Kala- ja vesijulkaisuja nro 171 Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen & Sauli Vatanen Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu --- Ennakkotarkkailu vuonna 2014
KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: 2.6.2015 Tekijät: Petri Karppinen, Ari Haikonen, Jani Helminen, Jouni Kervinen ja Sauli Vatanen Julkaisun nimi: Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu Ennakkotarkkailu vuonna 2014 Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesijulkaisuja nro 171 Sivumäärä: 31 s. + 4 liite Toimeksiantaja: Fennovoima Oy Jakelu: Fennovoima Oy Kannen kuva: Siian ja muikun poikasia. Ari Haikonen
SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. COASTAL-verkkokoekalastus... 3 2.2. Siian ja muikun poikasnuottaus... 4 2.3. Gulf Olympia -poikaspyynti... 4 2.4. Ammattikalastuksen seuranta... 5 2.5. Vapaa-ajankalastuksen seuranta... 6 2.5.1. Aineiston käsittely... 7 3. Tulokset... 8 3.1. COASTAL -verkkokoekalastus... 8 3.1.1. Kalaston rakenne... 8 3.1.2. Yleisimpien lajien pituusjakaumat... 9 3.2. Siian ja muikun poikasnuottaus... 13 3.2.1. Siian ja muikun poikasmäärät... 13 3.2.2. Muut lajit... 15 3.3. Gulf Olympia -poikaspyynti... 16 3.3.1. Silakanpoikasten määrät... 16 3.3.2. Silakanpoikasten kokoluokkaosuudet... 16 3.4. Ammattikalastuksen seuranta... 17 3.4.1. Kalastus tiedustelualueella... 17 3.4.2. Pyynti ja pyydykset... 17 3.4.3. Saalis... 20 3.4.4. Ammattikalastajien huomioita... 21 3.5. Vapaa-ajankalastuksen seuranta... 23 3.5.1. Alueen ruokakunnat ja niiden kalastus... 23 3.5.2. Vapaa-ajankalastuksen saalis... 25 3.5.3. Vapaa-ajankalastajien havaintoja ja huomioita... 26 4. Yhteenveto... 28 5. Kirjallisuus... 30 6. Liitteet... 31 1
1. Johdanto Fennovoima Oy valmistelee ydinvoimalaitoksen rakentamista Pyhäjoen Hanhikiven niemelle. Alueen kalastoa ja kalastusta on selvitetty hankkeen periaatepäätöshakemuksen yhteydessä (Fennovoima 2009). Kalastoon ja kalastukseen liittyviä selvityksiä jatkettiin Pyhäjoella vesilain ja ympäristönsuojelulain edellyttämiä lupahakemuksia varten vuosina 2012 ja 2014. Näinä vuosina selvitettiin alueen kalaston rakennetta ja poikastuotantoa (Haikonen ym. 2013, Haikonen ym. 2014). Ammatti- ja vapaa-ajankalastusta on selvitetty puolestaan vuosina 2011 ja 2013 (Vatanen & Haikonen 2012, Karppinen & Vatanen 2014). Vuonna 2014 käynnistettiin ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalataloudellinen ennakkotarkkailu tarkkailuohjelman (Vatanen ja Haikonen 2013) mukaisesti. Tarkkailuohjelma sisältää useita vesistörakentamisvaiheesta tehtyyn kalatalousvaikutusarvioon (Vatanen ym. 2013) perustuvia hypoteeseja vesistörakennustöiden mahdollisista vaikutuksista alueen kalastukseen ja kalakantoihin. Näitä mahdollisia vaikutuksia tarkastellaan seuraamalla ammatti- ja vapaa-ajankalastusta Pyhäjoen edustan merialueella sekä tutkimalla kalaston rakennetta ja poikastuotantoa vesistörakennuskohteiden ympäristössä (tarkkailualue) ja vertailualueella. Tutkimuksia tehdään ennen töiden aloittamista (ennakkotarkkailu), niiden aikana, ja töiden päätyttyä. Saadun aineiston perusteella määritellään em. seurantahypoteesien paikkansapitävyys (ks. Vatanen & Haikonen 2013) ja arvioidaan myös laajemmin vesistörakennustöiden vaikutuksia. Kalataloudellisen seurannan tulokset ja niiden tilastolliset analyysit esitetään loppuraportissa viimeisen tarkkailuvuoden jälkeen. Tässä raportissa esitetään vuonna 2014 toteutetun ennakkotarkkailun tulokset. Hankkeen ja suunniteltujen vesistötöiden kuvaukset on esitetty tarkkailuohjelmassa (Vatanen & Haikonen 2013) sekä vesilupahakemuksissa (PSAVI/20 22/04.09/2013). Tarkkailualueen kalaston ja kalastuksen nykytilaa on puolestaan esitetty laajemmin lupahakemuksia varten laadituissa vaikutusarvioissa (Vatanen ym. 2013, Karppinen ym. 2014). 2
2. Aineisto ja menetelmät 2.1. COASTAL-verkkokoekalastus Kalaston rakennetta selvitetään COASTAL-verkkokoekalastuksella. Menetelmä on yleisesti käytetty Suomen ja Ruotsin rannikkoalueiden seurannoissa ja sen toteutuksesta on annettu tarkat ohjeistukset (Olin ym. 2014). Menetelmää voidaan käyttää kalakannan suhteellisen koon, kalaston rakenteen, lajien runsaussuhteiden ja populaatiorakenteen muutosten arvioinnissa. Lisäksi COASTAL-pyynnin yhteydessä on mahdollista kerätä näytteitä mm. kalapopulaatioiden ikärakenteen ja kasvun tutkimiseksi. Verkkokoekalastuksen menetelmälliset yksityiskohdat on selostettu tarkemmin vesistörakennustöiden kalataloustarkkailuohjelmassa (Vatanen & Haikonen 2013) sekä aiemmassa raportissa Kala- ja vesimonisteita nro 85 (Haikonen ym. 2013). COASTAL-verkkopyynti toteutettiin vuonna 2014 Pyhäjoella heinäkuun lopulla (22. 29.7.). Kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti verkotuksia tehtiin hankkeen tarkkailualueella (Alue A) sekä siian ja muikun poikastuotannolle tärkeällä alueella Kultalanlahden pohjoisosassa (Alue B). Koekalastukset aloitettiin myös vertailualueella hankkeen vaikutusalueen eteläpuolella (Kuva 1). Kuva 1. Koekalastuksen verkkopaikkojen sijainnit tutkimusalueittain vuonna 2014. (Sisältää Maanmittauslaitoksen 8/2014 aineistoa) 3
2.2. Siian ja muikun poikasnuottaus Siian ja muikun poikastuotantoa seurataan tarkkailu- ja vertailualueella toukokuun alun ja kesäkuun puolivälin välisenä aikana kolmeen kertaan suoritettavilla nuottauksilla (Kuva 2). Vuonna 2014 poikasnuottaukset toteutettiin 28.4. 1.5., 13.5. 15.5. ja 3.6.2014. Poikasnuottausten menetelmälliset yksityiskohdat on selostettu tarkemmin vesistörakennustöiden kalataloustarkkailuohjelmassa (Vatanen & Haikonen 2013) sekä aiemmassa raportissa Kala- ja vesimonisteita nro 85 (Haikonen ym. 2013). Kuva 2. Nuottauspaikat siian ja muikun poikaspyynnissä tarkkailu- ja vertailualueella 2014. (Sisältää Maanmittauslaitoksen 8/2014 aineistoa) 2.3. Gulf Olympia -poikaspyynti Silakan poikastuotantoa seurataan pyydystämällä vastakuoriutuneita silakanpoikasia tarkkailu- ja vertailualueella Gulf Olympia -pyydyksellä. Poikasia pyydetään kummaltakin alueelta 20:lta 500 metrin mittaiselta linjalta (Kuva 3) viitenä ajankohtana kesäkuun lopun ja elokuun alun välisenä aikana. Vuonna 2014 silakanpoikasten pyynti toteutettiin 22.6., 2. 3.7., 16. 17.7., 23.7. ja 5. 6.8. Gulf Olympia -poikaspyynnin menetelmälliset yksityiskohdat on selostettu tarkemmin vesistörakennustöiden kalataloustarkkailuohjelmassa (Vatanen & Haikonen 2013) sekä aiemmassa raportissa Kala- ja vesimonisteita nro 85 (Haikonen ym. 2013). 4
