Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2010 1 Kokoustiedot Aika: 4.2.2010 klo 9.30 13.10 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki
Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2010 2 Sisällysluettelo Sivu 1 Kokouksen avaus 3 Liite 1, 1 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 Liite 1, 2 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 4 Keskiössä kuntalainen - Suomen Kuntaliiton demokratiapoliittinen asiakirja Ehdotus politiikka-asiakirjaksi 6 Liite 1, 4 5 Lähipiirin määrittely Kuntaliitto-konsernissa 7 Liite 1, 5 6 Tili- ja vastuuvapautta koskevan puoltolauseen pyytäminen konsernin tilintarkastusyhteisöltä 11 Liite 1, 6 7 Kuntapalvelujen pelastusohjelma vuosille 2010 2013 12 Liite 1, 7 8 Kuntaliiton strategian Kunta ja markkinat -painopistealueen linjaukset 14 Liite 1, 8 9 Kuntatyö-hankkeen toiminta vuonna 2009 15 Liite 1, 9 10 Kuntaliiton hallituksen seuraaviin kokouksiin suunnitellut asiat 16 11 Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous 17 14 Kokouksen päättäminen 20
Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2010 3 1 Kokouksen avaus Liite 1, 1 Liiton puheenjohtaja avaa Kuntaliiton hallituksen kokouksen. Todetaan. Puheenjohtaja avasi hallituksen kokouksen päätöksenteko-osuuden klo 13.02. Merkittiin, että informaatio-osuudessa olivat esillä seuraavat asiat: - Kuntapalvelujen pelastusohjelma vuosille 2010 2013, varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen - Keskiössä kuntalainen - Suomen Kuntaliiton demokratiapoliittinen asiakirja, kehitysjohtaja Kaija Majoinen, sekä - Ajankohtaiskatsaus ja hallituksen esityslista 4.2.2010, toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.
Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2010 4 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Liite 1, 2 Sääntöjen mukaan hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Kutsu on lähetetty hallituksen varsinaisille jäsenille ja varajäsenille seitsemän päivää ennen hallituksen kokousta 26.1.2010. Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä. Hallituksen kokouksiin osallistuvat myös varajäsenet. Hallituksen jäseniä ja varajäseniä sekä muita läsnäolijoita pyydetään allekirjoittamaan läsnäololista, joka otetaan pöytäkirjan liitteeksi. Todetaan, että tähän kokoukseen osallistuvat hallituksen jäsenet ja varajäsenet allekirjoitetun läsnäololistan mukaisesti. Samalla todetaan, että kokous on laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Todettiin, että tähän kokoukseen osallistuvat hallituksen jäsenet ja varajäsenet allekirjoitetun läsnäololistan (liite 1, 2 ) mukaisesti. Samalla todettiin, että kokous on laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen.
Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2010 5 3 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Hallituksen pöytäkirjan allekirjoittavat hallituksen (kokouksen) puheenjohtaja ja sihteeri. Hallitus päätti 5.6.2009, että pöytäkirjan tarkastaa yksi kussakin kokouksessa valittava jäsen. Hallitus päättää, että tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan hallituksen jäsen Sari Rautio. Hyväksyttiin.
Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2010 6 4 Keskiössä kuntalainen - Suomen Kuntaliiton demokratiapoliittinen asiakirja Ehdotus politiikka-asiakirjaksi Liite 1, 4 Kuntaliiton valtuusto vahvisti kokouksessaan 3.12.2009 Kuntaliiton strategian vuosille 2010 2012. Strategiaan sisältyy kaikkiaan kahdeksan painopistealuetta. Painopistealueen 1, Kuntajohtaminen ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet, valmistelutyö käynnistyi toimitusjohtaja Risto Parjanteen johdolla loppusyksyllä 2008. Politiikkaasiakirjan sisältöä on käsitelty eri kokoonpanoilla sekä painopistealueen 1 kokouksissa. Politiikka-asiakirjan tarkoituksena on kuvata keskeisimmät kunnallisen itsehallinnon haasteet nimenomaan demokratian ja kuntajohtamisen näkökulmista sekä linjata niitä näkökulmia, jotka ovat Kuntaliiton hallituksen päätösten mukaisia. Asiakirja pyrkii olemaan mahdollisimman kuntalaislähtöinen. Sisällöllisesti korostuvat kunnallisen itsehallinnon, kuntalaisten osallisuuden ja vastuun vahvistaminen, monimuotoisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva kunta sekä käyttäjälähtöisyys. Edustuksellisen demokratian ja johtamisen kehittämiseksi esitetään, että luottamushenkilöiden työskentelyedellytyksiä kehitetään edelleen sekä sitä, että valtuustoissa annetaan enemmän painoarvoa valtuustokeskeisemmälle toimintatavalle. Kuntia kannustetaan myös erilaisiin kokeiluihin poliittisen ja ammatillisen johtamisen kehittämiseksi ja työnjaon selkiyttämiseksi. Edelleen tuodaan esille ne haasteet, joita uudet kunnat ja kahden tason demokratia tuovat tullessaan. Tätä politiikka-asiakirjaa tullaan hyödyntämään painopistealueen toiminnassa sekä Uusi kunta 2017 -ohjelmatyössä. Hallitus päättää hyväksyä Suomen Kuntaliiton demokratiapoliittisen asiakirjan Keskiössä kuntalainen. Hyväksyttiin.
Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2010 7 5 Lähipiirin määrittely Kuntaliitto-konsernissa Liite 1, 5 Yhtiö ja toinen henkilö luetaan toistensa lähipiiriin kuuluviksi osakeyhtiölain 8 luvun 6 :n 2 momentin mukaan, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen osapuoleen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta tai liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa, luetaan tämä henkilö yhtiön lähipiiriin kuuluvaksi. Henkilöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä luonnollista että juridista henkilöä, kuten yritystä, yhdistystä tai säätiötä. Osakeyhtiön toimielimiä, kuten toimitusjohtajaa tai hallituksen jäseniä, pidetään aina lähipiiriin kuuluvina luonnollisina henkilöinä. Lähipiiriin kuulumisen tunnusmerkkejä ovat määräysvalta, omistus tai äänivalta, yhtiön johtoon kuuluminen tai tilintarkastajana toimiminen. Lähipiiriin kuuluvat myös lähipiiriin kuuluvan henkilön lähisukulaiset ja muut läheiset ihmiset. Määräysvallan osalta lähipiiriin voi kuulua sekä luonnollinen henkilö että mikä tahansa yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö, jolla on määräysvalta. Lähipiiriin kuuluu myös yhtiön sisaryhteisö, jossa määräysvaltaa käyttää sama taho, jolla on yhtiössä määräysvalta. Lähipiiriin kuuluu luonnollisesti myös