Alueellisen nuorisotoimen nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämispäivä Kouvola Nuorten työpajatoiminta nuorisotakuun toteuttajana monialaisessa toimintaympäristössä Tekemällä oppii hanke Tuija Hämäläinen
VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS RY Työpaja-ammattilaisten 1997 perustama järjestö, joka kehittää sekä työpajojen toimintaedellytyksiä että niissä työskentelevien ammattitaitoa yhteistyössä työpajakentän kanssa. Toiminta on valtakunnallista ja jäsenorganisaatioita on 207. Yhdistyksen perusrahoitus tulee OKM:n nuorisoyksiköstä. Työntekijöitä on nyt 16, joista 6 vakituista ja 10 hankkeissa. Toiminta-ajatus Valtakunnallinen työpajayhdistys ry vaikuttaa toimialan kehittymiseen ja tuottaa työpajatoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen jäsen-, kehittämis- ja koulutuspalveluja. Visio 2014 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry on vahva vaikuttaja, haluttu yhteistyökumppani, uuden tiedon tulkitsija ja työpajapalveluiden suunnannäyttäjä.
HALLITUS Sari Palm, puheenjohtaja, kansanedustaja Niina Veko, varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja, Valtti-työpaja Varsinaiset jäsenet Samuel Juntunen, toiminnanjohtaja, Tornion työvoimalasäätiö Risto Tolonen, toiminnanjohtaja, Kaarinan Nuoret Pajamestarit Heidi Halm, suunnitelija, Vantaan kaupunki, Nuorisopalvelut Jaana Lehtinen, nuorisopalvelujen työllisyys- ja erityispalvelujen päällikkö, Lahden kaupunki Joanna Juurakko, projektipäällikkö, Paukun Paja Varajäsenet Susanna Uusitalo, Keski-Suomen Työpajayhdistys Ensio Sipilä, kehittämispäällikkö, Tuoterengas
TPY: palvelut työpajakentälle Koulutukset (Outi Hedemäki) Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet (2 pv) Perehdytys työpajatoimintaan Erilaiset oppijat työpajoilla Arviointi valmennuksessa - havainnointia ja vuorovaikutusta Toiminnalliset menetelmät ryhmävalmennuksessa Lupa puhua päihteistä työpajalla ALU-toiminta (Marika Ståhlberg ) MaMuPaja -hanke (Petri Puroaho, Jenni Leppänen) Startti parempaan elämään juurruttamishanke (Janne Rinne, Jari Kivirinta) Tekemällä oppii hanke (Tuija Hämäläinen, Susanna Palo) Sosiaalinen vahvistaminen (Reetta Pietikäinen et al.) Ammattiosaamista välityömarkkinoilta hanke (TPY osatoteuttajana)
MaMuPaja-hanke Hanke on RAY:n rahoittama vuosille 2011-2013 Päämääränä on kehittää työpajoilla tehtävää maahanmuuttajatyötä. Päätavoitteena on kerätä työpajoilta parhaat käytännöt maahanmuuttaja asiakkaiden valmennuksesta, tuottaa ja mallintaa niitä yhdessä ja levittää ne takaisin työpajojen käyttöön. Osatavoitteina on: vahvistaa maahanmuuttajatyötä tekevien työ- ja yksilövalmentajien ammatillista osaamista lisätä monikulttuurista tietoisuutta työpajatoiminnassa lisätä työpajojen sidosryhmien tietoisuutta työpajoilla tehtävästä maahanmuuttajatyöstä
MaMuPaja-hanke Yhteistyökumppanit: N. 70 yhteistyökumppania Pajatoimijoita kaikista maakunnista Hankkeessa tapahtuu vuonna 2013: Verkostotapaaminen 4.9 Helsinki Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla -opaskirja ilmestyy kesäkuussa Alueelliset koulutukset ALUverkostojen kautta keväällä&syksyllä
Startti parempaan elämään juurruttamishanke 2012-2015 Startti parempaan elämään hanke (2009-2012) on Valtakunnallinen Työpajayhdistys ry:n toteuttama ja RAY:n rahoittama. Hanke on ollut osa Nuorisoasuntoliiton Nuorten tuetun asumisen kansallista hanketta. Startti parempaan elämään hanke on tukenut kansallista tavoitetta kehittämällä työpajoilla toteutettavaa matalan kynnyksen starttivalmennusta, sekä työpajatoiminnan ja asumispalveluiden yhteistyötä. Paikalliset toimintatavat on mallinnettu ja niiden pohjalta on tuotettu julkaisu. Julkaisun avulla on tarkoitus levittää, juurruttaa ja jatkojalostaa toimintamallia. Tämän hankkeen tuloksia levitetään Startti parempaan elämään juurruttamishankkeessa.