Kuva 3. Gulf Olympia -linjojen sijainti tarkkailu- ja vertailualueella 2014. (Sisältää Maanmittauslaitoksen 8/2014 aineistoa) 2.4. Ammattikalastuksen seuranta Tarkkailualueen ammattikalastusta vuonna 2014 selvitettiin postitse ammattikalastuskyselyllä. Kyselykaavakkeessa tiedusteltiin ammattikalastajien käyttämiä pyydyksiä, saaliita sekä mielipiteitä. Ammattikalastuskysely lähetettiin kaikkiaan 47 ruokakunnalle, joiden aikaisempien selvitysten perusteella tiedettiin kalastavan alueella. Kyselyssä olivat mukana ELYkeskusten ylläpitämän ammattikalastusrekisterin, 1- (kalastustulojen osuus kokonaistuloista yli 30 %), 2- (kalastustulojen osuus kokonaistuloista 15 30 %) ja 3- luokan ammattikalastajat (kalastustulojen osuus alle 15 %). Tiedustelualue jaettiin kolmeen osa-alueeseen (A, B ja C). Keskimmäisellä osaalueella (B) sijaitsee Fennovoiman ydinvoimahankkeen suunnittelualue, johon hankkeen vesistörakentaminen sijoittuu (Kuva 4). 5
Kuva 4. Kalastuskyselyiden osa-alueet: Alue A, Alue B ja Alue C. 2.5. Vapaa-ajankalastuksen seuranta Tarkkailualueen vapaa-ajankalastusta vuonna 2014 selvitettiin väestörekisteripohjaisena otantakyselynä. Otokseen valittiin 18 74 -vuotiaita henkilöitä seuraavilta postinumeroalueilta: 86100 PYHÄJOKI, 86110 PARHALAHTI, 86160 PIRTTIKOSKI, 92100, 92120, 92130 ja 92150 RAAHE, 92160 SALOINEN, 92180 LAPALUOTO, 92210 ARKKUKARI sekä 92220 PIEHINKI. Osoitetiedot kyselyä varten saatiin väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä (Dnro 37/410/15). Tutkimuksen otoskoko oli 1 000 ruokakuntaa, kun tutkimusalueella on kaiken kaikkiaan 7 622 ruokakuntaa. Paikallisia ruokakuntia oli otoksessa 750 ja mökkiläisiä 250 (Taulukko 1). Osa mökkiläisistä on paikallisia ja osa ulkopaikkakuntalaisia. Taulukko 1. Vapaa-ajankalastuskyselyn perusjoukko ja otanta. Ruokakunnat, kpl Mökkiläisiä, kpl Perusjoukko 7 390 587 Tiedusteluita lähetetty 750 250 6
Kalastuskysely toteutettiin kolmen kontaktikerran tiedusteluna. Kyselyyn vastaamattomille ruokakunnille lähetettiin muistutuskirje noin kaksi viikkoa kyselyn lähettämisen jälkeen vastausaktiivisuuden kasvattamiseksi. Tämän jälkeen lähetettiin vielä uusintakysely noin kahden viikon päästä niille, jotka eivät vielä olleet vastanneet. Kalastuskyselyyn vastaaminen tapahtui kirjeitse, mutta vastausaktiivisuuden kasvattamiseksi ei kalastaneille tarjottiin lisäksi mahdollisuus vastata tekstiviestillä, soittamalla tai sähköpostilla. Tutkimuksen kyselylomake on esitetty vuoden 2011 kalastuskyselyraportin liitteenä (Vatanen & Haikonen 2012). Kyselyn keskeisenä tavoitteena oli kerätä tietoa vapaaajankalastuksesta ja sen saaliista sekä paikallisten ja mökkiläisten merialueen kalastuksessa havaitsemista ilmiöistä. Myös vapaa-ajankalastuskyselyssä tiedustelualue jaettiin osa-alueisiin A, B ja C (Kuva 4). 2.5.1. Aineiston käsittely Tulosten esittämisessä on noudatettu kalataloustarkkailu oppaassa esitettyä periaatetta, jonka mukaan vastanneet edustavat koko perusjoukkoa (Moilanen & Lappalainen 1999). Saadut tulokset on yleistetty koskemaan koko perusjoukkoa, jotta tulokset olisivat vastaisuudessa paremmin vertailtavissa keskenään. Yleistys on laskettu seuraavasti: (1) w = N/r w = painokerroin N = perusjoukon koko r = vastanneiden lukumäärä Aineistosta on poistettu kalastajat, jotka ilmoittivat saaliiksi yksittäistä kalalajia yli 1 000 kg. Nämä kalastajat (vuonna 2014: 2 kpl) tulkittiin ammattikalastajiksi. Palautettujen lomakkeiden tiedot kuten myös tekstiviestillä, puhelimitse tai sähköpostitse saadut vastaukset kalastamattomuudesta tallennettiin aineistoon. Koko aineistosta laskettu kokonaispainokerroin oli 13,3. Leinonen (1989) on havainnut, että vastaamattomien joukossa on runsaammin kalastamattomia tai vähän saalista saaneita kuin kyselyyn vastanneissa. Niin ikään Haikonen ym. (2004) huomasivat kadosta johtuvia virhelähteitä Tornionjoen kalastustiedustelussa. Vastaamatta jättäneet henkilöt olivat saaneet vähemmän saalista kuin vastanneet. Mahdollisesti myös tähän kyselyyn vastaamatta jättäneet ovat saaneet vähemmän saalista kuin vastanneet. Koska vastaamattomien kalastusta tai kalastamattomuutta ei voida arvioida, on nyt esitetyt tulokset laajennettu koskemaan koko perusjoukkoa. Edellä mainitun perusteella on mahdollista, että saaliit ovat todellisuudessa jonkin verran pienempiä kuin jatkossa esitetyt saalisarviot. 7
3. Tulokset 3.1. COASTAL -verkkokoekalastus Koekalastuksen aikaiset olosuhdetiedot on esitetty Liitteessä 1. 3.1.1. Kalaston rakenne Vuoden 2014 verkkokoekalastuksessa saatiin saaliiksi yhteensä 4 384 kalayksilöä (noin 157 kg) kaikkiaan 21:stä eri lajista (Taulukko 2, Liite 2). Tarkkailualueen (Alue A) koeverkotuksissa keskimääräinen verkkokohtainen yksikkösaalis oli 37,5 kalaa ja 1 366 grammaa (kokonaissaalis: 1 124 kpl ja 41 kg). Vertailualueen saalis (yksikkösaalis: 65,3 kalaa ja 2 461 g) oli selvästi suurempi tarkkailualueeseen verrattuna (kokonaissaalis: 1 959 kpl ja 74 kg). Alueelta B saatiin runsaimmin kalaa; keskimäärin 87 kalaa ja 2 801 g per verkko (Taulukko 2, Liite 2). Taulukko 2. Verkkokoekalastusten tulokset vuonna 2014. Tarkkailualue Vertailualue Alue B Laji Saalis Yksikkösaalisaalisaalis Yksikkö Yksikkö Osuus Saalis Osuus Saalis Osuus (kpl) (kpl/ (kpl/ (kpl/ (%) (kpl) (%) (kpl) verkko) verkko) verkko) (%) Ahven 187 6.2 17 % 422 14.1 22 % 313 20.9 24 % Hauki 1 0.1 0 % Härkäsimppu 1 0.0 0 % Kiiski 604 20.1 55 % 964 32.1 49 % 762 50.8 59 % Kilohaili 6 0.2 0 % Kivinilkka 5 0.2 0 % 9 0.3 0 % 1 0.1 0 % Kolmipiikki 1 0.1 0 % Kuha 2 0.1 0 % Kuore 48 1.6 4 % 114 3.8 6 % 1 0.1 0 % Lahna 3 0.1 0 % 2 0.1 0 % Made 1 0.0 0 % 1 0.0 0 % Lohi 1 0.0 0 % Muikku 10 0.3 1 % 16 0.5 1 % 2 0.1 0 % Nahkiainen 1 0.0 0 % Salakka 1 0.0 0 % Seipi 18 0.6 2 % 59 2.0 3 % 30 2.0 2 % Siika 80 2.7 7 % 176 5.9 9 % 61 4.1 5 % Silakka 165 5.5 15 % 99 3.3 5 % 74 4.9 6 % Särki 5 0.2 0 % 83 2.8 4 % 49 3.3 4 % Säyne 1 0.0 0 % 4 0.3 0 % Taimen 1 0.0 0 % Yhteensä 1124 37.5 100 % 1959 65.3 100 % 1301 86.7 100 % Lajimäärä 11 18 13 8
