TEHTÄVÄPAKETTI NÄYTELMÄÄN S.O.S. (ensi-ilta Rovaniemen Teatterissa 6.9.2014) Tämä tehtäväpaketti on suunnattu yläkoululaisille, lukiolaisille ja ammatillisten oppilaitosten oppilaille, jotka tulevat katsomaan Rovaniemen Teatterin S.O.S. -näytelmää. Paketista löytyy tehtäviä, joita voi tehdä ennen teatteria, miettiä näytelmää katsoessa tai käyttää esityksen teemojen käsittelemiseen teatterissakäynnin jälkeen. Paketin on valmistanut alueteatterikuraattori Johanna Virsunen.
Tehtäviä ennen esitykseen tuloa 1. Taustatietoja ja tiedonetsintää liittyen näytelmään S.O.S. on Tiina Lymin vuonna 2010 Ryhmäteatterille kirjoittama näytelmä, jonka Rovaniemen Teatteri tuottaa ensi-iltaan syksyllä 2014. a) Tiedätkö kuka on Tiina Lymi ja minkälainen työhistoria hänellä on? Selvitä mielestäsi tarpeellisia faktoja kirjailijasta. b) Tutki Rovaniemen Teatterin nettisivuilta www.rovaniementeatteri.fi tietoja näytelmästä. Mitä faktoja löydät? Minkälaisia ennakko-odotuksia sinulle syntyy nettisivujen perusteella toteutustavasta tai teatterivierailusta? c) Onko sinulla muita ennakkoasenteita vierailuun? Mitä odotat, toivot, luulet tai pelkäät? Mihin ajatuksesi perustuvat (esim. edellisiin vierailuihisi Rovaniemen Teatterissa tai jossain muussa teatterissa, kavereiden kertomaan, lehtiarvosteluun tms.)? d) Keskustelkaa pienryhmässä erilaisista kokemuksista. Oletko käynyt teatterissa aiemmin? Missä ja mitä katsomassa? Mikä on ollut paras, huonoin tai mieleenpainuvin näytelmä? 2. Lyhenteitä a) Etsi tietoa kansainvälisen hätämerkin S.O.S. merkityksestä ja historiasta. Miksi juuri SOS? Miten kyseistä hätämerkkiä käytetään? b) Näytelmässä roolihenkilö Kapteeni käyttää repliikeissään lyhennettä M.O.T. Selvitä, mitä tuo lyhenne tarkoittaa. 3. Tyylilaji a) Näytelmä S.O.S. on määritelty tyylilajiltaan tragikomediaksi. Mitä se tarkoittaa? b) Mitä muita tyylilajeja tiedät? Mitä eri tyylilajeja edustavia näytelmiä Rovaniemen Teatterin ohjelmistosta löytyy tällä hetkellä (kts. www.rovaniementeatteri.fi tai esite Esirippu)? 4. Näytelmän teemat Mitä seuraavista teemoisa S.O.S. mielestäsi käsittelee etukäteen saamasi tiedon perusteella? Alleviivaa. Köyhyys Avioero Kohtalo Tasa-arvo Markkinatalous Alkoholismi Kommunikaatio Ystävyys Yksinäisyys Mielenterveyshoidon tila Suomessa Sattuma Lapsen ja vanhemman suhde Rakkaus Luokkaerot Ruuanlaitto Parisuhde Kuolema Ihmisarvo Työttömyys
Tarkkailutehtäviä näytelmän katsomisen ajaksi Valitkaa seuraavista tehtävistä yksi, jota mietitte esityksen aikana. Kirjoittakaa huomionne muistiin näytelmän katsomisen jälkeen ja jakakaa niitä luokassa joko pienryhmissä tai kaikki yhdessä. 1. Valot ja äänet a) Miten esityksessä hyödynnetään valaistusta? Luodaanko valoilla eri tiloja, tunnelmia tai vuorokauden aikoja? Onko valaistuksessa jotakin, mikä kiinnittää erityistä huomiota? Huomaatko esitystilassa paljon erilaista valokalustoa? b) Miten musiikkia on hyödynnetty esityksessä? Luoko se tunnelmia taustalla, viekö tarinaa eteenpäin, tuoko eri näkökulmaa puhuttuun, tukeeko nähtyä vai täyttääkö hiljaisia hetkiä tms? Miksi esityksessä on sellaista musiikkia? c) Mieti, miten esityksen tunnelma tai tarina muuttuisi, jos valotilanteita ei olisi? d) Mieti, miten erilaisilla musiikkivalinnoilla pystyy vaikuttamaan tarinaan ja tunnelmaan esityksessä? 