TAVOITTEET Startti parempaan elämään juurruttamishankkeen (2012-2015) päämääränä on syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sosiaalinen voimaannuttaminen, hyvinvoinnin lisääminen ja tukeminen yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi. Hankkeen päätavoitteena on levittää matalankynnyksen starttivalmennusmallia, sekä työpajatoiminnan ja asumispalveluiden yhteistoimintamallia valtakunnallisesti. Tavoitteena on kehittää ja juurruttaa valtakunnalliset toimintamallit paikallisiksi ja alueellisiksi käytännöiksi. PÄÄTEHTÄVÄT Matalan kynnyksen työpajapalveluiden käynnistämistä tuetaan valtakunnallisesti Työpajatoiminnan ja asumispalveluiden yhteistoimintamallin käyttöönottoa tuetaan valtakunnallisesti Kehitetään työpajavalmentajien ammatillisia valmiuksia starttivalmennukseen Työpajojen monialaisen verkostotyön vahvistaminen Pyrkimys löytää ratkaisu starttivalmennuksen rahoitukseen paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti
Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta 2013-2014 1.1.2013 31.12.2014 620 000 (OKM) 4 työntekijää: kehityspäällikkö, koordinaattori, asiantuntija, tutkija Sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuuden kehittäminen: nuorten työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja Nuotta-valmennus Jakavat samaa kohderyhmää, muodostavat palvelujatkumon TPY:llä vetovastuu; yhteistyössä keskeisten toimijoiden ja kentän kanssa Tarve sosiaalisen vahvistamisen kokonaiskehittämiselle Tietopohjan lisääminen määrittelyprosessi Palveluiden vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen vaikuttavuusprosessi Palveluihin liittyvien yhteistyökäytäntöjen kehittäminen yhteistyöprosessi
Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta Määrittelyprosessi (tutkija 1.8. ->) Sosiaalisen vahvistamisen palveluiden määrittely ja yhteiskunnallinen asemointi o o Mitä on palveluita yhdistävä nuorisotyöllinen erityisyys? Mihin palvelut vastaavat, miksi niihin kannattaa panostaa? Yhteisen kielen vahvistuminen, vaikuttamistyön helpottuminen Vaikuttavuusprosessi (asiantuntija 1.6. ->, kehityspäällikkö 1.1. ->) Sosiaalisen vahvistamisen palveluiden laadullisten vaikutusten mittaamisen kehittäminen o Konkreettisen mittariston rakentaminen Laatutyön kehittäminen o Itsearviointityökalujen päivittäminen (STL) Tiedontuotannon kehittäminen o Dokumentointi, tilastointi Vaikuttavuuden osoittamisen helpottuminen
Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta Yhteistyöprosessi (kehityspäällikkö 1.1. ->, koordinaattori 1.5. ->) Sosiaalisen vahvistamisen palveluihin liittyvien yhteistyökäytäntöjen kehittäminen o Haasteet ja hyvät käytännöt Kehittämistyön organisoinnin kehittäminen (vrt. etsivän nuorisotyön koordinointi) o Suositukset Yhteistyökäytäntöjen kehittyminen, uuden kehittämistyön viriäminen Koulutukset ja kehittämistilaisuudet 2013: tiedonkeruu (haastattelut, kartoitukset), dialogiset kehittämistilaisuudet 2014: dialogiset kehittämistilaisuudet, koulutukset, puheenvuorot Suunnattu sekä työpajoille että etsiville