Kiiski ja ahven olivat lukumääräisesti runsaimmat lajit kaikilla kolmella koealueella (Taulukko 2). Alueiden väliset erot kokonaissaalismäärissä johtuivat näiden kahden lajin, mutta erityisesti kiisken määristä. Kiisken osuus kokonaissaaliista vaihteli alueittain välillä 49 59 % ja ahvenen osuus välillä 17 24 %. Muita lajeja saatiin selvästi vähemmän. Silakan ja siian osuudet kokonaissaaliista olivat keskimäärin noin 7 %. Tarkkailualueella silakan osuus (15 %) oli suurempi kuin muilla alueilla. Särkikalojen määrä oli verrattain vähäinen, vaikka ryhmä koostui useasta eri lajista (lahna, salakka, seipi, särki ja säyne) (Kuva 5). Särkikaloja saatiin saaliiksi vähemmän tarkkailualueelta kuin muilta alueilta. Muiden lajien ryhmässä pääasiallisin saalis oli kuore, jonka osuus oli 84 % lähinnä tarkkailu- ja vertailualueelta saadusta muiden lajien kokonaissaaliista (Taulukko 2). 60 Ahven Kiiski Muikku Siika Silakka Särkikalat Muut Yksikkösaalis (kpl/verkko) 50 40 30 20 10 0 Tarkkailualue Vertailualue Alue B Kuva 5. Yleisimpien lajien sekä lajiryhmien särkikalat ja muut lajit saalismäärät vuoden 2014 ennakkotarkkailun verkkokoekalastuksessa. Tarkkailualueen ja Alue B:n tulokset ovat hyvin samansuuntaisia vuoden 2012 koekalastusten suhteen (ks. Haikonen ym. 2013). Näillä koealueilla sekä uutena alueena vuonna 2014 mukaan tulleella vertailualueella on kiiski ollut yleisin laji, ja ahvenen ja kiisken välinen osuuksien suhde samansuuntainen. Suurinta vaihtelua alueiden ja vuosien välillä on aiheuttanut särkikalojen määrä. Särkikalojen kokonaismäärä oli vuonna 2012 huomattavasti suurempi. Muiden lajien väliset suhteelliset osuudet olivat vuosien välillä hyvin samankaltaiset molemmilla alueilla. 3.1.2. Yleisimpien lajien pituusjakaumat Neljän yleisimmän lajin (ahven, kiiski, siika, silakka) mitatuista yksilöistä saadut pituustiedot on esitetty Taulukossa 3. 9
Taulukko 3. Neljän yleisimmän lajin pituusmittauksista saadut tulokset vuoden 2014 koekalastuksissa. Tarkkailualue Laji Keskipituus Keskihajonta Lukumäärä Minimi Maksimi cm cm kpl cm cm Ahven 18.3 4.3 182 9 30 Kiiski 12.7 2.4 391 8 25 Siika 18.7 5.1 74 13 31 Silakka 17.1 2.4 114 12 24 Vertailualue Laji Keskipituus Keskihajonta Lukumäärä Minimi Maksimi cm cm kpl cm cm Ahven 17.5 4.1 404 8 27 Kiiski 12.9 2.8 624 7 24 Siika 17.7 4.3 171 12 29 Silakka 16.2 2.4 85 11 21 Alue B Laji Keskipituus Keskihajonta Lukumäärä Minimi Maksimi cm cm kpl cm cm Ahven 17.0 4.7 268 9 29 Kiiski 12.6 2.4 321 8 18 Siika 16.9 3.8 58 12 28 Silakka 15.3 1.7 53 13 19 Ahvenen keskipituus oli tarkkailualueella hieman suurempi muihin alueisiin verrattuna (Taulukko 3). Pituusluokkajakaumien perusteella voidaan havaita, että tarkkailu- ja vertailualueilta saatiin kuitenkin hyvinkin samankokoisia ahvenia (Kuva 6). Alueella B sen sijaan oli enemmän pienikokoisia ahvenia ja myös hieman vähemmän suurempia kokoluokkia (18 21 cm). Kaikilla kolmella koealueella on havaittavissa selvä jakautuminen kahteen vallitsevaan kokoluokkaan (Kuva 6). Ahven Tarkkailualue Vertailualue Alue B Suhteellinen osuus (%) 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 35 Pituusluokka (cm) Kuva 6. Ahvenen pituusjakaumat alueittain vuoden 2014 verkkokoekalastuksissa. 10
Verkkokoekalastusten yleisimmän saalislajin kiisken keskipituus ei juurikaan vaihdellut alueiden välillä (Taulukko 3). Pituusluokkajakauman perusteella ei myöskään ilmennyt suurempia eroja, joskin vertailualueella näytti olevan vähemmän keskikokoisia ja enemmän isompia yksilöitä kuin muilla alueilla (Kuva 7). Alueella B puolestaan oli hieman vähemmän isoja yksilöitä muihin alueisiin verrattuna. 25 Kiiski Tarkkailualue Vertailualue Alue B Suhteellinen osuus (%) 20 15 10 5 0 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 35 Pituusluokka (cm) Kuva 7. Kiisken pituusjakaumat alueittain vuoden 2014 verkkokoekalastuksissa. Siian keskipituudet vaihtelivat jonkin verran alueiden välillä (Taulukko 3), vaikka pituusluokkajakaumien perusteella alueiden väliset erot olivat kuitenkin vähäisiä (Kuva 8). Pituusjakaumista voidaan havaita, että Alueella B oli hieman enemmän pienikokoisia yksilöitä, tarkkailualueella puolestaan hieman enemmän suurempia yksilöitä kuin muilla alueilla. 30 Siika Tarkkailualue Vertailualue Alue B Suhteellinen osuus (%) 25 20 15 10 5 0 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 35 Pituusluokka (cm) Kuva 8. Siian pituusjakaumat alueittain vuoden 2014 verkkokoekalastuksissa. 11
Silakan keskipituuden erot alueiden välillä olivat pienikokoiselle lajille melko suuret (Taulukko 3). Silakoiden keskipituuden ero oli jopa 1,8 cm tarkkailualueen ja Alueen B välillä. Alueella B olikin selvästi enemmän pieniä silakoita verrattuna tarkkailu- ja vertailualueisiin, joiden jakaumat olivat puolestaan keskenään hyvin samankaltaiset (Kuva 9). Silakka Tarkkailualue Vertailualue Alue B Suhteellinen osuus (%) 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 7 8 9 1011121314151617181920212223242526272829303135 Pituusluokka (cm) Kuva 9. Silakan pituusjakaumat alueittain vuoden 2014 verkkokoekalastuksissa. Pituusluokkajakaumien perusteella vaikuttaa siltä, että tarkkailu- ja vertailualueilta saadaan saaliiksi erikokoisia kaloja melko samassa suhteessa. Alue B eroaa muista alueista siinä, että sieltä saatiin saaliiksi enemmän pienempiä ja nuorempia yksilöitä, mikä näkyy erityisesti ahvenen ja silakan kohdalla. 12
3.2. Siian ja muikun poikasnuottaus Poikasnuottauksen aikaiset olosuhdetiedot on esitetty Liitteessä 1. 3.2.1. Siian ja muikun poikasmäärät Siian- ja muikunpoikasia saatiin vuonna 2014 saaliiksi yhteensä lähes 3 300 yksilöä (Taulukko 4). Suurin osa saaliista oli siianpoikasia (90 %). Niin siian kuin muikunkin poikasia saatiin tarkkailualueelta selvästi enemmän kuin vertailualueelta (Taulukko 4, Kuva 10). Siianpoikasia saatiin pyynnin aikana kaikilta nuottauspaikoilta, ja tarkkailualueella myös jokaisella kolmella nuottauskerralla (Taulukko 4). Muikunpoikasten saanti oli hajanaisempaa niin alueellisesti kuin ajallisestikin. Taulukko 4. Siian- ja muikun poikasmäärät (kpl) tarkkailualueen ja vertailualueen nuottauspaikoilla 2014. Ajankohta Tarkkailualue 28.4. 1.5.2014 13. 15.5.2014 3.6.2014 Yhteensä Nuottauspaikka Siika Muikku Siika Muikku Siika Muikku Siika Muikku Sha 01 250 172 36 12 460 31 746 215 Sha 02 6-3 - 1-10 - Sha 03 8-23 2 6-37 2 Sha 04 3 2 72 3 33 5 108 10 Sha 05 1-142 27 600 20 743 47 Sha 06 4 4 10 2 336-350 6 Yhteensä 272 178 286 46 1 436 56 1 994 280 Osuus 60 % 40 % 86 % 14 % 96 % 4 % 88 % 12 % Vertailualue Nuottauspaikka Sva 01 3 - - - 188 8 191 8 Sva 02 9 4 6-121 2 136 6 Sva 03 44 11 18 3 187 6 249 20 Sva 04 - - 77 3 45 1 122 4 Sva 05 6 - - 2 6 1 12 3 Sva 06 7-1 - 243 11 251 11 Yhteensä. 69 15 102 8 790 29 961 52 Osuus 82 % 18 % 93 % 7 % 96 % 4 % 95 % 5 % Kaikki yhteensä 341 193 388 54 2 226 85 2 955 332 Osuus 64 % 36 % 88 % 12 % 96 % 4 % 90 % 10 % Siianpoikasten määrät olivat suurimmillaan kolmannella nuottauskerralla kesäkuun alussa molemmilla alueilla (Kuva 10). Muikunpoikasten määrä puolestaan oli suurimmillaan ensimmäisellä nuottauskerralla, mutta vain tarkkailualueella. 13
