Pirjo Koppisen kunnallisvalitus kunnanvaltuuston päätöksestä lakkauttaa hallintojohtajan virka Pirjo Koppinen asiamiehensä välityksellä on jättänyt kunnallisvalituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valituksessa vaaditaan kunnanvaltuuston 19.12.2011 46 päätöksen kumoamista sekä välitoimena päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä. Koppinen vaatii lisäksi oikeudenkäyntikulujensa korvaamista korkolain mukaisine laillisine viivästyskorkoineen. Määräaika vastineen antamiselle päättyy 23.3.2012, koska kunnanjohtaja on 20.2. pyytänyt siihen saakka jatkoaikaa vastineen antamiselle kunnanhallituksen kokousaikataulun vuoksi. Keskeisimmät Koppisen valituskirjelmässä esitetyt väitteet ovat seuraavat: (valituskirjelmä on esityslistan oheisliitteenä) 1) Valtuusto on ylittänyt toimivaltansa päättäessään hallintojohtajan viran lakkauttamisesta o Tosiasiassa kyse ei Koppisen mukaan ole ollut organisaation muutostarpeista eikä hallintojohtajan viran lakkauttamisen mukanaan tuomista säästöistä ja säästötavoitteiden täyttämisestä vaan kunnan halusta päästä eroon yksittäisestä kunnan viranhaltijasta o Koppista olisi virkasuhteen irtisanomisessa syrjitty, josta johtuen hän on nostanut yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityskanteen Keski-Suomen käräjäoikeudessa 2) Valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä o Pirjo Koppista ei ole asianmukaisesti kuultu ennen viran lakkauttamispäätöstä eikä päätöksen tehneellä viranomaisella ole tästä syystä ollut tietoa Koppisen mielipiteestä. o Koppista ole milloinkaan kuultu viran lakkauttamisesta eikä lakkauttamisen perusteista eikä hän ole voinut antaa selitystään viran lakkauttamista koskevassa asiassa kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle. o Valtuustoa ei ole myöskään asianmukaisesti informoitu Koppisen työpaikkakiusaamisväitteistä ja yhdenvertaisuuslain rikkomisväitteistä. Väitteet oli kuitenkin tuotu kunnanjohtajan tietoon jo 7.12.2011 Koppisen asiamiehen sähköpostiviestissä. Kunnan käsityksen mukaan hallinto-oikeuden toimivaltaan tässä valitusprosessissa kuuluu tutkia, onko valtuustolla ollut riittävät perusteet päättää hallinnon organisaatiomuutoksista ja samalla Koppisen viran lakkauttamisesta. Lisäksi hallinto-oikeus tutkii, onko valtuuston päätös syntynyt oikeassa järjestyksessä riittävän aineiston ja oikeiden menettelytapojen seurauksena Hankasalmen kunnanhallituksen vastineen perusteluiksi asiassa esitetään seuraavaa:
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT Hankasalmen kunnan todelliset syyt hallintotoiminnan uudelleen organisoinnille Hankasalmen kunnan talous on ollut viime vuosina voimakkaasti kriisiytymässä yksittäisistä ylijäämäisistä talousarviovuosista huolimatta. Tähän ovat vaikuttaneet monet osatekijät kuten huoltosuhteen kasvu (väestön ikääntyminen) sekä valtionavun merkittävät leikkaukset, jotka ovat kohdistuneet kuntaan poikkeuksellisen voimallisesti. Kunnan rahoituspohja on heikentynyt merkittävästi peruspalvelujen valtionosuuksiin vuoden 2012 alusta kohdistuvien muutosten vuoksi sekä verotulotasausjärjestelmämuutoksen (kiinteistövero poistuu tasausjärjestelmästä) myötä. Kuntaan on perustettu jo vuonna 2009 taloustoimikunta, johon ovat kuuluneet kunnanjohtajan ohella ylin poliittinen johto. Taloustoimikunnan työn ensimmäisessä vaiheessa kunnassa toteutettiin ensimmäiset tasapainottamistoimenpiteet muun muassa maaseututoimessa, ympäristötoimessa sekä kehittämistoiminnassa (mm. alueellisesta kehittämisyhtiöstä Jykes Oy:stä irtaantuminen). Kunnassa on organisaatiomuutosten lisäksi pidetty palkattomia lomia lomautusten vaihtoehtoina. Henkilöstömenoissa on muun muassa vuonna 2009 vapaaehtoisilla säästövapailla onnistuttu pääsemään 70 000 euron säästötavoitteeseen. (liite 1 taloustoimikunnan raportti 2009). Lisäksi sivistystoimessa on viimeisten vuosien kuluessa karsittu voimakkaasti kouluverkkoa. Kahdeksan alakoulun sijaan kunnassa on nykyisin jäljellä noiden toimenpiteiden jälkeen enää puolet niistä, eli neljä. Taloustoimikunnan raportin (2009) mukaan kunnassa on saavutettavissa uudistuksia henkilöstömenoissa, palveluiden ostoissa sekä tilakuluissa. Muiden keinojen merkitys on raportin mukaan pieni. Talouden tasapainottaminen ilman em. toimia on käytännössä mahdotonta. Vuoden 2011 osalta kunnan taloustilanne on vakavoitunut entisestään. Elokuussa kunnanhallitus antoi talousarvioin valmistelua varten raamit, jota ennen kunnanhallitus oli saanut tietoonsa valtionapuun kohdistuneet merkittävät leikkaukset. Hankasalmen kunnan kohdalla tulovaje valtionosuusleikkausten ja kiinteistöveron verotulotasausjärjestelmästä poistamisen johdosta on ollut noin 800 000 euroa vuositasolla. Lokakuun keskitetty palkkaratkaisu korotti kunta-alan palkkoja noin 2,8 % vuositasolla. Talousarvion laadintaohjeessa (elokuussa 2011) oli varauduttu 1 % kasvuun. Yhden prosenttiyksikön menokasvu merkitsee satojen tuhansien eurojen menonlisäystä kunnassa. (liite 2 talousarvion laadintaohje, elokuu 2011). Taloustoimikunta kokoontui syksyn 2011 aikana useita kertoja ja esitti 24.10.2011 neuvottelujen käynnistämistä kunnan hallinto- ja johtamisjärjestelmän madaltamiseksi. Hallinnolta edellytettiin aikaansaatavan 100 000 euron pysyvä kustannussäästö uudelleen organisoimalla ja madaltamalla johtamisrakennetta.