2. Lavastus ja puvustus a) Onko näytelmässä pysyvä vai tilan mukaan muuttuva lavastus? Onko lavastus runsas vai pelkistetty? Onko lavastus realistinen vai kuvaileva? b) Miten lavastusta hyödynnetään esityksessä? Miten lavastus mielestäsi toimii näytelmässä? Mitä se tuo tarinaan? c) Tarkkaile eri hahmoja ja mieti, mitä puvustuksella halutaan kertoa hahmoista? d) Mieti, miten hahmojen ulkoinen olemus (vaatteet, kampaus ja meikki) vaikuttaa näytelmän tarinaan. 3. Näyttelijöiden työskentely Valitse yksi näyttelijöistä, jonka työtä keskityt pääasiallisesti tarkkailemaan. a) Miten hän käyttää ääntään ja kehoaan? Miten hän liikehtii ja ilmehtii? Miten hän on kontaktissa muihin näyttelijöihin? b) Onko näyttelijä mielestäsi pyrkinyt luomaan karikatyyrimaista hahmoa vai luonnollisuutta vai kenties jotain niiden väliltä? c) Kuvaako näyttelijä mielestäsi roolihenkilöä uskottavasti? Mikä hänen työssään on mielestäsi erityisen onnistunutta tai mikä ei ole?
III Tehtäviä näytelmän katsomisen jälkeen 1. Kokonaisvaikutelmaa Keskustelkaa pienryhmissä katsomiskokemuksesta. a) Oliko näytelmä sellainen kuin odotit sen olevan? Jos ei, mitkä asiat yllättivät? b) Mikä oli mielestäsi näytelmässä parasta ja mikä huonointa? c) Mitä tunteita esitys sinussa herätti? Miksi? d) Kenelle näytelmä on tarkoitettu? Oletko mielestäsi sopivaa kohderyhmää? e) Menisitkö uudelleen teatteriin katsomaan samankaltaista esitystä? Perustele vastauksesi. 2. Näytelmän teemat Tee uudelleen tehtävä 4. Näytelmän teemat, osiosta Tehtäviä ennen esitykseen tuloa. Ympyröi vastauksesi. Vertaa vastauksiasi ennen ja jälkeen katsomiskokemuksen. a) Miten ennakkokäsityksesi eroaa siitä, mitä ajattelet näytelmästä nyt? b) Vastasiko mielestäsi saamasi tieto näytelmää ja oliko se mielestäsi tarpeeksi kattavaa ja kiinnostavaa? Mitä lisäisit tai poistaisit markkinointitiedoista? c) Oliko teemojen valitseminen helppoa? Mikä on mielestäsi keskeisin teema näytelmässä? Perustele vastauksesi. 3. Olosuhteiden pakosta Lue vielä kerran alla oleva kuvaus näytelmästä. Esittelemme sinulle Paulan, joka pienenä liinatukkana juoksi tietä pitkin kuin jaloissa olisi siivet. Ja Kalevin, joka poikana oli ketterin kaikista ja luuli voivansa kiivetä taivaaseen asti. Sitten Paulasta tuli yksin äiti ja Kalevista melkein leski. Paulalla on poikansa Pietu ja Pietulla taskari, jolla morsettaa salaa häkkivaraston ikkunasta. Kalevilla vaimonsa Raija ja heillä homma, jolla tienata unelmaan alakerran varastolla. Ja niin käy, että heidän arkensa törmäävät yllättävällä tavalla ja vievät mennessään Tiina Lymin kirjoittamassa tragikomediassa. a) Mieti asioita ja tapahtumia, jotka mielestäsi näytelmässä ovat/tapahtuvat olosuhteiden pakosta? Listaa näitä asioita ja syitä mistä ne mielestäsi johtuvat. Esim. Olosuhde: PIETU EI SAA KUNNON RUOKAA, KOSKA 1. ÄITI EI JAKSA LAITTAA 2. ÄIDILLÄ EI OLE RAHAA