1. nuottaus 2. nuottaus 3. nuottaus 1400 1200 Yksilömäärä (kpl) 1000 800 600 400 200 0 Siika Muikku Siika Muikku Tarkkailualue Vertailualue Kuva 10. Siian- ja muikunpoikasten määrät tarkkailu- ja vertailualueella vuonna 2014. Poikasmäärät vaihtelivat suuresti nuottauspaikkojen välillä etenkin tarkkailualueella (Kuva 11). Sekä siikoja että muikkuja saatiin erityisen runsaasti Hanhikiven niemen nuottauspaikalta Sha 01. Myös Kultalanlahden pohjoispäässä sijaitsevilta paikoilta Sha 05 ja Sha 06 saatiin runsaasti poikasia. Poikasmäärät jäivät sen sijaan varsin vähäisiksi Hanhikiven niemen nuottauspaikoilla Sha 02 ja Sha 03, sekä vertailualueen paikalla Sva 05. Nuottausalueiden lähistölle Piehinkiin Kultalanlahden pohjoispäässä ja Yppärin alueelle vertailualueen eteläpäässä istutettiin runsaasti vastakuoriutuneita siianpoikasia huhtikuun puolesta välistä alkaen vuonna 2014 (Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto, tiedonanto). Siianpoikasia istutettiin kaikkiaan n. 5,7 miljoonaa kappaletta, joista suurin osa Pyhäjokisuulle. Nämä juuri ennen poikasnuottausten aloittamista toteutetut istutukset saattavat vaikuttaa saaliiksi saatujen siianpoikasten lukumääriin jossakin määrin. Tarkkailualueen nuottauspaikkojen saalismäärissä oli jonkin verran vaihtelua vuosien 2012 (ks. Haikonen ym. 2012) ja 2014 välillä. Siianpoikasten määrä ja osuus oli vuonna 2012 pienempi kuin 2014, muikunpoikasten määrä ja osuus vastaavasti suurempi. Alueellinen jakauma oli kuitenkin hyvin samansuuntainen vuosien välillä; poikasia saatiin molempina vuosina eniten Kultalanlahden pohjoispään nuottauspaikoilta (paikat Sha 05 ja 06) sekä Hanhikiven niemen nuottauspaikalta Sha 01. 14
Kuva 11. Siian- ja muikunpoikasten määrät tarkkailu- ja vertailualueella vuonna 2014. (Tarkkailualue: nuottauspaikat Sha 01 Sha 06; Vertailualue: nuottauspaikat Sva 01 Sva 06). (Sisältää Maanmittauslaitoksen 8/2014 aineistoa) 3.2.2. Muut lajit Siian- ja muikunpoikasnuottausten yhteydessä saatiin saaliiksi myös muiden lajien vanhempia poikasia (1-vuotiaat ja vanhemmat) (Taulukko 5). Tuulenkaloja esiintyi vertailualueella lähes kaikilla nuottauspaikoilla. Muita satunnaisemmin runsaanakin esiintyneitä lajeja olivat silakka, mutu ja salakka. Tarkkailualue Sha 01 11 1 15 101 2 1 15 Sha 02 2 2 3 Sha 03 2 Sha 04 21 5 1 Sha 05 Sha 06 1 1 1 Vertailualue Sva 01 35 1 Sva 02 15 1 2 2 25 Sva 03 1 1 1 2 Sva 04 1 1 1 Sva 05 2 132 2 2 3 68 Sva 06 1 1 197 2 8 14 Yhteensä 12 22 20 101 52 5 332 2 24 25 111 Taulukko 5. Muiden kalalajien poikasten esiintyminen nuottasaaliissa vuonna 2014. Laji Nuottauspaikkpiikki Kolmi Kymmenpiikki Kuore Mutu Salakka Seipi Silakka Särki Säyne Tokko Tuulenkala 15
3.3. Gulf Olympia -poikaspyynti Poikaspyynnin aikaiset olosuhdetiedot on esitetty Liitteessä 1. 3.3.1. Silakanpoikasten määrät Silakan poikasmäärät olivat vuonna 2014 poikkeuksellisen vähäisiä verrattuna aiempina vuosina tehtyihin Gulf Olympia -pyynteihin (ks. Fennovoima 2009, Haikonen ym. 2013). Vuonna 2014 silakanpoikasia saatiin saaliiksi yhteensä 96 kpl, joista suurin osa (90 %) kesäkuun 22. päivänä suoritetulla ensimmäisellä pyyntikerralla. Suurin osa silakanpoikasista (65 kpl, 68 %) saatiin tarkkailualueelta Hanhikiven niemen pohjoispuolisilta linjoilta. Kolmeltatoista linjalta ei saatu poikasia lainkaan (Kuva 12). Lisäksi saatiin 4 kpl edellisen vuoden syyskutuisen silakan poikasta, 56 kpl tokkojen poikasia, 8 kolmipiikkiä ja yksi muikunpoikanen. 3.3.2. Silakanpoikasten kokoluokkaosuudet Suurin osa (93 %) saaliiksi saaduista poikasista oli jo suurempaa kokoluokkaa ( 10 mm); alle 10 mm:n kokoisia vastakuoriutuneita poikasia saatiin kaikkiaan vain 7 kpl. Suurin osa kookkaammista poikasista (64 kpl, 72 %) saatiin tarkkailualueelta. Alle 10 mm:n poikasista lähes kaikki (6 kpl) saatiin puolestaan vertailualueen linjoilta (Kuva 12). Kuva 12. Silakanpoikasten määrät sekä vastakuoriutuneiden (< 10 mm) ja kookkaampien ( 10 mm) poikasten osuudet Gulf -pyyntilinjoilla vuonna 2014. (Sisältää Maanmittauslaitoksen 8/2014 aineistoa) 16
Silakanpoikasten määrät olivat kauttaaltaan hyvin vähäisiä vuonna 2014. Vuosina 2009 ja 2012 toteutetuissa selvityksissä sekä vastakuoriutuneita että vanhempia poikasia havaittiin tasaisesti koko tutkimusalueella ja useampana ajankohtana, kun taas vuonna 2014 vastakuoriutuneita ei saatu saaliiksi juuri lainkaan ja kookkaampienkin poikasten määrät jäivät erittäin vähäisiksi viitenä eri ajankohtana tehdyissä pyynneissä. 3.4. Ammattikalastuksen seuranta 3.4.1. Kalastus tiedustelualueella Kyselyyn vastasi 37 ruokakuntaa (vastausprosentti 79 %), joten vastausaktiivisuutta voidaan pitää hyvänä ja esitettyjä tuloksia luotettavina. Ammattikalastusta tiedustelualueella ilmoitti harjoittaneensa 22 ruokakuntaa. Vastanneista ruokakunnista 15 ei harjoittanut ammattikalastusta tiedustelualueella vuonna 2014. Ammattikalastajien vastausaktiivisuus ja -tarkkuus vaihteli kysymyskohtaisesti. Esimerkiksi pyydysyksikkö- ja saalismääriä koskevat tiedot perustuvat 21 ammattikalastusruokakunnan vastauksiin. Kaikilla tiedustelun osa-alueilla harjoitettiin ammattikalastusta. Osa-alueella A kalasti 12 ammattikalastajaa, osa-alueella B 19 kalastajaa ja osa-alueella C 17 kalastajaa (Taulukko 6, kuva 4). Taulukko 6. Eri ammattikalastajaluokkiin kuuluvien kalastajien lukumäärät ja toiminnan jakautuminen eri osa-alueille. kalastajia Osa-alue A Osa-alue B Osa-alue C 1-luokka 3 1 3 3 % kalastuksesta 40 5 90 10 95 2-luokka 3 2 3 3 % kalastuksesta 20 45 40 50 5 50 3-luokka 16 9 13 11 % kalastuksesta 3 70 20 100 3 70 kalastajia 12 19 17 Tiedustelualueella kalasti vuonna 2014 kolme 1-luokan ammattikalastajaa, joista yhden kalastus jakautui kaikille kolmelle alueelle ja kahden muun keskittyi pääosin B tai C alueelle. Myös 2-luokan ammattikalastajia alueella oli kolme, joista kaksi kalasti kaikilla kolmella osa-alueella ja yksi alueilla B ja C. Runsaslukuisin ammattikalastajaryhmä olivat 3-luokan ammattikalastajat, joita tiedustelualueella oli 16. Suurimman osan kalastus jakautui tiedustelun eri osa-alueille, mutta muutama kalasti ainoastaan yhdellä osa-alueella. 3.4.2. Pyynti ja pyydykset Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella kalastettiin kaikkiaan noin 128 000 pyydysyksiköllä vuonna 2014 (Taulukko 7). Ylivoimaisesti eniten käytettyjä pyydyksiä olivat alle 45 mm:n verkot. Yli 45 mm:n verkkoja käytettiin myös runsaasti. Muita käytettyjä pyyntivälineitä olivat erilaiset rysät, pintaverkko (lohi-/taimenverkko), madeja haukikoukut sekä muikku-/silakkaverkko. Tiedustelualueella kalastettiin ympäri 17