Tekemällä oppii hanke 2012-2014 RAY rahoittaa, 1.3.2012-31.12.2014 Valtakunnallinen Työpajayhdistys hallinnoi Toiminta-alueena koko Suomi Tuija Hämäläinen, projektipäällikkö, Jyväskylä Susanna Palo, projektityöntekijä, Helsinki Seuranta ja ohjaus TPY (kehittämispäällikkö, johtoryhmä, hallitus) Ohjausryhmä Mukana olevat toimijat
Tekemällä oppii hanke 2012-2014 Ohjausryhmä Jaakola Tenho, suunnittelija, Oulun kaupunki Jonsson Virpi, työpajajohtaja, Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, Rannikkopajat Kiilakoski Tomi, tutkija, Nuorisotutkimusverkosto Leppänen Kari, erityisopettaja, Ammattiopisto Luovi Linna Helka, toimitusjohtaja, Jupiter-säätiö Pirttiniemi Juhani, opetusneuvos, OPH Huumonen Soile, koulutus- ja kehittämispäällikkö, TPY Hämäläinen Tuija, projektipäällikkö, Tekemällä oppii hanke Palo Susanna, projektityöntekijä, Tekemällä oppii -hanke
Tekemällä oppii hanke 2012-2014 Määrittelyryhmä Fasilitaattori Petteri Ora, Kiipulasäätiö, projektijohtaja Jäsenet: Ahonen-Walker, Mari (TPY, toiminnanjohtaja) Gardemeister, Anna-Kaarina (Laptuote-säätiö, työtoimintayksikön päällikkö) Hietalahti, Eino (Bovallius ammattiopisto, projektipäällikkö) Hämäläinen, Tuija (TPY, projektipäällikkö / Tekemällä oppii -hanke) Kapanen, Anna-Maria (Mikkelin ammattikorkeakoulu, projektipäällikkö) Nykänen, Seija (Jyväskylän kaupunki, rehtori) Palo, Susanna (TPY, projektityöntekijä / Tekemällä oppii -hanke) Pietikäinen, Reetta (TPY, kehityspäällikkö, SoVa) Sipilä, Erkki (Silta-Valmennusyhdistys, toimialajohtaja) Taskinen, Tarja (Helsingin kaupunki, työpajaesimies)
Tekemällä oppii hanke 2012-2014 1. Työpajapedagogiikan määrittelyä työpajatoiminnan ja työpajoilla käytettävien menetelmien (työpajapedagogiikan )määritteleminen tapahtuu osallistavasti määrittelyssä apuna käytetään määrittelyryhmää, joka koostuu työpajojen ammattilaisista ja työpajojen yhteistyökumppaneista 2. Työpajojen toimintaedellytysten ja toiminnan laadun parantaminen Työpajakohtaiset kehittämisprosessit työpajan tarpeesta käsin, tuki konsultatiivista Työkirjan avulla kuvataan mm. perustehtävä, valmennuspalvelut, organisaation toiminta, sidosryhmät, opinnollistaminen, itsearviointi jne. Hakijoita 17, 10 pääsee mukaan, käynnissä 8
Työpajatoimintaa määrittävä ja ohjaava viranomaissäädös on opetusministeriön päätös 17/600/2006 Nuorten työpajatoiminnan yleiset perusteet ja suositukset
Työpaja sekä fyysinen ympäristö että moniammatillinen metodi, jonka avulla pyritään vaikuttamaan yksilön työmarkkina- ja koulutusaseman paranemiseen yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen (tai valmennuksen ja siihen liittyvän työnteon) avulla pyritään parantamaan yksilön kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä parantamaan hänen arjen- ja elämänhallintataitojaan Työpaja kuuluu sosiaalisen työllistämisen toimialaan tarjoaa peruspalveluihin kuuluvia ja niitä täydentäviä työllistymis-, koulutus-, kuntoutus- ja ohjauspalveluja sekä työ- ja toimintapaikkoja, jotka tukevat siirtymiä koulutukseen ja työsuhteisiin
Työpajatoiminnan asemoituminen Koulutuspolitiikka Nuorisopolitiikka Työllisyyspolitiikka Sosiaalipolitiikka