yhtiön kanssa samaan konserniin kuuluva. Näin ollen mm. tytäryhtiö sekä sen lähipiiriin kuuluva ovat osa lähipiiriä. Lähipiiriliiketoimista säädetään muun muassa osakeyhtiölaissa, kirjanpitoasetuksessa sekä EU:n IAS 24 -standardissa. Kaikissa näissä säädöskokoelmissa lähipiirin määritelmän osalta noudatetaan lähtökohtaisesti IAS 24 -standardin lähipiirimääritelmää. Määritelmässä yhtiönlähipiiriin kuuluvat muun muassa emo-, tytär- ja sisaryritykset, yhteisyritykset, osakkuusyritykset, yrityksestä määräysvallan, yhteisen määräysvallan tai huomattavan vaikutusvallan omaavat luonnolliset henkilöt tai yhteisöt, johtoon kuuluvat avainhenkilöt ja johtoon kuuluvien avainhenkilöiden tai yhteisöä omistavien henkilöiden läheiset perheenjäsenet. Lähipiirimääritelmän lisäksi säädöksissä on tilinpäätöksen tai toimintakertomuksen esittämisvaatimuksia lähipiiriliiketoimista. IAS 24 -standardissa vaatimukset koskevat lähtökohtaisesti kaikkia lähipiiriliiketoimia. Osakeyhtiölaissa esittämisvaatimukset koskevat vain tietyt rajat ylittäviä rahalainoja, vastuita ja vastuusitoumuksia sekä lähipiirille tulleita tai sille luovutettuja omia osakkeita. Kirjanpitoasetuksessa puolestaan on IAS 24 -standardia vastaavien olennaisten, ei-kaupallisten lähipiiriliiketoimien esittämisvaatimusten lisäksi erikseen säädetty liitetietojen antamisesta samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta myönnetyistä vakuuksista ja vastuista sekä toimielimille myönnetyistä rahalainoista, vastuista ja vastuusitoumuksista. Kirjanpitoasetuksen 2 lukuun on lisätty uudella asetuksella (28.8.2008/547) pykälät 7 ja 7b, joissa säädetään vakuuksista, vastuusitoumuksista ja taseen ulkopuolisista järjestelyistä osin lähipiirin osalta annettavista (2:7 ) sekä erityisistä lähipiiriliiketoimia (2:7b ) koskevista liitetiedoista.
Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2010 8 Asetuksen taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/46, niin sanottu corporate governance -direktiivi, jonka tavoitteena oli muun muassa vahvistaa hallituksen jäsenten kollektiivista vastuuta, parantaa yritysten hallinto- ja ohjauskäytäntöjä koskevaa tiedottamista sekä lisätä lähipiiriliiketoimien läpinäkyvyyttä. Asetus tuli voimaan 1. päivänä syyskuuta 2008 ja sitä voidaan soveltaa sellaiselta tilikaudelta, joka alkaa säännöksen tullessa tai tultua voimaan. Estettä ei myöskään ole sille, että säännöstä sovelletaan jo siltä tilikaudelta, joka on kulumassa, kun asetus tulee voimaan. Edellä mainittujen uusien pykälien lisäksi kirjanpitoasetuksessa täsmennetään lähipiirin määritelmää ja säädetään tilinpäätöksen esittämisvaatimuksia johdolle myönnetyistä rahalainoista, vakuuksista ja vastuusitoumuksista. Johdolle myönnettyjä rahalainoja, vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat säännökset sisältyvät kirjanpitoasetuksen 2 luvun 8 :ään, tarkemmin pykälän toisen momentin 2-3 kohtiin. Käytännössä säännös velvoittaa esittämään samanlaisia lähipiirilainaliitetietoja johdon osalta kuin osakeyhtiöille on säädetty esitettäväksi toimintakertomuksessa. Lähipiirin määritelmästä on säädetty kirjanpitoasetuksen 2 luvun 