(liite 3 taloustoimikunnan päätös esitys) Muita toimenpiteitä kunnan taloustilanteen kohentamiseksi tehtiin seuraavasti: sosiaalitoimessa valmistui kattava paketti asumispalvelujen muutoksiksi (mm. ostopalveluina hankittujen asumispalvelujen kotouttamista omaksi toiminnaksi) henkilöstön määrää kasvattamatta sekä muita säästötoimia kuten kuljetus-
palvelukriteerien ja toimeentulotukikriteerien tarkistaminen ja avopalveluohjaajan viran täyttämättä jättäminen vuoden 2012 kuluessa sen tulessa auki. Sivistystoimessa: vapaa-aikasektorin uusiminen aloitettiin liikuntatoimen ja kansalaisopiston virkatäytön yhdistämisellä (yksi henkilötyövuosi vähenee vuoden aikana), tuntikehystä supistettiin nyt jo aiemmin toteutetun kouluverkkosupistusten lisäksi. Terveystoimessa: arki- ja viikonloppupäivystyksiä siirrettiin suurimmaksi osaksi Jyväskylän kaupungin tuotettavaksi. Kunnanhallitus oli ennakoiden taloustoimikunnan tulevaa esitystä, perunut 3.10.2011 ympäristötoimen rakennustarkastajan viran täyttöluvan ja tämän päätöksen mukaisesti ympäristötoimenjohtajan toimenkuvaan sisällytettiin tämän viran tehtävät ja vastaavasti vastuualueen johto järjestettiin uudelleen. Kuntalaisille tämä kaikki merkitsi palvelujen heikennyksiä samalla kun kunnan veroprosenttia jouduttiin kuitenkin vastoin suunniteltua nostamaan. Kunnanjohtajan talousarviovalmistelussa johtoryhmän seminaarissa 28.10.2011 käsiteltiin talouden kireitä reunaehtoja sekä säästöjen valmistelua. Kukaan ei kyseenalaistanut talouden paineista tilaa kunnassa. Myös Koppinen on ollut läsnä kaikissa talousarvioseminaareissa. Kunnassa on vallinnut täysi yhteisymmärrys talouden vakavasta tilasta sekä siitä, että ilman toimintatapojen muutosta kaikissa kunnan toiminnoissa ei taloutta ole mahdollista tasapainottaa. Koppinen ei ole valituksessaan viitannut miltään osin kunnassa vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen, joka hänellä on ollut hyvin tiedossaan ja johon koko valtuuston päätöksenteko perustuu. Kunnan näkemyksen mukaan kunnan taloudellisen tilanteen vakavuutta voidaan pitää täysin riidattomana asiana ja Koppisenkin tiedossa olevana asiana. Kunnan kiinteistö- ja tuloveroprosentteja on korotettu valtuuston päätöksellä 14.11.2011, vaikka tämä oli tarkoitus jättää varapuskuriksi myöhemmiksi vuosiksi. Veronkorotusta jouduttiin käyttämään johtuen erikoissairaanhoidon kulukehityksestä (ennakoitiin tuolloin syksyllä tulevan yli 500 000 euron menolisäys ja toteuma oli lopulta yli 700 000 euron ylitys alustavien tilinpäätöstietojen mukaan), joka heijastuu myös tulevalle tilikaudelle 2012. (liite 4 valtuuston päätös veroprosenteista vuodelle 2012) Kunnassa on edelleenkin todennäköistä riski useammankin nuoren osalta huostaanoton tai muun lastensuojelutoimenpiteen toteutumiseen perusturvajohtajalta saadun tiedon mukaan, mikä saattaa merkitä satojen tuhansien eurojen menonlisäystä perusturvan puolella. Osa tuosta ylitystarpeesta toteutuu ikävä kyllä varmuudella. Lopuksi tältä osin voidaan todeta, että kunnan tilinpäätös tilikaudelta 2011 tulee olemaan noin 1,1 miljoonaa euroa negatiivinen. Kunnan vuosikatekin painuu miinukselle, mikä on vakavan talouden epätasapainon merkki kuntataloudessa. (liite 5 tilinpäätöksen ennakkotieto, esitelty valtuustolle sen kokouksen yhteydessä 12.3.2012 ja julkaistu Hankasalmen Sanomissa 15.3.2012) Tähän mennessä päätetyt säästötoimet eivät siis riitä talouden tasapainottamiseen. Kunnassa on edessä uusia säästökohteita ja toimenpiteitä. Taloustoimikunnan ehdotus uudeksi organisaatiorakenteeksi ja kunnanhallituksen velvoite käynnistää yhteistoimintamenettely kunnassa Taloustoimikunta on katsonut, että ilman rakenteellisia muutoksia, ei kunta kykene vastaamaan peruspalvelujen tarjoamisesta. Palveluja tulee tuottaa te-
