutosten vaikutukset hyvinvointiin. Jarmo Pirhonen toi esille, että olisi tärkeää myös tuoda vahvemmin esille, mitä WHO Healthy City verkostoon kuuluminen tuo meille. Päätettiin, että liitteessä 7 esitettyjä teemoja kannattaa viedä eteenpäin seuraaviin WHO Healthy City konferensseihin. Tarjotaan mieluummin runsaasti mahdollisia esitettäviä aiheita. Mietittävä mitä materiaaleja meillä on jo valmiina. 6. Muut asiat Petri Kervola esitti, että Soile Nevalainen nimettäisi hyvinvointiryhmän valmistelevan ryhmän jäseneksi. Esitys hyväksyttiin. Seuraavassa kokouksessa selkeytetään Helsingin ja Turkin konferenssien teemat ja päätetään ketkä lähtee. 7. Kokouksen päättäminen ja seuraavien kokousten toteaminen Kokous päätettiin klo 11.08. Seuraavat kokoukset: 15.10. 2012 klo 9.00 11.00 19.11. 2012 klo 9.00 11.00 17.12. 2012 klo 9.00 11.00 Pekka Vähäkangas n puheenjohtaja Säde Pirttimäki n sihteeri Jakelu: n jäsenet Tervahauta Markku, Vähäkangas Pekka, Pirhonen Jarmo, Pietikäinen Matti, Saarinen Pirjo, Antikainen Mari Annika, Rautjärvi Jarmo, Räsänen Tapio, Pöyhönen Lea, Raninen Kari, Lindell Pekka, Hentunen Janne, Norja Heli, Lätti-Hyvönen Sirpa, Kervola Petri, Tajakka Raija, Juha Parkkisenniemi Tiedoksi: kaupunginjohtaja, palvelualuejohtajien sihteerit Tiedoksi hyvinvointiryhmän valmistelevalle ryhmälle: Niemi Sirpa, Mannerkorpi Anne, Kervola Petri, Kolari Marketta, Norja Heli, Väänänen Jari, Pirttimäki Säde, Tikkanen Päivi,
6 Juha Parkkisenniemi, Soile Nevalainen ja n valmistelevan ryhmän varajäsenille: Kuosmanen Sani, Nikula-Partanen Ansa, Varjoranta Pirjo, Satu-Mari Tolonen ja Päivi Kristiina Kauppinen