VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO



Samankaltaiset tiedostot
Voimavarat positiivisen ikääntymisen perustana

Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten voimavarat ja niiden tukeminen

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Kiinni elämässä osallisuus ja ikäpolvien vuorovaikutus hyvän vanhenemisen eväinä

VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINTIPALVELUJEN UUSI SUUNTA. Aulanko Hämeenlinna to Heikki Roilas, ylilääkäri, Ilveskoti yleislääket.

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

ikääntyessä FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Isän kohtaamisen periaatteita

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

Ikä, vammaisuus ja palvelut

Kainuun omahoitolomake

Ikääntymispoliittiset strategiat/ ohjelmat paikkakunnittain

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka Anni Pentti

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet) ja Gerontologian tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto. Tervaskannot 90+

Mielekästä ikääntymistä

Ikääntyvä ihminen hoitotieteellisen tutkimuksen keskiössä

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen

Lataa Vanheneminen kielletty? - Simo Ylikarjula. Lataa

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

VANHENEMISEN UUDENLAINEN YMMÄRTÄMINEN, IKÄÄNTYNEITTEN VOIMAVARAT JA TULEVAISUUDEN IKÄÄNTYNEET

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Miksi katse työniloon? Työnilosta tuloksellisuutta Työnilon edistäminen työpaikoilla. Työhyvinvoinnin professori, Tampereen yliopisto

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Ikääntyminen voimavarana ja haasteena. Yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta seminaari Vantaa Marja Vaarama Professori, Lapin yliopisto

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

VANHENE VIISAASTI ikääntyneiden päihteidenkäyttö ja mielen hyvinvointi

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Itä-Suomen Varikko (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä

Stressi ja mielenterveys

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen

GREEN CARE INFOPÄIVÄ Susanne Hämäläinen Lehtori Savonia ammattikorkeakoulu

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

Muistisairaana kotona kauemmin

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

K u s t a n n u s v a i k u t t a v u u d e n v e r t a i s s p a r r a u s S o s t e O m a h o i d o n k o o r d i n a a t t o r i P

Luennon sisältö. Millainen on hyvä ero? Ero psykologisena ja oikeudellisena prosessina. Hyvään eroon kannustaminen ja ohjaaminen

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

KUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

8. edistää ikäihmisten yhteiskunnallista osallistumista, vaikuttamista ja mahdollisuutta tulla kuulluksi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille valtionavustus

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Terveystieto, minimipaketti

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Oikeus henkilökohtaiseen apuun

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen Hanna Markkula-Kivisilta

Takaako uusi vanhuspalvelulaki arvokkaan vanhuuden?

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille

Transkriptio:

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO

Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta? Millaisia kielteisiä asioita liitetään vanhuuteen ja mistä ne johtuvat? Millaisia asioita ja keinoja on uuden vanhuuskäsityksen luomiseksi? Millaisia vaikutuksia myönteisestä vanhuskäsityksestä on vanhuksille itselleen? Mitä Pylkkänen tarkoittaa vanhusbuumilla ja harmaalla vallankumouksella? Mitä haittaa on siitä, jos vanhusten asiat ymmärretään koskevan vain hoiva-alaa? KESKUSTELU RYHMISSÄ JA YHTEISESTI, KOONTI FLÄPILLE! 2

VANHU(U)SKÄSITYS MIKSI TIEDOSTAMINEN JA REFLEKTOIMINEN ON TÄRKEÄÄ? MITEN VANHU(U)SKÄSITYS ILMENEE VANHUSTEN KANSSA TYÖSKENNELLESSÄ? MITÄ VOI SEURATA ELLEI VANHU(U)SKÄSITYS OLE SELKEÄ? 3

Biolääketieteellinen eli medikaalinen vanhuskäsitys ikääntyvät homogeeninen (yhtenäinen) ryhmä, jossa korostuu vanhenemiseen liittyvät sairaudet, raihnaisuudet ja menetykset vanhuus ja vanheneminen ensisijassa lääketieteellisiä ongelmia ja niihin kohdistetut toimenpiteet lääketieteellisiä kysymyksiä vanheneminen ja vanhuus raihnaisuutta, sairautta, diagnooseja ja patologiaa (tautioppi) Vanhuuden patologisoinnilla on pitkä historia alkaen aina 1800-luvun alkupuolelta Näkemys vanhenemisesta vähenevä tai laskeva malli, jonka kautta vanheneminen mielletään pääosin kielteisenä 4

Medikaalinen vanhuskäsitys VANHUS / VANHUUS ON YHTÄ KUIN Alzheimerin tauti diabetes sairaalahoitoa vaativat tapaturmat dementia krooninen reuma krooninen stressi tasapainon heikkeneminen masennus ja masennuslääkkeet verenpainetauti lihasten heikkeneminen ja surkastuminen aivoverenkiertotauti toimintakyvyn aleneminen ja haavautumat.jne jne jne 5

Onnistuvan vanhenemisen vanhuskäsitys keskeistä ikääntyvän sairauksien ja toiminnan vajauksien välttäminen, hyvä kognitiivinen (tiedollinen ja älyllinen) ja fyysinen toimintakyky, sekä aktiivinen elämänote vaarana liian suurien tavoitteiden asettaminen suhteessa ikääntyneiden todelliseen tilanteeseen, jolloin ikääntynyt saattaa kokea korkeiden tavoitteiden saavuttamattomuuden epäonnistuneena vanhenemisena 6

