Alueellisten metsäohjelmien vaikuttavuus Leena Leskinen & Teppo Hujala AMO-vastaavien neuvottelupäivät Tampere, 15.9.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Esityksen rakenne I Tausta ja tavoitteet II Aineistot ja menetelmät III Tulokset: 3 vaikuttavuusprosessia IV Pohdintaa ja kehittämisehdotuksia Esitys perustuu tutkimusartikkelin käsikirjoitukseen: Leskinen, L.A. ym. Regional forest programmes: an adaptive policy tool for bridging global and local processes? 21.12.2009 2
I Taustat ja tavoitteet Metsäohjelmien vaikutus metsätalouden tavoitteiden saavuttamisessa on ongelmallinen ja vaikeasti arvioitava asia. Onko jokin metsien käytön muutos tapahtunut metsäohjelmasta johtuen tai siitä riippumatta? Miten lisätä AMOjen vaikuttavuutta? 21.12.2009 3
II Aineistot ja menetelmät Haastattelututkimus, asiakirjoja tukena. 4 metsäkeskusta: Keski-Suomi, Lounais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa Painotukset, jotka päätettiin AMOkehittämistyöryhmässä: Monimuotoisuus Bioenergia Turvemaiden hoito Haastattelujen määrä: 29 Huom! Vaikuttavuusanalyysi keskittyy siihen, mitä metsäkeskuksessa tehdään ja voidaan tehdä 21.12.2009 4
II Menetelmät ja aineistot Analyysityökaluna politiikan interventioketju ympäristössään Ulkopuolinen tekijä Ulkopuolinen tekijä Ulkopuolinen tekijä Metsäkeskuksen toimenpiteet Vaikutukset kohteisiin AMO Panos Tuotos Lopputulema 1 Lopputulema 2 21.12.2009 5
III. Tulokset: kolmen tason vaikuttavuusprosessit 1. Yleiset prosessit Verkostoituminen ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden saamiseksi Verkostoituminen Kemera- ja budjettirahoitteisen toiminnan tukemiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi Metsäautotiet Hakkutavoitteen asettaminen 2. Politiikan toteuttamisen prosessit Monimuotoisuus Turvemaiden hoito Bioenergia 3. AMOn ulkopuoliset prosessit Alkuperäiset luonnonarvokaupan, energiaosuuskunnan ja turvemaiden hoidon innovaatiot! 21.12.2009 6
III 1. Yleiset prosessit: verkostoituminen, rahoitus, hakkuutavoite 1) KMO asettaa AMOn raamit MMM MMM:n muut AMOon vaikuttavat prosessit Valtinoapu, Kemera MK:n allokointipäätökset ohittavat AMOn AMOn tarkoitus varmistaa valtionavun ja Kemeran suotuisa taso Tavoitteet: 1) Kestävä puuntuotanto 2) Verkostoituminen ja hankkeiden luominen Panokset ja tuotokset Konsensus AMOn tavoitteista 1) Metsänhoitotöiden määrästä 2) Kehittämis- ja hankeideat Lopputulemat: 1)Resurssien allokointi 2) MMM:n kanssa neuvottelun selkänoja 3) Metsätalouden tavoitteet kirjoitettu mukaan muihin aluekehittämisen ohjelmiin, jolloin saadaan EU- ym. ulkopuolisen rahoituksen hankkeita 21.12.2009 7
III 2. Politiikan toteuttamisen prosessit Monimuotoisuus tavoitteet: 1) Luontotiedon keruu ja hallinta Panokset ja tuotokset 1) Luontotiedon hankintahankkeet ja sisällyttäminen GIS-järjestelmiin Loppputulemat: A: 1 ja 2 ketju:tehokas lainvalvonta, jolloin arvokkaita kohteita ei tuhota tiedon puutteet takia hakkuissa 2) Koulutus 3) Hankkeet 2) Hankkeita monimuotoisuuskoulutukseen metsäsuunnittelijoille, metsätalouden toimijoille ja metsänomistajille 3) Luonnonhoitohankkeet, kosteikkojen kunnostushankkeita B: 1 ja 2 ketju: MO:t hakevat tukea monimuotoisuuskohteille ja osallistuvat luonnonarvokauppaan C: 1-3 ketju: monimuotoisuuden tila/olosuhteet paranevat tai säilyvät ko. metsäkohteilla 21.12.2009 8
III 3 AMOn ulkopuoliset prosessit Kun innovaatio on vakiintunut siitä tulee osa AMOa ja metsätaloutta Paikallistason innovaatioprosessit Ongelmat: 1) Turvemaiden hoito 2) Turvemaiden puunkorjuu Paikallistoimijoiden yhteistyö 1) verkosto, joka myy turvemaiden kokonaishoidon pakettia yhden luukun periaatteella (mhy, koneyrittäjtät, puunostajat, mk) 2) Koneyrittäjät ja metsäteollisuuden puunhankinta kehittävät turvemaille soveltuvaa korjuukalustoa Lopputulemat: 1) Uusi käytäntö ja palvelu 2) Turvemaille soveltuva puunkorjuuteknologia 21.12.2009 9