vuoden, mutta kalastus painottui selvästi touko lokakuun väliselle ajalle (Taulukko 7). Alueella ei harjoiteta troolikalastusta. Lähimmät troolausalueet rajoittuvat tiedustelualueen eteläreunaan. Taulukko 7. Ammattikalastajien ilmoittamat pyydysyksiköiden määrät pyyntivälineittäin Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2014. (Pyydysyksikkö = pyyntipäivät x pyydysten lkm). Eripituiset verkot on muutettu 30 metrin yksiköiksi. pyyntikuukausi yks. Pyydys 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 yht. Pohjaverkko ( 45 mm) 1024 2056 1370 1920 9245 10280 14164 13110 17596 12440 1214 32 84451 Pohjaverkko (45 mm ) 248 480 920 1800 2200 2920 2620 8710 10950 10195 100 0 41143 Muikku-/Silakkaverkko 0 0 0 0 0 0 5 5 17 16 0 0 43 Pintaverkko (lohi/taimen) 0 0 0 0 0 0 0 72 912 0 0 0 984 Siika-/lohirysä 0 0 0 0 30 328 359 226 40 0 0 0 983 Suomukalarysä 0 0 0 0 62 60 62 62 60 0 0 0 306 Silakkarysä 0 0 0 0 0 0 0 41 55 0 0 0 96 Made- ja haukikoukut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 227 227 Yksikköä yhteensä 1272 2536 2290 3720 11537 13588 17210 22226 29630 22651 1314 259 128233 Verkkokalastusta harjoitettiin tiedustelualueella laajalti. Verkkopaikat sijaitsivat pääosin rannikon tuntumassa ja ulompana sijaitsevien matalikoiden läheisyydessä (Kuva 13). Ulompana sijaitsevilla matalikoilla kalastetaan varsinkin heinä- elokuussa, kun rannikkovedet ovat lämmenneet. Kuva 13. Ammattikalastajien pyyntipaikat Pyhäjoen ja Raahen alueella vuonna 2014. (Sisältää Maanmittauslaitoksen 8/2014 aineistoa) 18
Myös talvella harjoitettiin kalastusta lähes koko tiedustelualueella (Kuva 14). Poikkeuksena Pyhäjokisuun ympäristö, johon ei talvikalastuspaikkoja ilmoitettu. Rysäpyyntiä harjoitettiin koko tiedustelualueella rannikon läheisyydessä (Kuva 15). Kuva 14. Ammattikalastajien talvikalastuspaikat Pyhäjoen ja Raahen alueella vuonna 2014. (Sisältää Maanmittauslaitoksen 8/2014 aineistoa) Kuva 15. Ammattikalastajien rysäpaikat Pyhäjoen ja Raahen alueella vuonna 2014. (Sisältää Maanmittauslaitoksen 8/2014 aineistoa) 19
3.4.3. Saalis Vuonna 2014 tiedustelualueelta saatiin ammattikalastajien antamien tietojen perusteella saaliiksi noin 43 600 kg kalaa (Taulukko 8). Siikasaaliin (karisiika ja vaellussiika) osuus kokonaissaaliista oli 65 %, josta kalastajien arvion mukaan noin 76 % oli karisiikaa. Muiden kalalajien merkitys oli huomattavasti vähäisempi. Ahventa (11,9 %) ja särkikaloja (lahna 5,3 %, särki 5,3 %) saatiin melko runsaasti, muita lajeja sen sijaan selvästi vähemmän. Erittäin uhanalaiseksi luokiteltua meriharjusta ilmoitettiin saaliiksi 4,5 kg. Taulukko 8. Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella kalastaneiden ammattikalastajien kalasaaliit (kg) lajeittain vuonna 2014. Osa kalastajista ilmoitti pelkästään vuosisaaliinsa, mistä aiheutuu ero kuukausisaaliiden summan ja vuosisaalin välillä. Pyyntikuukausi Laji 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 yht. kg Osuus % ahven 18 50 95 150 505 805 889 790 719 526 245 2 5 189 11,9 hauki 0 35 10 30 65 10 60 30 10 65 0 0 443 1,0 kuha 0 5 1 0 0 0 0 8 30 3 0 0 72 0,2 made 0 47 10 7 10 10 15 15 0 70 2 3 251 0,6 silakka 0 0 0 0 25 85 36 30 153 250 0 0 1 013 2,3 muikku 0 0 0 0 0 0 0 230 180 170 0 0 763 1,8 lohi 0 0 0 0 0 113 265 10 0 0 0 0 423 1,0 meritaimen 5 38,5 53 26 121 192 156 55 132 97 88 5 1 023 2,3 karisiika 60 345 290 107 1396 3830 2741,5 1612 2396 5136 1023 40 21 652 49,7 vaellussiika 0 70 60 10 240 815 398 758 1400 1845 20 0 6 874 15,8 meriharjus 0 2 0 1,5 0 0 0 0 0 0 0 0 4,5 0,0 lahna 0 10 0 0 280 720 770 200 80 70 0 0 2 320 5,3 särki 0 40 140 60 215 185 162 200 350 220 30 5 2 297 5,3 nahkiainen 0 0 0 0 0 0 0 150 620 210 25 0 1 005 2,3 muu 0 10 0 0 20 30 15 30 40 45 0 0 251 0,6 yhteensä 43 580 100 Ammattikalastusta on seurattu vastaavalla tiedustelualueella vuosina 2011, 2013 ja 2014. Seurannan aikana ahven- ja karisiikasaaliissa on ollut havaittavissa kasvua, mutta muilta osin muutokset ovat olleet melko vähäisiä (Kuva 16). 25000 20000 2011 2013 2014 15000 kg 10000 5000 0 ahven karisiika vaellussiika meritaimen lohi Kuva 16. Taloudellisesti merkittävimpien lajien saalis vuosina 2011, 2013 ja 2014. 20
Tavoitelluin kalalaji oli siika lähes jokaisella kysymykseen vastanneella kalastajalla (Kuva 17). Muita haluttuja lajeja olivat taimen, ahven, lohi ja muikku. Vastausten määrä 30 25 20 15 10 3. mieluisin kalalaji 2. mieluisin kalalaji mieluisin kalalaji 5 0 siika taimen muikku lohi ahven Kuva 17. Tavoitelluimmat saalislajit tiedustelualueen ammattikalastuksessa vuonna 2014. 3.4.4. Ammattikalastajien huomioita Ammattikalastajat olivat kalastaneet tiedustelualueella keskimäärin 29 vuotta (vaihteluväli 5 53 vuotta). Kaksi ammattikalastajista ilmoitti jatkavansa kalastusta 1 5 vuotta. Jäljelle jääneistä puolet aikoivat kalastaa 5 10 vuotta ja toinen puoli yli kymmenen vuotta. Suurin osa (86 %) kalastajista arveli, että kalastus pysyy ennallaan. Kolme kalastajaa ilmoitti kalastuksen muuttuvan seuraavien syiden takia: "Kalastukseen jäävä aika lisääntyy, maatalous lopetettiin." "Verkkokalastuksesta koitetaan siirtyä enemmän rysäpyyntiin. "Pyynti lisääntyy." Tiedustelussa pyydettiin kirjaamaan myös yleisiä huomioita alueen kalastuksesta ja kalakannoista. Tähän saatiin seuraavanlaisia kommentteja: Hylkeet pahin ongelma. Kalastus on vaikeutunut runsastuneen hyljekannan seurauksena. Kalastajat vähentyneet, kalakannat aika hyviä. Hylkeet tekevät kalastuksesta mahdotonta. Särkikalat ovat lisääntyneet voimakkaasti viime vuosina. Tuleva voimala lämmittää merta ja lisää ongelmaa varmasti. Siiat häipyvät kun vesi rehevöityy ja lämpenee. Verkkokalastus voi käydä mahdottomaksi voimalan tulon myötä. Jos valtaosa saaliista muuttuu särkikalaksi, ainoa mahdollisuus on siirtyä rysäpyyntiin. Kalakannat ovat parantuneet, esim. taimen on lisääntynyt. Särkikalat lisääntyneet, hylkeitä liikaa. Kalan markkinointi heikkoa. Meressä hyvin siikaa, hylkeet karkottavat varsinkin vaellussiian. 21