Työpajatilastoa Suomessa on n. 220-250 kuntien, säätiöiden sekä erilaisten yhdistysten ja yhteisöjen ylläpitämää työpajaa Työpajapalveluita saatavilla n. 80% Suomen kunnista Valtakunnallisen työpajayhdistyksen jäsenpajoja 207 Vuonna 2011 työpajoissa oli yli 21 000 valmentautujaa, joista 13 000 (n. 62 %) alle 29-v. Määrät lisääntyneet viime vuosina Vain 29% työpajoista pystyy vastaanottamaan kaikki ohjautuvat valmennettavat Lähettävä taho useimmiten työvoimahallinto (57 %) koulutuksen järjestäjät (12 %) Kela, sosiaalitoimi, työeläkelaitokset ja rikosseuraamuslaitos (yht. 14 %)
Valmennuksen keskeiset elementit Arjen- ja elämänhallinta YKSILÖVALMENNUS Tulevaisuuden suunnittelu Työelämätaidot TYÖ- JA YKSILÖVALMENNUS Työyhteisöosaaminen Työn tekninen osaaminen TYÖVALMENNUS Vahvuudet
Valmennuksen portaat ja työpajojen palvelut Työvalmennus, osaamisen tunnistaminen TYÖHÖNVALMENNUS Nivelvaiheen tuki työllistettäessä työsuhteeseen Palveluna esim. palkkatuki, työhönvalmennus, oppisopimus, ammatillisten tai lukio-opintojen suorittaminen. VALMENTAVA TYÖVALMENNUS Kehittää työtaitoja ja -valmiuksia Tarvittaessa yksilövalmennusta Palveluna esim. työkokeilu, työvoimakoulutus, ammatillisten tai lukio-opintojen suorittaminen, tuotantokoulu. KUNTOUTTAVA TYÖVALMENNUS Kuntouttaa osallistumaan työvalmennukseen Työvalmennusta valmentautujan edellytysten mukaisesti Yksilö- ja ryhmävalmennusta Palveluna esim. Kelan mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus, kuntouttava työtoiminta, opiskelijoiden arjen tukeen painottuvat palvelut. Työ- ja työelämätaitojen vahvistaminen Yksilövalmennus STARTTIVALMENNUS Työ- ja toimintakyvyn kartoittaminen Asteittainen kuntoutuminen muihin toimintamuotoihin Yksilö- ja ryhmävalmennusta Palveluna mm. kuntouttava työtoiminta, sosiaalitoimen ostopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ Arjen- ja elämänhallinnan tukeminen
Moniammatillisessa yhteistyössä kysymys on eri alan ammattilaisten tekemästä yhteistyöstä. Työpajan sisäisenä se tarkoittaa työpajalla olevia eri alojen ammattilaisia ja ulkoisena verkostossa tapahtuvaa yhteistyötä. Tavoitteena on yhdistää tietoja, taitoja ja kokemuksia sekä jakaa tehtäviä ja toimivaltaa siten, että yhteiseksi koettu päämäärä saavutetaan. Monialaisesta yhteistyöstä puhuttaessa tarkoitetaan toimintamallia, johon osallistuu sektorirajat ylittäen, eri aloilta eri toimijoita, joilla on samansuuntainen päämäärä. Puhekielessä nämä termit sekoittuvat helposti ja useimmiten niillä tarkoitetaan samaa asiaa. Työpajalla tapahtuva valmennus voi jakautua yksilö-, työ- ja työhönvalmennukseen. Yksilövalmennus kohdistuu arjen- ja elämänhallintaan ja tulevaisuuden suunnitteluun, työvalmennuksella kehitetään työtaitoja, työhönvalmennuksella tuetaan ja edesautetaan työmarkkinoille siirtymistä ja siellä pysymistä. Kaikella valmennuksellisella toiminnalla on tavoitteena valmentautujan henkilökohtaisista lähtökohdista rakentuvan suunnitelman toteuttaminen. Tähän prosessiin osallistuu valmentautujan ja valmentajan lisäksi usein myös monialainen ja ammatillinen verkosto.