hokkaammin ja rahoitusta kohdentaa paremmin sinne, missä sitä tarvitaan. Taksoja kunnassa on jo korotettu ja tullaan korottamaan lisää. Kunnallisveron taso on jo nyt verrokkikuntiin nähden korkea. Vanhuspalveluiden investointihankkeet sekä nykypalvelujen turvaaminen edellyttävät veronkorotuspaineita. Taloustoimikunta on päätynyt esittämään hallinto- ja johtamisjärjestelmän madaltamiseen tähtääviä henkilöstöjärjestelyjä siten, että kaikkien kuntaan vakinaisessa työ/virkasuhteessa olevien työsuhde mahdollisuuksien mukaan turvataan. Taloustoimikunta on todennut, että osalla työntekijöistä työn vastuut ja toimenkuva muuttuvat ainakin osin, ja toimenpiteiden läpivienti edellyttää ytmenettelyn käynnistämistä. Taloustoimikunta on esittänyt 100 000 säästöjen tavoittelemista kunnanhallitukselle. Säästöjen on edellytetty olevan luonteeltaan pysyviä. Taloustoimikunta on lisäksi edellyttänyt muilla toimialueilla löydettäväksi toimenpiteitä, joilla toimintaa tehostetaan ja luodaan kustannussäästöjä. Selvyyden vuoksi todettakoon, että aloite hallinnon madaltamisesta on tullut taloustoimikunnan valmistelun tuloksena, ei kunnanhallituksen aloitteesta, kuten Koppisen valituskirjelmässä on erheellisesti todettu. Valtuuston päättämät organisaatiomuutokset eivät ole kohdistuneet yksistään hallintojohtajan tehtävään, vaan laaja-alaisesti sekä kunnan hallinto- ja johtamisjärjestelmään sekä muualle organisaatioon. Kunnassa on lakkautettu hallintojohtajan viran lisäksi ympäristöjohtajan, kiinteistöpäällikön sekä ympäristötoimen rakennusmestarin virat. Niille viranhaltijoille, joiden virat on lakkautettu, on tarjottu korvaavia ja uusia työtehtäviä kunnassa. Myös Koppiselle on tarjottu korvaavaa tehtävää, mutta hän on kieltäytynyt uuden tehtävän vastaanottamisesta. Taloustoimikunnan työn taustalla on käytetty seuraavaa aineistoa: - Talousarvion alustava tuloslaskelmapohja - Kunta-alan palkkaratkaisu 2012-2013 - Valtionosuusjärjestelmän muutosten ja yhteisöveromuutosten vaikutukset Hankasalmella Taloustoimikunnan päätöksenteon tausta-aineisto osoittaa, että toimikunta on laaja-alaisesti perehtynyt kunnan talouden tilanteeseen ja sen tulevaan kehitykseen. Ainoastaan nämä seikat ovat ohjanneet asioiden valmistelua kunnanhallitusta ja kunnanvaltuustoa varten. Valtuuston toimivalta viran lakkauttamisen osalta sekä velvollisuus erityslain säännösten noudattamiseen organisaatiomuutosten valmistelussa Valtuusto vastaa kuntalain 13 mukaisesti kunnan hallinnon järjestämisen perusteista. Tällä tarkoitetaan valtuustolla olevaa toimivaltaa päättää muun ohella kunnan henkilöstön organisaation rakenteesta. Hankasalmen kunnanvaltuusto on käyttänyt sille kuntalain mukaan kuuluvaa normaalia toimi- ja harkintavaltaansa päättäessään kunnanhallituksen alaisen organisaation rakenteesta. Valtuuston lähtökohtana viran lakkauttamiselle on ollut uudistaa hallinnon organisaatiota, jotta kunnan hallinnon menoja voitaisiin hillitä. Valtuuston päätöstä on edeltänyt huolellinen valmistelu taloustoimikunnassa ja kunnanhallituksessa. Lisäksi valtuusto vastaa kunnan talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista, kunnanhallituksen vastatessa kunnan varsinaisesta taloudenhoidosta
sekä valtuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Kunnanhallituksen vastuulla on ollut antaa ohjeet taloustoimikunnan esityksen käsittelytavasta kunnassa ja siitä, miten asiaa valtuustoa varten tulee valmistella. Kunnassa oleva virka voidaan lakkauttaa varsin vapailla perusteilla, jos siihen on valtuuston arvioimia syitä. Sen sijaan viranhaltijan irtisanomiseen edellytetään painavia perusteita, jollaisia ovat muun muassa tuotannolliset ja taloudelliset syyt, jotka johtuvat muutoksista uudelleenorganisoinnin johdosta. Valituskirjelmä ei kohdistu Koppisen irtisanomiseen vaan ainoastaan viran lakkauttamispäätökseen. Kuntalaissa ei ole säännöksiä, millä perusteella virka voidaan lakkauttaa. Kuntaa kuulemisen osalta velvoittava lainsäädäntö Yhteistoimintalaki on annettu 13.4.2007. Ennen kyseistä lakia on kuulemisvelvoite pitkälti perustunut hallintolain yleisiin säännöksiin. Samaiselta ajalta ovat myös Koppisen asiamiehen viittaamat vanhat korkeimman hallintooikeuden ratkaisut. Valituksessa väitetään kunnan rikkoneen (yhteistoimintalain velvoitteiden lisäksi) kunnalla olevaa muuta kuulemisvelvollisuutta. Hankasalmen kunta toteaa, että muuta kuulemisvelvoitetta ei ole olemassa, vaan kunnan velvollisuus on yksityiskohtaisesti noudattaa yhteistoimintalain menettelysäännöksiä. Menettelyn oikeellisuus on myös varmistettu kuntaliiton johtavalta lakimieheltä Heikki Harjulalta, joka on pitänyt juridisesti oikeana noudattaa nimenomaan yhteistoimintalain 4 :n perusteella juuri kyseisen lain menettelysäännöksiä Korkein hallinto-oikeus on ennen yhteistoimintalain voimaantuloa antamassaan