Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus



Samankaltaiset tiedostot
Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

Psykiatria ja M1- lähettämiskäytäntö. LL Tero Levola, ayl, kliininen opettaja HUS / Kellokosken sairaala / HySha

TARKKAILULAUSUNTO. Lomake M2. Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä. 1. Tutkitun henkilötiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (7) 13 :n (omasta tahdostaan hoidossa olleen määrääminen)

Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

/2127 KHO:2012:63

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Kaupunginhallitus Stj/

Tietoa tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta ja potilaan oikeuksista

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

MIELENTERVEYSLAIN MUKAISEN TARKKAILULÄHETTEEN LAATIMISEN EDELLYTYKSET

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (7) Kaupunginhallitus Stj/

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

Jorma Heikkinen Hoito ilman pakkoa utopiaa?

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 7/ (9) Kaupunginhallitus Stj/

ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

1582/2015. Sukunimi Aikaisemmat sukunimet. Henkilötunnus Kotipaikka

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Päivitetty

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta

Pakkohoito: milloin ja miten?

Perustietoa psykoosista

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Laki. kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Psykiatrinen hoitotahto. Tarja Tammentie-Sarén ylihoitaja, Tays, akuuttipsykiatria

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

MIELENTERVEYSTYÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEHUOLTOLAKI SEKÄ MUU OSAAMISALAA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ

HE 335/2010 vp. terveydenhuollon palveluntuottaja, palveluntuottaja rinnastettaisiin kunnalliseen toimijaan.

Lapset tutkimuskohteena oikeudellinen tarkastelu

Potilas X:n matka psykiatrisessa hoitojärjestelmässä

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka

KAKSOISDIAGNOOSI PÄIVYSTYKSESSÄ

Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatrinen lainsäädäntö päivystäjälle

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Päätös. Laki. kansanterveyslain muuttamisesta

Opas potilaan oikeuksiin. yhteenvedon normeista koonnut potilasasiamies Terttu Korhonen

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

REKISTERÖINTI JA. Ammattihenkilölaki-ilta Lakimies Riitta Husso, Valvira

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi

Mielekkäästi tulevaan seminaari Marjatta Kihniä Lääninlääkäri Lapin lääninhallitus

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

Skitsofreniasta kärsivän tukeminen

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Psykoositietoisuustapahtuma

Mielenterveyden häiriöt

Potilaan asema ja oikeudet

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

AGGRESSIIVINEN PSYKOOSIPOTILAS ENSIHOIDOSSA Ohje virka-apupyynnön tekemiseen

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

MRSA-kantajuuden seuranta

Psykiatrinen rajoittaminen. LT, emba Hanna-Mari Alanen Projektiylilääkäri TAYS

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Espoon sairaala, psykogeriatrian toiminnan kuvaus

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

/4/02. Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio. Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen- Laakkonen

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä

Psykiatrinen lainsäädäntö päivystäjälle

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN Mari Kärkkäinen

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

Prosessikaaviosta käytännön toiminnaksi

Huomio esim. diabetes, näköongelmat (aistit) -> kommunikoinnin ongelmat, somaattinen sairastavuus yleisempää

Valtioneuvoston asetus

Maahanmuuttajalääkärinä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa: Uuden lääkärin perehdytysopas

Verkostokokous Lahti Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki

Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat!

Rajoitustoimenpiteistä päättäminen kehitysvammaisten erityishuollossa

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

LAPIN YLIOPISTO 1(5) Yhteiskuntatieteiden tiedekunta vastaajan nimi

OPAS SÄHKÖHOIDOSTA Tekijät: Sairaanhoitajaopiskelijat. Henri Määttälä & Maarit Honkala

Päihdehuoltolaki /41

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY

Kiireettömään hoitoon pääsy

Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira

Transkriptio:

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten erityishuoltolaki Tartuntatautilaki

Neliportainen malli

M1-lähetteen kriteerit yli 18- vuotiaalla 1. Hänen todetaan olevan mielisairas 2. Hän on mielisairautensa vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen mielisairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta. 3. Mitkään muut mielenterveyspalvelujen vaihtoehdot eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä

M1-lähete tarkkailulähete hoitoon määräämisen edellytysten selvittämiseksi Perusteltu kannanotto hoitoon määräämisen edellytyksistä Arviointi tulee tehdä suorassa potilaskontaktissa Esitiedoilla on suuri merkitys Tulee olla tehty 3 päivän sisällä tarkkailuun lähettämisestä

M1-lähetteen kriteerit alle 18- vuotiaalla Henkilöllä on mielisairaus (psykoosi) tai vakava mielenterveyden häiriö. Vakavia mielenterveyden häiriöitä ovat esim. vaikea itsetuhoisuus pitkään jatkunut vaikea anorexia nervosa vaikea masentuneisuus vaikea päihteiden väärinkäyttö, johon liittyy selkeästi tunnistettava mielenterveyden häiriö