3. PIETU EI OSAA ITSE LAITTAA RUOKAA 4. PIETU PITÄÄ NAKEISTA JA HALUAA SYÖDÄ NIITÄ 5. PIETU EI VAADI PAREMPAA RUOKAA b) Tehkää pareittain Miksi? kysely. Voitte aloittaa joko jostakin äsken listaamistanne olosuhteista tai sitten miettiä uusia. Miksi kysely toimii niin, että molemmat kertovat vuorotellen syitä asioille ja välissä kysytään yhdessä Miksi. Esimerkki: Ykkönen: Pietu ei saa kunnon ruokaa. Yhteen ääneen: Miksi? Kakkonen: Äidillä ei ole rahaa. Yhteen ääneen: Miksi? Ykkönen: Äiti on työtön jne. Voitte jatkaa ketjua niin pitkään kun pystytte (kunnes toinen ei enää pysty vastaamaan) tai voitte lopettaa sen haluamassanne vaiheessa. Vastauksia kysymykseen miksi on useimmiten useita. Valitse aina ensimmäiseksi mieleesi tuleva syy. Voitte aloittaa samasta olosuhteesta useita kertoja ja kokeilla erilaisia syy-seuraus ketjuja. c) Onko omassa elämässäsi asioita, jotka ovat mielestäsi syntyneet olosuhteiden pakosta? Mieti muutama ja testatkaa Miksi kyselyä näillä omasta elämästänne poimituilla asioilla. d) Onko näytelmän hahmoilla mahdollisuuksia vaikuttaa joihinkin poimimiinne asioihin tai tapahtumiin omilla valinnoillaan? Miten? Valitse 2 olosuhdetta, joihin mielestäsi hahmolla olisi mahdollista vaikuttaa ja mieti erilaisia toimintamalleja. Voitko vaikuttaa olosuhteisiin, jotka poimit omasta elämästäsi? e) Toimivatko hahmot mielestäsi parhaansa mukaan? Pyrkivätkö he tekemään parhaansa vallitsevissa olosuhteissa? 4. Luonnonvalinta Lukekaa alla oleva Kapteenin repliikki näytelmästä sekä lyhyet tietoiskut liittyen darwinismiin. KAPTEENI: Luonnonvalinta. Kaikki eivät voi selvitä. Ei kaikille voi riittää pelastusveneitä. Ei mitenkään. Jotkut jäävät aina uppoamaan, enkä minä sille mitään mahda. Ei kaikista tule presidenttejä tai yritysjohtajia vaikka lapsille niin väitetäänkin, että jos vaan yrität ja haluat, niin kaikki on mahdollista. Ei se niin ole. Jotkut selviävät, jotkut eivät. Se on ihan puhdasta darwinismia Darwin selitti luonnonvalinnan seuraavasti:
1.Jokaisessa sukupolvessa on enemmän eliöitä kuin niiden on mahdollista selviytyä ja lisääntyä. 2.Jokaisessa populaatiossa yksilöiden välillä on eroja eli perinnöllistä muuntelua. 3.Ne yksilöt, jotka parhaiten sopivat tiettyyn ympäristöön, selviytyvät ja lisääntyvät, ja jättävät jälkeensä enemmän jälkeläisiä kuin muut yksilöt. 4.Lisääntyessä perityt ominaisuudet muuntuvat. 5.Luonnonvalinnan tuloksena on evolutiivinen adaptaatio eli sopeutuminen kasauma perittyjä ominaisuuksia ja piirteitä, jotka edistävät eliön mahdollisuuksia selvitä ja lisääntyä tietyssä ympäristössä. (Lähde: Campbell, NA. & Reece, JB.: Biology, 7th ed. San Francisco: Benjamin Cummings, 2005. ISBN 0-321-27045-2.) Sosiaalidarwinismi Sosiaalidarvinismi on joukko erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä, jonka mukaan yhteiskunnan kehitys perustuu Charles Darwinin (1809 1882) oppeihin evoluutiosta ja luonnonvalinnasta kasvi- ja eläinkunnassa. Joidenkuiden mukaan ihmisyhteisö ymmärretään taistelukenttänä olemassaolosta, jossa vahvin alistaa luonnon lakien mukaisesti heikomman. (Lähde: http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suvaitsevaisuus/historia/modraku/sosdar.html) a) Pelatkaa pari erää nopeus ja tarkkaavaisuus peliä Lännen nopein. Lännen nopein etenee näin: -Asettukaa rinkiin seisomaan pitäen käsiä rennosti sivuilla -Yksi ryhmästä asettuu keskelle -Keskellä oleva laittaa kätensä yhteen pyssyksi, niin että kädet ovat ristityt ja etusormet osoittavat eteenpäin piippuna. Hän ampuu nopeasti ja yllättäen jotakuta ringissä