IV Pohdintaa ja kehittämisehdotuksia Monimuotoisuus: A ja B ketjut estävät/hidastavat monimuotoisuuden tilan huononemista. Vasta C kohentaa BD:n tilaa. Toimivat interventioketjut ovat olemassa! Kritiikkiä saakin monimuotoisuuden hoitoon osoitettujen resurssien määrä Se, että innovaatiot eivät tuntuisikaan syntyvän AMOissa ei ole ongelma. Paikalliset/käytännön toimijoiden prosessit ovat osoittaneet kykynsä (lämpöyrittäjät, luonnonarvokauppa, turvemaiden kokonaishoito) vastata toimintaympäristön haasteisiin Toisensa tuntevan pienemmän joukon sisällä innovaation vaatima toimijoiden keskinäinen luottamus olemassa. Voi olla hyvä antaa pikkuryhmien puuhastella omassa rauhassa Riski: kehittämisessä ei ole mukana kaikki kriittisesti tarpeellinen tieto, jolloin voi syntyä kestämättömiä ratkaisuja. 21.12.2009 10
Esimerkki riskistä: Ecoplanter - maanmuokkaus-kone on kehitetty ilman tarpeellista ekologista tietoa. Kone muokkaa tehokkaasti jatkuvatoimisesti ja istuttaa 2 tainta kerraallaan Kone kuitenkin sotkee humusta kivennäismaahan, jolloin jyrsinjälkeen istutetut taimet eivät ole suojassa tukkimiehentäituhoilta. kuva: Eco-Fräsen Ab 21.12.2009 11
VI: Pohdintoja Valtionavun ja kemera-rahan rooli jäi osittain epäselväksi metsäohjelman toteuttamisen välineenä Toisaalta painotettiin, että mk:ssa on mahdollista itse siirtää määrärahoja kiintiöryhmän sisällä. Samoin valtionapuun liittyvät tulossopimuksia pidettiin väljinä ja liikkumavaraa antavina. Liikkumavarasta huolimatta monet haastateltavat kokivat esimerkiksi, että valtakunnallisen tason rajoitusten vuoksi metsäkeskuksissa oli mahdotonta vaikuttaa niin, että luonnonhoitoon liittyvään neuvontaan, suunnitteluun ja hankkeisiin löytyisi resursseja. 21.12.2009 12
VI: Pohdintoja Valtionavun ja kemera-rahan rooli jäi epäselväksi metsäohjelman toteuttamisen välineenä Toisaalta harmiteltiin, ettei rahaa voinut käyttää AMOn mukaisiin tavoitteisiin metsäautoteiden kohdalla. Vaikka uusia teitä ei tavoiteltu vaan painotus piti olla kunnostuksessa, käytännössä näin ei välttämättä käynyt, koska valtakunnallisten kriteerien edellyttämät hankkeet on hyväksyttävä. Toisin sanoen asialle ei voitu mitään. Erityisen hämmentävää tämä on, koska samaan aikaan toimihenkilöille asetettiin tienrakentamiseen liittyviä määrällisiä tavoitteita. Miten voi asettaa toimihenkilökohtaisia tavoitteita asiaan, johon ei voida vaikuttaa? 21.12.2009 13
VI: Pohdintoja Vaikka on yhteisymmärrys siitä, että rahat olisi käytettävä teiden peruskorjaukseen, niitä menee uusien teiden rakentamiseen. Tietarveselvitykset vanhentuneita. AMOn uusien teiden tavoitteet saatetaan ylittää 100%. Seurannassa asiaa ei ole noteerattu. Viranomaistoiminnon ja AMOn suhde hämärä Koordinoinnin ongelmia KMO-tasolla: Työmäärät maakunnista summattuna ovat suuremmat kuin valtakunnan tavoitteet. Tämä on luonnollista: tarpeita on aina enemmän kuin resursseja. Onko priorisointi onnistunut? (vrt. tienrakennus) 21.12.2009 14
VI: Kehittämisehdotukset 1. Monimuotoisuuden edistämisen interventioketjut ovat olemassa, AMOjen hyväksyttävyyttä voisi lisätä huolehtimalla riittävästä BD-hankkeiden resurssoinnista. Sitoutumisen ja luottamuksen parantumisen kautta tämä voi parantaa myös ohjelman vaikuttavuutta 2. Koska kaikki osapuolet pitivät metsäteiden peruskorjausta uusien rakentamista tärkeämpänä,siirrytään tähän suunnitelmallisesti. 3. Kehitetään metsänhoitotöiden priorisointia, sillä resursseja ei koskaan saada kaiken toteuttamiseen Seurannassa aito mahdollisuus reagoida toteumiin 4. Kehitetään menettelyjä tuoda luoviin paikallisprosesseihin mukaan AMOn tukea ja tarpeellista tietoa. Esim. tietotyöpajat Sopivan löyhä linkki AMOn ja paikallisryhmien välille 21.12.2009 15
Kiitos yleisölle sekä haastattelijoille: Marjo Laitala Heli Saarikoski Jarkko Tanskanen Maria Åkerman Ninni Saarinen Tutkimusverkosto: Päätöksenteon menetelmät ja prosessit metsäalalla http://www.metla.fi/org/dm/ 21.12.2009 16