Hylkeet lisääntyneet. Huomattava haitta, karkottavat ja syövät saaliin. Ahven lisääntynyt. Särkikalat lisääntyneet, ilmasto muuttunut tuulisemmaksi, pyyntiaika vähentynyt, hylkeet haittana. Kalastus vähenee hylkeiden takia joka vuosi ja jos saisin kunnollisen hinnan kalastusvälineistä lopettaisin heti. Hanhikiven seudulla parasta pyyntiaikaa siialle heinä-, elo-, syyskuussa. Lisäksi pyydettiin arvioimaan eri tekijöiden kalastukselle mahdollisesti aiheuttaman ongelman määrää. Mahdolliset haittatekijät ja kalastajien arvioiden jakautuminen kunkin tekijän kohdalla esitetään Kuvassa 18. Selvästi suurimpana ongelmana pidettiin hylkeitä. Useat muut tekijät koettiin vaihtelevassa määrin haitallisiksi. Sen sijaan vapaa-ajankalastuksessa, kalastuslupien saannissa tai kalojen maussa ei juurikaan nähty ongelmia. Muuna huomattavana ongelmana mainittiin tuontikala. vesistörakentaminen alan heikko kannattavuus saalislajisto ei vastaa toiveita hylkeet lupien vaikea saanti kalavesien rehevöityminen pyydys ja pyyntirajoituksia on vapaa ajankalastus pyydysten limoittuminen saaliin määrä on liian pieni kalojen makuvirheet särkikalojen suuri osuus saaliista kalojen istutuksia on liian vähän sameus jokin muu epäkohta, mikä? ei haittaa vähäinen ongelma kohtalainen ongelma huomattava ongelma en osaa sanoa 0 % 50 % 100 % Kuva 18. Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella esiintyvien mahdollisten ongelmien vakavuus kalastajien arvioimana. 22
3.5. Vapaa-ajankalastuksen seuranta Kyselykaavakkeita lähetettiin 1 000 kpl, joista posti palautti neljä. Vapaaajankalastuskyselyyn vastasi kaikkiaan 575 ruokakuntaa (vastausaktiivisuus 58 %), mutta kaksi vastausta jouduttiin hylkäämään puutteellisina. Vastausaktiivisuutta voidaan pitää melko hyvänä, ja tuloksia siten luotettavina. Vastausaktiivisuus kuitenkin laski vuoden 2011 kyselystä noin 10 %-yksikköä (ks. Vatanen & Haikonen 2012). 3.5.1. Alueen ruokakunnat ja niiden kalastus Vastanneista ruokakunnista 79 % ilmoitti olevansa paikallisia asukkaita. Lomaasukkaita oli vastaavasti 13 % vastaajista. Lisäksi 8 % ilmoitti, ettei kuulu kumpaankaan ryhmään, vaikka kyselyyn oli poimittu väestörekisteristä vain vakituisia asukkaita tai loma-asunnon omistajia. Ruokakunnista 13 % ilmoitti kalastaneensa tiedustelualueella vuoden 2014 aikana. Edellä mainittujen lisäksi 12 % vastaajista oli aikaisemmin kalastanut alueella, mutta ei vuonna 2014 harjoittanut kalastusta. Vuoden 2014 aikana kalastaneista 91 % ilmoitti saaneensa saalista, eli saalisvarmuus tiedustelualueella oli varsin hyvä. Kalastustiedustelun perusteella tiedustelualueella harjoittaa vapaa-ajankalastusta 988 ruokakuntaa. Keskimäärin kalastaneisiin ruokakuntiin kuului 2,6 henkilöä, joista 1,5 osallistui kalastukseen. Kalastavissa ruokakunnissa asui siten noin 2 600 henkilöä, joista kalastukseen osallistui noin 1 500 henkilöä. Tiedustelualue jaettiin kyselyssä kolmeen alueeseen (Kuva 4). Osa-alueista A ja C olivat selvästi suositumpia kalastusalueita kuin alue B (Taulukko 9). Taulukko 9. Eri osa-alueilla kalastaneiden ruokakuntien osuudet vuonna 2014. Osa-aluejako on esitetty Kuvassa 4. Osa-alue kalastaneita, % Alue A 39 Alue B 26 Alue C 36 Vuonna 2014 Raahen ja Pyhäjoen edustan merialueella kalastettiin yhteensä noin 33 000 kalastusvuorokautta. Eniten vapaa-ajankalastusta harjoitettiin toukokuun ja lokakuun välisenä aikana. Vähäisintä kalastus oli loppusyksyllä ja keskitalvella (Kuva 19). 23
6000 kalastuspäiviä 5000 4000 3000 2000 1000 0 Kuva 19. Tiedustelualueella kalastaneiden kalastusvuorokausien jakautuminen kuukausittain vuonna 2014. Suosituin pyydystyyppi oli uistin (6 371 pyyntipäivää), jota käytti 48 % kalastaneista ruokakunnista. Muita suosittuja pyydystyyppejä olivat <45 mm:n pohjaverkot (6 357 pyyntipäivää), >45 mm:n pohjaverkko (5 320 pyyntipäivää), katiska (3 259 pyyntipäivää) ja onki (3 072 pyyntipäivää) (Liite 3, Kuva 20). kalastaneiden lukumäärä 600 500 400 300 200 100 0 Kuva 20. Eri pyydystyypeillä kalastaneiden ruokakuntien lukumäärä. Talvikalastusta kalastaneista ruokakunnista harjoitti 45 %. Talvikalastusmuotoja olivat pilkkiminen, verkkokalastus ja koukkukalastus. Pilkkimistä ja koukkukalastusta harjoitettiin eniten osa-alueella A, kun verkkokalastus puolestaan painottui osaalueille B ja C (Taulukko 10). Taulukko 10. Talvikalastusta harjoittaneet ruokakunnat (kpl) tiedustelun eri osa-alueilla. Sama ruokakunta on voinut kalastaa usealla eri alueella. Jäältä kalastus Alue A Alue B Alue C Yhteensä Pilkkiminen 146 106 133 386 Verkkokalastus 40 80 80 200 Koukkukalastus 40 13 0 53 Yhteensä 226 200 213 24
3.5.2. Vapaa-ajankalastuksen saalis Kokonaissaalis kalastanutta ruokakuntaa kohden oli noin 75 kiloa. Yleistettynä koskemaan koko perusjoukkoa tämä tarkoittaa, että vapaa-ajankalastajien tiedustelualueelta saama kokonaissaalis vuonna 2014 oli noin 75 000 kiloa. Eniten saaliiksi saatiin ahventa (23 %) ja karisiikaa (23 %). Vaellussiikasaalis oli myös suuri (20 %), joten karisiian ja vaellussiian yhteenlaskettu osuus saaliista oli 43 %. Myös särki, hauki ja silakka olivat yleisiä saaliskaloja (Taulukko 11). Uhanalaista meriharjusta saatiin myös melko runsaasti (80 kg), vaikkakin sen osuus kokonaissaaliista oli pieni. Verrattaessa saaliita vuoteen 2011, voidaan havaita kokonaissaaliin olleen molempina vuosina tiedustelun perusteella noin 75 000 kg, mutta ruokakuntakohtainen saalis laski vuonna 2014 (75 kg) selvästi vuoden 2011 saaliista (102 kg). Kalalajikohtaisesti tarkasteltuna voidaan havaita ahven- ja särkisaaliiden kasvaneen. Myös vaellussiian osuus on kasvanut ja vastaavasti karisiian pienentynyt. Kokonaissiikasaalis on kuitenkin pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2011. Taulukko 11. Vapaa-ajankalastuksen saalis (kg) tiedustelualueella vuonna 2014. Saalislaji kokonaissaalis, kg %-osuus ahven 17 125 23 % hauki 5 952 8 % vaellussiika 15 016 20 % karisiika 16 844 23 % muikku 2 540 3,4 % taimen 1 383 1,9 % lohi 665 0,9 % made 745 1,0 % kuha 120 0,2 % silakka 4 296 5,8 % särki 6 750 9,0 % lahna 2 933 3,9 % meriharjus 80 0,1 % kiiski 40 0,1 % simppu 150 0,2 % Yhteensä 74 639 100 % Noin 80 % vapaa-ajankalastuksen saaliista saatiin erilaisilla verkoilla. Vapavälineiden (pilkki, onki, ja heittovapa/vetouistin) osuus saaliista oli noin 10 % (Liite 3). Kun vastaajia pyydettiin laittamaan kolme mieluisinta kalalajia järjestykseen, osoittautui saaliissa runsaimpana esiintyvä siika selvästi mieluisimmaksi. Muita haluttuja lajeja olivat ahven, taimen, lohi, hauki, silakka, muikku, nahkiainen ja harjus (Kuva 21). 25