ratkaisussa KHO 1993 A 7 katsonut, että viranhaltijaa oli hänen virkansa lakkauttamista koskevassa asiassa kuultu riittävästi ja hän oli voinut esittää mielipiteensä viran lakkauttamisesta, kun häntä oli kuultu suullisesti kuulemistilaisuudessa, josta laadittuun valtuuston käytettävänä olleeseen muistioon oli kirjattu viranhaltijan näkemykset asiasta. Yhteistoimintalain voimaantulon jälkeisiä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuja kuulemisen osalta ei ole kunnan tiedossa, mikä osoittanee, että kyseinen lainsäädäntö on tuonut selvyyden noudatettaviin menettelysäännöksiin. Oheisesta päätöksestä on myös johdettavissa yhteistoimintalain menettelytapojen riittävyys. Erityisesti kun otetaan huomioon, että menettelyssä on noudatettu henkilökohtaista kuulemista ryhmässä tapahtuvan kuulemisen sijasta. Hallintolaki on kuntien ja koko julkisen sektorin toimintaa sääntelevä yleislaki, jossa on määräyksiä viranomaisen toiminnalle asetettavista yleisistä laatuvaatimuksista ja toimintatavoista. Hallintolain 2 :ssä todetaan, että siinä säädetään hyvän hallinnon perusteista sekä hallintoasiassa noudatettavasta menettelystä. Hallintolain 5 :ssä säännellään sen suhteesta muuhun lainsäädäntöön: Jos muussa laissa on tästä laista poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan tämän lain asemesta. Tämä säännös tarkoittaa, että hallintolakia noudatetaan, ellei muualla erityislainsäädännössä ole menettelytapojen tarkennuksia. Yhteistoimintalaki on erityislaki, jonka säännökset syrjäyttävät hallintolain säännökset. Yhteistoimintalain 4 mukaisesti yhteistoimintamenettelyssä tulee käsitellä ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakentees-
sa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä. Lisäksi yhteistoimintamenettelylain mukaisia säännöksiä on noudatettava, jos asia koskee taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista. Yhteistoimintalain 3 :ssä säännellään lain tarkoittaman menettelyn osapuolista seuraavasti: Tässä laissa tarkoitetun yhteistoiminnan osapuolia ovat kunta työnantajana ja sen palveluksessa oleva henkilöstö. Yhteistoiminnassa ovat osallisina työntekijä, jota yhteistoimintamenettelyssä käsiteltävä asia koskee, ja hänen esimiehensä taikka henkilöstöryhmän tai sen osan edustaja tai asianomaisten henkilöstöryhmien edustajat sekä työnantajan edustaja. Lain tarkoituksena sen 1 mukaisesti on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen sekä vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistoimintalain 5 :ssä todetaan, että yksittäistä työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti tämän ja työnantajan välillä. Tällaisena asiana voitaneen notorisesti pitää viran lakkauttamista ja uuden virkatehtävän tarjoamista yksittäiselle viranhaltijalle irtisanomisen vaihtoehtona. Yhteistoimintalaki on tässä tilanteessa ollut kuntaa yksiselitteisesti velvoittava menettelylaki ja sitä Hankasalmen kunnassa on noudatettu äärimmäisen tarkasti hallinnon uudistamista toteutettaessa. Kuulemisen merkitys hallinnollisessa päätöksentekoprosessissa Kuulemisvelvollisuus on hallintolain valossa täytetty asianmukaisesti, kun - Se tapahtuu ennen päätöksentekoa - Asianosaisella on tiedossaan sama materiaali kuin päätöksen tekevällä viranomaisella - Asianosainen on voinut tutustua tähän materiaaliin - Asianosainen on saanut esittää kantansa asiassa ilmaisemalla mielipiteensä ja antamalla selityksensä. Oikeuskirjallisuuden mukaan asianosaisen selityksen antamisella tarkoitetaan mitä tahansa asianosaisen kuulemisen yhteydessä esittämää omaa selvitystä, vaatimusta tai asiassa esitetyn selvityksen arvioimista. Kuuleminen toisessa viranomaisessa ei riitä, jos asia ratkaistaan muualla. Tässä kuuleminen on tehty nimenomaan valtuuston päätöksenteon valmistelun yhteydessä ja kyseistä päätöksentekoa varten. Yhteistoimintamenettelyn kuulemista ei varmaankaan voisi pitää riittävänä, mikäli kuuleminen ei olisi tapahtunut henkilökohtaisesti ja mikäli siinä ei olisi käyty henkilötasolla yksityiskohtaisesti läpi suunniteltujen toimenpiteiden taustat, vaikutukset ja vaihtoehdot. Kuulemisessa on tässä henkilötasolla ollut mahdollista lausua mielipiteensä viran lakkauttamisesta sekä muistakin suunnitelluista toimenpiteistä ja kuulemiseen on voinut valmistautua jopa poikkeuksellisen huolellisesti, koska se on tapahtunut useammin kuin kerran. Kaikki nämä ovat tulleet kunnan osalta asianmukaisesti huomioon otetuksi kun kunta on kuullut Koppista ja muita viran lakkauttamisen kohteena olleita viranhaltijoita. Korkein hallinto-oikeus on ottanut kantaa kuulemisen riittävyyteen vastineessa mainitussa tapauksessa KHO 1993 A 7.
