Helsingin, Espoon ja Vantaan Monikulttuurisuusasioiden sekä maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukuntien yhteiskokous. Kokousaika 1.11.2011 klo 17-20 Välineitä ja keinoja edistää syrjimättömyyttä ja aktiivista kansalaisuutta Kokouspaikka Läsnä Helsingin kaupungin valtuustosali, Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11-13 Helsingin maahanmuutto - ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnasta: Toni Randla, puheenjohtaja Elie El-Khouri Husein Muhammed Pia Jardi Tarja Lamminperä Nasima Razmyar Anu Riila Miriam Attias Espoon monikulttuuriasiain neuvottelukunnasta: Mari Nevalainen, puheenjohtaja Teemu Haapalehto Mohammed Kaiser Vesa Kukkamaa Mariam Varjonen Ali Abdirahman William Law Pertti Poutanen Anne Rasskasov Raija Övermark Taru Matilainen Tuija Kern Pasi Sipola Anneli Rönnberg Phong Huynh Liisa Kosonen Vantaan monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnasta: Abdullah Musud Basil Eneh Virve Flinkkilä Marja Jaakkola
1 Kokouksen avaus Päivi Korkea-aho Miikku Nieminen Kaarina Ollila-Väänänen Harun Osmani Marja Repo Riikka Åstrand Johanna Rajala Hannele Lautiola Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan vs. puheenjohtaja Toni Randla toivotti kokousvieraat tervetulleiksi ja avasi kokouksen klo 17.00. 2 Alustuspuheenvuorot Kuinka kaupunki edistää syrjimättömyyttä? Tuula Haatainen, apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen nosti esiin dialogin merkityksen syrjimättömyyden ja aktiivisen kansalaisuuden edellytyksenä ja onnitteli neuvottelukuntia työskentelystään ja foorumeina dialogia mahdollistavana tilana. Hän korosti myös pääkaupunkiseudullisen yhteistyön merkitystä maahanmuuttokysymyksissä, mikä näkyy vahvana yhteistyönä mm. valtion kanssa tukemalla hallitusohjelman päämääriä maahanmuuton toimialalla. Helsinkiläisenä rekrytointiin liittyvänä erityispiirteenä apulaiskaupunginjohtaja mainitsi kunnianhimoisen tavoitteen nostaa muunkielisten työntekijöiden osuutta vastaamaan heidän väestönosuuttaan. (Puheenvuoro: liite 1) Uudenlaista oivallusta draamaretkellä Juha Kostiainen, Johtaja, Sitran julkishallinnon johtamisen kehittämisohjelma Johtaja Juha Kostiainen kertoi Sitran vuoden 2011 Elinvoimafoorumi- poikkiyhteiskunnallisen koulutusohjelman maahanmuuttoon liittyvästä, oivalluksia herättäneestä koulutuksesta. Sitrassa havahduttiin tarpeeseen vaikuttaa yhteiskunnan asenneilmapiiriin myönteisesti, jota ilman eivät yhteiskunnan ja työmarkkinoiden mahdollisuudet aukea kaikille. Sitrassa on neljä hanketta, jotka pyrkivät vaikuttamaan yleiseen asenneilmapiiriin, työhön pyrkivien tukemiseen ja työnantajiin. (Esitys: liite 2) Oslo s responses to current challenges Toralv Moe, Senior Adviser, integration and education, City of Oslo Erityisasiantuntija Toralv Moe kertoi Oslon kaupungin kohtaamista haasteista maahanmuuttoon ja väestön monimuotoistumiseen liittyen. Keskeisiä haasteita ovat vä-