100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1. 2. 3. taimen silakka siika nahkiainen muikku made lohi kuha kirjolohi hauki harjus ahven Kuva 21. Kolme mieluisinta vapaa-ajankalastajien saalislajia. 3.5.3. Vapaa-ajankalastajien havaintoja ja huomioita Havainnot meriharjuksesta Kalastuskyselyssä tiedusteltiin vapaa-ajankalastajilta, ovatko he saaneet meriharjuksia saaliiksi tai mahdollisesti havainneet meriharjuksen lisääntymistä. Kysymykseen vastasi 29 ruokakuntaa, joista 14 oli saanut tai tehnyt havaintoja meriharjuksesta. Harjuksen lisääntymisestä merialueella ei kuitenkaan oltu tehty havaintoja. Havainnot kalakannoista Yli 40 % vapaa-ajankalastajista teki vuoden 2014 aikana havaintoja särki- ja ahvenkalojen runsastumisesta. Sen sijaan siika-, made- sekä taimen- ja lohisaaliiden runsastumisesta ei juurikaan tehty havaintoja (Kuva 22). Särkikalojen runsastumista Ahvenkalojen runsastumista Haukisaaliin runsastumista Siikasaaliiden runsastumista Madesaaliin runsastumista Taimen- ja lohisaaliiden runsastumista kyllä en osaa sanoa en 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 22. Havaintoja kalakantojen tilassa tapahtuneista muutoksista vuonna 2014. Havainnot ympäristöstä Kalastuskyselykaavakkeessa tiedusteltiin ruokakunnilta heidän havaintojaan liittyen merialueen tilaan ja mahdollisista vaikutuksista kalastoon sekä kalastukseen. Eniten tehtiin havaintoja pyydysten runsaasta likaantumisesta sekä lisääntyneestä veden sameudesta. Myös ulkoisia vaurioita ja haavaumia havaittiin kaloissa melko paljon. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että usein tehtyjä havaintoja negatiivisista ilmiöistä oli kaiken kaikkiaan kuitenkin verrattain vähän (Kuva 23). 26
en lainkaan harvoin en osaa sanoa toisinaan usein Haju- ja makuvirheitä saaliskaloissa Veden hajuhaittoja Runsaita leväkukintoja Ulkoisia vaurioita ja haavautumia kaloissa Lisääntynyttä veden sameutta Pyydysten runsasta likaantumista Muita tavanomaisesta poikkeavia muutoksia 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 23. Alueella kalastaneiden ruokakuntien tekemiä havaintoja vuonna 2014. Vapaa-ajankalastuksen ongelmat Vapaa-ajankalastajilta tiedusteltiin myös mahdollisia ongelmia tiedustelualueen kalastuksessa. Merkittävimmiksi ongelmiksi koettiin hylkeiden ohella kalavesien rehevöityminen, vesikasvillisuuden runsastuminen ja särkikalojen osuus saaliissa (Kuva 24). ei ole haitannut vähäinen ongelma en osaa sanoa kohtalainen ongelma huomattava ongelma Hylkeet Särkikalojen osuus saaliissa Saaliin määrä on liian pieni Saalislajisto ei vastaa toiveita Kalojen istutuksia on liian vähän Pyydys- ja pyyntirajoituksia on liikaa Veden sameus Vesikasvillisuuden runsaus Kalavesien rehevöityminen Alueelle ei saa kalastuslupia 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 24. Ruokakuntien käsityksiä mahdollisista ongelmista toimenpidealueen kalastuksessa vuonna 2014. Lisäksi avoimena kysymyksenä tiedusteltiin kommentteja ja mielipiteitä kalastuksesta, kaloista ja kalastuksen järjestelyistä tiedustelualueella. Vastaukset liittyivät lähinnä ydinvoimalan rakentamisen ja toiminnan aiheuttamiin kalastovaikutuksiin (8 kommenttia), uuden kalastuslain tuomiin kalastusrajoituksiin (8 kommenttia) sekä hylkeisiin (5 kommenttia) (Liite 4). 27
4. Yhteenveto Vuonna 2014 aloitettiin Pyhäjoen ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalataloudellisen tarkkailuohjelman mukainen ennakkotarkkailu. Tarkkailuun sisältyy kalaston rakenteen ja poikastuotannon seuranta vesistörakennuskohteiden ympäristössä (tarkkailualue) ja vertailualueella sekä ammatti- ja vapaaajankalastuksen seuranta Pyhäjoen edustan merialueella. Kalaston rakennetta selvitettiin COASTAL-verkkokoekalastuksella tarkkailu- ja vertailualueella sekä siian- ja muikun poikastuotannolle tärkeällä alueella tarkkailualueen koillispuolella (Alue B). Kokonaissaalis oli yhteensä 4384 kpl. Keskimääräinen saalis tarkkailualueella (37,5 kalaa/verkko) oli vähäisempi kuin vertailualueella (65,3 kalaa/verkko). Alueelta B saatiin runsaimmin kalaa (86,7 kalaa/verkko). Kiiski ja ahven olivat lukumääräisesti runsaimmat lajit kaikilla kolmella koealueella. Alueiden väliset erot kokonaissaalismäärissä johtuivat näiden kahden lajin, mutta erityisesti kiisken määristä. Kiisken osuus kokonaissaaliista vaihteli alueittain välillä 49 59 %, ahvenen osuus välillä 17 24 %. Silakka ja siika olivat seuraavaksi yleisimmät lajit (kummankin keskimääräinen osuus 7 %). Silakan osuus tarkkailualueella (15 %) oli suurempi kuin muilla alueilla. Särkikaloja saatiin saaliiksi vain vähän, ja tarkkailualueelta vähemmän kuin muilta alueilta. Muiden lajien ryhmässä saalis koostui pääasiassa kuoreesta. Saadut tulokset ovat kalamäärältään ja lajien välisten runsaussuhteiden osalta varsin samansuuntaisia kuin vuoden 2012 koekalastuksissa. Alueiden ja vuosien väliset erot on aiheuttanut pääasiassa särkikalojen määrän vaihtelu. Yleisimpien lajien (kiiski, ahven, siika, silakka) pituusjakaumien perusteella voidaan todeta, että tarkkailu- ja vertailualueelta saadaan saaliiksi varsin saman kokoisia kaloja. Alueelta B saatiin saaliiksi hieman enemmän nuoria ja pieniä yksilöitä. Tarkkailu- ja vertailualueella tehtävät verkkokoekalastukset näyttäisivät soveltuvan hyvin alueiden ja vuosien välisten erojen vertailemiseksi kalaston seurannassa. Alueelta B saatavien tulosten perusteella saadaan täydentävää lisätietoa kalastosta, vuosien välisestä vaihtelusta ja mahdollisista muutoksista alueen sisällä. Siian- ja muikun poikastuotantoa selvitettiin poikasnuottauksilla tarkkailu- ja vertailualueella. Poikasia saatiin