Yhteistoimintamenettelyn toteuttaminen Koppisen osalta Yhteistoimintalain menettelysäännösten mukaisesti kunnassa on - Esitetty hyvissä ajoin ennen neuvottelua kutsu yhteistoimintamenettelyyn henkilökohtaisesti jokaiselle toimenpiteen kohteena olevalle viranhaltijalle. - Käyty kuulemistilaisuus henkilökohtaisesti jokaisen niiden viranhaltijoiden kohdalla, joiden henkilökohtaiseen asemaansa on suunniteltu muutoksia. Joidenkin viranhaltijoiden, kuten Koppisen, kanssa on käyty useampi kuulemistilaisuus. - Kirjattu ylös yhteistoimintamenettelystä laadittuun pöytäkirjaan tarkoin jokaisen kuultavan kanta suunniteltuun muutokseen sekä otettu kuulemisten yhteydessä esiintuodut seikat huomioon asiaa valmisteltaessa - Esitetty yhteenveto yhteistoimintamenettelyn tuloksista poliittisille päätöksentekijöille, pidetty pöytäkirjoja päätöksentekijöiden saatavilla kokouksessa. (Pöytäkirjat ovat tulleet julkisiksi vasta valtuuston päätöksen jälkeen.) Yhteistoimintamenettelyn sisältö ei ole ollut Koppisen väittämällä tavalla ylimalkainen. Yhteistoimintamenettelyn toisin sanoen Koppisen kohdalla kahden erillisen kuulemisen selkeän kulun kannalta on ollut ensiarvoista, että kunnanjohtaja on havainnollistanut suunniteltuja toimenpiteitä selkein kaavioin (liite 6) sekä käynyt myös asiallisesti läpi vaihtoehtoja virkojen uudelleen organisoimiselle. Koppisen mielipiteet on kirjattu ja osapuolet ovat vahvistaneet allekirjoituksellaan niiden tulleen oikein kirjatuksi. Se, että pöytäkirjapohjana on käytetty identtistä asiakirjaa, on tehty helpottamaan asioiden kirjaamista ja mielipiteiden läpikäymistä viranhaltijan kanssa. Todettakoon vielä, että asian valmistelussa on mahdollisuuksien mukaan huomioitu neuvottelujen tulokset. Valtuusto on käyttänyt harkintavaltaansa päättäessään, mitä virkoja se kunnassa pitää tarpeellisina ja miten se katsoo työtehtävät tulevan myös kustannustehokkaimmin hoidetuiksi. Kunnanhallitukselle esitellyssä ja Koppisen kanssa valmistelumuodossa läpikäydyssä power point -esityksessä (liite 6) on esitelty yhteistoimintamenettelyn pohjalta toteutettavat toimenpiteet perusteluineen. Ehdotetut toimenpiteet on käsitelty Koppisen kanssa keskustelemalla ja hänellä on ollut tilaisuus lausua käsityksensä asiasta. Pöytäkirjoista (liitteet 7 ja 8) voidaan havaita hänen kannanottonsa asiaan. Varsinaista viran lakkauttamista Koppinen ei ole vastustanut. Merkityksellistä on myös se, että Koppisen kanssa käydyt suunnitelmat on valtuustossa päätetty toteuttaa läpikäytyjen suunnitelmien mukaisesti eikä niihin ole tehty muutoksia. Kunnanvaltuusto on käsitellyt juuri yhteistoimintamenettelyssä käsiteltyä asiaa ja päättänyt juuri ehdotettuja toimenpiteitä koskeneiden yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen asiasta. Jokaisella yhteistoimintamenettelyyn osallistuneella on ollut aito mahdollisuus ilmaista mielipiteensä suunnitelmista ja niiden perusteista sekä esittää vaihtoehtoja suunnitelmissa esitetyille toimenpiteille. Yhteistoimintavelvoite on kerrottu valtuustolle (ja kunnanhallitukselle) täytetyksi, sekä neuvotteluista syntynyt materiaali otettu valmistelussa huomioon.
Yhteenvetona voidaan todeta, että ennen viran lakkauttamispäätöstä Koppisella on ollut aito mahdollisuus lausua käsityksenä suunnitellusta toimenpiteestä, jonka perusteet on hänelle yksityiskohtaisesti selvitetty kahteen eri otteeseen tapahtuneessa kuulemismenettelyssä 7.11.2011 sekä 17.11.2011. 25.11.2011 Koppisen kanssa on vielä erikseen käyty läpi kunnanjohtajan päätösehdotus. Lisäksi on muistettava, että kunnanvaltuusto päättää itse siitä, onko valmistelu katsottu riittäväksi. Tässä valtuuston kokouksessa ei ole tehty väitteitä puutteellisesta valmistelusta. Koppisen virkasuhde on sittemmin irtisanottu kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaisten painavien taloudellisten perusteiden vuoksi vasta tammikuussa 2012. Koppinen on tehnyt myös tästä päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on kunnanhallituksen päätöksellä 20.2.2012 hylätty. Kunnalla ei ole tietoa, onko Koppinen tehnyt irtisanomispäätöksestä kunnallisvalituksen. Yhdenvertaisuuslain mukaisen hyvityskanteen vaikutus tähän prosessiin Koppisen nostama siviiliprosessi on kunnan käsityksen mukaan täysin irrelevantti tämän valituksen ratkaisemisen kannalta. Sen sijaan hallinto-oikeuden ratkaisulla valtuuston päätöksen perustelujen riittävyydestä