estönkasvu ja inkluusion eli mukaanlukemisen haaste, monimuotoisuusajattelun valtavirtaistaminen valtion lainsäädännön ja kaupungin tasolla, sosiaalisen liikkuvuuden edistäminen sekä identiteettikysymykset. Oslon siirtolaisväestön menestystarina noudattaa perinteistä norjalaista menestystarinaa, missä koulutus on suonut sosiaalisen liikkuvuuden mahdollisuuksia uusille sukupolville. Kaupunki tekee monipuolista yhteistyötä elinkeinoelämän, kansalaisyhteiskunnan ja urheilujärjestöjen kanssa. Kaupunki toimii ja kampanjoi yhteisen oslolaisen identiteetin puolesta, joka tunnistaa lahjakkuuden ja nuorten aktiivisen osallistumisen tärkeyden. Kesän terrori-iskun seurauksesta Oslon kaupunki käynnisti Koululaisille demokratiapääomaa hankkeen ennakkoluulojen, suvaitsemattomuuden ja fundamentalismin haastamiseksi. (Esitys: liite 3) 3 Työpajatyöskentely Alustuspuheenvuorojen jälkeen neuvottelukuntien jäsenet osallistuivat seuraaviin työpajoihin TYÖPAJA 1: Tilannetestaus ja muita keinoja havaita syrjintää Helsingin yliopiston tutkija Liisa Larja esitteli tilannetestausmenetelmää välineenä työsyrjinnän tutkimuksessa. Tilannetestauksen ideana on, että testataan työhönottotilannetta kahden tasaveroisen hakijan kohdalta. Menetelmällä tutkitaan erityisesti kolmea vaihetta: tiedustelusoitto työpaikkaan, pyyntö jättää hakemus ja kutsu haastatteluun. Työnantajille lähetetään työhakemukset pareittain siten, että toinen hakijoista on vähemmistön ja toinen valtaväestön edustaja. Tutkimusmenetelmällä saadaan tilastollista tietoa tiedostamattomasta päätöksenteosta, kun mahdollinen nimeen perustuva, tiedostamaton syrjintä tulee näkyväksi tilastojen valossa. TYÖPAJA 2: Yhdenvertaisuuden edistäminen hankintatoiminnan keinoin Helsingin maahanmuuttotyön koordinaattori Anu Riila esitteli yhdenvertaisuuden edistämistä hankintatoiminnan keinoin, erityisesti sosiaalisen ostamisen eurooppalaisten käytäntöjen näkökulmasta. Riila totesi, että sosiaalisella ostamisella tarkoitetaan hankintatoimia, joissa otetaan huomioon yksi tai useampi sosiaalinen näkökohta. Ns. sosiaalisilla kriteereillä tarkoitetaan mm. työllisyysmahdollisuuksien edistämistä (nuoret, maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, iäkkäät), sosiaalisten oikeuksien ja työoikeuksien noudattamisen edistämistä (työlaisäädännön ja työehtosopimusten noudattaminen, sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyys), sosiaalisen osallisuuden tukeminen (mm. etniset ja muut vähemmistöryhmät). Hyötyjä ovat mm. työttömien työllistymisedellytysten parantaminen, uusien työpaikkojen luominen, hyvän hallinnon periaatteen edistäminen (käytetään hankintavaltaa sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi) jne.
TYÖPAJA 3: Aktiivisen kansalaisuuden edistäminen - näin argumentoit ja vaikutat - kurssi Valtion taidemuseon monikulttuurisuusasiantuntija Ahmed Al-Nawas esitteli intellektuaalisen itsepuolustuksen koulutusta keinona edistää ihmisten kykyä osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Kotouttamisessa tulee vaihe, jolloin maahanmuuttaja ei ole enää maahanmuuttaja, vaan kotoutunut. Miten saadaan maahanmuuttajataustaiset ihmiset aktiivisiksi kansalaisiksi? Rohkaisemalla ottamaan kantaa ja osallistuman yhteiskuntaan. Keinona edistää aktiivista osallistumista esiteltiin belgialaisen kansalaisjärjestö Kif Kifin intellektuaalisen itsepuolustuksen kurssit, joiden tarkoituksena on rohkaista ottamaan kantaa ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluunkurssit sisältävät tietoutta poliittisesta järjestelmästä, poliittisen keskustelun roolista ja diskurssista sekä yhteiskunnan ja median roolista. TYÖPAJA 4: Vihapuhe & rasismi vs. sananvapaus