VALTIOKONTTORI Laitoshoidon laatuvaatimukset 2011-2012 1 (11) VALTIOKONTTORIN LAATUVAATIMUKSET SOTAINVALIDIEN LAITOSHOIDOLLE Valtiokonttorin ostaman laitoshoidon avulla tuetaan ja edistetään asiakkaan hyvinvointia, turvallisuutta ja hyvää elämänlaatua. Hoidossa korostuu asiakkaan itsenäisyys, yksilöllisyys, arvokkuus ja yksityisyys. Hoitoympäristö on viihtyisä ja kodinomainen. Hoidossa toteutuu asiakkaan, hänen omaistensa ja henkilökunnan välinen yhteistyö, hyvä ammattitaito sekä hoidon jatkuvuus. Laitoshoitoon sisältyy myös hyvä saattohoito. Laitoshoidon hoitopäivähintaan sisältyvät majoitus-, ravinto- ja hoitopalvelujen lisäksi myös seuraavat kustannukset: - asiakkaan lääkehoito - asiakkaan omien vaatteiden pesu ja huolto - hoitamista tai asiakkaan itsenäistä selviytymistä helpottavat yleiset apuvälineet, mm. kuljetuspyörätuolit, nostolaitteet, painehaavaumia ehkäisevät makuualustat - kuljetukset, jotka liittyvät laitoksen puolesta järjestettyyn vapaa-ajantoimintaan 1. LAITOSHOIDON TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1.1 Tilat, laitteet ja välineet Palveluntuottajalla on toiminnan edellyttämät asianmukaiset, kodikkaat ja viihtyisät tilat ja toimintaympäristö, jotka mahdollistavat laitoshoitopalvelujen tuottamisen. Asiakkaat voivat oleskella, liikkua ja toimia hoitoyksikössä esteettömästi ja turvallisesti. Tiloissa, joissa asiakkaita tutkitaan, hoidetaan tai kuullaan, yksityisyys on tarkoituksenmukaisella tavalla turvattu. Tilat ja tilojen sijainti ovat asiakkaiden tarpeiden mukaisia ja mahdollistavat sosiaalisen kanssakäymisen. Hoitolaitoksen ympäristö mahdollistaa turvallisen ulkoilun. Palveluntuottajalla on kokemusta uusista varusteista (kuten esimerkiksi päivittäisten toimintojen ja liikkumisen apuvälineet sekä erilaiset nostolaitteet) ja toimintaympäristöön liittyvistä asioista. Palveluntuottaja vastaa tilojen, laitteiden ja koneiden huollosta, käyttövarmuudesta ja siisteydestä. Palveluntuottaja toimii asuinympäristön viihtyvyyden ja kodikkuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. a) Asiakas majoitetaan yhden hengen tai kahden hengen huoneeseen, jossa on riittävät henkilökohtaiset tilat. b) Asiakkaalle järjestään aina liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden käyttöön soveltuva huone, kalustus, varustelu ja hoitajakutsujärjestelmä. c) Asiakkaan majoitushuoneen varusteluun kuuluu yleensä wc, suihku ja lukittava säilytystila sekä radio, TV ja puhelin. d) Asiakas mahtuu liikkumaan pyörätuolilla huoneessa sekä wc-tiloissa. e) Asiakkailla on mahdollisuus tuoda omia tavaroitaan huoneeseensa sekä käyttää omia vaatteitaan.
VALTIOKONTTORI Laitoshoidon laatuvaatimukset 2011-2012 2 (11) f) Omaisen on mahdollista tarvittaessa yöpyä hoitolaitoksessa joko asiakkaan kanssa samassa huoneessa tai erillisessä omaisen huoneessa. Laitos voi periä yöpymisestä omaiselta maksun. g) Asiakkaan yksityisyys turvataan haastatteluiden, tutkimusten ja erityisesti päivittäisten hoitotoimenpiteiden aikana. h) Tilojen, laitteiden ja koneiden ylläpidosta ja huollosta on kunnossapito- ja hygieniasuunnitelmat, joiden toteutumista seurataan vuosittain. Vastuuhenkilöt on nimetty. i) Laitoksessa on nimetty henkilö tai työryhmä, jonka tehtävänä on ylläpitää ja edistää hoitolaitoksen viihtyvyyttä ja kodikkuutta. 1.2 Muut rakenteelliset edellytykset Aterioiden suunnittelussa otetaan huomioon monipuolisuus, terveellisyys ja asiakkaan toiveet sekä varmistetaan asiakkaan riittävä ravinnonsaanti. a) Täysihoitoon kuuluu aamiainen, lounas, päiväkahvi, päivällinen ja kevyt iltapala. Jos päiväkahvi tarjotaan lounaan yhteydessä, on iltapäivällä tarjottava muu välipala. b) Erityisruokavaliot järjestetään niitä tarvitseville, esimerkiksi vähälaktoosinen, diabeetikon, veren rasvoja ja verenpainetta alentava, sappi- ja kihtipotilaan ja gluteeniton ruokavalio. c) Palveluntuottaja on sopinut menettelytavoista, miten heikkokuntoisten asiakkaiden riittävä nesteiden ja ravinnonsaanti turvataan. Soseutetun ruuan monipuolisuuteen ja esteettisyyteen kiinnitetään huomiota. 1.3 Asiakasturvallisuus Palveluntuottaja huolehtii asiakkaan turvallisuudesta. a) Majoitushuoneissa on hoitajakutsujärjestelmä (hälytyspainike, turvaranneke tai puhelimen yhteydessä oleva hälytysmahdollisuus). b) Sairaanhoitajan palvelut ovat käytettävissä vähintään viitenä arkipäivänä klo 8.00 15.00. Jokaisessa työvuorossa on vähintään terveydenhuollon perustutkinnon (perus- tai lähihoitaja) suorittanut henkilö. Lääkärin palvelut ovat käytettävissä vähintään yhtenä arkipäivänä viikossa. Päivystystapauksissa lääkärin palvelut järjestetään viiveettömästi. c) Palveluntuottaja on sopinut menettelytavoista, miten asiakkaiden raha-asioiden hoito järjestetään. d) Palveluntuottaja on sopinut menettelytavoista, miten asiakkaiden kaltoinkohteluun puututaan.
VALTIOKONTTORI Laitoshoidon laatuvaatimukset 2011-2012 3 (11) e) Palveluntuottaja on sopinut menettelytavoista, miten huonomuististen asiakkaiden turvallisuus varmistetaan. f) Palveluntuottaja laatii Turvallinen lääkehoito oppaan (STM:n oppaita 2005:32) mukaisen lääkehoitosuunnitelman ja tarkistaa sen vuosittain. g) Palveluntuottajalla on pelastustoimesta annetusta asetuksessa (787/2003 Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 9 2. kohta) tarkoitettu ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma ja turvallisuusselvitys. 1.4 Henkilöstö Palveluntuottajalla on määrällisesti ja rakenteellisesti riittävä henkilöstö suhteessa tuotettavaan laitoshoitoon. Hoitolaitoksen henkilökunnalla on tehtävien hoitamisen edellyttämä ammattitaito, osaaminen ja motivaatio. Osallistumista edistävä ja kannustava johtaminen, työn tarkoituksen mukainen organisointi sekä turvallinen ilmapiiri lisäävät henkilöstön jaksamista ja työtyytyväisyyttä. a) Asiakkaan hoidosta vastaa moniammatillinen työryhmä, johon kuuluu vähintään lääkäri, sairaanhoitaja ja fysioterapeutti. Tarvittaessa työryhmään kuuluu myös perus- tai lähihoitaja ja/tai erityistyöntekijä. Asiakasta hoitava moniammatillinen työryhmä pyritään pitämään samana. b) Palveluntuottajalla on suunnitelma henkilöstön saamisesta poikkeavia tilanteita varten (kuten loma-ajat, äkilliset sairauslomat), jotta häiriötön toiminta voidaan varmistaa. c) Palveluntuottajalla on sovitut menettelytavat, joilla varmistetaan henkilöstön perehdytys, lisä- ja täydennyskoulutus sekä työssä jaksaminen. d) Palveluntuottaja selvittää henkilöstön työilmapiiriä tai työtyytyväisyyttä vähintään joka toinen vuosi. Selvityksen tuloksia käytetään hyväksi hoitolaitoksen toimintaa kehitettäessä. 1.5 Laadunhallinta Palveluntuottaja kehittää omaa laadunhallintaansa kokonaisvaltaisesti ja ulottaa laadunhallinnan hoitolaitoksen kaikille toimintalohkoille ja yksiköihin. Tukena toiminta- ja laatujärjestelmän kokonaisvaltaisessa kehittämisessä palveluntuottaja voi käyttää erilaisia menetelmiä, kuten esimerkiksi ISO 9000 laatujärjestelmäkriteeristöä, Euroopan laatupalkinnon arviointiperusteita, Palvelujärjestelmän kehittämisohjelma ja auditointi menetelmää (King s Fund) tai ITE menetelmää työyksikön itsearviointiin ja laadunhallintaan.
VALTIOKONTTORI Laitoshoidon laatuvaatimukset 2011-2012 4 (11) a) Palveluntuottaja on määritellyt ja dokumentoinut laatupolitiikan ja keskeiset laatutavoitteensa. b) Palveluntuottaja on kuvannut sotainvalidien laitoshoidon palvelulinjan. Palvelulinjan kuvaus sisältää kirjalliset menettelyohjeet ja tarvittavat työohjeet. c) Palveluntuottaja seuraa ja arvioi laitoshoitoa. Asiakaspalautteen lisäksi palveluntuottajan hyödyntää kehittämistyössään vähintään kahta prosessimittaria (esim. sattuneet tapaturmat, painehaavaumien ilmaantuvuus, infektiot, ulkoilutusten tai viriketoiminnan määrä). Asiakaspalautetta palveluntuottaja kerää asiakkaiden haastattelun ja omaiskyselyn avulla vähintään joka toinen vuosi. 2. SOTAINVALIDIEN LAITOSHOIDON PALVELULINJA 2.1 Laitoksen hoitofilosofia Hyvän hoidon toteuttamiseksi hoitoyksiköllä on hoitofilosofia (hoidon periaatteet), johon yksikön koko henkilökunta on sitoutunut. Laatuvaatimus: a) Hoitoyksikkö on kirjannut hoitofilosofian, jonka yksikön työntekijät ovat sisäistäneet ja joka on kaikkien asiakkaiden ja heidän omaistensa tiedossa ja näkyvillä. b) Hoitofilosofia on sisällöltään konkreettinen ja sisältää toimintaa ohjaavat keskeiset periaatteet, selkeät tavoitteet laitoshoitoa tarvitsevien hoidolle ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Hoitofilosofian tavoitteet ja keinot korostavat laitoshoitoa tarvitsevan asiakkaan jäljellä olevan toimintakyvyn tukemista ja edistämistä sekä omaisten tukemista. 2.2 Laitoshoidon alkuvaihe Asiakkaalla on mahdollisuus tutustua tulevaan hoitoyksikköönsä kirjallisen materiaalin, keskusteluiden ja mahdollisen vierailukäynnin avulla. Hoitoyksikön tulee hankkia asiakkaasta riittävät taustatiedot, jotta hänen siirtymisensä hoitolaitokseen tapahtuu turvallisesti ja jotta hoidon jatkuvuus voidaan varmistaa. Asiakkaan siirtyessä hoitolaitokseen hänelle nimetään omahoitaja ja lääkäri. a) Ennen hoitolaitokseen siirtymistä asiakkaalle ja/tai hänen omaiselleen kerrotaan mahdollisuudesta tehdä vierailukäynti sinne ja tutustua huonetiloihin ja muuhun asuinympäristöön, henkilöstöön ja hoitoyksikön toimintatapoihin. b) Ennen hoitolaitokseen siirtymistä asiakkaalle ja/tai hänen omaiselleen annetaan kirjallista materiaalia, jossa on yleiskuvaus yksiköstä ja sen toiminnasta, hoitofilosofiasta, laitoshoitopalvelujen sisällöstä, tavoitteista, mukaan otettavista varusteista ja mahdollisesti lisäksi muita palveluntuottajan tärkeänä pitämiä tietoja.
VALTIOKONTTORI Laitoshoidon laatuvaatimukset 2011-2012 5 (11) c) Asiakkaalle tai hänen omaiselleen annetaan täytettäväksi esitietolomake. Sillä selvitetään asiakkaan terveydentilaa ja toimintakykyä sekä hänen odotuksiaan ja toiveitaan, joiden pohjalta hoidon yksityiskohtainen suunnittelu on mahdollista. Jos asiakas siirtyy laitoshoitoon toisesta laitoksesta, tähän palveluntuottajaan ollaan yhteydessä ainakin puhelimitse. d) Asiakkaalle nimetään omahoitaja ja lääkäri. Asiakkaan omahoitajana voi olla sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja tai perus- tai lähihoitaja, jolla on vähintään vuoden työkokemus vanhustyöstä tai geriatriaan suuntautunut koulutus. e) Hoitoyksikössä on määritelty omahoitajan vastuut ja tehtävät. f) Palveluntuottajalla on sovittu menettelytapa siitä, miten asiakas ja hänen omaisensa tietävät, kuka on asiakkaan omahoitaja ja lääkäri. g) Omahoitaja tapaa säännöllisesti asiakkaan omaisia. Omaisella on mahdollisuus keskustella, asiakkaan suostumuksella, asiakkaan terveydentilasta vastuussa olevan lääkärin kanssa. 2.3 Hoitotarpeen määrittely ja hoitosuunnitelman laatiminen Hoitojakson aluksi tiedustellaan asiakkaan ja/tai hänen omaisensa toiveita ja odotuksia hoidosta sekä selvitetään asiakkaan hoidon tarve. Tällöin arvioidaan asiakkaan terveydentilaa, selviytymistä päivittäisistä toiminnoista sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Hoitotarpeen määrittelyn perusteella asiakkaalle tehdään yhteistyössä hänen ja mahdollisesti myös omaisen kanssa kattava hoitosuunnitelma. Hoitotarpeen määrittely a) Asiakkaan hoito- ja kuntoutustarpeen määrittelyyn osallistuvat vähintään lääkäri, sairaanhoitaja ja fysioterapeutti. Jos asiakas käy määräaikaisessa laitoshoidossa (ns. intervallihoidossa) säännöllisesti tai siirtyy kuntoutusjaksolta laitoshoitoon, tehdään ensimmäisellä jaksolla kattava hoito- ja kuntoutustarpeen määrittely, mutta seuraavilla jaksoilla riittää tavallisesti sairaanhoitajan tekemä tulohaastattelu. Jos tulohaastattelussa ilmenee ongelmia terveydentilassa tai olennaisia muutoksia toimintakyvyssä, tehdään myös lääkärintarkastus. b) Terveydentilan ja toimintakyvyn arviointiin käytetään havainnoinnin, haastattelun ja kliinisen tutkimuksen lisäksi tarvittaessa ikääntyneille soveltuvia alkumittauksia. Nämä ovat perustana lääkärin määrittelemälle toimintakykyluokitukselle. Toimintakyky Asiakkaan toimintakyvyn arvioimiseksi käytetään RAVA-järjestelmää. Psyykkinen toiminta Depression seulomiseksi käytetään Myöhäisiän depressioseulaa (esim. GDS15).
VALTIOKONTTORI Laitoshoidon laatuvaatimukset 2011-2012 6 (11) Kognitiivinen toiminta Muistihäiriöiden seulomiseksi käytetään Mini Mental State Examination (MMSE) mittaria. Ravitsemus Ravitsemustilan arviointiin suositellaan käytettäväksi tarvittaessa Mini nutritional assesment (MNA) ravitsemustilan arviointitestiä c) Asiakkaalle suoritetaan tutkimuksen ja hoidon kannalta tarpeelliset laboratorio- ja röntgentutkimukset. d) Sairaanhoitajan tulohaastattelu ja lääkärin alkututkimus toteutetaan kolmen ensimmäisen vuorokauden kuluessa. Fysioterapeutin alkututkimus toteutetaan viimeistään kahden viikon kuluessa, ellei sitä ole tehty äskettäin (1-4 viikon aikana) päättyneellä kuntoutusjaksolla tai määräaikaisessa laitoshoidossa. Hoitosuunnitelman laatiminen Hoitotarpeen määrittelyn perusteella asiakkaalle tehdään yhteistyössä hänen ja mahdollisesti myös omaisen kanssa kattava hoitosuunnitelma. e) Asiakkaan kirjallisessa hoitosuunnitelmassa otetaan huomioon hoidon tavoitteet ja suunnitellut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen. Suunnitelma on asiakkaan tarpeista lähtevä, yksilöllinen ja konkreettinen. f) Hoitosuunnitelma tehdään aina moniammatillisena yhteistyönä siten, että asiakasta hoitava työryhmä sekä mahdollisesti asiakas ja hänen omaisensa kokoontuvat yhteiseen suunnittelupalaveriin. Se on pidettävä viimeistään kuukauden kuluttua laitokseen saapumisesta. g) Asiakkaan hoitosuunnitelman perustaksi kerätään tietoja hänen elämästään (elämänkaarikysely tai haastattelu): ihmissuhteista, arvoista, vakaumuksista, mieltymyksistä, vastenmielisyyksistä, elämän merkkitapahtumisista, työstä, harrastuksista jne. Tiedot kirjataan ja säilytetään asiakkaan asiakirjoissa. h) Hoitosuunnitelmassa otetaan huomioon asiakkaan hoitotahto (hoitotestamentti). Jos asiakas ei kykene ilmaisemaan hoitotahtoaan, keskustellaan siitä omaisen tai edunvalvojan kanssa. Hoitolinjauksista (esim. elvyttämättä jättämispäätös, aktiivinen/konservatiivinen hoitolinja, saattohoidon aloittaminen) päätettäessä otetaan asiakkaan tahto huomioon. Hoitotahto kirjataan asiakkaan asiakirjoihin ja se ohjaa henkilökunnan toimintaa saattohoitovaiheessa. i) Hoitosuunnitelmassa otetaan huomioon myös asiakkaan suun terveydenhoito sekä kuntoutuksen tarpeet. Asiakkaalla on mahdollisuus tarvitsemaansa hammashoitoon. j) Jos asiakas itse ei ole halunnut tai jaksanut osallistua suunnittelupalaveriin, omahoitaja neuvottelee asiakkaan kanssa hänelle suunnitelluista hoidon tavoitteista, hoidon sisällöstä sekä muista palveluista ja ohjelmasta.
VALTIOKONTTORI Laitoshoidon laatuvaatimukset 2011-2012 7 (11) 2.4 Asiakkaan hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukeminen 2.4.1 Toimintakykyä tukeva työote Hoitotyötä toteutetaan soveltamalla yksilövastuista työnjakomallia korostaen asiakkaan jäljellä olevan toimintakyvyn tukemista ja edistämistä (toimintakykyä tukeva työote) sekä omaisten tukemista. Asiakkaan tulee saada tarpeidensa mukaista perus- ja sairaanhoitoa sekä huolenpitoa. Asiakasta rohkaistaan kuitenkin omien voimavarojensa löytämiseen ja käyttämiseen sekä omatoimisuuteen. a) Palveluntuottajalla on sovitut menettelytavat asiakkaan fyysisten tarpeiden tyydyttämiseksi hyvän hoidon periaatteiden mukaisesti. Asiakkaat saavat riittävää ja oikea-aikaista apua hygienian hoidossa, suuhygienian hoidossa, WC-toiminnoissa, siirtymisissä, pukeutumisessa ja ruokailussa. Asiakkaalla on mahdollisuus myös viikoittaiseen saunomiseen. b) Hoitotyön toteuttamisessa ja kirjaamisessa otetaan huomioon mm. ummetuksen, virtsainkontinenssin, painehaavaumien, nivelten jäykistymien, kaatumisten, kivun, unettomuuden ja masennuksen ehkäisy ja hoito. c) Asiakkaat saavat tarvitsemaansa kannustusta ja aktivointia päivittäisistä toiminnoista selviytyäkseen. Toimintakykyä tukevan työotteen periaatteiden mukaisesti asiakasta rohkaistaan toimimaan mahdollisimman pitkälle itsenäisesti (esim. liikkumisessa, pukeutumisessa ja ruokailussa), jotta hänen elämänhallintansa ja toimintakykynsä päivittäisissä toiminnoissa säilyisivät. Heikkokuntoisten asiakkaiden kohdalla toimintakykyä tukeva työote näkyy mm. siinä, että asiakkaat avustetaan päivittäin ylös vuoteesta, heillä on mahdollisuus käyttää päivävaatteitaan ja ruokailu tapahtuu istuma-asennossa, jos se heidän vointinsa kannalta on mahdollista. d) Hoitoyksikössä on yhteisesti keskusteltu, mitä toimintakykyä tukevalla työotteella ymmärretään ja miten toimintakykyä tukevaa työotetta toteutetaan ja arvioidaan. Sovittu menettelytapa on myös kirjattu. e) Asiakas saa tarpeellista yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa, jonka tarkoituksena on tukea hänen elämänhallintaansa. Asiakasta rohkaistaan osallistumaan omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Omahoitajalla on mahdollisuus konsultoida erityistyöntekijöitä asiakkaan hoidossa. f) Palveluntuottajalla on sovitut menettelytavat asiakkaan psyykkisten ja sosiaalisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Asiakkaalla on viikoittain mahdollisuus kahdenkeskeiseen yhdessäoloon (oma)hoitajan kanssa esimerkiksi ulkoillen, keskustellen tai asioita hoitaen. g) Asiakkaan yksilölliset toiveet ja tarpeet ulkoiluun on kirjattu asiakkaan hoitosuunnitelmaan. Hoitosuunnitelmasta tulee käydä ilmi asiakkaan tarve ja halukkuus ulkoiluun, tavoitteet ulkoilun määrästä ja toteutustavasta sekä vastuuhenkilö. h) Omaisia rohkaistaan ylläpitämään yhteyksiä asiakkaaseen. Omaisilla on mahdollisuus saada hoitohenkilökunnalta ohjausta, jotta he pystyvät halutessaan osallistumaan läheisensä hoitoon.
VALTIOKONTTORI Laitoshoidon laatuvaatimukset 2011-2012 8 (11) 2.4.2 Muut tukitoimet Asiakkaan hyvinvointia ja toimintakykyä tuetaan hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Tavoitteen saavuttamiseksi käytetään kuntouttavan hoitotyön lisäksi, fysioterapian ja/tai toimintaterapian sekä virikeohjauksen keinoja. Yksilötapaamiset a) Asiakas saa tarvitsemansa yksilötapaamiset (esim. fysio- tai toimintaterapiaa). b) Asiakkaan apuvälinetarve selvitetään. Tarvittaessa hänelle järjestetään apuvälineen käytön ohjaus ja kokeilu sekä hankitaan tarpeellinen apuväline. c) Asiakkaalla on aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa mahdollisuus jalkojenhoitoon, jonka toteuttaa joko jalkaterapeutti, jalkahoitaja tai jalkojenhoitoon erikoistunut terveydenhuollon peruskoulutuksen saanut henkilö. Jalkojen perushoitoon voidaan hyväksyä myös kosmetologi. Ryhmä- ja viriketoiminta d) Asiakkaille järjestetään toiminnallisia ja/tai keskusteluryhmiä sekä viriketoimintaa, joiden tavoitteena on ylläpitää ja parantaa asiakkaiden psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä. Tällaisia ryhmätilanteita ovat esimerkiksi muisti- ja muisteluryhmät, dementoituneille suunnatut pienryhmätoiminnat, musiikkiterapia, keskustelupiirit tai toimintatuokiot sekä askartelu. Edellä mainittuja ryhmätilanteita tulee järjestää siten, että jokaisen asiakkaan on mahdollista osallistua ainakin kolmeen ryhmään viikoittain. e) Laitoshoitoasiakkaille on heidän toiveisiin ja tarpeisiin perustuva viriketoiminnan päivä- ja viikkoohjelma. f) Asiakkaille järjestetään juuri heidän tarpeilleen soveltuvia liikuntaryhmiä, niin että heidän on mahdollista halutessaan osallistua ainakin yhteen liikuntaryhmään viikossa. g) Asiakkaita kannustetaan osallistumaan ryhmätoimintoihin ja viriketoimintaan ja heitä avustetaan siirtymään ryhmätiloihin. 2.4.3 Hoidon arviointi Asiakkaan vointia ja siinä tapahtuvia muutoksia arvioidaan päivittäin hoitotilanteissa. Asiakkaan omahoitaja vastaa hoitosuunnitelman laatimisesta ja säännöllisestä arvioimisesta yhdessä muun työryhmän kanssa. Lääkäri arvioi asiakkaan terveydentilaa säännöllisesti ja aina tarvittaessa päivystystapauksissa. Hoidon arviointia tapahtuu myös moniammatillisen työryhmän palavereissa.
VALTIOKONTTORI Laitoshoidon laatuvaatimukset 2011-2012 9 (11) a) Asiakasta kuullaan, hänen vointiaan seurataan päivittäin ja muutostarpeisiin reagoidaan mahdollisimman pian. b) Hoidon kulku ja tehdyt arvioinnit kirjataan asiakkaan asiakirjoihin. Kirjaamisen sisältö on asiakkaan tilaa kuvailevaa ja arvioivaa suhteessa asetettuihin hoitotyön tavoitteisiin ja valittuihin auttamismenetelmiin. Asiakkaan tyytyväisyyttä seurataan ja se kirjataan asiakirjoihin. c) Lääkäri käy hoitoyksikössä vähintään kerran viikossa, jolloin hoitajilla on mahdollisuus konsultoida lääkäriä ja lääkäri on myös asiakkaiden käytettävissä. Päivystystapauksissa lääkärin apu järjestetään viiveettömästi. Kaikille laitoshoitoasiakkaille lääkäri tekee terveydentilantarkastuksen vähintään kaksi kertaa vuodessa. d) Asiakkaan toimintakyvyn seurannassa käytetään havainnoinnin, haastattelun ja kliinisen tutkimuksen lisäksi tarvittaessa ikääntyneille soveltuvia mittauksia. Toimintakyky Asiakkaan toimintakyvyn arvioimiseksi käytetään RAVA-järjestelmää. Psyykkinen toiminta Depression seulomiseksi käytetään Myöhäisiän depressioseulaa (esim. GDS15). Kognitiivinen toiminta Muistihäiriöiden seulomiseksi käytetään Mini Mental State Examination (MMSE) mittaria. Ravitsemus Ravitsemustilan arviointiin suositellaan käytettäväksi tarvittaessa Mini nutritional assesment (MNA) ravitsemustilan arviointitestiä e) Asiakkaan hoitosuunnitelma arvioidaan moniammatillisessa työryhmässä vähintään kaksi kertaa vuodessa ja tehdään tarvittavat muutokset hoitosuunnitelmaan sekä varmistetaan asiakkaan toimintakykyluokitus. Suunnitelma on asiakkaan tarpeista lähtevä, yksilöllinen ja konkreettinen. Lisäksi lääkärin tulee tehdä laitoshoidossa olevien asiakirjoihin seurantayhteenveto kolmen kuukauden välein riippumatta siitä onko potilaan voinnissa tapahtunut olennaisia muutoksia (STM:n asetus 298/2009).
VALTIOKONTTORI Laitoshoidon laatuvaatimukset 2011-2012 10 (11) Toimintakykyluokka 1: 2.5 Saattohoito Saattohoidolla tarkoitetaan vaikeasti sairaan ihmisen hoitoa silloin, kun parantavasta hoidosta on luovuttu, eikä taudin etenemistä pystytä hillitsemään eli kuolema on odotettavissa lähiviikkoina. Kuolemaa lähestyvän asiakkaan saattohoidon lähtökohtana on hänen tiedollinen sitoutumisensa parantavasta hoidosta luopumiseen. Saattohoitopäätös on lääketieteellinen päätös, jonka tekee hoitava lääkäri. Päätös koskettaa asiakkaan lisäksi omaisia ja hoitohenkilökuntaa ja siksi kaikkien osapuolien tulee mahdollisuuksien mukaan olla mukana päätöksenteossa. Keskusteluista tulee tehdä merkinnät potilasasiakirjoihin. Saattohoidossa otetaan huomioon asiakkaan hoitotahdossa ilmaisemat erityistoiveet hoidon suhteen. Saattohoidossa korostuu kuolevan oikeus riittävään oireenmukaiseen perushoitoon ja ihmisarvoa kunnioittavaan huolenpitoon sekä läheisten henkilöiden henkinen tukeminen. a) Laitoksella on sovittu ja kirjattu menettelytapa saattohoidon toteuttamisesta voimassa olevien käypähoitosuositusten mukaisesti. b) Asiakkaan hoitosuunnitelmaan kirjattu hoitotahto otetaan huomioon päätettäessä hoitolinjauksista. Hoitotahto ohjaa henkilökunnan toimintaa saattohoitovaiheessa. c) Saattohoitovaiheessa olevalle asiakkaalle järjestetään tarvittaessa yhden hengen huone. d) Asiakkaalle annetaan riittävästi tietoa, jotta hän voi osallistua hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Hoitava lääkäri ratkaisee yhdessä asiakkaan ja/tai hänen omaisensa ja muun hoitoryhmän kanssa, milloin taudin tutkimisesta, aktiivihoidosta ja kuntouttavasta hoitotyöstä luovutaan ja keskitytään oireiden ja kipujen lievittämiseen. Hoitava lääkäri huolehtii riittävän yksityiskohtaisesta ja ennakoivasta ohjeistuksesta hoitohenkilökunnalle kuolevan potilaan hoitoa varten. Päätös saattohoidosta kirjataan asiakkaan asiakirjoihin. e) Omaisille annetaan tietoa asiakkaan terveydentilasta, hänen suostumuksellaan. Omaisille annetaan henkistä tukea, heitä rohkaistaan olemaan läsnä ja halutessaan osallistumaan kuolevan hoitoon. f) Huolehditaan kivunhoidosta (riittävästä ja oikea-aikaisesta kipulääkityksestä), suun kuivumisen hoidosta (suun kostuttaminen, jos asiakas ei kykene nielemään) ja muiden oireiden (esimerkiksi pahoinvointi, oksentelu tai hengenahdistus) hoidosta. g) (Oma)hoitaja on tarvittaessa läsnä kuolevan vierellä, huolehtii hänen tarpeistaan ja toteuttaa hänen yksilöllisiä toiveitaan sekä tiedottaa niistä tarvittaessa muulle työryhmälle. Jos omaiset osallistuvat saattohoitoon, (oma)hoitaja on myös heidän tukenaan ja käytettävissään. h) Kuolevan vakaumusta kunnioitetaan ja hänen hengellisestä hyvinvoinnistaan huolehditaan. Henkilökunta on selvillä eri uskontokuntien saattohoitoon liittyvistä menettelytavoista. i) Toteutunut saattohoito kirjataan asiakkaan asiakirjoihin.
VALTIOKONTTORI Laitoshoidon laatuvaatimukset 2011-2012 11 (11) j) Vainajan omaisia tuetaan heidän surussaan. Heille järjestetään mahdollisuus rauhalliseen kahdenkeskeiseen keskusteluun hoitajan ja/tai lääkärin kanssa. Omaisille annetaan tarpeelliset kirjalliset ohjeet. k) Hoitoyksikössä on sovitut menettelytavat siitä, miten saattohoitoon osallistuva henkilökunta pystyy purkamaan ja jakamaan saattohoidon aikana syntyneitä tunteitaan ja ahdistustaan (esimerkiksi työnohjaus tai yhteiset keskustelut). l) Palveluntuottajalla on sovitut menettelytavat vainajan saattamisesta.