on todellista juridista merkitystä arvioitaessa kunnan menettelyä hallintojohtajan viran lakkauttamisen osalta. Käräjäoikeus ei voi virkansa puolesta eikä kantajan vaatimuksestakaan tutkia kunnallisen päätöksentekoprosessin sisältöä, harkintavallan käyttöä ja päätöksenteon menettelytapojen oikeellisuutta. Kunnanvaltuusto on käsitellyt virkojen uudelleenjärjestelyä laajasti kokouksessaan. Koppisen yhdenvertaisuuslain mukaisen kanteen suunniteltu nostaminen ei ole ollut asia, joka olisi tullut tuoda valtuuston tietoon. Kanne on nostettu vasta valtuuston päätöksen jälkeen eikä sillä ole relevanssia Koppisen kuulemisenkaan arvioinnin kannalta. Koppisen vaatimus oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta sekä Hankasalmen kunnan oikeudenkäyntikuluvaatimus: Hankasalmen kunta kiistää olevansa velvollinen korvaamaan Koppiselle kunnallisvalituksen tekemisestä aiheutuneita oikeudenkäynti tai asianosaiskuluja. Hallintolain 64 mukaan asianosaiset vastaavat hallintoasian käsittelyssä omista kuluistaan. Hankasalmen kunta esittää hallinto-oikeudelle, että se hallintolain 74 poikkeuksen nojalla velvoittaa Pirjo Koppisen korvaamaan kunnan oikeudenkäyntikulut. Koppisen tietoisuus kunnan taloudellisesta tilanteesta sekä se, että Koppiselle on tosiasiassa tarjottu kunnasta toista työtehtävää, osoittavat, että Koppisen vaatimukset valtuuston päätöksen kumoamiseksi ja sen johdosta esitetyt perusteet ovat ilmeisen perusteettomia. Hallintolain 74 :n nojalla, yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta. Tässä Hankasalmen kunnan näkemyksen mukaan täyttyy ilmeisen perusteettomuuden vaatimus erityisesti kun otetaan huomioon Koppi-
sen tietoisuus valtuuston päätöksen taustoista ja Koppisen virka-asema kunnassa. Koppisen esitys mahdollisen suullisen prosessin järjestämiseksi asian selvittämistä varten Hallintolain 38 mukaan, jos asianosainen pyytää suullisen käsittelyn toimittamista, hänen on ilmoitettava, minkä vuoksi sen toimittaminen on tarpeen ja mitä selvitystä hän esittäisi suullisessa käsittelyssä. Hankasalmen kunta ei näe asiassa mitään tarvetta poikkeuksellisen, suullisen käsittelyn järjestämiselle. Kunnan taloudellisen tilanteen selvittäminen on mahdollista parhaiten asiakirjanäytöllä. Hankasalmen kunta pitää esitettyä vaatimusta perustelemattomana sekä suullisen käsittelyn toimittamista ilmeisen tarpeettomana. Kunnan vaatimus asian käsittelemiseksi kiireellisenä sekä yhteenveto Koppisen 30.12.2011 oikeudelle jättämä yhdenvertaisuuslakiin perustuva kanne on siis parhaillaan vireillä Keski-Suomen käräjäoikeudessa. Kyseisessä siviiliprosessissa käräjäoikeus tulee ottamaan kantaa siihen, onko työnantaja syrjinyt Koppista iän, mielipiteen taikka asuinpaikan perusteella. Hallintooikeuden ratkaisu valtuuston päätöksen oikeellisuudesta olisi ehdottoman tärkeää saada sitä ennen. Käräjäoikeudella ei ole toimivaltaa tutkia valtuuston päätöksen oikeellisuutta eikä myöskään sitä, onko virkojen moninaisella uudelleenjärjestelyllä ollut riittävät perusteet. Tästä syystä Hankasalmen kunta pyytää hallinto-oikeutta käsittelemään tämän asian mahdollisimman pian, kiireellisenä asiana. Kunnan kanta täytäntöönpanon keskeyttämiselle Kuntalain 98 mukaisesti kunnan viranomaisen päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, mikäli valitus sen johdosta hyödyttömäksi tai jos valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Täytäntöönpanon keskeyttämisellä ei olisi Koppisen osalta oikeusvaikutuksia. Pirjo Koppisen irtisanomismenettely on käynnistetty tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, ja hänen virkasuhteensa kuntaan päättyy 7.4.2012. Hallinnollisesti kunnanvaltuustolla on valta päättää kunnan organisaation rakenteesta, jota toimivaltaa kunnanvaltuuston on asianmukaisesti päätöksellään 19.12.2011 käyttänyt. Kunnanvaltuustolla on kokonaisvastuu kunnan taloudesta ja kunnanhallituksen velvollisuus on panna täytäntöön ylimmän orgaanin päättämät muutokset viipymättä, jotta aiotut säästötavoitteet voidaan saavuttaa. Mitään perusteita täytäntöönpanon keskeyttämiseksi ei ole esitetty. Erityisesti kun otetaan huomioon, että valituskirjelmässä ei ole edes kyseenalaistettu kunnan talouden erittäin vaikeaa tilaa ja taloustoimikunnan toimivaltaa vaatia myös hallinnon osallistumista talouden tervehdyttämistoimenpiteisiin, ei täytäntöönpanon keskeytykselle ole olemassa perusteita.