mediassa Julkisen sanan neuvoston sihteeri Nina Porra veti keskustelua vihapuheen ja rasismin rajasta ja suhteesta sananvapauteen mediassa. Keskusteluissa nousi esiin seuraavia näkökulmia: - Yleisesti valtamediassa toimittajakunta ei käytä vihapuhetta - yleensä pahimmat ylilyönnit tapahtuvat nettipalstoilla, mutta niistä ei tule kanteluja, eikä varsinkaan maahanmuuttajataustaisilta ihmisiltä, jotka eivät itse eivät tee juuri lainkaan kanteluja. - Toimittajakunnassa keskustellaan siitä, mitä sanoja voidaan käyttää. Sanojen valintaan ei voida puuttua (vrt. sananvapaus). Toimittajan työssä korostuu se, että asioista täytyy voida keskustella kriittisesti, niiden omilla nimillä ja ongelmista täytyy pystyä puhumaan. Mutta kuinka voisi saada toimittajia valitsemaan sanoja, jotka eivät loukkaa? Kuinka toimittajat voisivat paremmin tulla tietoisiksi siitä, kuinka kirjoittaa kriittisesti ja rehellisesti, mutta käyttämättä loukkaavia sanoja? TYÖPAJA 5: Tie aktiiviseen kansalaisuuteen: roolimallien merkitys Eduskunta-avustaja Nasima Razmyar rakensi keskustelijoiden kanssa tietä aktiiviseen kansalaisuuteen ja pohti roolimallien merkitystä innostajina ja inspiroijina tien varrella. Nuorten kohdalla ei ole aikaa odottaa, tarvitaan uskoa tulevaisuuteen ja halua kouluttautua. Tarvetta on ainakin kolmenlaisille roolimalleille: - Menestystarinoita; luomaan mielikuvia siitä, että menestys on mahdollista: - Näkyvyyttä myös ihmisille tavallisissa ammateissa, mikä olisi hyvää stereotypioiden rikkomista myös suomalaisille. - Uskonnolliset roolimallit, jotka mahdollistavat uusia ja joustavampia identiteettejä. Hyvä esimerkki on esim. eurooppalainen islaminoppinut Tariq Ramadan. Dialogin ja asian laajenemisen kannalta on tärkeää saada esiin uskonnollisia esikuvia, koulutettuja laajan näkemyksen omaavia ihmisiä joilla symboliarvo.
TYÖPAJA 6: Kampanja pääkaupunkiseudulle? Tulevaisuuden pohdintaa & esimerkkejä Punaisen Ristin rasisminvastaisen kampanjan suunnittelija Pirjo Vesala alusti rasisminvastaisen kampanjan suunnittelun vaiheista ja innosti neuvottelukuntalaisia pohtimaan, millä tavoin kunnissa voitaisiin edistää syrjimättömyyttä ja aktiivista kansalaisuutta kampanjoinnilla. 4 Kampanja-haaste Helsingin neuvottelukunnan jäsen Husein Muhamed totesi illan alustusten ja työpajojen yhteenvedossaan: Liian usein rasisminvastaisessa työssä vähemmistöt ovat toiminnan tai kampanjoiden kohteina, mutta harvoin kampanjoihin itse osallistuvina toimijoina. Meidän pitäisi saada kaikki kaupunkilaiset, taustasta riippumatta, vaikuttamaan omiin asioihinsa. Pääkaupunkiseudun yhteiskampanjan haasteena onkin nyt löytää kampanjoinnin keinoja aktiivisen kansalaisuuden puolesta. Neuvottelukunnat jatkavat pohdintaa siitä, millä tavoin kampanjointia voitaisiin toteuttaa. 5 Seuraava yhteistapaaminen Vantaalla Vantaan neuvottelukunnan vs. puheenjohtaja Masud Abdullah toivotti pääkaupunkiseudun neuvottelukunnat tervetulleeksi syksyllä 2012 yhteiskokoukseen Vantaalle. Liitteet Liite 1: Tuula Haataisen puhe Kuinka kaupunki edistää syrjimättömyyttä Liite 2: Juha Kostiaisen esitys Asennemuutosta draamaretkellä Liite 3: Toralv Moen esitys: Oslo s responses to current challenges Kokous päätettiin kello 20.00. Toni Randla vs. Puheenjohtaja Miriam Attias vs.sihteeri Jakelu: Jäsenet Varajäsenet