HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

Samankaltaiset tiedostot
HYDRO-POHJANMAA

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisillä mailla

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA

MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Vesistövaikutusten arviointi

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

Vesienhoito ja maatalous

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Vesiruton hyötykäyttö riesasta raakaaineeksi

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

Teholanta-hanke Tausta ja toimenpiteiden esittely

Hankkeen toteutusaika

Hankkeen toteutusaika

Vuosikatsaus 2013 Maaseuturahasto Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Varsinais-Suomen ruokaketju

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

TYÖVOIMA Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

BERAS Implementaion Paikallisesti pellolta pöytään Itämeren parhaaksi

Lanta ja hyvät käytänteet

Hakkeen asfalttikenttäkuivaus & Rangan kuivuminen tienvarressa ja terminaalissa

ja tilussijoitus osio

Ajankohtaista maaseuturahastosta

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

MONIALAISTEN TILOJEN NÄKYMIÄ

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi

Maitotilan resurssitehokkuus

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Soiden monipuolinen ja ilmastovastuullinen käyttö Kainuussa -hanke (SYKE/MTT) Antti Sallinen Suoseuran 65-vuotisjuhlaseminaari

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

LANNAN RAVINTEET KIERTOON ETELÄ- JA POHJOIS-POHJANMAALLA

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari , Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

IMPERIA-hanke Monitavoitearvioinnin käytännöt ja työkalut ympäristövaikutusten arvioinnin laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW Seinäjoella

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

Sulfidisavien tutkiminen

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Huomio maan kasvukuntoon

VESIENSUOJELUN T&K -TOIMINTA JAMKissa Esimerkkejä T&K -projekteista Tarja Stenman

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö

Maatalous Lapualla 2013

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Itämeren suojelun ekonomia: kansainväliset suojelusopimukset ja maatalouden ravinnepäästöt

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

Maatalouden vesiensuojelun kehittäminen Saarijärven vesistöreitin varrella (MAISA)- hanke (7233)

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa Sivu 1

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia!

Transkriptio:

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Hankealue: Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat

Hydro-Pohjanmaa hankkeen esittely 1.Hankkeen tausta ja tarve 2.Tavoitteet 3.Sisältö 4.Hankkeen merkitys 5.Tuotokset 6.Toteuttajat

Hankkeen tausta ja tarve - Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaa ovat vahvoja kotieläintuotannon keskittymiä Peltoala, maatilat ja kotieläintilat Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Suomessa vuonna 2013 ELY-keskus Viljelty peltoala (ha) Maatilojen lukumäärä (kpl) Kotieläintilojen lukumäärä (kpl, v.2012) Etelä-Pohjanmaan 246 000 6038 2001 Pohjois-Pohjanmaan 226 800 4668 2075 Koko maa 2 258 600 54 126 18 036 Lähde: Tike: SVT, Käytössä oleva maatalousmaa 3

Viljelty peltoala (ha) Etelä- Pohjanmaan 11 % Pohjois- Pohjanmaan 10 % Maatilojen lukumäärä (kpl) Etelä- Pohjanmaan 11 % Pohjois- Pohjanmaan 9 % Muu Suomi 79 % Muu Suomi 80 % Kotieläintilojen lukumäärä (kpl, v.2012) Etelä- Pohjanmaan 11 % Pohjois- Pohjanmaan 12 % Muu Suomi 77 %

Kunnittaiset ravinnemäärät suhteutettuna käytössä olevaan levitysalaan Etelä-Pohjanmaalla 50 45 40 35 30 25 20 Typpi kg/ha Fosfori kg/ha 15 10 5 0

Hankkeen tavoite ja sisältö Tuottaa Etelä-ja Pohjois-Pohjanmaalle uusia toimintamalleja, keinoja ja välineitä pelloilta tapahtuvan ravinnehuuhtoutuman vähentämiseksi LANTA ja LANTAYRITTÄJYYS a) Levitysurakointi ja lannan vastaanottovalmiuksien lisääminen b) Jakeistus ja muut lannan käsittelytavat HAPPAMAT SULFAATTIMAAT * Tilusjärjestelyjen toteuttaminen uusjakoalueella * Happamuuspäästöjen seuranta ojituksen jälkeen ELOPERÄISET MAAT Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisiltä mailta

Lanta Levitysurakointi ja lannan vastaanottovalmiuksien lisääminen Jakeistus ja muut lannan käsittelytavat Hydro-Pohjanmaa Happamat sulfaattimaat Happamuuspäästöjen seuranta ojituksen jälkeen Tilusjärjestelyjen toteuttaminen uusjakoalueella Uudisraivioselvitys Eloperäiset maat Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisiltä mailta

Happamat sulfaattimaat 1) Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä - Koekenttätutkimus hankintasopimuksella MTT kotieläintutkimus, Siikajoen toimipisteessä 2) Malli tilusjärjestelyjen toteuttamisesta uusjakoalueella

Eloperäiset maat 1) Valumavesien ravinnepitoisuuksien seuranta eloperäisiltä mailta Automaattinen veden laadun mittauslaitteiston testaus Siikalatvan Mankilanjärvellä Verrataan tuloksia laboratorioanalyyseihin Seurataan laitteiston toimintavarmuutta ja huoltotarvetta 2) Turvemaiden viljelyn nykytilanne ja tulevaisuus Pohjois-Pohjanmaalla * Uudisraivausten syyt ja tarve

Hankkeen merkitys Tuotettiin alueellista tietoa maatalouden vesistökuormituksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä Kuvattiin paikkatiedon avulla karjanlannan ja ravinnekuormituksen keskittymät Tuotettiin valuma-aluekohtainen lanta- ja ravinnemäärien sekä lannanlevityskelpoisen peltopinta-alan arviointimenetelmä Tuotettiin paikallisia ratkaisumalleja vesistökuormituksen vähentämiseen Nostettiin esille kysymyksiä ja tutkimustarpeita * Lannan käsittelymenetelmien ja lantalogistiikan kehittäminen * Eloperäiset maat ja happamat sulfaattimaat * Sulfaattimaiden sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia on tutkittu vasta vähän * Tilusjärjestelyt ja niiden ympäristövaikutukset * Automaattinen veden laadun seuranta hajakuormituksen arvioinnissa Pohjois-Suomessa ja eloperäisillä mailla * Tiedonvälityksen, koulutuksen ja tutkimuksen tarve

Hankkeen tuotoksia Selvitykset, tutkimukset, mittaukset Työpajat, seminaarit, verkostoituminen Raportit, infolehtiset, oppaat, verkkomateriaali Karttaesitykset ja taulukkoaineistot lanta- ja ravinnemääristä

Hankkeen toteuttajat Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö Hanketyyppi: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Hankealue: Etelä-ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat Muut yhteistyötahot MTT, Ruukki SYKE, Oulu Etelä-ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Mankilan kyläseura Lantaurakoitsijat Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla Maatilat ja yrittäjät Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla

Kiitos! Sarita Ventelä,projektipäällikkö Hydro-Pohjanmaa SeAMK Oy, Elintarvike ja maatalous Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki puh. 040 680 7110 sarita.ventela@seamk.fi www.seamk.fi/hydro-pohjanmaa 12.12.2008 13