TIIVISTELMÄ KUNNAN KIISTÄMISPERUSTEISTA: 1) Väitteet toimivallaan ylittämisestä Hankasalmen kunta kiistää jyrkästi, että hallintojohtajan viran lakkauttamisessa olisi ollut millään tavoin kysymys tavoitteista päästä yksittäisestä viranhaltijasta eroon. Koppisen hallintojohtajan viran lakkauttamiseen on ryhdytty kunnan vakavassa taloustilanteessa hänen iästään, mielipiteistään tai asuinpaikastaan riippumatta osana hallinnon uudelleen järjestelyä ja madaltamista. Valtuuston päättämät organisaatiomuutokset eivät ole millään muotoa kohdistuneet yksistään hallintojohtajan tehtävään, vaan laaja-alaisesti sekä kunnan hallinto- ja johtamisjärjestelmään että muualle organisaatioon. Kunnassa on lakkautettu hallintojohtajan viran lisäksi ympäristöjohtajan, kiinteistöpäällikön sekä ympäristötoimen rakennusmestarin virat. Niille viranhaltijoille, joiden virat on lakkautettu, on tarjottu korvaavia ja uusia työtehtäviä kunnassa, myös Koppiselle. Kunnanvaltuusto voi toimivaltansa puitteissa päättää kunnan henkilöstöorganisaation rakenteesta varsin vapaasti. Ainoa kuntalain mukaan pakollinen hallinnollinen virka kunnassa on kunnanjohtajan virka. Kunnanvaltuusto on tässä päättänyt hallinnollisten virkojen vähentämisestä taloustoimikunnan tekemien linjausten perusteella sekä käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen tulosten perusteella. Ainoana syynä virkarakenteen uudistamiselle on ollut tavoite aikaansaada pysyviä muutoksia ja riittäviä säästöjä kunnan henkilöstökuluissa. Myös uusia virkoja on tässä yhteydessä perustettu ja työtehtäviä yhdistetty. Päätöksillä on ollut merkittäviä oikeusvaikutuksia usean henkilön toimenkuvaan. Koppisen väite viran lakkauttamisen motiiveista on absurdi myös ottaen huomioon, että kunnan toimintoja taloustoimikunnan vaatimuksesta monella tapaa uudelleen järjesteltäessä on myös Pirjo Koppiselle tarjottu kunnasta muuta työtehtävää, johon Koppisen on katsottu hyvin koulutuksensa ja ominaisuuksiensa puolesta soveltuvan. Koppinen ei ole halunnut vastaanottaa hänelle irtisanomisen vaihtoehtona tarjottua asuntosihteerin tehtävää, jonka seurauksena on kunta joutunut irtisanomaan hänet. Koppinen on nostanut yhdenvertaisuuslakiin perustuvan siviilikanteen Keski- Suomen käräjäoikeudessa. Valituskirjelmään on sisällytetty seuraava viittaus soveltuvin osin haastehakemuksen sisältö uudistetaan tämän valituksen perusteluiksi. Viittaus on niin ylimalkainen, että kunta katsoo, että siihen ei tule ottaa eikä voida ottaa kantaa tässä prosessissa tämän enempää. Toimivaltakysymykset ja prosessit tulee pitää kirkkaasti erillään, eikä hallinto-oikeuden prosessissa voida tutkia vakavien syrjintäväitteiden oikeellisuutta. Kunnan vastine riita-asiassa lähetetään kuitenkin hallinto-oikeudelle sen valmistuttua. Kunnan velvollisuutena tässä hallinto-oikeusprosessissa on ainoastaan osoittaa valtuustolla olleen kuntalain mukainen toimivalta eli riittävät perusteet sekä oikeat menettelytavat hallinnon uudelleenorganisoimiseksi. Tässä prosessissa ei myöskään käsitellä Koppisen virkasuhteen irtisanomista kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n valossa.
Hankasalmen kunta ei ole perustanut päätöksiään muihin kuin asiallisiin syihin ja tavoitteisiin. Koppinen ei ole valituksessaan edes kiistänyt kunnan talouden vakavaa tilaa ja tehtyjen toimenpiteiden välttämättömyyttä. Koppinen on ainoastaan kyseenalaistanut päätettyjen muutosten perusteen omalta kohdaltaan. 2) Väitteet Koppisen kuulemisen riittämättömyydestä Hankasalmen kunta toteaa noudattaneensa tarkoin lakia työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta. Koppinen on voinut kahteen eri otteeseen lausua mielipiteensä henkilökohtaisessa kuulemistilaisuudessa (7.11. ja 17.11.) sekä virkansa lakkauttamissuunnitelmista että hänelle tarjotusta uudesta työtehtävästä sekä lisäksi hän on voinut esittää ehdotetuille toimenpiteille vaihtoehtoja. Koppinen on saanut ilmaista mielipiteensä myös uudelleenorganisointisuunnitelmista yleisesti. Koppisen mielipiteet on valmistelussa otettu huomioon ja hän on aidosti saanut ottaa kantaa omaan asiaansa ja organisaatioon yleisesti. Mielipiteet on kirjattu yt -menettelystä laadittuun pöytäkirjaan. Pöytäkirjaan tehdyt kirjaukset Koppisen mielipiteistä on kummankin osapuolen hyväksymällä tavalla kirjattu ja pöytäkirjat ovat olleet päätöksenteon aikana päätöksentekijöiden saatavilla. 25.11. Koppisen kanssa on käyty läpi kunnanjohtajan päätösehdotus. Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (yhteistoimintalaki) sääntelee yksityiskohtaisesti ne menettelytavat, joita kunnan tämän tyyppisissä tilanteissa tulee noudattaa, eikä hallintolaki edellytä lisää menettelysäännöksiä muutoin kun toteamalla 34 :ssä yleisen velvollisuuden kuulla sitä, jota asia koskee, ennen kuin viranomainen ratkaisee asian. Yhteistoimintalakia kunnassa tarkasti noudattamalla on myös varmistettu, että kaikki ne työntekijät, joihin suunnitelluilla toimenpiteillä on vaikutusta, tulevat asianmukaisesti kuulluiksi ja että vuorovaikutteisuus päätöksenteon valmistelussa on tullut asianmukaisesti noudatetuksi. Hallintolain edellyttämä kuuleminen on tullut täytetyksi noudattamalla yhteistoimintalain määräyksiä. Valituskirjelmässä esitetyt väitteet muun kuulemisvelvoitteen laiminlyönnistä ovat kummallisia, koska hallintolaki yleislakina ei sovellu työnantajan ja työntekijän välisten asioiden käsittelyyn, ja hallintolain tarkan sanamuodonkin mukaan lain säännökset syrjäytyvät silloin, kun muualla lainsäädännössä on poikkeavia, kuntaa velvoittavia säännöksiä. Valituskirjelmän viittaukset korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuihin ovat jokainen ajalta ennen yhteistoimintalain voimaantuloa. Koppinen ei ole yhteistoimintamenettelyssä tai sen päätyttyä myöskään ilmaissut kokeneensa, että ei olisi saanut riittävästi lausua asiassa neuvotellessaan työnantajan kanssa tilanteestaan. Väitteet siitä, että Koppisen kuuleminen olisi ollut riittämätöntä ja että Koppinen ei olisikaan saanut lausua omasta asiastaan mielestään riittävästi, on tehty vasta hallinto-oikeudelle Koppisen asiamiehen toimesta. Kukaan muu menettelyn piirissä olleista henkilöistä ei ole vedonnut kuulemisen riittämättömyyteen. Voidaan toisaalta todeta, että hallintolakikaan yleissäännöksenä ei edellytä muunlaista (henkilökohtaista) kuulemista kuin mikä tässä on toteutettu.