vuonna 2014 saaliiksi yhteensä lähes 3 300 yksilöä. Suurin osa saaliista oli siianpoikasia (90 %). Niin siian kuin muikunkin poikasia saatiin tarkkailualueelta selvästi enemmän kuin vertailualueelta. Vuoden 2012 poikasnuottauksissa siianpoikasten määrä ja osuus oli pienempi kuin 2014, muikunpoikasten määrä ja osuus vastaavasti suurempi. Vaikka poikasmäärät vaihtelivat suuresti nuottauspaikkojen välillä etenkin tarkkailualueella, poikasmäärien alueellinen jakauma nuottauspaikkojen välillä oli kuitenkin hyvin samankaltainen molempina vuosina. Tämän perusteella alueiden välinen vertailtavuus on kohtuullisen hyvä, ja poikasnuottaukset soveltuvat myös vuosien välisen vaihtelun seurantaan. Silakan poikastuotantoa selvitettiin pyydystämällä vastakuoriutuneita silakanpoikasia tarkkailu- ja vertailualueella Gulf Olympia -pyydyksellä. Silakan poikasmäärät olivat vuonna 2014 poikkeuksellisen vähäisiä verrattuna aiempina vuosina tehtyihin Gulf Olympia -pyynteihin. Silakanpoikasia saatiin saaliiksi viidellä pyyntikerralla yhteensä 96 kpl, joista suurin osa (90 %) ensimmäisellä pyyntikerralla. Suurin osa (93 %) poikasista oli suurempaa kokoluokkaa ( 10 mm), ja eniten poikasia (68 %) saatiin tarkkailualueelta Hanhikiven niemen pohjoispuolisilta näytelinjoilta. Vuonna 2012 silakanpoikasia tuli selvästi enemmän (480 kpl) ja kaikilta pyyntilinjoilta tasaisemmin. Myös alle 10 mm:n poikasia saatiin runsaammin. Tulokset osoittavat, että vuosien välinen vaihtelu silakan poikasmäärissä voi olla suurta. Gulf Olympia - 28
pyynti soveltuu parhaiten silakan lisääntymismenestyksen ja poikasmäärien arviointiin ja vertailuun vuosien välillä. Ammattikalastusta vuonna 2014 selvitettiin postikyselyllä. Ammattikalastuskysely lähetettiin kaikkiaan 47 ruokakunnalle. Kyselykaavakkeessa tiedusteltiin ammattikalastajien käyttämiä pyydyksiä, saaliita sekä mielipiteitä. Kyselyyn vastasi 37 ruokakuntaa (vastausaktiivisuus 79 %), joista 22 ilmoitti kalastaneensa ammatikseen tiedustelualueella. Tiedustelualueella kalastettiin 128 000 pyydysyksikön verran. Yleisin pyydys oli alle 45 mm:n verkko. Kalastus painottui touko-lokakuun väliselle ajalle. Ammattikalastajien saalis oli noin 43 600 kg. Siikasaaliin osuus kokonaissaaliista oli 65 %, josta noin 76 % oli karisiikaa. Lisäksi saatiin ahventa (12 %), särkiä ja lahnaa (yht. noin 11 %). Meriharjusta ilmoitettiin saaliiksi 4,5 kg. Suurimpana kalastusta haittaavana tekijänä ammattikalastajat pitivät hylkeitä. Vapaaajankalastuksesta ei todettu olevan haittaa, myöskään kalojen makuvirheitä ei havaittu. Vapaa-ajankalastuskysely lähetettiin 1000:lle ruokakunnalle. Kyselyyn vastasi 575 ruokakuntaa (vastausaktiivisuus 58 %), joista 13 % ilmoitti kalastaneensa tiedustelualueella. Saalista oli saanut 91 % vastanneista. Kalastustiedustelun perusteella tehdyn arvion mukaan alueella kalastaa lähes tuhat ruokakuntaa. Vapaa-ajankalastajat käyttivät kalastukseen vuonna 2014 noin 33 000 kalastusvuorokautta, pääasiassa touko-lokakuun välisenä aikana. Käytetyin pyydystyyppi oli uistin. Muita suosittuja pyydyksiä olivat verkot, katiska ja onki. Vapaa-ajankalastajien arvioitu kokonaissaalis tiedustelualueelta oli noin 75 000 kg, josta suurin osa (80 %) saatiin verkoilla. Eniten saaliiksi saatiin siikaa (43 %) ja ahventa (23 %). Muita yleisiä saalislajeja olivat särki, hauki, silakka, lahna ja muikku. Meriharjusta saatiin noin 80 kg. Noin puolet vastanneista arvioi särkikalojen runsastuneen merialueella, oli havainnut pyydysten runsasta likaantumista ja lisääntynyttä veden sameutta. Myös vapaaajankalastajat pitivät hylkeitä merkittävänä ongelmana. Lisäksi huolta aiheuttivat kalavesien rehevöityminen ja vesikasvillisuuden runsastuminen. 29
5. Kirjallisuus Fennovoima. 2009. Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Pyhäjoella, Ruotsinpyhtäällä ja Simossa. Pöyry Energy & Kala- ja vesitutkimus Oy, raportti lokakuussa 2009. 73 s. + 6 liitettä. Haikonen, A., Helminen, J., Karppinen, P., Kervinen, J., & Vatanen, S. 2014. Fennovoiman ydinvoimahankkeen vedenotto- ja lauhdevesien purkualueen kalastoselvitykset vuonna 2014. Kala- ja vesimonisteita nro 150. Kala- ja vesitutkimus Oy. Haikonen, A., Romakkaniemi, A., Ankkuriniemi, M., Keinänen, M., Pulkkinen, K. & Vartema, S. 2004. Lohi ja meritaimenkantojen seuranta Tornionjoessa vuonna 2003. Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Kala ja riistaraportteja nro 320. 54 s. ISBN 951 776 454 5. Haikonen, A., Vatanen, S., Kervinen, J. & Karppinen, P. 2013. Kalasto ja poikastuotanto Pyhäjoen edustan merialueella vuonna 2012. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimonisteita 85. 32 s. + 6 liitettä. Karppinen, P. & Vatanen, S. 2014. Ammattikalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2013. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimonisteita nro 142. Leinonen, K. 1989. Vastaamattomuuden vaikutus kalastuskyselyjen luotettavuuteen. Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Monistettuja julkaisuja 95. 78 s. ISBN 951 8914 28 1. Karppinen, P, Vatanen, S., Haikonen, A., Helminen, J. & Kervinen, J. 2014. Fennovoiman ydinvoimalaitoksen käytöstä aiheutuvat kalataloudelliset vaikutukset Kalatalousvaikutusarvio. Kalaja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimonisteita nro 160. Moilanen, P. & Lappalainen, A. 1999. Postikysely ja lomakehaastattelu. Julk.: Böhling, P. & Rahikainen, M. Kalataloustarkkailu Periaatteet ja menetelmät. Riista ja kalataloudentutkimuslaitos, Helsinki. S. 220 227. ISBN 951 776 187 2. Olin, M. Lappalainen, A., Sutela, T., Vehanen, T., Ruuhijärvi, J. Saura, A. & Sairanen, S. 2014. Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. RKTL:n työraportteja 21/2014. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki. Vatanen, S. & Haikonen, A. 2012. Ammatti- ja vapaa-ajankalastus Pyhäjoen ja Raahen edustan merialueella vuonna 2011. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimonisteita nro 83. 20 s. + 5 liitettä. Vatanen, S. & Haikonen, A. 2013. Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalataloustarkkailuohjelma. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimonisteita nro 94. Vatanen, S., Haikonen, A. & Karppinen, P. 2013. Fennovoiman ydinvoimalaitoksen vesistörakennustöiden kalatalousvaikutusarvio. Kala- ja vesitutkimus Oy. Kala- ja vesimonisteita nro 92. 30