osoittaen pyssyllä, katsomalla silmiin ja sanomalla PAM. -Ammuttu väistää luoteja menemällä kyykkyyn ja hänen molemmilla sivuillaan olevat henkilöt yrittävät ampua toisensa mahdollisimman nopeasti samanlaisella sormiaseella ja huutamalla PAM. -Jos ammuttu ei kyykisty, hän putoaa pelistä. Jos hän ehtii kyykistyä, pelistä putoaa pois toinen hänen vierustovereistaan se, joka ampuu toisen hitaammin. Keskellä oleva toimii samalla tuomarina. Pelistä tippuu myös, jos ampuu, kun ei ole oma vuoro ampua. -Kun jäljellä on enää kaksi rinkiläistä, he käyvät kaksintaistelun. Taistelijat asettuvat seisomaan selät vastakkain, kädet rentoina sivuilla. Päätetään jokin numero (esimerkiksi yksi), joka toimii iskuna ampumisella. Ringin keskellä ollut alkaa luetella sekalaisia numeroita. Jokaisella numerolla taistelijat ottavat yhden askeleen kauemmas toisistaan. Kun he kuulevat luvun, jossa on päätetty numero, he yrittävät ampua toisensa mahdollisimman nopeasti. -Voittaja on se, joka ampuu toisen nopeammin. Pelin häviää, jos ampuu silloin kuin ei pitäisi. Keskustelkaa, miten tämä peli liittyi edellä lukemiinne teksteihin
b) Mielipidejana Tehkää mielipidejana, jossa testaatte mielipiteitänne suhteessa Kapteenin repliikkiin. Asettakaa huoneen laidalle piste KYLLÄ ja vastakkaiselle laidalle piste EI. Tarkoitus on siirtyä janalla sen mukaan, mitä ajattelet kustakin väitteestä. Kaikki välimaasto janalla on myös käytettävissä. Keskellä janaa EN TODELLA TIEDÄ tai EN OSAA PÄÄTTÄÄ. Keskustan ja KYLLÄn välissä alue enemmän kyllä kuin ei ja taas lähempänä EItä päinvastoin. Vastaa janalle rohkeasti ja rauhassa miettien, mitä mieltä sinä itse olet ja juuri sinä ajattelet maailmasta tällä hetkellä. Kysymyksiin ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Samalla tutustutte paremmin toisiinne. Voitte pysähtyä jonkin väitteen jälkeen ja keskustella, miksi olette eri paikoilla, kaikki samalla paikalla tao mitä ajatuksia väittämä herätti. Keskustelkaa ainakin lopuksi tehtävän herättämistä tunteista ja ajatuksista. Väittämiä: -Jokaisen on mahdollista menestyä, jos vain yrittää tarpeeksi -Köyhät suomessa ovat joko tyhmiä, laiskoja tai sairaita -Yhteiskunnan kuuluu huolehtia heikoimmistaan -Minun tulee huolehtia itseäni heikommista -Jokainen on itse vastuussa omasta elämästään -Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia -Ihmisarvo määräytyy yksilön syntyperän ja taloudellisen aseman mukaan -On hyväksyttävää, että heikommat ja huonommat yksilöt häviävät ihmiskunnasta -Suomi on luokkayhteiskunta -Yhteiskunnassa tarvitaan eriarvoisia ihmisiä -Elämä on taistelua olemassaolosta -Ympäristö jossa elän vaikuttaa siihen, minkälainen minusta tulee ja mihin minä uskon -Minä olen monessa asiassa olosuhteiden uhri -Minä uskon kohtaloon -Minä uskon, että voin itse määrittää elämäni kulun -Minä uskon, että sattumat kuljettavat minua elämässäni -Minä uskon darwinismiin (lue tarvittaessa yllä oleva teksti) -Minä uskon, että darwinismi on sovellettavissa yhteiskuntaan (lue tarvittaessa ylläoleva teksti) 5. Tämä on niin väärin! Luokan eteen laitetaan tuoli, jonne jokainen oppilas voi vuorollaan mennä sanomaan, mikä näytelmässä oli epäreilua, missä joku toimi väärin tai missä oikeus ei toteutunut.