Alaikäinen voidaan määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon myös jos hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen sairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen terveyttään tai turvallisuuttaan taikka muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta ja jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi. (Mielenterveyslaki)

Mikä on mielisairaus? vakava mielenterveyden häiriö, johon liittyy selvä todellisuudentajun häiriintyminen ja jota voidaan pitää psykoosina. Esimerkiksi: skitsofrenian eri muodot harhaluuloisuustilat psykoottinen masennus kaksisuuntainen mielialahäiriö muistisairauksien vaikea-asteiset ilmenemismuodot muut psykoosit, kuten orgaaniset psykoosit ja päihteiden käytön aiheuttamat psykoottiset tilat delirium

Psyyke vai sooma? Deliriumin takana yleensä somaattinen häiriötila Infektiot, päihteet, lääkkeet, traumat, aivosairaudet ja metaboliset häiriötilat Potilaan somaattinen vointi selvitettävä aina ennen M1-lähetteen tekemistä

Henkilön terveyden ja turvallisuuden vaarantuminen Kyvyttömyys huolehtia itsestään ja asioistaan Vaara sairauden pahenemisesta ilman hoitoa Itsemurhavaara Vaara tulla hyväksikäytetyksi sairauden vuoksi

Muiden henkilöiden terveyden ja turvallisuuden vaarantuminen Psykoottiset oireet aiheuttavat väkivallan vaaran muille Potilaan mielenterveyden järkkyminen vaarantaa hänen lastensa normaalin kasvun ja kehityksen Em ovat vaihtoehtoisia kriteerejä Jos potilaalla on alaikäisiä lapsia, lasten tilanne huomioitava AINA: lastensuojeluilmoitus

Muiden hoitokeinojen riittämättömyys M1-lähetteen tekijällä tulisi olla riittävästi tietoa alueen mielenterveyspalveluista ja niiden soveltuvuudesta potilaan hoitoon sillä hetkellä TAY: tehostettu avohoidon yksikkö

Kuka saa tehdä M1-lähetteen? terveyskeskuksessa työskentelevä virkasuhteisen lääkäri (myös LK) sairaanhoitopiirin hoitaessa terveyskeskuksen päivystyspalvelut, sairaanhoitopiirin palveluksessa oleva, päivystyksessä toimiva virkasuhteisen lääkäri (myös LK) julkisessa tai yksityisessä terveydenhuollossa toimiva muu laillistettu lääkäri (ei oikeutta virkaapupyynnön tekemiseen)

Päihteiden vaikutuksen alainen henkilö Humalatila tai muiden päihteiden vaikutus vaikeuttaa psyykkisen tilan arviointia Humalatila ei ole laillinen este potilaan tutkimiselle, hoitoon lähettämiselle tai tarkkailuun asettamiselle (esimerkiksi itsemurhavaarassa oleva henkilö)

Toimintavelvollisuus Jos on syytä epäillä, että terveyskeskuksen toimialueella asuva tai oleskeleva henkilö täyttää mielenterveyslain mukaiset hoitoon määräämisen edellytykset, on terveyskeskuksen vastaavan lääkärin tai hänen määräämänsä lääkärin tarvittaessa laadittava henkilöstä tarkkailulähete ja toimitettava hänet terveyskeskuksen kustannuksella sairaalaan

Virka-apupyyntö poliisille että henkilön toimittamiseksi terveyskeskukseen, sairaalaan tai muuhun sairaanhoidon toimintayksikköön tarvitaan ammattikoulutuksen saaneen saattajan lisäksi muukin saattaja kuljetettavan väkivaltaisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi, kun henkilöstä on laadittu tarkkailulähete tai kun henkilö on kuljetettava toimintayksikköön tarkkailulähetteen laatimiseksi - lainaus mielenterveyslaista

M1-käytänteet Hyvinkään sairaalan alueen terveyskeskuksissa M1-arviot ohjataan päivystykseen kaikissa kunnissa Virka-apupyynnön tekee joko päivystävä lääkäri tai ylilääkäri Satunnaisesti omalääkäri tai JMT-pkl

Miksi M1-prosessi on keskitetty päivystyksiin? M1-prosessi onnistuu vain joskus ajanvarauksella ja virka-aikana Prosessi hoitoon saattamiseksi saattaa kestää useita viikkoja Somaattisen tilanteen selvittäminen voi vaatia laboratorio- ja kuvantamispalveluja Ambulanssikuljetuksen saaminen voi kestää useita tunteja