7b :ssä. Säännöksen perusteella lähipiiri määritellään kansainvälisten tilinpäätösstandardien, IFRS-standardien, 13 mukaan. Näin ollen kirjanpitoasetuksen lähipiiriä koskevien säännösten noudattamisen yhteydessä sovelletaan siis suoraan IAS 24 -standardia. Merkittävää säännöksiä noudatettaessa onkin, että koska kirjanpitoasetuksen lähipiiriliiketoimia sääntelevä pykälä koskee lähtökohtaisesti kaikkia yrityksiä pienten kirjanpitovelvollisten saadessa kuitenkin jättäytyä säännöksen ulkopuolelle, noudatetaan suomalaisessa tilinpäätöskäytännössä IAS 24 -standardin määritelmää. Edellä selostettu osakeyhtiölain määritelmä onkin lähinnä täydentävä säännös IAS 24 mukaiselle tulkinnalle ja sisältyy jo sellaisenaan IAS 24 mukaiseen määritelmään lähipiiristä. Kirjanpitoasetuksen 2 luvun 7b :n mukaan tilinpäätöksen liitetiedoissa on esiteltävä kirjanpitovelvollisen ja tämän lähipiiriin kuuluvien välisistä liiketoimista yksityiskohtaisempia tietoja, jos liiketoimet ovat olennaisia, eikä niitä ole toteutettu tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Säännöksen mukaan tietoja yksittäisistä liiketoimista voidaan myös yhdistellä lajeittain, ellei tietojen erillinen esittäminen ole välttämätöntä, kun arvioidaan liiketoimen vaikutusta kirjanpitovelvollisen taloudelliseen asemaan. Lähipiiriliiketoimista esitettäviin tietoihin tulee sisältyä: 1. kuvaus liiketoimesta; 2. liiketoimen arvo; 3. lähipiirisuhteen luonne; sekä 4. muut kirjanpitovelvollisen taloudellisen aseman arvioimisen kannalta välttämättömät tiedot liiketoimesta. Lähipiirin käsitteellä on tarkoitus määritellä yhtiötä lähellä olevien henkilöiden tai yhtiöiden piiri, niin sanottu etu- tai intressipiiri, jossa tietyissä tilanteissa edellytetään yhtiön, osakkeenomistajien tai velkojien suojaamiseksi normaalia tiukempia periaatteita Tiukempien periaatteiden sääntely nojautuu siihen, että toistensa lähipiiriin kuuluvien tahojen välillä solmituissa liiketoimissa on vaarana, ettei niissä
Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2010 9 ole noudatettu samoja periaatteita kuin toistensa lähipiiriin kuulumattomien tahojen välisissä toimissa. Lähipiiriliiketoimet eivät esimerkiksi välttämättä noudata markkinaehtoisuuden periaatetta. Täten lähipiirin olemassaolo ja liiketoimet lähipiiriin kuuluvien osapuolten kanssa saattavat vaikuttaa yhteisön taloudelliseen asemaan sekä voittoon tai tappioon (IAS 24.1). Lähipiirin käsitettä käytetään yleisesti yhtiölainsäädännössä, kirjanpitoasetuksessa (30.12.1997/1339) sekä tilinpäätösstandardeissa. Lähipiiri kytkeytyy läheisesti sisäpiirinkäsitteeseen, jota arvopaperimarkkinalaki (26.5.1989/495) käyttää erotuksena lähipiirin käsitteestä. Käsitteellisistä eroistaan huolimatta lähipiiriin ja sisäpiiriin kuuluvat henkilöt ovat monesti samoja. Arvopaperimarkkinalain mukaan sisäpiiriin kuuluvilla henkilöillä on sellaista julkaisematonta tietoa, joka ei ole markkinoiden saatavilla ja joka saattaa olennaisesti vaikuttaa jonkin tietyn arvopaperin arvoon. Sisäpiirin kuuluvat henkilöt määritellään lähtökohtaisesti tämän julkaisemattoman arvopaperin arvoon olennaisesti vaikuttavan