Nuorten työpajatoiminta nuorisotakuun toteuttajana monialaisessa ja moniammatillisessa toimintaympäristössä Etsivä nuorisotyöntekijä = löytämisen ammattilainen Palveluohjaaja = tarvelähtöisen palveluihin poluttamisen ammattilainen Yksilövalmentaja = arjen- ja elämänhallinnan ammattilainen Työvalmentaja = työn osaamisen ammattilainen Työ- ja yksilövalmentaja = työelämäosaamisen ammattilainen Työhönvalmentaja = työpajan ulkopuolelle saattamisen ammattilainen Lähettävä taho = tarpeen arvioinnin ammattilainen Työnantaja = työmahdollisuuksien ammattilainen Muu verkosto = ratkaisujen löytämisen ammattilainen
Työpajan yhteistyötahot Työvoimahallinto Kunnan sosiaalitoimi Oppilaitos Rikosseuraamuslaitos Kela Työeläkelaitos Mielenterveystoimisto Muut toimijat
Hyvä valmentaja on tyhmä = ei oleta asioita, vaan kyselee ja kuuntelee laiska = ei tee päätöksiä ohjattavan/ valmennettavan puolesta hidas = antaa aikaa prosessoida ajatuksia ja tunteita
TYÖELÄMÄTAIDOT (työelämän muut kuin ammatilliset taidot) AMMATILLINEN OSAAMINEN (varsinainen ammatin hallinta) TYÖELÄMÄOSAAMINEN (ammattitaito + kvalifikaatio + kompetenssi) MUU OSAAMINEN + (muuhun kuin työelämään liittyvä osaaminen) ------------------------------------------------------------ = TYÖELÄMÄVALMIUS ammatillisten taitojen lisäksi tarvittavat taidot ja tätä työantajat palkkaavat
TYÖELÄMÄTAIDOT Kommunikaatiotaidot Suunnittelutaidot Ristiriitatilanteiden hallitseminen Avoimuus muutoksilla Päätöksentekotaidot Yhteistyökyky Joustavuus Strateginen ajattelu Aloitekyky Tietokoneen ja tietoverkkojen käyttäminen Medialukutaito Kriittinen ajattelu Ongelmanratkaisukyky Kielet Eettisyys Sopeutuvuus Kyky toteuttaa ideoita Kyky saada aikaan asioita Itsesäätely Oppiminen Innovatiivisuus Visiointi Kulttuuriosaaminen Suvaitsevaisuus Yrittäjämäinen suhtautuminen Monialaisuus Paineensietokyky Epävarmuuden sieto Kyky ylittää perinteisiä rajoja Esiintyminen Itsenäinen ajattelu Luotettavuus Täsmällisyys Kyky motivoida ja innostaa muita Kyky kuunnella ja ymmärtää muiden mielipiteitä
TYÖELÄMÄOSAAMINEN + Kvalifikaatio Soveltuvuus, pätevyys, kykyjen ja valmiuksien kokonaisuus Työelämän odotuksia vastaavaa osaamista + Kompetenssi Pätevyys, osaaminen, suoriutuminen, kokemuksesta oppiminen Tietojen, taitojen ja asenteiden kokonaisuus + Ammattitaito Ammatin vaatimaa osaamista Tietojen, taitojen ja yksilön ominaisuuksien muodostama toimintakykyisyys
Työpajalla tapahtuvan valmennuksen periaatteet Osallisuus = yhteisöön osallistuminen ja siinä osallisena oleminen. Sosiaalinen osallisuus tuottaa ihmisille hyvinvointia ja terveyttä, koska osallisuus luo mielekästä merkitystä elämään. (THL 2013) Yhteisöllisyys = toiminnallinen kokonaisuus, jossa yhteisön jäsenillä on yhteisesti ymmärrettyjä arvoja, tavoitteita ja yhteistä toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi. (Raina & Haapaniemi)
Työpajalla tapahtuvan valmennuksen periaatteet Yhdenvertaisuus = kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. (yhdenvertaisuus.fi)
Työpajalla tapahtuvan valmennuksen periaatteet Yksilöllisyys = yksilön mahdollisuus tehdä sosiaalisen ympäristön odotusten vastaisiakin valintoja, jotka tukevat toiminnallista identiteettiä. ( Unruh 2004) Minäpystyvyys = henkilön uskoa siihen, että hän kykenee suoriutumaan tehtävästä asetettujen vaatimusten mukaisesti. (Bandura 1997) Voimaantuminen = ihmisten ja ihmisyhteisöjen kykyjen, mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisääntymistä. (Wikipedia)