Kohti sosiokulttuurista käsitystä Käytännössä ikääntyneitä kohdellaan laajasti biolääketieteelliseen vanhuskuvaan pohjaten vaikka tavoitteet vanhustenhuollossa ovatkin lähempänä sosiokulttuurista vanhuskuvaa Sosiaali- ja terveysministeriön Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa (2008) suositukset ovat lähellä sosiokulttuurista vanhuskäsitystä ihmisarvoisen vanhuuden turvaavia eettisiä periaatteita ovat itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus 7

Voimavarat yksilö, yhteisö, yhteiskunta Mitä ikäihmisten voimavarat ovat? Missä niitä voidaan käyttää? Mitä esteitä niiden käytölle on? Miten voimavarat vapautetaan ja miten ne muuttuvat yhteisölliseksi tai yksilölliseksi hyväksi? 8

Ikääntyvien voimavarat, ikääntyvät voimavarana yhteiskunnassa (Lars Tornstam 1982) 1. Työvoima palkkatyössä 2. Vapaaehtoistyö 3. Työpaikkojen luominen kulutuksen kautta 4. Kulttuurisen perinnön siirtäminen sukupolvelta toiselle 5. Ammatillisen ja muun tiedon siirtäminen jälkipolville 6. Normi- ja arvojärjestelmän välittäminen 7. Elämänkokemuksen välittäminen 9

Miten ikääntyvien ihmisten voimavarat vapautetaan? Ikääntyvän ihmisen ehtojen, tilanteiden ja mahdollisuuksien muuntaminen voimavaroiksi: esimerkiksi vanhan ihmisen koulutus, ympäröivä luonto tai suuri lasten määrä muutetaan resursseiksi, jotka parantavat hänen elämänlaatuaan ikääntyvän ihmisen tekeminen tietoiseksi omista mahdollisista voimavaroistaan ja mahdollisuuksistaan. 10

sellaisten kielteisten arvojen ja arvostusten neutralisoiminen, jotka estävät voimavarojen käytön: vanhat kilpailevat työpaikoista nuorten kanssa sellaisten ehtojen ehkäiseminen, jotka sitovat vanhan ihmisen voimavaroja: esim. asunnon ja asumisen muuttaminen niin, että se vähentää kotitapaturmia ja sosiaalista eristäytymistä 11

Sosiokulttuurinen vanhu(u)skäsitys Ikääntyminen nähdään kiinteässä yhteydessä historiaan, elämänkulkuun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan vanhuus voidaan nähdä uutena mahdollisuutena, joka voi monessa suhteessa merkitä kasvua ja kehitystä Ikääntyneen ongelmien ja sairauksien sijaan huomiota kiinnitetään hänen osaamiseensa ja vahvuuksiinsa Keskeistä ikääntyneen positiivisten voimavarojen tukeminen yksilön oman kehityksen tukeminen, sekä sosiaalisiin suhteisiin ja yhteisöllisyyteen panostaminen 12

Yksilöllinen JA yhteisöllinen kasvu, jossa jakamisen ja osallisuuden lisäämisen kautta on mahdollista kokea yhteisöllisyyttä. Ikääntyneen oman kokemuksen kuuleminen, vahvistaminen ja näkyväksi tekeminen 13

Ikääntynyt aktiivinen osallistuja ja oman elämänsä asiantuntija Ikääntyneet heterogeeninen (epäyhtenäinen) ryhmä huomioidaan suuret ikääntyvien yksilölliset erot Otetaan huomioon yksinäiset, sairaat, köyhät ja syrjäytyneet ikääntyneet ja pyrkii lisäämän heidän voimavarojaan kaikilla oikeus täyteen ihmisarvoon toimintakyvystä, sosiaalisesta asemasta tai taustasta riippumatta Toiminta lähtee yksilön elämäntilanteesta ja hänen itse asettamista tavoitteistaan 14

VEAT: pohdi omassa työssäsi Miten, millaisilla menetelmillä käytännössä ohjaan ikääntynyttä löytämään omat voimavaransa? ohjaan häntä harrastuksiin hakeutumisessa? tuen ikääntyneen kulttuurista ainutlaatuisuutta? ohjaan häntä erilaisten kulttuurielämysten piiriin (minne)? tuen ja kannustan ikääntynyttä esteettisiin elämyksiin ja kokemuksiin? huomioin ikääntyneen esteettisyyden tarpeet pukeutumisessa ja muissa ulkonäköön vaikuttavissa seikoissa? Millä tavoin, millaisilla menetelmillä tuen ja rohkaisen ikääntynyttä lujittamaan ihmissuhteitaan ja pitämään yhteyttä toisiin? tuen ikääntyneen yhteisöön kuulumisen tunnetta ja samaistumista omiin yhteisöihinsä? tuen ikääntynyttä ylläpitämään suhteitaan eri sukupolviin? tuen ikääntyneen aktiivista kansalaisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia? 15

PARITEHTÄVÄ YKSILÖTEHTÄVÄ? CASEN ESITTELEMINEN JA KIRJOITELMA: 4-6 sivua PALAUTUS? 16

Innotvp PARITEHTÄVÄ IKÄIHMISEN HAASTATTELU: 11.-12.2 TUNTIMATERIAALIT JA NIIDEN TEEMAT VALITKAA 3-4 TEILLE TÄRKEINTÄ TEEMAA JA RAKENTAKAA NIIHIN LIITTYVÄ HAASTATTELURUNKO HAASTATTELKAA VALITSEMAANNE IKÄIHMISTÄ: MÄÄRITELKÄÄ IKÄIHMINEN, AIKATAULU, TYÖNJAKO YM HAASTATTELUTILANTEESEEN KIRJATKAA HAASTATTELU SITEN, ETTÄ PYSTYTTE ESITTELEMÄÄN IKÄIHMISEN TOISILLE MYÖS SOSIODRAAMA 17