Asian valmistelija kunnanjohtaja. OHEISLIITTEET (jaetaan esityslistan mukana) - Kunnallisvalitus liitteineen - Hallinto-oikeuden lausuntopyyntö PÄÄTÖSLIITTEET (nähtävillä kokouksessa) - Vastineen liitteet: 1) Taloustoimikunnan raportti 2009 Teema: kunnan taloudellisen tilanteen osoittaminen, kunnassa aikaisemmin toteutetut muutostoimenpiteet, muutostoimenpiteitä on kohdistettu kunnan muihinkin työntekijöihin ja muualle organisaatioon 2) Talousarvion laadintaohje 2011 Teema: kunnan taloudellisen tilan todentaminen 3) Taloustoimikunnan esitys Hankasalmen kunnan organisaatiorakenteen muuttamiseksi Teema: osoittaa, mihin valtuuston päätös on perustunut ja mihin perustuen asiaa on lähdetty kunnassa valmistelemaan 4) Vuoden 2012 veroprosenttien vahvistamispäätös Teema: osoittaa kunnan taloudellisen tilanteen heikkoutta, veroprosentteja on jouduttu nostamaan 5) Tilinpäätöstietoja 2011 (luonnos) Teema: Osoittaa suuren alijäämän 6) Yt-.menettelyssä Koppisen kanssa keskeisiltä osin läpikäyty power point esitys Teema: osoittaa, mitä asioita Koppisen kanssa käydyissä keskusteluissa on käsitelty, mitä asioita hän on voinut saada tietoonsa ja mitä suunniteltuja toimenpiteitä hänelle on kerrottu ja minkä toimenpiteiden johdosta häntä on ryhdytty kuulemaan 7) Yt- menettelyn pöytäkirja 7.11.2011 pidetystä kuulemistilaisuudesta Teemat: Tilaisuudessa on käsitelty toimenpiteiden vaihtoehtoja ja Koppisella on ollut aito tilaisuus lausua omia näkemyksiään viran lakkauttamisesta ja sen vaihtoehdoista Tämän tilaisuuden jälkeen Koppisella on ollut aikaa valmistautua uuteen kuulemistilaisuuteen, joka on pidetty 17.11.2011 8) Yt-menettelyn pöytäkirja 17.11.2011 pidetyistä kuulemistilaisuuksista Teemat: Koppista on henkilökohtaisesti kuultu toimenpiteiden perusteita ja vaikutuksista 17.11.2011 kello 10:20-12:00 välisen ajan Läsnä ovat olleet kunnanjohtaja Mäkinen ja Koppinen Tilaisuudessa 7.11.2011 on jo käsitelty toimenpiteiden perusteet ja vaikutukset Pirjo Koppisen osalta ja niihin on palattu tässä kuulemistilaisuudessa
Tässä tilaisuudessa on käsitelty nimenomaan Koppisen omaa työnkuvaa ja siirtymistä mahdollisesti yhden johtajan malliin Kunnanjohtaja on esitellyt kaavioiden avulla mahdollisia muutoksia, esimerkkinä yhden johtajan mallia, jossa hallintojohtajan virka olisi lakkautettu On vielä todettu, että tilannetta käydään uudelleen Koppisen kanssa läpi ennen asian käsittelyä yt-toimikunnassa, mikä valmistelun vaatiman keston vuoksi siirtynyt tapaamiseen 25.11. Koppista on kehotettu olemaan vapaasti kunnanjohtajaan yhteydessä niin halutessaan Koppinen ei ole esittänyt neuvottelussa kokeneensa, ettei ole saanut riittävästi lausua eikä varannut tilaisuutta lausua vielä neuvottelujen jälkeen uudelleen Koppinen ei ole esittänyt, että vastustaisi viran lakkaamista, vaan on pitänyt tärkeänä palkkaustasonsa säilymistä Koppiselle on annettu tieto vaihtoehtoisesta tehtävästä, johon hän sopisi sekä keskusteltu viran lakkauttamisesta ja yhden johtajan mallin siirtymisestä Kuuleminen on tapahtunut myös hyvän hallintotavankin mukaan arvioituna riittävästi ja aidosti 9) Koppisen irtisanomispäätös 30.1.2012 Osoittaa, että Koppiselle on tarjottu muuta työtä, josta hän on kieltäytynyt Vahvistaa kunnan väitettä siitä, että Koppisesta ei ole Koppisen väittämällä tavalla pyritty pääsemään eroon 10) Kunnan vastine käräjäoikeudelle toimitetaan myöhemmin Teema: osoittaa, haastehakemuksen johdosta käsiteltäviä asioita ja hallinto-oikeuden ratkaisun tärkeyttä siviiliprosessille Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy yllä esitetyt perustelut kunnan vastineen perusteiksi asiassa ja vaatii, että hallinto-oikeus hylkää Koppisen valituksen perusteettomana. Kunnanhallitus valtuuttaa kunnanjohtajan viimeistelemään valituskirjelmän ja sen liitteet sekä tekemään siihen tarvittavat tarkennukset ja jättämään vastineen 23.3.2012 mennessä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Kunnanhallitus edellyttää oikeudenkäyntikuluvaatimuksen esittämistä asiassa. Kunnanhallitus pitää 2.000 euron kuluvaatimusta kohtuullisena. Täytäntöönpano: Päätös: Hallinto-oikeus Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen