Minkälaisia haasteita osaamiselle ja innovaatioille sote-uudistus asettaa? SOTE Ennakointiseminaari 17.5.2016 Metropolia ammattikorkeakoulu Antti Hautamäki Tutkimusprofessori (emeritus), JY Dosentti, HY Konsultointi Kestävä Innovaatio
Miksi SOTE-uudistus? Kestävyysvajeen vähentäminen 3 miljardilla eurolla Terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen Kustannusten hallinta ja kustannusvaikuttavuus Sote-palveluiden tuotannon monipuolistaminen Asiakkaan tarpeiden kokonaisvaltainen arviointi Erilaisen osaamisen ja erilaisten palvelujen ja toimenpiteiden joustava yhdistäminen
Sote-arkkitehtuuri Rahoitus ja ohjaus Rahoitus ja palveluiden määrittely Maakunnan yhtiö Asiakas valitsee terveys- ja hyvinvointikeskuksen Valtio Maakunta 18 (+3) Yksityinen yhtiö Asiakas Yhteistyöalue (erikoissairaanhoito) 5 Kolmas sektori Yksityinen yhtiö (ei Kela-korvausta)
Rakenteellisia haasteita Maakunnallisen järjestäjän ja tuottajan roolit Tilaaja-tuottaja-mallin soveltaminen Kilpailu ja kilpailuttaminen Palveluketjujen integraatio: eri toimijoiden yhteistyö ja verkostoituminen Asiakkaan valinnanvapaus, valintakyky ja valinnan mahdollisuudet Johtamistaidot ja johtamismallit
Toiminnallinen integraatio Tavoitteena kustannusvaikuttavat selkeät palvelukokonaisuudet Vaikuttavuuden määrittely ja mittaaminen Hyvinvointiarvon luominen Kustannuslaskenta (toimintolaskenta, vaihtoehtoiskustannukset) Tuotteistaminen: palvelujen ja palvelukokonaisuuksien määrittely Sosiaalipalveluiden ja terveydenhoidon kytkös
Kehityssuuntia Sote-uudistusta on tehty rakenteellisesta ja taloudellisesta lähtökohdasta Jatkossa on otettava huomioon muutokset: Järjestelmäkeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen Sairauden hoidosta toimintakyvyn kehittämiseen Digitalisaation avaamat mahdollisuudet järjestelmän ohjauksessa ja palveluissa
Ihmiskeskeinen yhteiskunta Ihminen on aivan uudella tavalla keskiössä Ei vain asiakkaana vaan aktiivisena kansalaisena ja toimijana Palvelujen tulee voimaannuttaa ihmisiä ja vahvistaa heidän toimintavalmiuksiaan Palvelujen tuottamisvastuita tulee jakaa eri tahoille PPP-kumppanuuden merkeissä (Public-Private- People)
Terveysajattelun muuttuminen Terveyden omaehtoinen edistäminen Yksilövastuu Hyvinvointi-näkökulma Ennaltaehkäisy Toimintakyvyn vahvistaminen Sairaanhoito Institutionaalinen vastuu Lääketiedepainotteisuus Toimintakyvyn palauttaminen A.Hautamäki: Terveyden omaehtoinen edistäminen. Tekesin kehityspolkuraportti 2016
Palveluinnovaatioiden kehittäminen Monimutkainen palvelu Yksinkertainen palvelu Yksilöllinen suhde Asiakaskohtainen palvelu; Erikoishoito Kallis palvelutuotanto Asiointisuhde Standardipalvelu; Hyvinvointikeskus Skaalautuvuus Itsepalvelusuhde Epätietoisuus ja virheet Rutiinipalvelu: Netti Tuotteistaminen A.Hautamäki & K.Oksanen: Systemic development of service innovation; The Handbook of service innovation, 2015
Palvelujärjestelmän arkkitehtuuri = henkilökunta + tietojärjestelmät B Front office (Internet) C Back office tietojärjestelmä Asiakas A Palveluhenkilökunta A = henkilökohtainen palvelu B = itsepalvelu C = etäpalvelu (B + C) A.Hautamäki & K. Osanen (toim.): Yliopisto palveluinnovaatioiden kehittäjänä. 2011.
Asiakastiedot ja omadata Kanta-palvelu Potilastiedot Biopankit Tiedot yhdistetään Omadata Sovellus saa käyttöönsä kansalaisen tiedot luvalla Kansalaisen itse tuottama tieto (mittaaminen) Analyysi ja ohjeet asiakkaalle Sovellus Palvelu
Hyvinvointiyhteiskunnan vastuiden selkiyttäminen Hyvinvointi (omat valinnat) Toimeentulo (työelämä, yrittäjyys) Perustarpeet (julkinen vastuu) onnellisuus yhteisöllisyys merkityksellisyys työnteko tulonsiirrot ja etuudet (perustulo) varallisuus/taseet terveys koulutus turvallisuus