6. Hahmoihin tutustumista a) Roolit seinälle Jakaantukaa kolmeen ryhmään. Näytelmän keskeisimmät roolihahmot (Pietu, Paula ja Kalevi) jaetaan ryhmien kesken. Jokainen ryhmä piirtää isolle paperille valitsemansa hahmon ääriviivat. Tämän jälkeen pienryhmät kirjoittavat hahmon sisään hänen ominaisuuksiaan (esim. Paula, yksinhuoltajaäiti, työtön, masentunut jne.). Kun kaikki ovat saaneet oman hahmonsa valmiiksi, katsokaa niitä vielä yhdessä ja lisäilkää tarpeen mukaan olennaisia ominaisuuksia. b) Tervehditään rooleissa Jokainen päättää mielessään, ketä roolihahmoa aikoo kohta esittää. Miettikää miten hän kävelee, miten hän suhtautuu muihin ihmisiin, miten hän puhuu ja mitä eleitä hänellä voisi olla. Tarkoitus ei ole imitoida hahmoa esittänyttä näyttelijää, vaan tehdä oma versio. Seuraavaksi lähdetään kulkemaan tilassa hahmoina ja tervehditään vastaantulijoita, kuten kyseinen hahmo kunkin mielestä tervehtisi. Tehtävä tehdään ensin miimisesti. Vähän ajan kuluttua ohjaaja voi antaa ohjeen, että saa puhua. 7. Kuuma tuoli Tilaan asetetaan tuoli, jossa yksi ryhmästä esittää valittua roolihahmoa. Muut esittävät tälle kysymyksiä, joita haluavat kysyä juuri häneltä. Moni voi käydä esittämässä samaa hahmoa. Muistakaa, että tehtävässä ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Keksikää rohkeasti omia vastauksianne. Käykää läpi ne hahmot, joille teillä on kysymyksiä. Voitte tuoda tuolille halutessanne ketä tahansa näytelmästä, esim. Paulan ex-miehen tai hänen nykyisen puolisonsa tai vaikka ravintoloitsijan, jolle Kalevi myy viiniä. 8. Käännekohdat uusiksi Tehkää näytelmästä jana, johon listaatte olennaisimmat käännekohdat tapahtumajärjestyksessä. Esim. Kalevi ja Pietu tapaavat, äiti menettää työnsä jne. Mikä käännekohta on merkittävä lopun tapahtumien kannalta? Valitkaa käännekohdista yksi jota käytte tarkastelemaan. Valitkaa kohtaukseen ensimmäiset näyttelijät. Heidän tehtävänsä on esittää käännekohta suurin piirtein niin kuin se meni. Tämän jälkeen lähdetään kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja kohtauksen kululle. Ehdottakaa erilaisia repliikkejä tai erilaista toimintaa jollekin hahmoista. Se, jolla on muutosidea, saa mennä esittämään sen ja kokeilemaan, johtaisiko se erilaiseen lopputulokseen. Kokeilkaa samasta kohtauksesta erilaisia versioita muuttamalla yhden henkilön toimintaa eri tavoin tai kokeilemalla eri henkilöiden vaikutusmahdollisuuksia tilanteeseen. Voiko tilanteeseen vaikuttaa? Kokeilkaa puuttua kaikkiin käännekohtiin, jotka ovat mielestänne olennaisia.