NUORI2013 tapahtumassa TPY:n osastolla pyydettiin osallistujia kertomaan HYVÄ KÄYTÄNTÖ, JOKA EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA, vastauksia 451, käytänteitä 595, vastaajat nuorison parissa työtä tekeviä aikuisia 30 % ANNA AIKAA - OLE LÄSNÄ Kuuntele, älä oleta Keskustele rehellisesti Kunnioita ja kannusta 11 % TOIMINNALLISUUS Draama, musiikki, kuvataide, retket, ruoka, hevoset, metsä, luonto, teemaillat, ilmaiset harrastukset yms.+ OIKEAA TYÖTÄ 11 % YHTEISÖLLISYYS Nuorten osallisuus suunnitteluun, toimintaan & päätöksiin 12 % NEUVOJA / LINKKEJÄ 9 % YKSILÖLLISYYS Suvaitsevaisuus Räätälöity tuki Kannustaminen 8 % UNI, RUOKA, LIIKUNTA, TUNTEET Arjen tukitoimet, selviytymistaidot, rajat 8 % VERKOSTOTYÖ Oppilaitokset, Yrittäjät, järjestöt, nuorisotoimi, srk Asuminen & Perhe 6 % TULEVAISUUS-USKO Unelmat & onnistuminen ja osaaminen näkyväksi Vierailut & Teemapäivät /työnhaku Mahdollisuudet 2 % TILAT Nuorisokahvilat yms. + jalkautuminen 2 % VERTAISTUKI: Tukioppilastoiminta & Ryhmäytyminen 1 % SOSIAALINEN MEDIA facebook, nettipäivystys
TO ihannevalmentaja ALU tapaamisten perusteella M motivoi yhdessä tekemiseen A aktivoi tarttumaan tulevaisuuden haasteisiin R rakentaa rakkaudella rajat K kannustaa kokeilemaan uusia asioita U uskoo tulevaisuuteen yhdessä nuoren kanssa S sparraa ja sparraa vielä lisääkin
TO ihannevalmentaja ALU tapaamisten perusteella M mahdollistaa mahdottomat asiat A antaa vastuuta nuorelle, ei tee puolesta R rohkaisee nuorta yrittämään parhaansa I innostaa etsimään vaihtoehtoja ja ratkaisuja T tukee nuorta ratkaisujen tekemisessä A auttaa nivelvaiheen turvallisessa ylittämisessä
Keski-Suomen etsivien ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä kehittävässä työssä esille tullutta 1. Käytäntöjen yhtenäistäminen 2. Nopea puuttuminen 3. Yhteistyön tehostaminen 4. Opiskelun joustomahdollisuudet tehokkaammin käyttöön 5. Huolinuori työskentely ja kesäpäivystys
Nuorten työpajatoiminta nuorisotakuun toteuttajana monialaisessa ja ammatillisessa toimintaympäristössä on mahdollista vain moni- ja laaja-alaisen yhteistyön kautta. Työpajatoiminnan tuntemus auttaa oivaltamaan sen mahdollisuudet tuottaa puuttuvia osasia nuorten turvalliseen nivelvaiheiden ylittämiseen. Ja tämä edellyttää, että on
mahdollisuuksia osaamista kerryttävään työskentelyyn ympäristöissä, joissa voidaan tukea nuoren kasvua suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta menetelmistä korostuvat tekemällä oppiminen ja työvaltainen valmennus, ohjaus ja opetus keskeistä vuorovaikutuksellisuus ja yhteisöllisyys toiminnan laatua ja tuloksellisuutta arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti riittävää valmennuksellista resursointia dialogiaa
Nuorten työpajatoiminta nuorisotakuun toteuttajana monialaisessa ja moniammatillisessa toimintaympäristössä Nuorisotakuu tarjoaa alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta.
Työpajapedagogiikan epävirallinen määritelmä Työpajoilla tuetaan yksilön kasvua, osallisuutta ja osaamista työvaltaisessa ja joustavassa oppimis- ja toimintaympäristössä. Toiminnassa on keskeistä vuorovaikutuksellisuus, kokemuksellisuus ja yhteisöllisyys. Valmennus, ohjaus ja opetus perustuvat tekemällä oppimiseen. Työ- ja yksilövalmennuksen tavoitteena on elämänhallinnan, työelämätaitojen ja itsereflektiotaitojen lisääntyminen. Työpajatoiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Toiminnan laatua ja tuloksellisuutta arvioidaan jatkuvasti valmentautujan, valmentajan ja työpajan näkökulmista.
Johtopäätös Työpajatoiminta on yksi toimintamalli ja muoto muiden hyvien joukossa. Se ei yksin ratkaise mitään, mutta tavoitteellinen työpajajakso sopivasti sijoitettuna nuoren polkuun kohti työelämää voi olla ratkaisevan merkityksellinen nuoren itsenäistymisen, sosiaalisen vahvistumisen, osaamisen karttumisen ja vastuunottamisen kehittymisen näkökulmasta. Työpaja pitää nähdä tasavertaisena, osaavana toimijana muiden joukossa.
KIITOS