tiedon perusteella, kun taas lähipiiriin kuuluvat osapuolet, joita voivat olla sekä luonnolliset henkilöt että yritykset, määritellään laissa ja standardeissa. Monesti myös lähipiiriin kuuluvilla henkilöillä on kuitenkin arvopaperin arvoon olennaisesti vaikuttavaa julkaisematonta informaatiota. Lähipiiriliiketoimet ovat normaaleja toimia kaupassa ja muussa liiketoiminnassa, vaikka yritys onkin saattanut noudattaa erilaisia periaatteita liiketoimissaan lähipiiriin kuuluvien kuin lähipiiriin kuulumattomien kanssa. On tavallista, että yritykset toteuttavat osia toiminnoistaan esimerkiksi tytär-, yhteis- tai osakkuusyritysten avulla (IAS 24.5). Yritykset myös käyvät kauppaa esimerkiksi johtajina työskentelevien avainhenkilöiden tai näiden omistamien yritysten kanssa. Yrityksen lähellä olevien osapuolten kanssa tehtyjen liiketoimien avulla voidaankin saavuttaa monenlaisia etuja. Esimerkiksi kun yritys käy kauppaa strategisten investointiensa, kuten yhteisyritystensä kanssa, tavoitteena voi olla muun muassa pääsy uusille markkinoille, sopimusten tekeminen uusien toimittajien kanssa tai riskin hallitseminen. Myös esimerkiksi liiketoiminta johtoon kuuluvien henkilöiden tai johdon omistamien yritysten kanssa saattaa olla kustannustehokkaampaa ja säästää aikaa. Lähipiiriin kuuluvilla tahoilla voi myös olla sellaista osaamista, jota ulkopuolisilla tahoilla ei ole, eikä mahdollisuutta ulkopuolisten kanssa toteutettuihin liiketoimiin välttämättä tällöin edes ole. Kun liiketoimet hyödyttävät kokonaisuudessaan yritystä ja täten myös palvelevat kaikkien sen osakkeenomistajien etuja tasapuolisesti, voidaan tulkita, että lähipiiriliiketoimet ovat tehokkaita ja ne täyttävät yrityksen liiketaloudellisia tarpeita. Lähipiiriin kuulumisen tunnusmerkkejä ovat määräysvalta, omistus tai äänivalta, yhtiön johtoon kuuluminen tai tilintarkastajana toimiminen. Lähipiiriin kuuluvat myös lähipiiriin kuuluvan henkilön lähisukulaiset ja muut läheiset ihmiset. Määräysvallan osalta lähipiiriin voi kuulua sekä luonnollinen henkilö että mikä tahansa yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö, jolla on määräysvalta. Lähipiiriin kuuluu myös yhtiön sisaryhteisö, jossa määräysvaltaa käyttää sama taho, jolla on yhtiössä määräysvalta. Lähipiiriin kuuluu luonnollisesti myös yhtiön kanssa samaan konser-
Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2010 10 niin kuuluva. Näin ollen mm. tytäryhtiö sekä sen lähipiiriin kuuluva ovat osa lähipiiriä. Hallitus päättää, että Kuntaliitto-konsernissa lähipiiriin kuuluvat 1. liiton ja yhtiöiden hallitusten jäsenet ja varajäsenet, liiton valtuuston puheenjohtajisto, liiton ja yhtiöiden toimitusjohtajat, varatoimitusjohtajat, liiton hallintojohtaja sekä heidän perheenjäsenensä sekä 2. sellaiset yhtiöt, yhdistykset tai säätiöt (intressiorganisaatiot), joissa em. lähipiiriin kuuluva henkilö käyttää määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa. Lisäksi hallitus päättää, että konsernin, liiton ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätösten liitetiedoissa tulee ilmoittaa lähipiirissä tehdyt olennaiset liiketoimet. Hyväksyttiin.
Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2010 11 6 Tili- ja vastuuvapautta koskevan puoltolauseen pyytäminen konsernin tilintarkastusyhteisöltä Liite 1, 6 Valtion tilintarkastuslautakunta (VALA) on kokouksessaan 31.8.2009 päättänyt julkistaa liitteenä 1, 6 olevan kannanoton tilintarkastuskertomuksen sisällöstä. Kannanotto käsittelee niin sanottuja kansallisia lausuntoja tilinpäätöksen vahvistamisesta, hallituksen voitonjakoesityksestä ja vastuuvapaudesta. VALAn kannanoton mukaan: - Tilintarkastuslaki ei oikeuta tilintarkastajaa oma-aloitteisesti antamaan em. kansallisia lausuntoja. - Tilintarkastaja ottaessaan tilintarkastustoimeksiannon vastaan voi kuitenkin sopia kirjanpitovelvollisen kanssa kansallisten lausuntojen antamisesta. Sopimus tulee tehdä hallituksen tai tarkastusvaliokunnan kanssa. Asiasta ei siis voi sopia esim. toimitusjohtajan kanssa. - Yhtiökokous, yksimieliset osakkeenomistajat, hallitus tai tarkastusvaliokunta (siis kuka tahansa näistä) voi yksipuolisesti pyytää tilintarkastajaa sisällyttämään kansalliset lausunnot tilintarkastuskertomukseensa. - Tilintarkastajan on suostuttava tällaiseen pyyntöön. - Lausunnot on erotettava selkeästi lain ja standardien mukaan pakollisista lausunnoista. Hallitus päättää pyytää konsernin tilintarkastusyhteisöä sisällyttämään liiton ja yhtiöiden tilintarkastuskertomuksiin lausunnon tili- ja vastuuvapauden hyväksymisestä sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä. Hyväksyttiin.
Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2010 12 7 Kuntapalvelujen pelastusohjelma vuosille 2010 2013 Liite 1, 7 Kansainvälisen rahoituskriisin vaikutus maailmantalouteen ja sen myötä vientivetoiseen Suomeen on ollut erittäin raju. Talouden voimakas ja nopea taantuminen iski voimakkaasti myös maamme kuntiin. Verotulojen nopea pudotus käynnistyi vuoden 2008 lopulla kohdistuen erityisen voimakkaasti kuntien yhteisöverotuloihin, joiden ennakoitiin puolittuvan vuoden 2009 aikana. Tässä tilanteessa Kuntaliitto valmisteli Kuntapalvelujen Pelastusohjelman, joka luovutettiin vuoden 2009 helmikuussa pääministerille. Pelastusohjelman avulla pyrittiin vaikuttamaan kuntien rahoituspohjan turvaamiseksi ja lamasta selviämiseksi mahdollisimman vähin vaurioin. Pelastusohjelmassa käytiin myös lävitse 1990-luvun alun laman aikaiset toimenpiteet, selviytyminen ja laman opetukset. Ohjelmassa luotiin myös katsaus kuntapalvelujen kehittymiseen nykypäivään asti talouden voimavarojen, kuntien tehtävien ja valtion ohjauksen ja normien osalta. Maaliskuussa 2009 valtion kehyspäätöksen yhteydessä maan hallitus päätti kuntatalouden tukemisesta noin 700 miljoonalla eurolla. Talouden alamäki on kuitenkin jatkunut ja kansantuotteemme laski viime vuonna 7 8 % -yksikköä, mikä on noin 14 15 miljardia euroa. Kuntien talous kiristyi vuoden loppua kohden ja monet kunnat joutuivat säästötoimenpiteiden lisäksi turvautumaan merkittäviin veronkorotuksiin tälle vuodelle. Tässä tilanteessa on tärkeätä, että niin kunnilla kuin valtiolla on kokonaiskäsitys kuntatalouden tilasta ja siitä, kuinka kriisistä voidaan selviytyä ja kuntapalvelut turvata kohtuullisella veroasteella kaikissa kunnissa koko Suomessa. Kuntaliitossa on syksyn 2009 aikana valmisteltu jatkoa aikaisemmalle pelastusohjelmalle niin, että se kattaa nyt vuodet 2010 2013. Ohjelmassa esitetään eri vaihtoehtojen pohjalta arvio siitä, kuinka kuntien vastuulla olevat peruspalvelut, niiden saatavuus ja laatu voidaan lähivuosina turvata koko maassa kuntien omin toimenpitein, valtion tuella ja valtion ja kuntien yhteistyötä tehostaen. Ohjelmassa esitetään lähivuosien ennakoidun talouskehityksen vaikutukset kuntatalouteen ja siihen, minkälaiseksi kehitys muodostuisi ilman erityistoimenpiteitä. Ohjelmassa arvioidaan myös viime vuosien suotuisan talouskehityksen merkitystä kuntataloudelle eri kuntaryhmissä ja niiden kykyä selviytyä talouskriisistä. Ohjelman toimenpide-esitykset kohdistuvat kuntasektorin toimintamenojen kasvun hillintään, valtion osuuteen palvelujen rahoituksessa sekä valtion ja kuntien yhteisiin toimenpiteisiin kuntien tuottavuuskehityksen vauhdittamiseksi sekä tehtäväjaon uudistamiseksi. Ohjelma julkistetaan 10.2.2010 Kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumissa.
Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2010 13 Kuntapalvelujen pelastusohjelman yhteydessä on laadittu myös seuraavat taustamuistiot 1. Kuntien tulopohjan vahvistaminen - verotulot, valtionosuudet, maksut 2. Kuntien toiminnan omaehtoinen sopeuttaminen - henkilöstösopeutus - kunta- ja palvelurakennemuutokset - tuottavuus/säästöt 3. Valtion ja kuntien yhteisesti sovittavat asiat - kuntien tehtävät ja valtion ja kuntien työnjako - kuntien toiminnan ohjaus/normit Nämä muistiot tullaan jakamaan hallituksen jäsenille hallituksen kokouksen yhteydessä. Hallitus päättää hyväksyä Kuntapalvelujen pelastusohjelman vuosille 2010 2013 ja merkitä liitteen tiedoksi. Hyväksyttiin.
Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2010 14 8 Kuntaliiton strategian Kunta ja markkinat -painopistealueen linjaukset Liite 1, 8 Kuntaliiton kilpailupoliittiset linjaukset ehdotetaan uudistettaviksi. Suomen Kuntaliiton strategian 2010 2012 yhtenä painopistealueena on kunta ja markkinat. Kunta ja markkinat -painopistealueen linjauksissa kuvataan painopistealueen keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Kuntaliiton hallitus on vuonna 2002 hyväksynyt edelliset kilpailupoliittiset linjaukset, joissa käsiteltiin osin samoja teemoja. Toimintaympäristön muutosten myötä linjausten sisältöä ja painotusta on kuitenkin perusteltua tarkistaa. Erityisesti Euroopan unionin kilpailuoikeuden kehitys edellyttää linjausten uudelleen arviointia. Ehdotetuissa linjauksissa on pyritty myös tiiviiseen ilmaisuun. Lähtökohtana on toisaalta kunnan vahva rooli palvelujen järjestäjänä ja oikeus päättää, miten palvelut tuotetaan ja toisaalta toimivien markkinoiden merkitys kunnille merkittävinä markkinoiden hyödyntäjinä. Ehdotetun linjauksen valmistelu on pääosin tapahtunut matriisimaisesti toimivan liiton kilpailupoliittisen ryhmän puitteissa. Linjaukset on ryhmitelty strategian painopistealueen tavoitteiden mukaisesti. Hallitus päättää hyväksyä Kuntaliiton kilpailupoliittiset linjaukset. Hallitus päätti hyväksyä Kuntaliiton kilpailupoliittiset linjaukset esityslistan liitteen 1, 8 mukaisesti siten muutettuna, että liitteen sivun kaksi toinen kappale kuuluu seuraavasti: Markkinoiden tarkkailu ja havaintojen tekeminen markkinoiden toiminnasta tulee kuulua toimintaan hankintayksikkönä ja myös luontevana osana sisäistä valvontaa.
Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2010 15 9 Kuntatyö-hankkeen toiminta vuonna 2009 Liite 1, 9 Kuntaliiton, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kuntien eläkevakuutuksen yhteisen Kuntatyö-hankkeen tarkoituksena on varautuminen kiristyvään kilpailuun osaavasta työvoimasta. Samalla halutaan lisätä kunta-alan vetovoimaa työnantajana ja tuoda esiin sen ammattien ja työpaikkojen erityispiirteitä ja houkuttelevuutta. Projekti käynnistyi vuoden 2002 kesäkuun alussa ja sen 1. vaihe päättyi vuoden 2004 lopussa. Toiminnan jatkamisesta on päätetty vuosittain. Vuonna 2009 toiminta keskittyi suurelta osin Uudistuva kuntatyö -kampanjan toteutukseen. Toimintavuonna aiheena oli erityisesti työprosessien ja töiden sisältöjen kehittäminen. Muun toiminnan ohella myös nuorille tarkoitettua Elämä on matka -kampanjaa jatkettiin. Yhteistyö syksyllä 2010 avautuvan KuntaRekry-portaalin kehittämistyön kanssa on ollut tiivistä. Aiemmat väliraportit on tehty puolen vuoden toiminnasta vuonna 2002 sekä vuosilta 2003 2008. Hallitus päättää merkitään tiedoksi selvityksen Kuntatyö-hankkeen toteutuksesta vuonna 2009. Hyväksyttiin.
Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2010 16 10 Kuntaliiton hallituksen seuraaviin kokouksiin suunnitellut asiat Hallituksen lähiajan kokouksiin on suunniteltu valmisteltaviksi seuraavat, tässä vaiheessa tiedossa olevat asiat. 4.3.2010 - Kuntaliiton alustava tulos 2009/KPML - Tytäryhtiöiden talous/kpml - Kuntaliiton siirtyminen käyttämään maalämpöä ja -kylmää/kpml - Kuntaliiton ilmasto- ja energiapoliittiset linjaukset/tk - Kuntatalouden politiikka-asiakirja/tk - KuntaRekry-yhtiön perustaminen/tk 15.4.2010 - Hallitusohjelmatavoitteiden valmistelu Kuntaliitossa/KPML - Suomen Kuntaliiton ja Kuntaliitto-konsernin vuosikertomus 2009 - Suomen Kuntaliiton ja Kuntaliitto-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2009/KPML - Kunnallisen työmarkkinalaitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2009/KPML - Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin Suomen valtuuskunnan valinta/kpml - Kuntapäivät 2013/KPML - Neuvottelukuntien toimintakertomukset vuodelta 2009/KPML - Kuntaliiton valtuuston kevätkokous/kpml - Kuntaliiton luottamushenkilöorganisaatio ja säännöt/kpml - Valtion talouden kehykset vuosille 2011 2014/TK - Terveydenhuollon lakipaketti/kn 2.6.2010 - Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset/tk - Kuntaliiton maahanmuuttopoliittiset linjaukset/kn syksy 2010 - Kuntapalvelut ja palvelurakenne -politiikka-asiakirja/kn - Kilpailukykyiset alueet -politiikka-asiakirja/kn Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi ja todettiin, että aikatauluun on tulossa joitakin muutoksia.
Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2010 17 11 Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous Kuntaliiton hallituksen seuraava kokous pidetään torstaina 4.3.2010 Kuntatalossa Helsingissä. Torstai 4.3.2010 Klo 8.00 Hallituksen työvaliokunnan kokous B 3.4 9.30 Hallituksen kokouksen informaatio-osuus B 3.8 11.00 Ryhmäkokoukset Kok. B 3.4 SDP B 3.1 Kesk. B 3.3 Vihr. B 4.12 Vas. B 4.11 PerusS B 4.13 Ryhmien välinen neuvottelu B 3.9 13.00 Hallituksen kokouksen päätösosuus B 3.8 13.15 Lounas Ravintolan kabinetit Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi.
Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2010 18 14 Kokouksen päättäminen Kun muita asioita ei ollut, päätti puheenjohtaja kokouksen klo 13.10.
Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2010 19 Allekirjoitukset Puheenjohtaja Sihteeri Rakel Hiltunen Heikki Harjula Käsitellyt asiat 1 14 Pöytäkirjan tarkastus Aika ja paikka Allekirjoitus Sari Rautio