9. Kaksisuuntainen mielialahäiriö a) Kalevin mukaan hänen vaimonsa Rauha sairasti kaksisuuntaista mielialahäiriötä eli bipolaarista mielialahäiriötä. Keskustelkaa, millaisia oireita muistatte Rauhalla olleen. b) Sairastaako Paula mielestänne bipolaarista mielialahäiriötä? Tehkää päätelmiä suhteessa näytelmän tapahtumiin ja alla oleviin kuvauksiin sairaudesta. Bipolaarinen mielialahäiriö Maaninen vaihe Epätavallisen innostunut, euforinen (= epätavallisen iloinen, hilpeä, haltioitunut) tai ärtyisä mielentila (tai potilas vaikuttaa sellaiselta läheistensä mielestä). Ajattelemattomia, seurauksista piittaamattomia tekoja. Vastuuntunnon puuttuminen, ei tunne huolta tekojen mahdollisista huonoista seurauksista; esimerkiksi liian runsasta rahankäyttöä, liiallista seksuaalista aktiivisuutta tai holtittomuutta, järjettömiin investointeihin ryhtymistä. Päämäärätön, tarkoitukseton touhuilu ja puuhailu. Vähäinen unentarve suuresta tarmokkuudesta huolimatta. Puhe on niin nopeaa, että toiset eivät kykene sitä seuraamaan. Ajatuksenriento. Keskittymisvaikeus, jonka vuoksi esimerkiksi puheenaiheet tai tekemisen kohde saattavat vaihdella nopeasti. Liioiteltu voiman, suuruuden ja tärkeyden tunne. Poikkeava tai korostunut ärtyneisyys tai reagointi pieniinkin asioihin stereotyyppisen ärtyneesti tai jopa aggressiivisesti. Maniaa voidaan pitää psykoottisena tilana. Siihen saattaa liittyä myös hallusinaatioita (kuulo- tai näköharhoja) tai harhakuvitelmia (luja usko asioihin, jotka eivät ole totta). Kuten muihinkin psykoottistasoisiin häiriöihin, maniaan liittyy sairaudentunteen puuttuminen tai vähäisyys. Potilas itse ei useimmiten tunnista tilannettaan ja saattaa ärtyä voimakkaasti, kun hänen tekemisiinsä yritetään puuttua. Masennusvaiheen tuntomerkit vastaavat depression tuntomerkkejä: surullisuuden, alakuloisuuden tai masentuneisuuden tunne tai mielenkiinnon menettäminen asioihin, joista normaalisti nauttii unettomuus tai unen tarpeen lisääntyminen ruokahaluttomuus tai ruokahalun lisääntyminen
keskittymisvaikeudet ja vaikeus tehdä päätöksiä hitauden tunne tai niin voimakas levottomuus, ettei pysty istumaan paikallaan arvottomuuden tai syyllisyyden tunne ja heikko itsetunto voimattomuus tai jatkuva väsymyksen tunne kuoleman tai itsemurhan ajatukset ärtyisyys Vaikeisiin depressioihin saattaa liittyä myös psykoottisen masennuksen oireita, kuten epärealistisia itsesyytöksiä, kuvitelmia perikadosta tai jopa aistiharhoja, vainoharhoja tai muita harha-ajatuksia. c) Tunnistatko itsestäsi ominaisuuksia listalta? Keskustelkaa ryhmässä, missä kulkee terveen ja sairaan raja 10. Rakentavaa kritiikkiä vai innokasta ylistystä? Kirjoita arvostelu esityksestä. Älä kirjoita juoniselostetta vaan valitse, mitä asioita nostat esille: tekstin ja tarinan, näyttelijäntyön, ohjauksen, visuaalisen esillepanon (puvustuksen, valot ja lavastuksen) vai musiikit ja äänet. Voit myös keskittyä johonkin muuhun valitsemaasi näkökulmaan. Mieti arvostelulle sopiva mitta, jotta se olisi mahdollista julkaista lehdessä. 11. Katsaus tulevaisuuteen -kirje Mitä näytelmän jälkeen tapahtuu? Onko loppu onnellinen? Keskustelkaa miten rahojen saaminen vaikuttaa Pietun ja Paulan elämään. Onko heidän mahdollisuutensa elämässä nyt paremmat? Mitä Kaleville tapahtuu? Puhuuko hän vielä vaimonsa kanssa? Miten hän jatkaa elämäänsä eteenpäin? Tee toinen oheisista kirjoitustehtävistä Kirjoita kuvitteellinen kirje näytelmän hahmolta toiselle. Ajoita kirje viisi vuotta näytelmän tapahtumien jälkeen.